Tämä artikkeli on osittain suojattu muutoksilta.

Jeesus

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 22. lokakuuta 2013 kello 14.24 käyttäjän Thi (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 22. lokakuuta 2013, perustui tähän versioon.

Tämä artikkeli käsittelee Jeesus Nasaretilaista, muista merkityksistä katso Jeesus (täsmennyssivu).
Osa artikkelisarjaa
Kristinusko
Kristinuskon risti

Jeesus Nasaretilainen (m.kreik. Ιησους Ναζωραιος[1] ie:su:s nadzo:raios), kristittyjen Jeesus Kristus (m.kreik. Ιησους Χρτστος ie:su:s kʰristos), oli Uuden testamentin mukaan juutalainen uskonnollinen uudistaja ja kristinuskon Jumalan Jahven poika, joka tuomittiin Jerusalemissa kuolemaan ristiinnaulitsemalla.

Jeesuksesta kertovia kirjallisia lähteitä ei ole Jeesuksen oletetulta elinajalta (ajanlaskun alussa n. 7–2 eaa. – n. 26–36 jaa.), eikä häneltä tunneta omia kirjoituksia. Kertomuksia Jeesuksen elämästä koottiin yhteen ensimmäisellä tai toisella vuosisadalla. Pääasiallisia lähteitä Jeesuksen elämästä ovat Uuden testamentin evankeliumit.

Kristinuskon mukaan Jeesus on maailman vapahtaja, Vanhan testamentin ennustuksien Messias ja Jumalan ainoa poika, joka sovitti ihmiskunnan synnit kuolemallaan ja voitti kuoleman ylösnousemuksellaan. Muslimit pitävät Jeesusta profeettana.

Jeesuksesta käytetään myös nimeä Kristus, joka on peräisin kreikan sanasta Χριστός kʰristos, ja käännös heprean sanasta Messias, voideltu eli siunattu. Sanaa voideltu käytetään Vanhassa testamentissa alkujaan Israelin kuninkaista.[2] Myöhemmin sana vakiintui tarkoittamaan nimenomaan profeettojen ennustamaa tulevaa vapauttajakuningasta. Kristus-nimestä johdettiin myöhemmin Kristuksen seuraajia tarkoittava nimitys kristitty. Monet taiteilijat ovat käyttäneet Jeesusta ja hänen elämäänsä teostensa aiheina.[3]

Jeesus evankeliumeissa

Kristus Kaikkivaltias, bysanttilainen mosaiikki noin vuodelta 1090–1100. Ikonitaiteen perinteen mukaisesti ikoniin on kuvattu nimien "Jeesus Kristus" ensimmäiset ja viimeiset kirjaimet (Ίησους Χριστός, IC XC) ja hänen sädekehässään on risti.

Kristillinen käsitys Jeesuksesta perustuu Uuden testamentin neljään kanoniseen evankeliumiin.

Syntymä

Evankeliumien mukaan Jeesuksen äiti oli nimeltään Maria. Vanhimmassa Markuksen evankeliumissa ei mainita Jeesuksen isää. Matteuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumien mukaan Jeesuksen isän nimi oli Joosef. Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien mukaan Joosef ei ollut kuitenkaan Jeesuksen biologinen isä, vaan Maria tuli raskaaksi Pyhän Hengen vaikutuksesta ollessaan vielä neitsyt. Matteuksen ja Luukkaan mukaan Maria oli vain kihloissa Joosefin kanssa tullessaan raskaaksi. Luukkaan evankeliumin mukaan enkeli ilmoitti Marialle, että hän tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. [4][5] Hänen oli annettava lapselle nimeksi Jeesus.[3]

Stefan Lochner, Jeesuksen syntymä, noin 1445.

Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit esittävät kumpikin luettelon Jeesuksen sukujuurista.[6][7] Matteuksen evankeliumin luettelossa sukujuuret esitetään 29 sukupolven taakse juutalaisten isään Abrahamiin. Matteuksen evankeliumin kirjoittaja tähtää sanomansa kristinuskoon kääntyneisiin juutalaisiin. Luukkaan evankeliumin luettelo ulottuu 41 sukupolven taakse ihmiskunnan isään Aadamin saakka. Näin Luukaksen evankeliumin kirjoittaja korosti pelastuksen yleistä luonnetta. Molemmissa luetteloissa mainitaan kuningas Daavid.[8]

Jeesuksen lapsuus

Evankeliumien mukaan Jeesuksen vanhemmat olivat kotoisin Nasaretista[9] ja Jeesus itse syntyi Betlehemissä.[10][11] Hän oli useasta sisaruksesta vanhin.

