Ero sivun ”Bengt Laurikainen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Tietolaatikko selvemmäksi
Laurikainen (keskustelu | muokkaukset)
12 523 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
(3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 19: Rivi 19:
Ruotutalot: pääkatselmus 1801 (Bengt Laurikainen, Asila ruotu 52)|julkaisu=www.rajapuro.net|viitattu=2022-10-16}}</ref>.
Ruotutalot: pääkatselmus 1801 (Bengt Laurikainen, Asila ruotu 52)|julkaisu=www.rajapuro.net|viitattu=2022-10-16}}</ref>.


Pentti Laurikainen vaikutti Mikkelin pitäjässä. Hän oli yhden [[manttaali]]n tilallinen ja asui Mikkelin [[Hiirola|Hiirolassa]] [[Matiskala (Mikkeli)|Matiskalan]] [[Kantatila|kantatilalla]] <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961117424&aineistoId=1854517006|nimeke=Kuvien tarkastelu - Kansallisarkisto {{!}} Asiointipalvelu Astia|julkaisu=astia.narc.fi|viitattu=2022-10-17}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/hiirolan_kylahistoriaa/15|nimeke=Hiirolan kylahistoriaa by Mikkelin Kaupunki - Issuu|julkaisu=issuu.com|viitattu=2022-10-17|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref name=":12">{{Verkkoviite|osoite=https://www.geni.com/photo/view/6000000131982043904?album_type=photos_of_me&photo_id=6000000178175245979|nimeke=Photos in Valokuvia henkilöstä Helena Laurikainen|julkaisu=www.geni.com|viitattu=2022-10-17}}</ref>, sekä [[Asila (Mikkeli)|Asilassa]] sijaitsevalla Laaskan [[Maatila|maatilalla]] puolisonsa, [[Alastaro|Hintsalassa]] syntyneen (Elin) Helena Mårtendotterin (o.s. Martin, Martinen, s. 1752) kanssa <ref name=":12" />. Lapsia perheeseen syntyi kuusi: Petter (1771), Maria (1774)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4919817|nimeke=Historiakirjat - Kirjaluettelo|julkaisu=hiski.genealogia.fi|viitattu=2022-10-17}}</ref>, Anders (1776), Catharina (1779), Bengt (1781) <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t10388923|nimeke=Historiakirjat - Kirjaluettelo|julkaisu=hiski.genealogia.fi|viitattu=2022-10-17}}</ref> ja Henric (1793). Pentti Laurikaisen vanhemmat olivat Petter Laurikainen, s. 1704 <ref name=":11" />, ja Maria Laurikainen o.s. Pulkin, s. 1722 <ref name=":11">{{Verkkoviite|osoite=https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4912914|nimeke=Historiakirjat - Kirjaluettelo|julkaisu=hiski.genealogia.fi|viitattu=2022-10-16}}</ref>.
Pentti Laurikainen vaikutti Mikkelin pitäjässä. Hän oli yhden [[manttaali]]n tilallinen ja asui Mikkelin [[Hiirola|Hiirolassa]] [[Matiskala (Mikkeli)|Matiskalan]] [[Kantatila|kantatilalla]] <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961117424&aineistoId=1854517006|nimeke=Kuvien tarkastelu - Kansallisarkisto {{!}} Asiointipalvelu Astia|julkaisu=astia.narc.fi|viitattu=2022-10-17}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/hiirolan_kylahistoriaa/15|nimeke=Hiirolan kylahistoriaa by Mikkelin Kaupunki - Issuu|julkaisu=issuu.com|viitattu=2022-10-17|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref name=":12">{{Verkkoviite|osoite=https://www.geni.com/photo/view/6000000131982043904?album_type=photos_of_me&photo_id=6000000178175245979|nimeke=Photos in Valokuvia henkilöstä Helena Laurikainen|julkaisu=www.geni.com|viitattu=2022-10-17}}</ref>, sekä [[Asila (Mikkeli)|Asilassa]] sijaitsevalla Laaskan [[Maatila|maatilalla]] puolisonsa, [[Alastaro|Hintsalassa]] syntyneen (Elin) Helena Mårtendotterin (o.s. Martin, Martinen, s. 1752) kanssa <ref name=":12" />. Lapsia perheeseen syntyi kuusi: Petter (1771), Maria (1774)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4919817|nimeke=Historiakirjat - Kirjaluettelo|julkaisu=hiski.genealogia.fi|viitattu=2022-10-17}}</ref>, Anders (1776), Catharina (1779), Bengt (1781) <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t10388923|nimeke=Historiakirjat - Kirjaluettelo|julkaisu=hiski.genealogia.fi|viitattu=2022-10-17}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/perinnetietoa_koskentaipaleesta/136|nimeke=Perinnetietoa koskentaipaleesta s.136 (Bengt Laurikainen)|tekijä=Tuula Häkkinen, Seija Maaranen, Seppo kaipainen|julkaisu=Mikkelin kaupunki, Perinnetietoa Koskentaipaleesta|ajankohta=30.2.1987|julkaisija=ykstyinen|viitattu=23.10.2022}}</ref> ja Henric (1793). Pentti Laurikaisen vanhemmat olivat Petter Laurikainen, s. 1704 <ref name=":11" />, ja Maria Laurikainen o.s. Pulkin, s. 1722 <ref name=":11">{{Verkkoviite|osoite=https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4912914|nimeke=Historiakirjat - Kirjaluettelo|julkaisu=hiski.genealogia.fi|viitattu=2022-10-16}}</ref>.


