Ero sivun ”Bengt Laurikainen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Laurikainen (keskustelu | muokkaukset)
12 523 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Laurikainen (keskustelu | muokkaukset)
12 523 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 16: Rivi 16:




'''Bengt "Pentti" Petterson Laurikainen'''<ref name="lsa" /><ref name="yrjö" /> ([[3. helmikuuta]] [[1748]] [[Mikkeli]] ([[Seppälä (Mikkeli)|Seppola]]) – [[20. toukokuuta]] [[1816]] [[Asila (Mikkeli)|Asila]], [[Mikkelin maalaiskunta|Mikkelin mlk.]] [[Suomen suuriruhtinaskunta]]) oli suomalainen [[talollinen]], [[lautamies]], [[Säätyvaltiomies|valtiopäivämies]] ja [[Suomen lähetyskunta|lähetyskunnan]] talonpoikaisedustaja silloisesta [[Kymenkartanon lääni|Kymenkartanon läänistä]].
'''Bengt "Pentti" Petterson Laurikainen'''<ref name="lsa" /><ref name="yrjö" /> ([[3. helmikuuta]] [[1748]] [[Mikkeli]] ([[Seppälä (Mikkeli)|Seppola]]) – [[20. toukokuuta]] [[1816]] [[Asila (Mikkeli)|Asila]], [[Mikkelin maalaiskunta|Mikkelin mlk.]] [[Suomen suuriruhtinaskunta]]) oli suomalainen [[talollinen]], [[lautamies]], kaksinkertainen [[Säätyvaltiomies|valtiopäivämies]], sekä [[Suomen lähetyskunta|lähetyskunnan]] talonpoikaisedustaja silloisesta [[Kymenkartanon lääni|Kymenkartanon läänistä]].


==Perhetausta==
==Perhetausta==

Versio 4. tammikuuta 2022 kello 17.35

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Tarkennus: Artikkelissa on 22 lähdettä, mutta vain 2 lähdeviitettä. Lukija ei tiedä, mikä tieto on mistäkin peräisin.
Pentti Laurikainen
Henkilötiedot
Syntynyt3. helmikuuta 1748
Seppola, Mikkeli
Ammatti lautamies, Säätyvaltiomies
Arvonimiherastuomari
Puoliso (Elin) Helena Mårtendotterin o.s. Martin, Martinen
Ritarikunta: Pyhä Aleksanteri Nevskin ritarikunnan kunniamerkki nauha


Bengt "Pentti" Petterson Laurikainen[1][2] (3. helmikuuta 1748 Mikkeli (Seppola) – 20. toukokuuta 1816 Asila, Mikkelin mlk. Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen talollinen, lautamies, kaksinkertainen valtiopäivämies, sekä lähetyskunnan talonpoikaisedustaja silloisesta Kymenkartanon läänistä.

Perhetausta

Bengt Laurikainen vaikutti Mikkelin pitäjässä. Hän oli yhden manttaalin tilallinen ja asui Mikkelin Hiirolassa Matiskalan kantatilalla, sekä Asilassa sijaitsevalla Laaskan maatilalla puolisonsa, Hintsalassa syntyneen (Elin) Helena Mårtendotterin (o.s. Martin, Martinen, s. 1752) kanssa. Lapsia perheeseen syntyi neljä: Petter (1771), Maria (1774), Anders (1776) ja Henric (1793). Bengt Laurikaisen vanhemmat olivat Petter Laurikainen, s. 1704, ja Maria Laurikainen o.s. Pulkin, s. 1722.

Asilan sotilastorppa

Bengtin Asilassa omistaman Laaskan mailla toimi ruotuaikana sotilastorppa, hänet määrättiin kuninkaan toimesta talollisen asemassa, manttaalitilallisena, sekä maakirjatalollisena majoittamaan rakuunasotilasta tilallaan, ruotuajanvelvoite päättyi lopullisesti Suomessa vuonna 1809, Suomen siirtyessä osaksi Venäjän keisarikuntaa.

Luottamustoimet

Laurikainen toimi lautamiehenä Mikkelin kihlakunnan käräjäoikeudessa. Ruotsinkielen taitoisena hän toimi talonpoikaissäädyn edustajana Ruotsissa järjestetyillä säätyvaltiopäivillä vuosina 1792 ja 1800. Hän oli mukana myös vuonna 1808 Pietariin matkanneessa suomalaisessa lähetyskunnassa neuvottelemassa Suomen autonomisen aseman itsehallinnollisista kysymyksistä sekä Suomen liittämisestä keisarillisen Venäjän alaiseksi suuriruhtinaskunnaksi.[1][2]

Valtiopäivämiehenä

Laurikainen osallistui Ruotsin säätyvaltiopäiville 1792 ja 1800 Kymenkartanon läänin, Mikkelin kihlakunnan talonpoikaissäädyn edustajana. Matka tehtiin talviaikaan maitse retkikuntana hevosrekiä käyttäen.

Vuoden 1792 valtiopäivät olivat Gävlessä 23.1.–24.2.1792. Säätynsä jäsenet valikoituivat lääniensä tehtävistä vastaaviin Säätyvaltiopäivien valiokuntiin. Valtiopäiväedustajat kävivät kumartamassa alamaisuuttaan Kustaa III:lle. Talonpojat sekä papisto kokoontuivat pitämään kokouksiaan Gävlen lukiossa.