Ollessaan pieni lapsi Jeesus joutui pakenemaan Herodesta Egyptiin. Matteuksen evankeliumissa kerrotaan, että Jeesuksen synnyttyä Betlehemissä kuningas Herodeksen päivinä itäisiltä seuduilta tuli Jerusalemiin tähdistäennustajia, jotka sanoivat nähneensä hänen tähtensä ollessaan idässä. Kun Herodeksen kuuli tästä, hänessä heräsi pelkoa ja epäluuloa. Kun hän sai tietää ylipapeilta ja kirjanoppineilta, että Kristuksen oli määrä syntyä Betlehemissä, hän kutsui tähdistäennustajat luokseen ja otti heiltä selville tähden ilmaantumisajan. Herodes pyysi tähdistäennustajilta, että he tulisivat ilmoittamaan hänelle lapsen olinpaikan. Tähdistäennustajat eivät palanneetkaan Herodeksen luo, koska he saivat jumalisen varoituksen olla tekemättä niin. Tämä sai Herodeksen raivoihinsa ja hän määräsi surmattavaksi kaikkialta Betlehemistä ja sen seuduilta kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat. Jeesuksen vanhemmat olivat sillä välin vieneet hänet Egyptiin, koska Jumala oli varoittanut heitä[12].

Jeesuksen myöhemmästä lapsuudesta ja nuoruudesta kerrotaan vain yksi tapaus. Luukkaan evankeliumin mukaan hän kävi vanhempineen 12-vuotiaana Jerusalemissa pääsiäisjuhlilla, mutta paluumatkalla vanhemmat huomasivat hänen kadonneen. Hänet kuitenkin löydettiin temppelistä, jonne hän oli jäänyt keskustelemaan opettajien kanssa, jotka ihmettelivät hänen ymmärrystään[13].

Kaste ja kiusaukset

Andrea del Verrocchio, Jeesuksen kaste, noin 1475.

Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus oli isänsä Joosefin tavoin rakennusmies.[14] Evankeliumien mukaan Jeesus aloitti julkisen toimintansa noin 30-vuotiaana.

Markuksen evankeliumin alku kuvaa Jeesuksen Johannes Kastajalta saamaa kastetta.[15] Markuksen ja Matteuksen evankeliumien mukaan Jeesus tuli Jordan-joelle, jossa Johannes oli saarnannut ja kastanut joukoittain ihmisiä. Matteuksen evankeliumin mukaan Johannes kieltäytyi aluksi Jeesuksen kastamisesta, koska katsoi olevansa siihen liian arvoton. Kasteen jälkeen taivaat avautuivat ja kyyhkynen laskeutui Jeesuksen päälle.[16]

Johannes Kastaja esitetään Jeesuksen tuloa valmistelevana. Johannes Kastaja kutsui ihmisiä parannuksen tielle ja uskoi lopun ajan olevan hyvin lähellä. Kaste merkitsi katumusta.[17]

Matteuksen evankeliumin mukaan kasteen jälkeen Jeesus meni erämaahan ja paastosi neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Tänä aikana paholainen ilmestyi Jeesukselle ja houkutteli häntä kolme kertaa paljastamaan yliluonnolliset kykynsä osoittaakseen olevansa Jumalan Poika. Jeesus torjui jokaisen kiusauksen vastaamalla lainauksella Viidennestä Mooseksen kirjasta. Saatana lähti torjuttuna ja enkelit tekivät Jeesukselle palvelusta.[18]

Opettajana

Aloitettuaan toimintansa Jeesus valitsi kaksitoista ensisijaista opetuslastaan, niin sanotut apostolit.[19] Häntä seurasi myös paljon muita ihmisiä, jotka on myös luettu opetuslapsiksi. Heidän joukkoonsa kuului evankeliumien mukaan myös naisia, muun muassa Magdalan Maria.

Carl Heinrich Bloch, Vuorisaarna, 1890.

Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus keräsi parhaimmillaan tuhatmäärin ihmisiä ympärilleen.[20] Evankeliumien kuvauksen mukaan hän toimi pääasiassa Galilean ja Perean alueilla, eli nykyisen Israelin ja Jordanian alueella Jordan-joen kummallakin puolella. Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesuksen julkisen toiminnan aikaan sijoittui kolme pääsiäisjuhlaa.[21] Tämän johdosta perinteisen näkemyksen mukaan Jeesuksen julkisen toiminnan aikana on pidetty kolmea vuotta. Muiden evankeliumien antaman kuvan mukaan Jeesuksen julkinen toiminta olisi kestänyt noin puolitoista-kaksi vuotta.

Evankeliumien Jeesus saarnasi ihmisille taivasten valtakunnan tuloa, parannuksen teon tarvetta,[22] ehdotonta rakkautta Jumalaa, lähimmäisiä[23] ja myös vihollisia kohtaan,[24] puhuen palvelemisesta, nöyryydestä, pahojen tekojen eli syntien anteeksiantamisesta[25] ja Tooran hengen noudattamisesta sen kirjaimen lisäksi.