=== Ruotutalollinen ===
=== Ruotutalollinen ===
Rivi 51: Rivi 51:
* http://runeberg.org/pieni/4/0214.html Viitattu 04.06.2019
* http://runeberg.org/pieni/4/0214.html Viitattu 04.06.2019
* http://runeberg.org/tieto/1/0143.html Viitattu 04.06.2019
* http://runeberg.org/tieto/1/0143.html Viitattu 04.06.2019
* [https://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/perinnetietoa_koskentaipaleesta/136 Perinnetietoa Koskentaipaleesta, nimismies Bengt Laurikainen?] viitattu 21.6.2019
* http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2015/01/kaksi-valtiopaivamiesta-vuodelta-1800.html (Bengt Laurikain) viitattu 26.6.2019
* http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2015/01/kaksi-valtiopaivamiesta-vuodelta-1800.html (Bengt Laurikain) viitattu 26.6.2019
* http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=mikkelinmlk Mikkelin Seppolan alueen historia (Bengtin syntymäpitäjä) 18.8.2019
* http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=mikkelinmlk Mikkelin Seppolan alueen historia (Bengtin syntymäpitäjä) 18.8.2019

Versio 23. lokakuuta 2022 kello 02.08

Bengt Laurikainen
Bengt Laurikaisen porvarisvaakuna nro. 1858
Bengt Laurikaisen porvarisvaakuna nro. 1858
Henkilötiedot
Syntynyt3. helmikuuta 1748
Seppola, Mikkelin maalaiskunta,
Kuollut20. toukokuuta 1816 (68 vuotta)
Asila, Mikkelin maalaiskunta, Venäjä Suomen suuriruhtinaskunta
Ammatti talonpoika, lautamies, valtiopäivämies, Suomen lähetyskuntajäsen
Arvonimiherastuomari
Titteli talollinen
Muut tiedot
Tunnustukset lähetyskunnan mitali (nefski)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Kotisivu

Bengt ”Pentti” Petterson Laurikainen [1][2] (3. helmikuuta 1748 Seppola [3], Mikkelin maalaiskunta – 20. toukokuuta 1816 Asila, Mikkelin maalaiskunta) oli suomalainen talollinen, lautamies, kaksinkertainen valtiopäivämies Ruotsin säätyvaltiopäivillä [4][5][6][7][8] ja vuoden 1808 Suomen lähetyskunnan talonpoikaisedustaja silloisesta Kymenkartanon läänistä [1][2][5][9][10][11][12].

Perhetausta

Laurikaiset ovat Etelä-Savolaista varakasta talollista säätysukua Mikkelin Laurikkalasta [13], suvusta varhaisimpia merkintöjä on kirkonkirjoista jo 1500-luvulta, Laurikaiset ovat palvelleet Ruotsin kuningaskunnan armeijan ruotusotilaina ja upseereina [14].

