Savir
Vanhat keskustelut:
- Arkisto, osa 1 (2012–2015)
- Arkisto, osa 2 (2015–2018)
- Arkisto, osa 3 (2018–2021)
- Arkisto, osa 4 (2021–)
- Arkisto, osa 5
Anteeksi
muokkaaSori estin sinut vahingossa kun piti estää käyttäjä jonka muokkauksen olit kumonnut. --Linkkerparkeskustelu 15. huhtikuuta 2024 kello 11.14 (EEST)
- OK, ei se mitään. Savir (keskustelu) 15. huhtikuuta 2024 kello 11.15 (EEST)
Fulfilment/fulfillment
muokkaaAmerikanenglannissa kirjoitetaan fulfilment ja brittienglannissa fulfillment, ei toisinpäin. 2001:999:48C:8B7:F119:2FFD:73B1:D0F1 8. toukokuuta 2024 kello 18.37 (EEST)
- Päinvastoin. Googleta niin näet. Ole hyvä ja lopeta itse keksimiesi sanojen ja kirjoitusmuotojen lisäily. Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2024 kello 18.39 (EEST)
Virukset
muokkaaKysyin neljää lähdettä viruksia käsittelevässä artikkelissa. Kumosit muutokseni heti, eikä artikkeliin tullut lähteitä. Laitan lähdepyynnöt vielä tähän.
- Lähde sille että viruksia on löydetty (tieteellinen tutkimus).
- Lähde sille että 1939 otetussa elektronimikroskooppikuvassa näkyy virus.
- Lähde sille että virukset muuntavat perimäänsä, miten asia on todennettu?
- Lähde sille että virusrokotteissa käytetään elävää virusta. Artikkelin alussa sanotaan että virukset eivät ole eläviä. Wizard46 (keskustelu) 20. toukokuuta 2024 kello 21.42 (EEST)
- Nuo tiedot on otettu biokemian emeritusprofessori Matti Vuennon kirjasta, ja ne on artikkelissa viitteistetty. Artikkelin alussa esitetty kuvaus virusten elottomuudesta on se, jota ei ole lähteistetty. Virusten elollisuus on määritelmäkysymys, ja artikkelissa elämä sanotaan lähteistetysti, että virukset ovat elollisen ja elottoman välimaastossa. Savir (keskustelu) 20. toukokuuta 2024 kello 21.53 (EEST)
- Ymmärrän että tiedot on haluttu vilpittömässä mielessä kopioida luotettavasta lähteestä. Mutta mitä ajattelet siitä kun lukuisat tutkijat sanovat että viruksia ei ole edes olemassa? Ja perustavat väitteensä sille että niitä ei ole löydetty mistään. Wikipedian artikkeli kuitenkin lähtee siitä että viruksia on varmuudella olemassa. Siihen onko viruksia olemassa, on olemassa vain yksi totuus. Koska asia on tieteellinen asia, ei mielipideasia. Oletko tästä samaa mieltä? Se mitä Matti Vuento kertoo kirjassaan, perustuu hänen omaan käsitykseensä. Mistä tiedät että hän on tässä asiassa oikeassa? Enemmistö tutkijoista, virologeista ja lääkäreistä ovat varmasti sitä mieltä että viruksia on olemassa. Mistä tiedät että enemmistö on oikeassa, kun kyseessä ei edelleenkään ole mielipideasia. Wizard46 (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 16.47 (EEST)
- Juu, ei mielipidekysymys. Virukset eivät ole itsenäisesti eläviä, vaan ikään kuin karanneita geenejä eli niitä ei oikein voi olla ilman elämää. --Höyhens (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 11.27 (EEST)
- Kahdesta asiasta olen samaan mieltä, virusten olemassaolo ei ole mielipideasia, ja ne eivät ole eläviä. Mutta miten ne voisivat olla "karanneita" geenejä? Jos mietit asiaa tarkemmin, miltä se kuulostaa että geenejä voisi karata solun ulkopuolelle? Virologit väittävät että virukset muuntautuvat ja muuttavat perimäänsä. Miten sellainen joka ei ole edes elävä, voisi muuntautua? Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 11.37 (EEST)