Tunnetuin Jeesuksen opetuksista on niin sanottu vuorisaarna, joka on Matteuksen evankeliumissa.[26] Se sisältää Jeesuksen tunnetuimmat opetukset sekä muun muassa Isä meidän -rukouksen. Jeesuksen opetukset olivat usein vertauskuvallisia: suuri osa niistä kuvailee, mitä taivasten valtakunta on ja mitä se ei ole.[27]

Evankeliumeissa Jeesus tapasi usein yhteiskunnan hylkimiä ihmisiä, muun muassa samarialaisia, rikollisia ja prostituoituja, joita juutalaiset halveksivat. Farisealaisten, joiden kanssa Jeesus asetetaan usein vastakkain, valittaessa näistä Jeesus vastaa Matteuksen evankeliumissa: ”En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä”. [28] Hän korosti rakkautta ja syntien anteeksiantoa. Kuuluisia tarinoita ovat muun muassa aviorikoksen tehnyt nainen, laupias samarialainen ja veronmaksukysymys. Jeesuksen opetuksia on myös rakkauden kaksoiskäsky.

Evankeliumien Jeesus opetti myös, että lopun ajat maailmanlaajuisine mullistuksineen tapahtuvat ennen kuin sukupolvi, jolle hän saarnasi, katoaa.[29][30][31][32]

Evankeliumeissa Jeesus tekee useita ihmeitä, kuten parantamisia, riivaajien karkottamisia, veden muuttaminen viiniksi,[33] veden päällä käveleminen sekä henkilöiden, kuten Lasaruksen, herättämisiä kuolleista.[34].

Pidätys, oikeudenkäynti ja tuomio

El Greco, Jeesus ajaa kauppiaat pois temppelistä, noin 1600.

Synoptisten evankeliumien mukaan Jeesus tuli opetuslapsineen Jerusalemiin pääsiäisjuhlille, ja hänen saapuessaan kaupunkiin suuri joukko ihmisiä huusi: ”Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas!”[35].

Evankeliumin mukaan Jeesus aiheutti häiriötä Jerusalemissa kaatamalla rahanvaihtajien pöydät temppelissä, sanoen heidän tehneen temppelistä ”rosvojen luolan”.[36] Myöhemmin samalla viikolla Jeesus vietti pääsiäisateriaa opetuslastensa kanssa. Sen aikana hän ennusti, että yksi opetuslapsista tulisi pettämään hänet ja että hän tulee kuolemaan pian. Tämän aterian aikana Jeesus otti leivän ja viinin ja asetti ehtoollisen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne” ja ”tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne”.[37] Aterian jälkeen Jeesus meni opetuslapsineen rukoilemaan Getsemanen puutarhaan.

Evankeliumien mukaan Jeesus vihastutti toiminnallaan aikansa juutalaisia ylipappeja ja lainopettajia, minkä vuoksi hänet haluttiin vaientaa. Johanneksen evankeliumi mainitsee suuren neuvoston kokouksen, jossa käsiteltiin uhkaa, jonka Jeesus muodosti hallitusjärjestelmän vakaudelle. Muissa evankeliumeissa tätä ei mainita lainkaan, vaan kaikki syy laitetaan pappispuolueelle.[38]

Giotto di Bondone, Juudaksen suudelma, noin 1304–1306.

Markuksen evankeliumin mukaan Jeesuksen pidätti ”miekoin ja seipäin aseistautunut miesjoukko”. Joukon olivat lähettäneet ”ylin papisto sekä vanhimmat ja lainopettajat”.[39] Evankeliumin mukaan pidätys tapahtui yöllä, koska Jeesus oli suosittu ja viranomaiset halusivat välttää levottomuudet.[40] Niin sanottujen synoptisten evankeliumien mukaan Jeesuksen petti Juudas Iskariot, yksi opetuslapsista, osoittaen Jeesuksen sotilaille suutelemalla tätä. Jotkut opetuslapset yrittivät tehdä vastarintaa sotilaille, mutta Jeesus kielsi heitä. Jeesuksen pidätyksen jälkeen opetuslapset pakenivat ja hajaantuivat.

Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus vietiin tuomittavaksi Sanhedrinin eteen ja hän vahvistaa olevansa Messias. Jeesus tuomittiin jumalanpilkasta. Evankeliumien mukaan juutalaisilla ei ollut oikeutta kuolemantuomion täytäntöönpanoon, joten Jeesus luovutettiin Rooman prokuraattori Pontius Pilatukselle.[41][42] Matteuksen evankeliumin mukaan Pilatus kääntyi kansan puoleen, joka sai valita joko Jeesuksen tai Barabbaan vapautettavaksi. Väkijoukko huusi Barabbaan vapaaksi ja Jeesuksen ristiinnaulittavaksi. Pilatus pesi kätensä osoittaakseen, ettei ollut vastuullinen päätöksestä.[43]

Ristiinnaulitseminen ja kuolema

Bernardo Daddi, Jeesus ristiinnaulittuna, noin 1340–1345.

Jeesus vietiin Golgatalle ristiinnaulittavaksi. Teloitustapa oli roomalainen, sillä juutalaisten teloitustapa oli kivittäminen[44]. Evankeliumien mukaan Jeesus kuoli iltapäivällä.[45] Synoptisten evankeliumien mukaan Jeesuksen kuoleman aikoihin tapahtui maanjäristys ja taivas pimentyi keskipäivästä noin kello kolmeen. Markuksen ja Luukkaan evankeliumien mukaan varakas juutalainen Joosef Arimatialainen sai Pilatukselta luvan ottaa Jeesuksen ruumis ja haudata se omaan hautaansa[46][47] Jeesuksen kuoleman muistopäivänä vietetään kristinuskossa pitkäperjantaita, joka on kaksi päivää ennen pääsiäissunnuntaita.

Ylösnousemus ja taivaaseenastuminen

Pääartikkeli: Jeesuksen ylösnousemus

Uuden testamentin mukaan Jeesus nousi kuolleista kolmantena päivänä ristiinnaulitsemisestaan.[48][49][50][51][52][51][53]

Evankeliumien mukaan tyhjän haudan löysivät ensimmäisenä naispuoliset opetuslapset, jotka olivat tulleet voitelemaan Jeesuksen ruumiin. Markuksen evankeliumin mukaan valkoisiin pukeutunut nuori mies oli haudalla ja kertoi ylösnousemuksesta. Matteuksen evankeliumin mukaan enkeli ilmestyi haudalla. Luukkaan evankeliumin mukaan enkeleitä oli kaksi.

Szymon Czechowicz, Ylösnousemus, 1758.

Kaikkien evankeliumien mukaan Jeesus ilmestyi useille ihmisille kuolemansa jälkeen eri paikoissa. Markuksen ja Johanneksen evankeliumien mukaan Jeesus ilmestyi ensimmäisenä Magdalan Marialle haudalla.[54] Luukkaan evankeliumissa Jeesus ilmestyy kahdelle matkalaiselle Emmauksen tiellä.[55] Yhteen kokoontuneille opetuslapsilleen hän ilmestyi samana iltana.

Matteuksen evankeliumissa ylösnoussut Jeesus antaa lähetyskäskyn: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen – – ”.[56] Jeesus lupasi tulla takaisin täyttääkseen ennustukset. Markuksen ja Luukkaan evankeliumien mukaan Jeesus nousi opetuslastensa silmien edessä taivaaseen, mikä Apostolien tekojen mukaan tapahtui neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisen jälkeen.[57]

Uuden testamentin mukaan näiden kokemusten seurauksena Jeesuksen opetuslapset alkoivat saarnata evankeliumia eli hyvää sanomaa Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Uskonnolliset käsitykset

Lasimaalaus.

Kristillinen oppi Jeesuksesta

Katso myös: Kristologia

Kristillinen oppi Jeesuksesta pohjautuu lähinnä Raamattuun sekä kolmeen vanhakirkolliseen uskontunnustukseen apostoliseen, Nikaian ja Athanasioksen uskontunnustuksiin, jotka suurin osa kristillisistä kirkoista hyväksyy yhteiseksi opilliseksi perustakseen. Näiden mukaan:

  • Jeesus on Jumalan Poika, yksi Jumalan kolmesta persoonasta, joka on ollut olemassa jo ennen luomista.
  • Jeesus on Vanhan testamentin tulevaksi ennustama Messias eli Kristus, voideltu kuningas Daavidin valtaistuimella.
  • Jumala lähetti Jeesuksen, koska Hän rakastaa kaikkia ihmisiä, eikä halua kenenkään joutuvan kadotukseen syntiensä tähden.[58]
  • Jeesusta ei siittänyt mies, vaan hän sikisi Pyhästä Hengestä, ja syntyi Neitsyt Mariasta.
  • Lihaksi tullut Jeesus oli kuuliainen Isä Jumalalle; hänessä ei ollut mitään moitetta, eikä hän tehnyt syntiä.
  • Noin 30 vuoden ikäisenä Jeesus alkoi opettaa, parantaa sairaita, ruokkia nälkäisiä ja herättää kuolleita.
  • Jeesus ristiinnaulittiin Golgatalle.
  • Jeesus sovitti ristillä maailman synnit ja nousi kuolleista kolmantena päivänä kuolemansa jälkeen, minkä jälkeen Jeesus ilmestyi Magdalan Marialle ja myöhemmin opetuslapsille.[59][49] Jeesus antoi vielä uudelleen opetuslapsille lähetyskäskyn ylösnousemuksensa jälkeenkin.[60]
  • Jeesus astuu taivaaseen Isän oikealle puolelle ja jättää uskoville Pyhän Hengen.
  • Usko Jeesukseen pelastaa tuomiolta, joka tulee synnin tähden. Jeesuksen sovitustyön kautta uskovista tulee Jumalan lapsia, ja he saavat uskoa syntinsä anteeksi Jeesuksen sovitustyön tähden.
  • Jeesus tulee aikojen lopussa tuomitsemaan jokaisen taivaaseen tai kadotukseen.

