Ero sivun ”Perussuomalaiset” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[arvioimaton versio]

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Versio 15. toukokuuta 2024 kello 07.31 muokkaa Tureku (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 52 850 muokkausta →‎Rakenne ← Vanhempi muutos		Versio 25. kesäkuuta 2024 kello 20.56 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 98 259 muokkausta p Käyttäjän 80.95.137.217 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Matthäus Gehägeberg tekemään versioon. Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla Uudempi muutos →
(34 välissä olevaa versiota 17 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 23: \| jäsenmäärä = n. 15 700 (2021) {{nousua}} <ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tallaisia-ovat-suurimpien-puolueiden-jasenet-mtv-uutiset-selvitti-iat-ja-sukupuolen-keskustalla-sdp-lla-ja-vihreilla-selvat-erityispiirteensa/8199760#gs.7he2lj \| Nimeke = Tällaisia ovat suurimpien puolueiden jäsenet: MTV Uutiset selvitti iät ja sukupuolijakauman – keskustalla, SDP:llä ja vihreillä selvät erityispiirteensä \| Julkaisu = MTV Uutiset \| Ajankohta = 27.7.2021 \| Viitattu = 3.8.2021}}</ref> \| kansanedustajia = {{Koostumuspalkki yksi\|45\|200\|{{Ps-väri}}}} ([[Eduskuntavaalit 2023\|2023]]) \| meppejä = {{Koostumuspalkki yksi\|21\|1415\|{{Ps-väri}}}} ([[~~Europarlamenttivaalit~~Suomen europarlamenttivaalit 2019\|2019]]) \| kunnanvaltuutettuja = {{Koostumuspalkki yksi\|1351\|8859\|{{Ps-väri}}}} ([[Kuntavaalit 2021\|2021]]) \| aluevaltuutettuja = {{Koostumuspalkki yksi\|155\|1379\|{{Ps-väri}}}} ([[Suomen aluevaalit 2022\|2022]]) Rivi 38: }} '''Perussuomalaiset r.p.''' ({{k-sv\|Sannfinländarna r.p.}}), lyhenne '''PS'''<ref name=kotus>{{Verkkoviite \|osoite=https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/262 \|nimeke=Puolueiden nimet ja lyhenteet \|julkaisu=Kielitoimiston ohjepankki \|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> on [[Suomi\|suomalainen]] [[kansalliskonservatismi\|kansalliskonservatiivinen]] ja [[arvokonservatismi\|arvokonservatiivinen]] puolue.<ref name="party" /> Puolueen puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2021 lähtien [[Riikka Purra]].<ref>{{Verkkoviite \|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/riikka-purrasta-psn-puheenjohtaja-toista-kierrosta-ei-tarvittu/ \|nimeke=Riikka Purrasta PS:n puheenjohtaja – toista kierrosta ei tarvittu \|tekijä=Schauman, Satu \|ajankohta=2021-08-14 \|viitattu=2021-08-15 \|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Puolueella on 46 kansanedustajaa [[eduskunta\|eduskunnassa]], jajossa se on ~~nykyisin Suomen~~ toiseksi suurin puolue.<ref name="vaalit19" /> ~~Perussuomalaisilla on~~ [[Euroopan parlamentti\|Euroopan parlamentissa]] puolueella on ollut vaalikaudella 2019–2024 aluksi kaksi edustajaa, keväästä 2024 lähtien vain yksi.