- Rokotteiden yhteydessä käsite ”elävä virus” tarkoittaa eri asiaa kuin pohdinta siitä onko virus elävä vaiko ei. Artikkelissa virukset ei nähdäkseni väitetä, että virukset _muuttaisivat_ perimäänsä, kuten nyt tunnut lukevan. Toki aina hieman vaarallista käyttää ilmauksia tyyliin ”kykenevät muuntautumaan”, kun aina löytyy porukkaa jotka ymmärtävät tuollaiset tahallaan väärin ja takertuvat niihin. –Anr (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 11.54 (EEST)
- Kiitos Anr vastauksesta. Ei artikkelissa virukset väitetäkään että virukset muuttaisivat perimäänsä. Virusten muuntautuminen erilaisiksi varianteiksi on kuitenkin merkittävä virologiaan liittyvä teesi. Esim THL:n sivulta löytyy artikkeli "Muuntuneet koronavirukset", jossa mainitaan "Kun virukset lisääntyvät, niiden perimään ilmaantuu muutoksia eli mutaatioita". Virologiassa on siis olemassa uskomus että väitetty virus kykenisi lisääntymään ja muuttamaan perimäänsä. Miten on siis mahdollista että virus, joka ei ole elävä, kuitenkin kykenee lisääntymään ja muuttamaan perimäänsä? Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.12 (EEST)
- Miten joku hokema tai vitsi leviää ja muuntuu vaikka se ei ole elävä (kts. meemi). Niin vain tapahtuu, eikä sen leviävän asian, eli esimerkiksi vitsin, tarvitse olla ”elävä olento” niin ”tehdäkseen”. Tässä lienee niin perustavaa laatua oleva ero ajattelussamme että minä ainakaan en tätä keskustelua jatka tämän pidemmälle. –Anr (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.34 (EEST)
- @Anr Rokotteiden yhteydessä käytetään termiä "elävä virus", rokotteiden siis väitetään sisältävän elävää virusta. Vaikka virologit ovat todenneet että kaikki virukset ovat kuolleita. Eikö tämä ole mielestäsi ristiriitaista? Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.17 (EEST)
- Ei. ”Elävä virus” on infektiokykyinen virus. Eikä siihen vaikuta lainkaan se katsotaanko virus eläväksi vaiko ei. Eikä kaikki rokotteet sisällä ”elävää virusta”. –Anr (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.28 (EEST)
- @Anr Hyäksyn tämän selityksen mutta haastan lisää. Okei, rokotteiden yhteydessä elävällä viruksella tarkoitetaan infektiokykyistä virusta. Mutta miten tiedetään että virus ylipäätään kykenee infektoimaan ihmiseen taudin? Virologiassa on tällainen teesi että virus kykenisi "infektoimaan" ihmiseen jonkin taudin. Miten tämä ilmiö on todennettu? Jos ajatellaan että rokotteessa on virusta joka kykenee infektoimaan ihmiseen taudin, miksi ihmeessä sellaista rokotetta laitetaan ihmiseen? Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.53 (EEST)
- Anteeksi, mutta liittyykö haasteesi suoranaisesti artikkelin kehittämiseen? Jos ei liity, niin suosittelen siirtymään jollekin muulle keskustelualustalle.-- Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 13.11 (EEST)
- @Htm Kyllä liittyy artikkelin kehittämiseen. Viruksia käsittelevässä artikkelissa annetaan ymmärtää että virukset olisivat tosiasia, siis tietellisesti osoitettu asia. Mutta kun totuus on että viruksia ei ole koskaan löydetty tietellisillä menetelmillä. Kyse siis ei ole tieteestä laisinkaan vaan jostain mihin ihmiset uskovat. Asiantuntijat uskoessaan viruksiin, uskovat sellaiseen mikä ei ole totta. Miksi he sitten niin tekisivät? Koska ihminen toimii niin! Ihminen voi uskoa kollektiivisesti sellaiseen mikä ei ole totta, kuvitelleen asian olevan täyttä totta. Minäkin uskoin viruksiin, mutta selvitettyäni asiaa ja pengottuani internetin läpi asian tiimoilta, olen vaihtanut näkemystäni. Olen ollut väärässä, olen uskonut sellaiseen mikä ei ole totta. Samaan lopputulokeen ovat tulleet monet muut asiantuntijat, jotka ovat uskoneet niihin ennen, mutta eivät usko enää. Mutta ihminen toimii näin. Ei ole mikään häpeä myöntää olleensa väärässä, ei ole häpeä myöntää uskoneensa sellaiseen mikä ei ole totta. Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 14.00 (EEST)
- Okei. Mutta keskustelun tulevaisuuden takaamiseksi siirtäisin sen kuitenkin artikkelin keskustelusivulle, missä sille on ymmärtääkseni tarjolla parempi jatkuvuus. Yksittäisen käyttäjän keskustelusivulla en näe erilaisten näkökantojen sovittelulle otollisia mahdollisuuksia. Valinta on tietenkin sinun. -- Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 14.34 (EEST)
- Siirretään keskustelua sinne, se voisi olla parempi paikka. Aihe on mielenkiintoinen ja merkittävä. Wizard46 (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 14.18 (EEST)
- Okei. Mutta keskustelun tulevaisuuden takaamiseksi siirtäisin sen kuitenkin artikkelin keskustelusivulle, missä sille on ymmärtääkseni tarjolla parempi jatkuvuus. Yksittäisen käyttäjän keskustelusivulla en näe erilaisten näkökantojen sovittelulle otollisia mahdollisuuksia. Valinta on tietenkin sinun. -- Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 14.34 (EEST)
- @Htm Kyllä liittyy artikkelin kehittämiseen. Viruksia käsittelevässä artikkelissa annetaan ymmärtää että virukset olisivat tosiasia, siis tietellisesti osoitettu asia. Mutta kun totuus on että viruksia ei ole koskaan löydetty tietellisillä menetelmillä. Kyse siis ei ole tieteestä laisinkaan vaan jostain mihin ihmiset uskovat. Asiantuntijat uskoessaan viruksiin, uskovat sellaiseen mikä ei ole totta. Miksi he sitten niin tekisivät? Koska ihminen toimii niin! Ihminen voi uskoa kollektiivisesti sellaiseen mikä ei ole totta, kuvitelleen asian olevan täyttä totta. Minäkin uskoin viruksiin, mutta selvitettyäni asiaa ja pengottuani internetin läpi asian tiimoilta, olen vaihtanut näkemystäni. Olen ollut väärässä, olen uskonut sellaiseen mikä ei ole totta. Samaan lopputulokeen ovat tulleet monet muut asiantuntijat, jotka ovat uskoneet niihin ennen, mutta eivät usko enää. Mutta ihminen toimii näin. Ei ole mikään häpeä myöntää olleensa väärässä, ei ole häpeä myöntää uskoneensa sellaiseen mikä ei ole totta. Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 14.00 (EEST)
- Anteeksi, mutta liittyykö haasteesi suoranaisesti artikkelin kehittämiseen? Jos ei liity, niin suosittelen siirtymään jollekin muulle keskustelualustalle.-- Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 13.11 (EEST)
- @Anr Hyäksyn tämän selityksen mutta haastan lisää. Okei, rokotteiden yhteydessä elävällä viruksella tarkoitetaan infektiokykyistä virusta. Mutta miten tiedetään että virus ylipäätään kykenee infektoimaan ihmiseen taudin? Virologiassa on tällainen teesi että virus kykenisi "infektoimaan" ihmiseen jonkin taudin. Miten tämä ilmiö on todennettu? Jos ajatellaan että rokotteessa on virusta joka kykenee infektoimaan ihmiseen taudin, miksi ihmeessä sellaista rokotetta laitetaan ihmiseen? Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.53 (EEST)