Pentti Laurikainen vaikutti Mikkelin pitäjässä. Hän oli yhden manttaalin tilallinen ja asui Mikkelin Hiirolassa Matiskalan kantatilalla [15][16][17], sekä Asilassa sijaitsevalla Laaskan maatilalla puolisonsa, Hintsalassa syntyneen (Elin) Helena Mårtendotterin (o.s. Martin, Martinen, s. 1752) kanssa [17]. Lapsia perheeseen syntyi kuusi: Petter (1771), Maria (1774)[18], Anders (1776), Catharina (1779), Bengt (1781) [19][20] ja Henric (1793). Pentti Laurikaisen vanhemmat olivat Petter Laurikainen, s. 1704 [3], ja Maria Laurikainen o.s. Pulkin, s. 1722 [3].

Ruotutalollinen

Laurikainen oli maakirjatalollisena värvätty pitämään Asilassa, Laaskanmaatilalla sotilastorppaa (ruotu no.52[14]), velvoite oli majoittaa rakuunasotilasta tilallaan. Velvoite päättyi lopullisesti vuonna 1809 Suomen siirtyessä osaksi Venäjän keisarikuntaa[14].

Luottamustoimet

Laurikainen toimi lautamiehenä Mikkelin kihlakunnan käräjäoikeudessa. Ruotsintaitoisena hän toimi talonpoikaissäädyn edustajana Ruotsissa järjestetyillä säätyvaltiopäivillä vuosina 1792 ja 1800.[4][5][7][8] Hän oli mukana myös vuonna 1808 Pietariin matkanneessa suomalaisessa lähetyskunnassa neuvottelemassa Suomen autonomisen aseman itsehallinnollisista kysymyksistä sekä Suomen liittämisestä keisarillisen Venäjän alaiseksi suuriruhtinaskunnaksi [1][2].

Valtiopäivämiehenä

Laurikainen osallistui Ruotsin säätyvaltiopäiville 1792 ja 1800 Kymenkartanon läänin Mikkelin kihlakunnan talonpoikaissäädyn edustajana [4][6][7][8]. Matka tehtiin talviaikaan maitse retkikuntana hevosrekiä käyttäen.

Vuoden 1792 valtiopäivät olivat Gävlessä 23.1.–24.2.1792 [6]. Säätynsä jäsenet valikoituivat lääniensä tehtävistä vastaaviin valiokuntiin. Valtiopäiväedustajat kävivät kumartamassa alamaisuuttaan Kustaa III:lle. Talonpojat sekä papisto kokoontuivat pitämään kokouksiaan Gävlen lukiossa.

Laurikaisesta tuli toistamiseen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja 10. maaliskuuta 1800 järjestetyillä Norrköpingin valtiopäivillä [6]. Tuolloin säädyt kävivät kumartamassa Kustaa IV Aadolfia [4][6][7][8].

Lähetyskunnan matka

Laurikainen sai Kymenkartanon läänin maaherra Johan Herman Lodelta kutsun osallistua suomalaiseen lähetyskuntaan lokakuussa 26. heinäkuuta 1808. [1][2][21][10] Laurikainen oli todennäköinen ehdokas, koska hän oli osallistunut jo aikaisemmin kaksi kertaa Ruotsissa pidettäville valtiopäiville, hänen taitonsa ja kykynsä olivat hyväksi ja täyttivät silloisen hovikelpoisuuden kriteerit talonpoikaissäädyn lähettiläänä. Lähetyskunta tapasi keisari Aleksanteri I:n, ja suomalaiset vakuuttivat uskollisuutta uudelle hallitsijalle. Lähetyskunta kieltäytyi esiintymästä valtiopäivien valtuuksin, mutta se laati 17 kohdan esityslistan, johon keisari merkitsi myönteisen päätöksensä. Lähetyskunnan jäsenet palasivat Suomeen tammikuun loppuun mennessä 1809 [21][9][10][11][12].