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.perussuomalaiset.fi/yhteystiedot/europarlamentaarikot/ ~~[[Teuvo~~\| ~~Hakkarainen]]~~Nimeke ja= ~~[[Pirkko~~Europarlamentaarikot ~~Ruohonen-Lerner]]~~\| Tekijä = \| Ajankohta = 20.5.2024 \| Julkaisu = Perussuomalaiset \| Viitattu = 10.6.2024 }}</ref> Perussuomalaiset kuvaa itsensä [[Suomalainen nationalismi\|isänmaallisena]] ja [[Kristillissosiaalisuus\|kristillissosiaalisena]] puolueena, joka korostaa kansallista etua. Puolue korostaa arvoissaan suomalaisuutta, oikeudenmukaista yhteiskuntaa, vähäosaisten auttamista, kansan puolustamista ja suoraa puhetta.<ref name="arvot">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/arvomaailmamme/ \| Nimeke = Arvomaailmamme: Periaateohjelma 2018 \| Julkaisu = Perussuomalaiset \| Ajankohta = 2018 \| Viitattu = 4.1.2022 }}</ref> Rivi 52: Puolueen peruselementtejä ovat olleet kansallismielisyys, EU-kriittisyys sekä eliitinvastaisuus.<ref name="JS23">Jokisipilä 2021, s. 23</ref> Perussuomalaisten nousua on pidetty osoituksena voimakkaasti eroavan aatepohjan ja tyylin menestymismahdollisuudesta. Puolue on haastanut perinteisiä valtapuolueita ja osoittanut, etteivät nämä ole kaikilta osin kyenneet vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin.<ref name="js2021">Jokisipilä 2021, s. 11</ref> Erityisesti [[Timo Soini]]n kaudella puolueessa vaikutti [[Vennamolaisuus\|vennamolainen]] perinne, jonka vuoksi puolue oli alkujaan lähellä [[Suomen Maaseudun Puolue]]tta.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://politiikasta.fi/populismin-evoluutio-suomessa/ \| Nimeke = Populismin evoluutio Suomessa \| Julkaisu = Politiikasta \| Tekijä = Marie Cazes \| Ajankohta = 21.12.2019 \| Viitattu = 5.4.2022 }}</ref> Perussuomalaisten sijoittumisesta puoluekenttään on esitetty keskenään erilaisia ulkopuolisia arvioita. Kun [[Jussi Halla-aho]]sta tuli puolueen puheenjohtaja vuonna 2017, useat suomalaiset ja ulkomaiset politiikan tutkijat sekä media ovat luokitelleet perussuomalaiset [[laitaoikeisto]]laiseksi, [[Radikaali oikeisto\|radikaalioikeisto]]laiseksi tai [[Oikeistopopulismi\|oikeistopopulistiseksi]] puolueeksi.<ref name=radikaalioikeistolaisuus><ul><li>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.vaalitutkimus.fi/report/raportti/perussuomalaiset-eurooppalaisessa-vertailussa/ \| Nimeke = Eduskuntavaalitutkimus 2019 \| Tekijä = Elina Kestilä-Kekkonen ja Josefiina Sipinen \| Ajankohta = 2020 \| Julkaisu = Vaalitutkimus \| Julkaisija = Suomen kansallinen vaalitutkimuskonsortio \| Viitattu = 22.1.2024 }}</li><li>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008187106.html \| Nimeke = Perussuomalaisten puheenjohtajakisassa ei ole kyse linjasta: Puolue on nyt populistisen sijaan pikemminkin radikaalioikeistolainen, sanoo tutkija \| Tekijä = Anni Keski-Heikkilä \| Ajankohta = 14.8.2021 \| Julkaisu = Helsingin Sanomat \| Viitattu = 22.1.2024 }}</li><li>{{Kirjaviite \| Tekijä = Widfeldt, Anders (toim. Rydgren, Jens) \| Nimeke = The Oxford Handbook of the Radical Right \| Luku = The Radical Right in the Nordic Countries \| Vuosi = 2018 \| Sivu = 771–773, 780–781 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Oxford University Press \| Suomentaja = \| Tunniste = ISBN 9780190274559 }}</li><li>{{Verkkoviite \| Osoite = https://ulkopolitist.fi/2021/04/26/essee-oikeistoradikalismi-on-valtavirtaistunut-euroopassa-ja-se-on-arvokas-oppitunti-yhteiskuntamme-tilasta/ \| Nimeke = Essee: Oikeistoradikalismi on valtavirtaistunut Euroopassa – ja se on arvokas oppitunti yhteiskuntamme tilasta \| Tekijä = Riku Löf \| Ajankohta = 26.4.2021 \| Julkaisu = The Ulkopolitist \| Viitattu = 22.1.2024 }}</li><li>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005409340.html \| Nimeke = Kansainvälinen tutkija tietää, mistä populismi kumpuaa ja varoittaa nyt perussuomalaisten kehityksestä: ”Yhä selvemmin radikaalioikeiston puolue” \| Tekijä = Heikki Aittokoski \| Ajankohta = 15.10.2017 \| Julkaisu = Helsingin Sanomat \| Viitattu = 22.1.2024 }}</li><li>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/50cc9484-a885-44f0-988f-d7eb4684661e \| Nimeke = Suomen hallituspohja nousi otsikoihin maailmalla – ”Laitaoikeisto neuvottelee liittymisestä” \| Tekijä = Anne Salminen \| Ajankohta = 28.4.2023 \| Julkaisu = Iltalehti \| Viitattu = 22.1.2024 }}</li><li>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.bbc.com/news/world-europe-65926194 \| Nimeke = Finns Party: Far-right set for key role in new Finnish coalition \| Tekijä = Alys Davies \| Ajankohta = 16.6.2023 \| Julkaisu = BBC News \| Viitattu = 22.1.2024 }}</li></ul></ref> Historiantutkija [[Oula Silvennoinen]] (vihr.) katsoo, että Halla-ahon puheenjohtajuuden jälkeen Perussuomalaisista tuli fasistinen puolue.<ref name=":8" /> Poliittisen historian professori [[Markku Jokisipilä~~\|Markku Jokisipilän~~]]n mukaan Perussuomalaisten kuvaaminen fasistiseksi, rasistiseksi tai äärioikeistolaiseksi puolueeksi tarkoittaa sen leimaamista lainvastaiseksi. Hän pitää puoluetta kuitenkin tavallisena suomalaisena puolueena. <ref>Jokisipilä 2021, s. 197</ref> Perussuomalaiset pitää kristittyjen kulttuuriperimää tärkeänä.<ref>https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/perussuomalaisten-puheenjohtaja-riikka-purra-ammentaa-politiikkaan-vastoinkaymisistaan-ja-niista-selviytymisesta/</ref> == Historia == Rivi 279 ⟶ 281: == Kannattajakunta == [[Tiedosto:Perussuomalaiset Hakaniemen torilla.jpg\|right\|thumb\|Perussuomalaiset Hakaniemen torilla Helsingissä elokuussa 2010.]] === Tyypillinen kannattaja === Perussuomalaisten tyypillinen kannattaja on mies, suomenkielinen ja iältään alle eläkeiän. Hänellä on todennäköisemmin perusasteen kuin keski- tai korkea-asteen koulutus ja hän ei ole suurituloinen. Tyypillinen kannattaja samastuu [[työväenluokka\|työväenluokkaan]] tai alempaan [[keskiluokka\|keskiluokkaan]], eikä oman ammattiryhmän etu ole keskeinen puoluevalinnan kriteeri. Hän ei ole mielipiteiltään vasemmistolainen ja asuu todennäköisemmin taajaan asutussa tai kaupunkimaisessa kunnassa. Lisäksi hän suhtautuu myönteisesti [[kristilliset arvot\|kristillisiin arvoihin]], mutta nuivasti [[ympäristönsuojelu\|ympäristönsuojeluun]] ja [[monikulttuurisuus\|monikulttuurisuuteen]].