- Suomen kielen "elävä virus" on varmaankin suora käännös englannin kielen termistä "live virus". Englannissa "live" adjektiivina tarkoittaa erilaisia toimivia vaikkakin elottomia asioita, kuten "live wire", johto jossa on sähkövirta, tai "live coal", palava hiili. Savir (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.41 (EEST)
- @Savir Ymmärrän tämän. "Live" viittaa siihen että jokin on aktiivinen, "live virus" viittaa aktiiviseen virukseen, olkoon sitten niin. Elävä virus, aktiivinen virus, infektiokykyinen virus, hyväksytään monta termiä. Tarkoitukseni ei ollut takertua termistöön sinänsä, vaan keskustella siitä onko viruksia edes olemassa. Se onko virus elävä, kuollut, infektiokykyinen tai infektiokyvytön, on vain nyanssi. Isoin kysymys on "Onko viruksia olemassa?". Asia on tärkeä koska suuri yleisö muodostaa todellisuuskäsityksensä siihen mitä lukevat wikipediasta. Jos wikipedia sisältää vuodesta toiseen saman virheellisen tiedon, eikä artikkeleita saa muuttaa totuutta vastaaviksi, ei totuus koskaan pääse suuren yleisön tietoisuuteen. Minusta tärkeätä olisi kertoa viruksia käsittelevässä artikkelissa, että virukset eivät ole tieteellinen asia, vaan uskomus johon tiedeyhteisö uskoo. Ja koska tiedeyhteisö uskoo niihin, niihin uskotaan myös yleisesti. Mutta asia ei edelleenkään ole mielipideasia, ei uskonasia. On aivan sama vaikka 99% tiedeyhteisöstä uskoisi johonkin, asiassa on silti totuus joka voi poiketa merkittävästi siitä mihin valtavirta uskoo. Koska tieteellisiä vahvistuksia ei ole löydetty viruksille, ja infektioille, niissä ei ole kysymys tieteestä, vaan uskomuksista. Ja tämä on tietoa jonka kuuluisi olla suuren yleisön saatavilla. Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 13.18 (EEST)
- Niin, ei virukset ole kuolleitakaan sitten kun ne on torjuttu vaan passivoituja. Ne voivat vaikuttaa aktiivisina vain muiden eliöiden solujen tms. vaikutuksesta. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 11.02 (EEST)
- Tää on verrattavissa siihen että väitettäisiin mitokondriota bakteeriksi. Keskustelu osaltani loppuu tähän ettei mene Savirin kiusaamiseksi. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 11.08 (EEST)
- @Savir Ymmärrän tämän. "Live" viittaa siihen että jokin on aktiivinen, "live virus" viittaa aktiiviseen virukseen, olkoon sitten niin. Elävä virus, aktiivinen virus, infektiokykyinen virus, hyväksytään monta termiä. Tarkoitukseni ei ollut takertua termistöön sinänsä, vaan keskustella siitä onko viruksia edes olemassa. Se onko virus elävä, kuollut, infektiokykyinen tai infektiokyvytön, on vain nyanssi. Isoin kysymys on "Onko viruksia olemassa?". Asia on tärkeä koska suuri yleisö muodostaa todellisuuskäsityksensä siihen mitä lukevat wikipediasta. Jos wikipedia sisältää vuodesta toiseen saman virheellisen tiedon, eikä artikkeleita saa muuttaa totuutta vastaaviksi, ei totuus koskaan pääse suuren yleisön tietoisuuteen. Minusta tärkeätä olisi kertoa viruksia käsittelevässä artikkelissa, että virukset eivät ole tieteellinen asia, vaan uskomus johon tiedeyhteisö uskoo. Ja koska tiedeyhteisö uskoo niihin, niihin uskotaan myös yleisesti. Mutta asia ei edelleenkään ole mielipideasia, ei uskonasia. On aivan sama vaikka 99% tiedeyhteisöstä uskoisi johonkin, asiassa on silti totuus joka voi poiketa merkittävästi siitä mihin valtavirta uskoo. Koska tieteellisiä vahvistuksia ei ole löydetty viruksille, ja infektioille, niissä ei ole kysymys tieteestä, vaan uskomuksista. Ja tämä on tietoa jonka kuuluisi olla suuren yleisön saatavilla. Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 13.18 (EEST)