Islamilainen oppi Jeesuksesta

Jeesus nostetaan taivaaseen. Turkkilainen islamilainen maalaus.
Pääartikkeli: Jeesus islaminuskossa

Islamin uskonnon mukaan Jeesus on profeetta ja Messias. Hän syntyi Mariasta neitseellisesti, suoritti ihmetekoja, saarnasi ja lopulta hänet nostettiin taivaaseen. Islamin Jeesus-kuva noudattelee pääosin kristillistä mallia, mutta kaksi keskeistä teologista kohtaa islam kiistää: Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja Jeesuksen jumalallisuuden. Profeetta Jeesus oli lempeä opettaja, mutta toisaalta ankara askeetti. Jeesuksen seuraaminen ei ole vieras käsite islamissakaan.[61]

Islamilaisissa kertomuksissa Jeesuksen rooli korostuu Viimeisten päivien tapahtumissa, vaikka itse Koraanissa tälle käsitykselle ei ole mitään perusteita.[62] Kertomuksissa Jeesuksesta on tullut Mahdin avustaja ja hänen erityistehtäväkseen tulee Antikristuksen surmaaminen. Jeesus tulee särkemään ristiinnaulittujen kuvat – vertauskuvallinen ele kristinuskon vääräoppineisuutta vastaan.[63]

Jeesus muissa uskonnoissa

Katso myös: Juutalaisuuden käsitys Jeesuksesta

Jeesukseen liitetään uskomuksia eräissä muissakin uskonnoissa, kuten bahá'issa, jossa Jeesuksella on profeetan asema.[64] Hare Krishna -liikkeen perustanut A. C. Bhaktivedanta Swami puolestaan arvosti Jeesusta guruna ja Jumalan edustajana.[65]

Jeesuksella on keskeinen osa Urantia-kirjassa.

Kristillisperäisissä liikkeissä uskotaan Jeesukseen, tosin eri tavalla kuin varsinaisissa kristillisissä kirkoissa. Esimerkiksi Jehovan todistajat pitävät Jeesusta Jumalaa alempana, luotuna ja eri persoonana kiistäen siten kolminaisuuden.[66]

Jeesuksen historiallisuus

Pääartikkeli: Jeesuksen historiallisuus

Jeesuksen historiallisuudesta on kiistelty 1700-luvulta lähtien, jolloin kirkoista riippumaton raamatuntutkimus alkoi kehittyä, mutta yleisesti häntä pidetään historiallisena henkilönä. Kaikkien tutkijoiden näkemyksissä esiintyy suuria erimielisyyksiä Jeesuksen merkityksestä, ominaisuuksista ja häneen liitettyjen kertomusten ja ihmeiden historiallisuudesta.

El Greco, Jeesus kantaa ristiä, 1580.

Kristillisistä lähteistä tärkeimmät Jeesusta koskevat kirjoitukset ovat evankeliumit. Evankeliumien kirjoittajia ei tunneta ja varsinkin synoptisten evankeliumien alkuperäisistä lähteistä on useita teorioita. Jeesukselta ei tunneta omia kirjoituksia, eikä ole varmuutta siitä, missä määrin evankeliumien kuvaukset olisivat peräisin Jeesuksen tunteneilta ihmisiltä. Evankeliumit eivät ole varsinaista historiankirjoitusta, vaan, ”ilosanomia”, joiden tarkoitus on synnyttää ja vahvistaa uskoa Jeesukseen vapahtajana[67]. Evankeliumien luotettavuus historiallisena lähteenä on kyseenalaistettu kautta vuosisatojen. Jo varhaiskirkon aikana ei-kristityt Kelsos ja Porfyrios arvostelivat terävästi evankeliumeja. Kristinuskon tullessa ainoaksi sallituksi uskonnoksi 380 Porfyrioksen teos kiellettiin useaan kertaan.[3]

Ei-kristillisistä lähteistä tärkeimpinä viittauksina Jeesukseen historiallisena henkilönä pidetään kahden historioitsijan aikalaiskertomuksia. Ensimmäisellä vuosisadalla elänyt juutalainen historioitsija Josephus mainitsee teoksessaan ”Juutalaisten muinaisajat” (lat. Antiquitates Iudaicae) kahteen otteeseen Jeesuksen, jota kutsutaan Kristukseksi[68][69]. Lisäksi Roomalainen historioitsija ja senaattori Tacitus mainitsee 110-luvulla teoksessaan Annales Kristuksen, joka kärsi ankaran rangaistuksen keisari Tiberiuksen aikana, ja jonka mukaan kristityt on nimetty[70].