Laurikaisesta tuli toistamiseen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja, 10. maaliskuuta 1800 järjestetyillä Norrköpingin valtiopäivillä. Tuolloin säädyt kävivät kumartamassa Kustaa IV Aadolfia.

Lähetyskunnan matka

Bengt Laurikainen sai kutsun Kymenkartanon läänin maaherra Johan Herman Lodelta (1793–1810) osallistua suomalaiseen lähetyskuntaan lokakuussa 1808. Laurikainen oli todennäköinen ehdokas koska hän oli osallistunut jo aikaisemmin kaksi kertaa Ruotsissa pidettäville valtiopäiville, hänen taitonsa ja kykynsä olivat hyväksi ja täyttivät silloisen hovikelpoisuuden kriteerit talopiokaissäädyn lähettiläänä, jossa C. E. Mannerheimin johtama lähetystö kävi 30. marraskuuta 1808 kumartamassa Venäjän valtaistuinta uusien alamaisten nimissä. He tapasivat keisari Aleksanteri I:n, ja suomalaiset vakuuttivat uskollisuutta uudelle hallitsijalle. Keisari Aleksanteri lupasi säilyttää aiemmat Suomessa voimassa olleet Ruotsin vallan aikaiset lait ja uskonnon. Aleksanteri I teki lähetyskunnan kanssa sopimuksen, joka vastasi Viron ja Liivinmaan kaupunkien sekä aateliston kanssa vuonna 1710 tehtyjä kapitulaatiosopimuksia. Lähetyskunnan lähettäminen herätti Suomessa aluksi paheksuntaa. Jouduttiin antamaan ilmoitus, ettei valtuuskunta voinut korvata säätyvaltiopäiviä. Myös lähetyskunta kieltäytyi esiintymästä valtiopäivien valtuuksin. Tämän vuoksi suomalaislähetystöllä ei ollut maapäivien päätösvaltaa, mutta se oli laatinut 15 kohdan esityslistan, johon keisari merkitsi myönteisen päätöksensä. Listaan sisältyi vähäpätöisiäkin asioita, mutta siihen oli myös merkitty kaikki Suomea olennaisesti koskevat asiat kuten: ”Yleinen turvallisuus, lait ja oikeuksien säilyttäminen ja hallituskomitean asettaminen”. Hallituskomitean puheenjohtajaksi valittiin vapaaherra Göran Magnus Sprengtporten.

Vierailun kohokohtana oli talvipalatsissa tapahtunut keisarin audienssi, jonka aikana hallitsijan kohteliaisuus teki lähetyskunnan jäseniin suuren vaikutuksen. Erityistä mielenkiintoa herätti tutustuminen keisarinna Elisabethiin jonka sisar oli Kustaa IV Adolfin puoliso eli suomalaisten entinen kuningatar Fredrika Dorotea. Ensimmäiseksi palkittiin Suomen lähetyskunnan jäsenet. Aatelissäädyssä palkittiin E. G. von Willebrand Pyhän Annan I luokan ritarimerkillä ja 500 dukaatilla. Professori G. E. von Haartman palkittiin Pyhän Vladimirin IV luokan ritarimerkillä ja briljanttisella kantasormuksella liuskojen kanssa kuten muutkin pappissäädyn edustajat. Porvarit ja talonpojat saivat tunnetuin venäläinen mitalitaiteilija, Carl Leberechtin (1749–1827) suunnittelemat kunniamerkit. Porvarissäädyn edustajat saivat mitalit sinisillä Pyhän Andreaksen ritarikunnan nauhoilla sekä briljanttiset kantasormukset. Talonpoikaissäädyn edustajat saivat pienempää kokoa olevat mitalit, jossa oli kirkkaanpunaiset aleksandrovilaiset nauhat, sekä 500 ruplaa rahaa. Juhlallisuuksien merkeissä päätyttyivät suomalaisten lähetyskuntajäsenten neuvottelut, jäsenet palasivat Suomeen tammikuun loppuun mennessä 1809.

Lähetyskunnan Pietarissa käytyjen neuvottelujen jälkeen järjestettiin Porvoossa valtiopäivät (ruots. landtdagar) Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809. Suomen sota oli tuolloin vielä käynnissä, mutta Venäjän osalta sota oli voitettu. Suomalaiset historiantutkijat ovat esittäneet erilaisia tulkintoja, olivatko Porvoossa Suomen historian ensimmäiset säätyvaltiopäivät vai perinteiset maapäivät, joiden kautta Ruotsin entiset kahdeksan maakuntaa siirrettiin Venäjän keisarin valtaan. Myöhemmin 1800-luvulla syntyneen suomalaisen perustuslaillisen tulkinnan mukaan Porvoon valtiopäivillä perustettiin Suomen valtio.

Tunnustukset

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Mikkelin mies autonomiaa rakentamassa (Länsi-Savon artikkeli) documentcloud.adobe.com. 2008. Viitattu 11.6.2019.
  2. ↑ a b Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen: Suomen kansan historia documentcloud.adobe.com. 1881–1882. Viitattu 11.6.2019.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bengt_Laurikainen&oldid=20210587”