- Ei. ”Elävä virus” on infektiokykyinen virus. Eikä siihen vaikuta lainkaan se katsotaanko virus eläväksi vaiko ei. Eikä kaikki rokotteet sisällä ”elävää virusta”. –Anr (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.28 (EEST)
- Kiitos Anr vastauksesta. Ei artikkelissa virukset väitetäkään että virukset muuttaisivat perimäänsä. Virusten muuntautuminen erilaisiksi varianteiksi on kuitenkin merkittävä virologiaan liittyvä teesi. Esim THL:n sivulta löytyy artikkeli "Muuntuneet koronavirukset", jossa mainitaan "Kun virukset lisääntyvät, niiden perimään ilmaantuu muutoksia eli mutaatioita". Virologiassa on siis olemassa uskomus että väitetty virus kykenisi lisääntymään ja muuttamaan perimäänsä. Miten on siis mahdollista että virus, joka ei ole elävä, kuitenkin kykenee lisääntymään ja muuttamaan perimäänsä? Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 12.12 (EEST)
- Rokotteiden yhteydessä käsite ”elävä virus” tarkoittaa eri asiaa kuin pohdinta siitä onko virus elävä vaiko ei. Artikkelissa virukset ei nähdäkseni väitetä, että virukset _muuttaisivat_ perimäänsä, kuten nyt tunnut lukevan. Toki aina hieman vaarallista käyttää ilmauksia tyyliin ”kykenevät muuntautumaan”, kun aina löytyy porukkaa jotka ymmärtävät tuollaiset tahallaan väärin ja takertuvat niihin. –Anr (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 11.54 (EEST)
- Kahdesta asiasta olen samaan mieltä, virusten olemassaolo ei ole mielipideasia, ja ne eivät ole eläviä. Mutta miten ne voisivat olla "karanneita" geenejä? Jos mietit asiaa tarkemmin, miltä se kuulostaa että geenejä voisi karata solun ulkopuolelle? Virologit väittävät että virukset muuntautuvat ja muuttavat perimäänsä. Miten sellainen joka ei ole edes elävä, voisi muuntautua? Wizard46 (keskustelu) 26. toukokuuta 2024 kello 11.37 (EEST)
- Juu, ei mielipidekysymys. Virukset eivät ole itsenäisesti eläviä, vaan ikään kuin karanneita geenejä eli niitä ei oikein voi olla ilman elämää. --Höyhens (keskustelu) 24. toukokuuta 2024 kello 11.27 (EEST)
- Ymmärrän että tiedot on haluttu vilpittömässä mielessä kopioida luotettavasta lähteestä. Mutta mitä ajattelet siitä kun lukuisat tutkijat sanovat että viruksia ei ole edes olemassa? Ja perustavat väitteensä sille että niitä ei ole löydetty mistään. Wikipedian artikkeli kuitenkin lähtee siitä että viruksia on varmuudella olemassa. Siihen onko viruksia olemassa, on olemassa vain yksi totuus. Koska asia on tieteellinen asia, ei mielipideasia. Oletko tästä samaa mieltä? Se mitä Matti Vuento kertoo kirjassaan, perustuu hänen omaan käsitykseensä. Mistä tiedät että hän on tässä asiassa oikeassa? Enemmistö tutkijoista, virologeista ja lääkäreistä ovat varmasti sitä mieltä että viruksia on olemassa. Mistä tiedät että enemmistö on oikeassa, kun kyseessä ei edelleenkään ole mielipideasia. Wizard46 (keskustelu) 21. toukokuuta 2024 kello 16.47 (EEST)
Työeläke ja Suomen eläkejärjestelmä
muokkaaHei, sattuisitko keksimään kuinka artikkelissa Työeläke sen Katso myös -osion linkin pystyisi sisällyttämään johdantoon? Kiitos jo etukäteen. 37.33.216.177 10. kesäkuuta 2024 kello 13.08 (EEST)