Tutkijoiden näkemyksiä

Syntymäkertomukset

Monet tutkijat eivät pidä Jeesuksen syntymäkertomuksia historiallisesti luotettavana vaan taruna.[71] Samoin Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien esittämissä Jeesuksen suku­luetteloissa on suuria eroja, ja nykytutkijat pitävät niitä yleisesti keinotekoisina.[72]

Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesuksen syntyminen neitseestä oli ennustettu Jesajan kirjassa.[73] Joidenkin tutkijoiden mukaan kristityt sijoittivat kertomuksissaan syntypaikan Betlehemiin, koska Miikan kirjan ennustuksen mukaan Israelin hallitsija tulee Betlehemistä.[74] Luukkaan evankeliumin mainitsemaa verollepanoa[75] ei ole pystytty yhdistämään muissa historiallisissa lähteissä mainittuihin verotustietoihin. Tosin käskynhaltija Quirinius määräsi paikallisen verollepanon, mutta vasta vuonna 6 jaa. eli Herodeksen kuoleman jälkeen.[76] Lisäksi verotusta varten toimenpantu henkikirjoitus olisi tapahtunut roomalaisen tavan mukaan omalla paikkakunnalla. Tästä oli poikkeuksena maanomistus toisella paikkakunnalla, mikä evankeliumien Joosefin ja Marian tapauksessa tuntuisi epätodennäköiseltä. Ja vaikka Joosef olisikin joutunut matkaamaan toiselle paikkakunnalle, niin viimeisillään raskaana olevan Marian lähtö mukaan olisi ollut kyseenalaista. Roomalaisten hallintokäytäntö noudatti kohtuutta.[77]

Ajoitus

Pääartikkeli: Jeesuksen kronologia

Syntymä

Yleisimmin Jeesuksen on arvioitu syntyneen 7 eaa. – 4 eaa. välillä. Jeesuksen syntymän tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, mutta hänen on arvioitu syntyneen syys- lokakuussa, eikä suinkaan joulukuussa[78]. Matteuksen evankeliumi kertoo Jeesuksen syntyneen kuningas Herodeksen aikana, jonkin aikaa ennen hänen kuolemaansa. Historioitsija Josephuksen mukaan Herodes kuoli hieman ennen pääsiäistä vuonna 4 eaa.[79]. Luukkaan evankeliumi puolestaan sanoo Quiriniuksen olleen Jeesuksen syntymän aikaan Syyrian käskynhaltijana. Tämä viittaisi vuoteen 6-7 jaa. Nykyään suuri osa Jeesusta historiallisena pitävistä tutkijoista pitää vuotta 4 eaa. todennäköisimpänä vaihtoehtona.

Jeesuksen syntymäpäivää on juhlittu ainakin 200-luvulta lähtien. Aluksi juhlapäivänä oli 6. tammikuuta. Jeesuksen syntymän ajoittamiselle jouluun on liitetty liittyy keisari Aurelianuksen vuonna 274 määräämään voittamattomalle auringolle omistettu Sol Invictus -juhlaan, joka oli 25. joulukuuta. Päivän juhlinta oli hyvin suosittua, ja se osui jo ennestään vanhan roomalaisen Saturnalia-juhlakauden loppuun. Vuonna 350 paavi Julius I kehotti kristittyjä juhlimaan Kristuksen syntymää samaan aikaan.

Kuolema

Yleisimmin Jeesuksen on arvioitu kuolleen vuosien 29 ja 33 välillä. Myös Jeesuksen kuolinpäivä on yritetty määrittää Raamatun tietojen perusteella. Kaikkien evankeliumien mukaan se tapahtui juutalaisten pääsiäisen aikoihin, mutta maininnat, joiden perusteella ajankohta olisi pääteltävissä tarkemmin, eivät ole yhtäpitäviä.