<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä=Samu Kurri, Maria Löfberg, Ilkka Ruostetsaari \| Nimeke=Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023 \| Vuosi=2024 \| Julkaisija=Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen instituutti \| Julkaisupaikka=Eduskuntavaalitutkimus-sarja \| Tiedostomuoto=PDF \| Osoite=https://www.vaalitutkimus.fi/wp-content/uploads/2024/05/Paaministerivaalit-polarisaation-aikakaudella-Eduskuntavaalitutkimus-2023.pdf \| Kieli=fi \| Viitattu=18.5.2024 \| Sivu=157 }}</ref> === Poliittinen nelikenttä === Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan perussuomalaisten kannattajia on hankala sijoittaa [[Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus\|vasemmisto–oikeisto-akselille]], koska mielipiteiden hajonta on suurta<ref name=":0">{{Verkkoviite\|Osoite=http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/perussuomalaiset_nakertavat_keskustan_kannatusta_555161.html\|Nimeke=Perussuomalaiset nakertavat keskustan kannatusta}}</ref>. Asteikolla 1–10, jossa 1 on äärimmäinen [[vasemmisto]] ja 10 äärimmäinen [[oikeisto]], perussuomalaisten kannattajat saivat arvon 5,4, kun suomalaisten keskiarvo oli 5,5<ref name=":0" />. [[Kunnallisalan kehittämissäätiö]]n vuonna 2015 julkaisemassa tutkimuksessa perussuomalaisten kannattajista 38 prosenttia sijoitti itsensä [[poliittinen keskusta\|keskustaan]], 33 prosenttia oikeistoon ja 12 prosenttia vasemmistoon<ref name=":4" />. [[arvoliberalismi\|Arvoliberaalisuus]]−[[arvokonservatismi\|arvokonservatiivisuus]]-ulottuvuudella arvokonservatiiveja oli 36 prosenttia, arvoliberaaleja 22 prosenttia ja keskelle asettuvia 28 prosenttia<ref name=":4" />. Tutkimuksen mukaan kiteytyksenä puolueen kannattajien kannoista voidaan sanoa, että perussuomalaiset on [[keskusta-oikeisto]]lainen puolue<ref name=":4">{{Verkkoviite \| Osoite = https://web.archive.org/web/20171024215152/http://www.kaks.fi/sites/default/files/Puolueet%20vasemmisto-oikeisto%20ja%20arvoliberaali%20%E2%80%93konservatiivi%20-janoilla.pdf \| Nimeke = Puoleet vasemmistoo–oikeisto ja arvoliberaali–arvokonservatiivi -janoilla\| Julkaisija = Kunnallisalan Kehittämissäätiö\| Julkaisu = KAKS.fi \| Ajankohta = 29.3.2015 \| Viitattu = 12.6.2017}}</ref>. Rivi 332 ⟶ 336: ! colspan=2\| Kannatus ! rowspan=2\| Paikat ! rowspan=2\| +/–− ! rowspan=2\| Hallitus \|- Rivi 344 ⟶ 348: \| align="center" \| {{Koostumuspalkki yksi\|1\|200\|{{Ps-väri}}}} \| {{Nousua}} 1 \| align="center" {{ei\|~~Oppositio~~oppositio}} \|- ! [[Eduskuntavaalit 2003\|2003]] Rivi 351 ⟶ 355: \| align="center" \| {{Koostumuspalkki yksi\|3\|200\|{{Ps-väri}}}} \| {{Nousua}} 2 \| align="center" {{ei\|~~Oppositio~~oppositio}} \|- ! [[Eduskuntavaalit 2007\|2007]] Rivi 358 ⟶ 362: \| align="center" \| {{Koostumuspalkki yksi\|5\|200\|{{Ps-väri}}}} \| {{Nousua}} 2 \| align="center" {{ei\|~~Oppositio~~oppositio}} \|- ! [[Eduskuntavaalit 2011\|2011]] Rivi 365 ⟶ 369: \| align="center" \| {{Koostumuspalkki yksi\|39\|200\|{{Ps-väri}}}} \| {{Nousua}} 34 \| align="center" {{ei\|~~Oppositio~~oppositio}} \|- ! [[Eduskuntavaalit 2015\|2015]] Rivi 380 ⟶ 384: \| align="center" \| {{Koostumuspalkki yksi\|39\|200\|{{Ps-väri}}}} \| {{Nousua}} 