- Korvasin toisen kappaleen sanan Suomessa sanoilla Suomen eläkejärjestelmässä, ehkä se riittää. Savir (keskustelu) 10. kesäkuuta 2024 kello 15.33 (EEST)
Rauhallisesti
muokkaaJoillakin käyttäjillä on kova kiire saada oma sormenjälkensä artikkelin tuoreisiin tapahtumiin. Kun huomaat että joku on jo tekemässä muutoksia ja tekee varmasti vielä pisteenkin korjauksen, on hyvä tapa odottaa, että työ on tehty. Maailma ei kaadu vaikka odottaa. Lukijat saavat tietonsa kuitenkin yleensä luotettavista lähteistä eivätkä Wikipediasta. Yhteenvetosi "korjaillaan sotkuja" ei myöskään ole kohteliaimmasta päästä kun ryntäät lisäämään puuttuvan pisteen tai eri muokkauksessa muutat aikamuodon, jonka oli juuri tulossa muuttamaan, kun ilmeni että kausi alkaa lokakuussa. --abc10 (keskustelu) 26. kesäkuuta 2024 kello 12.10 (EEST)
- Sinä vaihdoit johdannossa ensin aikamuodon vääräksi ja sitten poistit pisteen virkkeen lopusta sekä lisäsit ylimääräisen rivivälin, joka aiheutti tuplavälin johdannon ja muun artikkelin väliin. Odotin seitsemän minuuttia ennen ensimmäistä korjailua ja kolme minuuttia ennen toista. Älä hosu tuolla tavalla, tai jos hosut, käytä esikatselua tai tarkista muokkauksesi saman tien. --Savir (keskustelu) 26. kesäkuuta 2024 kello 12.30 (EEST)
- Olin tekemässä muutosta Natoon ja palaamassa takaisin. Lähteiden etsiminen ja niiden ja sanamuodon muotoilu ei ole aina salamannopeaa, vaikka en mielestäni ole hidas. Odota seuraavan kerran vähän kauemmin kun näet jonkun olevan parhaillaan tekemässä aiheeseen muutoksia. Tosiaan voi käydä niin että palaa takaisin. Ja muista kirjoittaa yhteenveto kohteliaasti vaikka se ei aina ole yhtä kivaa. Ivallisuus on ilmanpilaaja. Niitä yhteenvetoja lukee moni muukin kuin se, jolle se kohdistuu. --abc10 (keskustelu) 26. kesäkuuta 2024 kello 12.46 (EEST)
Nopeat syövät hitaat
muokkaaAbc10:tä huomautettiin hätäilystä. Välillä muiden pitäisi odottaa kohteliaasti eikä toimia liian nopeasti. Joskus Abc10:n tekemiä virheitä on luvallista korjata kahden päivän kuluttua: Käytkö tarkistamassa muokkauksesi. Abc10 suosittelee toisia käyttämään oikolukua, koska hän ei jaksa korjata heidänkään virheitä eikä rivikäyttäjältä ei voi edellyttää tarkkuutta. raid5 30. kesäkuuta 2024 kello 14.39 (EEST)
Jäätelöartikkeli
muokkaalaitan tämän vastauksen tähänkin nyt, että varmasti löydät sen. Laitoin viestiä myös artikkelin keskustelusivulle, etten onnistunut löytämään mainitsemaasi KTM:n jäätelöpäätöksen kumousta. ja mitä tulee kasvirasvajäätelöön, sirtä ei mielestäni ole myyty vuosikymmeniin enää missään, siis ainakaan Suomessa eli silloinhan sitä ei myöskään enää valmisteta. Varmistin tämän muistikuvani useammasta paikasta netissä. (Kasvirasvajäätelöllä tarkoitan virallista eli finlexin kasvirasvajäätelöä, jossa on maitotuotteita ja kasvirasvaa.) LISÄYS: Mikäli olen oikeassa, muotoilemasi uusi määritelmä on siten virheellinen sen osalta, että sen mukaan jäätelössä käytetään "tavallisesti" maito- tai kasvirasvaa.193.210.164.112 11. heinäkuuta 2024 kello 23.02 (EEST)
- Nyt löysin tiedon päätöksen kumoamisesta Ruokaviraston sivulta! :) 193.210.164.112 11. heinäkuuta 2024 kello 23.11 (EEST)
- kasvirasvajäätelöitäkin on näemmä edelleen myynnissä, ainakin ulkomailla valmistettuja. Niitä vain ei enää myydä sillä nimellä, minkä vuoksi niitä oli hiukan hankala löytää...193.210.164.112 12. heinäkuuta 2024 kello 00.31 (EEST)