Evankeliumien kirjoittamisen aikoihin kristinuskon ja juutalaisuuden välillä oli suuria jännitteitä. Evankeliumien kertomuksilla haluttiin ensinnäkin tehdä selvä pesäero juutalaisiin, kun toisaalta kirjoittajat esittivät roomalaisten viranomaisten toimet mahdollisimman hyvässä valossa.[80] Suuren neuvoston edessä suoritettu oikeudenkäynti olisi ollut poikkeuksellinen. Evankeliumien kuvaama oikeudenkäynti näyttää tapahtuneen yöllä, juhlapäivän aattona ja vieläpä johtaneen kuolemantuomioon samana päivänä. Nämä seikat olivat vastoin juutalaista lakia.[81] Juutalaisten oikeus kuolemantuomion täytäntöönpanoon on kiistanalainen.[81]

Jeesus ja ajanlasku

Jeesuksen syntymän ajoitus on yhteydessä länsimaiseen ajanlaskuun. Kristillisessä ajanlaskussa vuosiluvut alkavat Jeesuksen oletetusta syntymävuodesta. Tämän ajanlaskun otti käyttöön käyttöön 520-luvulla munkki Dionysius Exiguus laatiessaan taulukoita pääsiäisen ajankohdan määrittämiseksi. Matteuksen evankeliumin mukaan Herodes Suuri kuitenkin oli Juudean kuninkaana vielä Jeesuksen syntyessä. Mikäli tämä pitää paikkansa, on Jeesus syntynyt muutamaa vuotta ennen Dionysioksen olettamaa ajankohtaa, johon ajanlaskun alku sijoitettiin.

Vuosilukujen yhteydessä on käytetty merkintää eKr. (ennen Kristuksen syntymää) ja jKr. (jälkeen Kristuksen syntymän). Nykyään on kuitenkin enenevässä määrin alettu käyttää merkintöjä eaa. (ennen ajanlaskun alkua) ja jaa. (jälkeen ajanlaskun alun), jotka vastaavat paremmin todellisuutta.

Jeesus taiteessa

Kuvataiteen Jeesus

Bysantin ajan ja keskiajan maalaustaiteessa Jeesus kuvattiin usein punavihreässä asussa. Kuitenkin bysantin aikana alettiin yhä enenevässä määrin maalata Jeesus pukeutuneena valkoisiin vaatteisiin ja myöhemmin yleistyi maalaustapa, jossa hänet kuvattiin sininen viitta harteillaan.[82]

Jeesus elokuvissa

Pääartikkeli: Jeesus elokuvissa

Katso myös

Lähteet

  • Aejmelaeus, Lars: Jeesuksen ylösnousemus. Osa 1, Tausta ja Paavalin todistus. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 57. Suomen eksegeettinen seura, 1993. ISBN 951-9217-12-6.
  • Aejmelaeus, Lars: Kristinuskon synty: Johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan. Helsinki: Kirjapaja, 2007. ISBN 978-951-607-529-0.
  • Auvinen, Ville ym.: A.D. 30: Kirja Jeesuksen kuolemaan liittyvistä tapahtumista. Toimittaneet Tom Holmén ja Matti Kankaanniemi. Helsinki: Art House, 2009. ISBN 978-951-884-449-8.
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Jeesus, islamin profeetta. Helsinki: Kirjapaja, 2006a. ISBN 951-607-330-1.
  • Josephus, Flavius: Juutalaissodan historia. (Peri tou Hioudakou polemû.) Suomentanut Pauli Huuhtanen. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28945-0.
  • Uro, Risto & Lehtipuu, Outi (toim.): Nasaretilaisen historia. Helsinki: Kirjapaja, 1997. ISBN 951-625-457-8.
  • Walsh, Michael: Kristinuskon syntyhistoria. (Roots of Christianity, 1986.) Suomentanut Taisto Nieminen. Espoo: Weilin + Göös, 1988. ISBN 951-35-4256-4.