Tunnustukset

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d Mikkelin mies autonomiaa rakentamassa (Länsi-Savon artikkeli) documentcloud.adobe.com. 2008. Viitattu 11.6.2019.
  2. ↑ a b c d Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen: Suomen kansan historia documentcloud.adobe.com. 1881–1882. Viitattu 11.6.2019.
  3. ↑ a b c Historiakirjat - Kirjaluettelo hiski.genealogia.fi. Viitattu 16.10.2022.
  4. ↑ a b c d Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä web.archive.org. 5.1.2020. Viitattu 16.10.2022.
  5. ↑ a b c julkisen neuvoston valtiopäiväjäsen Bengt Laurikainen v.1792 s.179, v.1800 s.189) ja sisällysluettelo s.209 (pdf) weburn.kb.se. Viitattu 28.6.2019. (ruotsiksi)
  6. ↑ a b c d e Hallinto ja oikeuslaitos. säätyedustus – Savon historia savonhistoria.fi. Viitattu 16.10.2022.
  7. ↑ a b c d Valtiopäiväedustajia Mikkelin maalaiskunnasta ja kaupungista – Seutuwiki seutu.wikimikkeli.fi. Viitattu 16.10.2022.
  8. ↑ a b c d Etelä-Savon valtiopäiväedustajat (pdf) acrobat.adobe.com. Viitattu 16.10.2022.
  9. ↑ a b c Emanuel Thelningin maapäivämaalaus ja Porvoon tapahtumat - PDF Free Download docplayer.fi. Viitattu 16.10.2022.
  10. ↑ a b c Sakari Yrjö-Koskinen: 576 (Finlands historia från den äldsta tiden intill våra dagar) runeberg.org. 1874. Viitattu 16.10.2022. (ruotsiksi)
  11. ↑ a b Hugo Schulman: 374 (Striden om Finland 1808-1809) runeberg.org. 1909. Viitattu 16.10.2022. (ruotsiksi)
  12. ↑ a b 245-246 (Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika) runeberg.org. Viitattu 16.10.2022.
  13. ↑ Hiirolan kylahistoriaa by Mikkelin Kaupunki - Issuu issuu.com. Viitattu 17.10.2022. (englanniksi)
  14. ↑ a b c [https://www.rajapuro.net/savojr/majuri/majuri_ta1801.html?fbclid=Iw... Savon rykmentti: Majurin komppania Ruotutalot: pääkatselmus 1801 (Bengt Laurikainen, Asila ruotu 52)] www.rajapuro.net. Viitattu 16.10.2022.
  15. ↑ Kuvien tarkastelu - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia astia.narc.fi. Viitattu 17.10.2022.
  16. ↑ Hiirolan kylahistoriaa by Mikkelin Kaupunki - Issuu issuu.com. Viitattu 17.10.2022. (englanniksi)
  17. ↑ a b Photos in Valokuvia henkilöstä Helena Laurikainen www.geni.com. Viitattu 17.10.2022.
  18. ↑ Historiakirjat - Kirjaluettelo hiski.genealogia.fi. Viitattu 17.10.2022.
  19. ↑ Historiakirjat - Kirjaluettelo hiski.genealogia.fi. Viitattu 17.10.2022.
  20. ↑ Tuula Häkkinen, Seija Maaranen, Seppo kaipainen: Perinnetietoa koskentaipaleesta s.136 (Bengt Laurikainen) Mikkelin kaupunki, Perinnetietoa Koskentaipaleesta. 30.2.1987. ykstyinen. Viitattu 23.10.2022.
  21. ↑ a b Robert Castrén: Finska deputationen 1808-1809, s. 32, 50, 82. G.W. Edlund, 1879. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.10.2022). sv
  22. ↑ Lähetyskunnan mitali (pdf) acrobat.adobe.com. Viitattu 16.10.2022. (suomeksi, venäjäksi)
  23. ↑ Kuvamateriaalia Suomen lähetyskunnan mitalista (pdf) acrobat.adobe.com. Viitattu 16.10.2022.

Aiheesta muualla

Digitoitu aineisto

Perhesivusto ja sukuvaakuna

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bengt_Laurikainen&oldid=20919628”