1 \| align="center" {{ei\|~~Oppositio~~oppositio}} \|- ! [[Eduskuntavaalit 2023\|2023]] Rivi 531 ⟶ 535: \|- ! rowspan=2\|Vaalit ! colspan=2\| Kannatus ! rowspan=2\|Paikat ! rowspan=2\|+/–− \|- ! Äänet Rivi 573 ⟶ 577: \| align="center" \| {{Koostumuspalkki yksi\|2\|13\|{{ps-väri}}}} \| {{muuttumaton}} 0 \|- ![[Suomen europarlamenttivaalit 2024\|2024]] \|align=right\|139 019 \|align=right\|7,6 % \|align=center\|{{koostumuspalkki yksi\|1\|15\|{{ps-väri}}}} \|{{laskua}} 1 \|} Rivi 579 ⟶ 589: \|- ! rowspan=2\|Vaalit ! colspan=2\| Kannatus ! rowspan=2\|Paikat ! rowspan=2\|+/–− \|- ! Äänet Rivi 634 ⟶ 644: ! rowspan=2\|Vaalit ! rowspan=2\|Ehdokas ! colspan=2\| Kannatus \|- ! Äänet Rivi 672 ⟶ 682: ! style="background:#e3e3e3" colspan=2 \| Äänet \|- \|! style="background:#efefef" \| [[Suomen aluevaalit 2022\|2022]] \| 155 \| align=right \| 206 638 Rivi 788 ⟶ 798: * [[Jaana Strandman]] (2023–) * [[Joakim Vigelius]] (2023–) * [[Timo Vornanen]] (2023–) {{Palstoitus loppuu}} Rivi 849 ⟶ 858: * [[Veikko Vallin]] (2019–2023) * [[Jussi Wihonen]] (2019–2023) * [[Timo Vornanen]] (2023–2024<sup>→[[Luettelo kansanedustajista#Eduskuntaryhmä Timo Vornanen\|EkrTV]]</sup>) {{Palstoitus loppuu}} Rivi 854 ⟶ 866: ;Nykyiset europarlamentaarikot * [[Pirkko Ruohonen-Lerner]] (2015–2019, 2023–) * [[Teuvo Hakkarainen]] (2019–2024){{Refn\|ryhmä=huom\|name=huomautus\|Hakkarainen erotettiin Perussuomalaisista toukokuussa 2024.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/32949d61-932b-4831-bdd2-6b96bb3495a7 \| Nimeke = PS erotti Hakkaraisen ja Vornasen puolueesta – Hakkarainen: ”En tiedä, mitä olen tehnyt” \| Tekijä = Harju, Elli \| Julkaisu = Iltalehti \| Ajankohta = 13.5.2024 \| Viitattu = 18.5.2024}}</ref>}} * [[Teuvo Hakkarainen]] (2019–) {{Palstanvaihto}} ;Entiset europarlamentaarikot Rivi 861 ⟶ 873: * [[Jussi Halla-aho]] (2014–2019) * [[Laura Huhtasaari]] (2019–2023) {{palstoitus loppuu}} Rivi 875 ⟶ 888: Historiantutkija ja [[Vihreä liitto\|vihreiden]] jäsen [[Oula Silvennoinen]] katsoi, että Halla-ahon puheenjohtajuuden seurauksena Perussuomalaisista on tullut fasistinen puolue.<ref name=":8">{{Verkkoviite\|osoite=https://politiikasta.fi/suomi-takaisin-perussuomalaiset-populismi-ja-moderni-fasismi/\|nimeke=Suomi takaisin! Perussuomalaiset, populismi ja moderni fasismi\|tekijä=Oula Silvennoinen\|Lapintie\|julkaisu=Politiikasta.fi\|ajankohta=18.12.2017\|julkaisija=\|viitattu=}}</ref> Jussi Halla-ahon mukaan yleisessä kielenkäytössä fasismilla tarkoitetaan autoritäärisiä järjestelmiä ja ajattelutapoja ja väkivaltakoneistoihin nojaavia järjestelmiä eivätkä Perussuomalaiset kannata mitään näistä. Halla-ahon mukaan fasistiselle ajattelulle ei ole puolueessa tilaa.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f902a084-cbbf-4563-b305-4d3d35d32fbe/\|nimeke=Jussi Halla-aho A-studiossa fasistikohusta: ”Minulle jää arvoitukseksi, mitä henkilö tarkoitti sanoessaan olevansa fasisti”\|tekijä=Elli Harju\|julkaisu=Iltalehti\|ajankohta=25.2.2020\|julkaisija=\|viitattu=}}</ref> == Huomautukset == {{Viitteet\|ryhmä=huom}} == Lähteet ==