Viitteet

  1. ↑ Matt.2:23Matt.3:13 Novun Testamentum Graece, 27. painos, s. 5-6. Uuden testamentin alkutekstin tieteellinen rekonstruktio.. Stuttgart: Deutsce Bibelgesellschaft, 1993. koinee-kreikka/latina/saksa/englanti
  2. ↑ Muun muassa 2. Sam. 22:51
  3. ↑ a b c ”Jeesus”, Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 4, Hob–Kak, s. 425–428. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1977. ISBN 951-0-07243-5.
  4. ↑ Matt. 1:18
  5. ↑ Luuk. 1:26–38
  6. ↑ Matt. 1:2–17
  7. ↑ Luuk. 3:23–38
  8. ↑ Walsh 1988, s. 49.
  9. ↑ Matt. 2:19–23
  10. ↑ Matt. 2:1–6
  11. ↑ Luuk. 2:15–16
  12. ↑ Mat 1:1–18
  13. ↑ Luuk. 2:41–50
  14. ↑ Mark. 6:3
  15. ↑ Mark. 1:4–28
  16. ↑ Matt. 3:14–16
  17. ↑ Walsh 1988, s. 45–47.
  18. ↑ Matt. 4:1–11
  19. ↑ Matt. 6:12–13
  20. ↑ Matt. 4:24
  21. ↑ Haku sanalla pääsiäinen Johanneksen evankeliumista.
  22. ↑ Haku sanalla parannus Uudesta testamentista.
  23. ↑ Luuk. 10:25–28
  24. ↑ Haku sanalla rakasta Uudesta testamentista.
  25. ↑ Haku sanalla anteek Uudesta testamentista.
  26. ↑ Matt. 5–7
  27. ↑ Esimerkiksi tuhlaajapoikavertaus: Matt. 13:24–48
  28. ↑ Matt. 9:9–13
  29. ↑ Luuk. 21:9–11
  30. ↑ Luuk. 21:20–27
  31. ↑ Matteus 24:34
  32. ↑ Markus 13:30
  33. ↑ Joh. 2:1–11
  34. ↑ Joh. 11:1–44
  35. ↑ Joh. 12:13–16, peräisin Ps. 118:26
  36. ↑ Mark. 11:17
  37. ↑ Luuk. 22:7–20
  38. ↑ Walsh 1988, s. 60.
  39. ↑ Mark. 14:43–5
  40. ↑ Mark. 14:2
  41. ↑ Matt. 27:11
  42. ↑ Mark. 15:12
  43. ↑ Matt. 27:11–26
  44. ↑ Aejmelaeus 1993, s. 85.
  45. ↑ Saarn. 1:2
  46. ↑ Mark. 15:42–46
  47. ↑ Luuk. 23:50–56
  48. ↑ Matt. 28:5–10
  49. ↑ a b Mark. 16:9
  50. ↑ Luuk. 24:12–16
  51. ↑ a b Joh. 20:10–17
  52. ↑ Ap.t. 2:24
  53. ↑ 1 Kor. 6:14
  54. ↑ Luuk. 24:13–16
  55. ↑ Mark 16:9
  56. ↑ Matt. 28:16–20
  57. ↑ Ap. t. 1:1–10
  58. ↑ Joh. 3:16
  59. ↑ Joh. 20
  60. ↑ Mark. 28:16
  61. ↑ Hämeen-Anttila 2006, s. 11–18.
  62. ↑ Hämeen-Anttila, Jaakko: Johdatus Koraaniin, s. 144–147. 2. korjattu painos. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-924-5.
  63. ↑ Hämeen-Anttila 2006, s. 131–132, 155–156.
  64. ↑ Baha'i Beliefs Contender Ministries. Viitattu 13.8.2009. (englanniksi)
  65. ↑ Jesus Christ Was A Guru 2003. Sanatana Dharma Foundation. Viitattu 13.8.2009. (englanniksi)
  66. ↑ How do Jehovah’s Witnesses’ teachings about Christ compare with Scriptures? Christian Answers Network. Viitattu 13.8.2009. (englanniksi)
  67. ↑ Aejmelaeus 2007, s. 92–93; Uro & Lehtipuu 1997, s. 43–44.
  68. ↑ Wikisource: Josephus, Antiquities, 18/3/3 (englanniksi)
  69. ↑ Wikisource: Josephus, Antiquities, 20/9/1 (englanniksi)
  70. ↑ Wikisource: Tacitus, Annals, 15/44 (englanniksi)
  71. ↑ Aejmelaeus 2007, s. 117–118; Uro & Lehtipuu 1997, s. 109.
  72. ↑ Bienert, Wolfgang E.: ”The Relatives of Jesus”, teoksessa Schneemelcher, Wilhelm (toim.): New testament apocrypha: Volume one: Gospels and related writings, s. 487. (Neutestamentliche Apokryphen: Bd. 1: Evangelie, 1959.) Translated by Robert McLachlan Wilson. Louisville, Kentucky: Westminster John Knox Press, 2003. ISBN 9780664227210. (englanniksi)
  73. ↑ Jesaja 7:14
  74. ↑ Miika 5:2
  75. ↑ Luuk. 2:1–5
  76. ↑ Dawkins, Richard: Jumalharha, s. 107. (The god delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2007. ISBN 978-952-5697-00-1.
  77. ↑ Walsh 1988, s. 48.
  78. ↑ New Catholic Encyclopedia 1967, III osa, s. 656
  79. ↑ Josephus 2004, s. 152.
  80. ↑ Walsh 1988, s. 65.
  81. ↑ a b Walsh 1988, s. 63.
  82. ↑ Coloria.net/kristinusko

Aiheesta muualla

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:

Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link LA Malline:Link LA Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jeesus&oldid=13608534”