Kempeleen vanha kirkko
Kempeleen vanha kirkko on Kempeleen evankelisluterilaisen seurakunnan ensimmäinen kirkko, joka sijaitsee Kirkonseudun alueella, noin kilometrin keskustasta länteen päin.
Museovirasto on ehdottanut sitä maailmanperintökohteeksi, sen poikkeuksellisen tukipilarirakenteen vuoksi.[1]
Historia
Kirkko on rakennettu vuosina 1688–1691, ja sen rakentaminen aloitettiin ennen kruunulta saatua päätöstä. Kun kirkko vihittiin käyttöön 18. lokakuuta 1691, Kempele oli vielä osa Limingan emäseurakuntaa. Kappeliseurakunnan oikeudet Kempeleelle annettiin vuonna 1774 ja itsenäiseksi seurakunnaksi se erottiin vasta vuonna 1899.
Kirkko on tyyliltään tukipilarirakenteinen, päätytornillinen pitkäkirkko, mutta eteläpuolen asehuone ja pohjoispuolen sakasti tekevät siitä näennäisesti ristikirkon. Kirkon suunnittelijana ja rakennustöiden johtajana toimi tyrnäväläinen Matti Härmä.
Kirkon seinä- ja kattomaalaukset sekä 1700-luvulla tehdyn saarnatuolin henkilökuvat on tehnyt vuosina 1785–1786 ja 1795 Mikael Toppelius[1]. Kellotapuli on kirkkoa selvästi nuorempi, ja se on rakennettu vuosina 1768–1869. Rakennusmestarina toimi Heikki Väänänen.
Kirkon ympärillä on hautausmaa, jonka vanhimmat haudat ovat 1700-luvun loppupuolelta. Vanhempia hautoja on kirkon alla olevissa hautaholveissa yhteensä noin 150. Kirkkoon haudattiin varakkaita talollisia tai muita huomattavia henkilöitä. Kirkkoon hautaaminen loppui vuonna 1796.
Kempeleen seurakunnan kasvaessa vanha 180-paikkainen kirkko kävi pieneksi. Vanhan kirkon viereen on rakennettu uusi Pyhän Kolminaisuuden kirkko, joka vihittiin käyttöön 8. elokuuta 1993. Vanhaa kirkkoa käytetään kuitenkin edelleen varsinkin kesäisin häissä ja muissa perhejuhlissa.
Esineistö
Kirkossa on nähtävillä messinkisiä kynttilälampetteja vuosilta 1694–1725 ja kattokruunu samalta ajalta. Sakastissa on lisäksi lasivitriinissä kirkossa säilyneitä vanhoja esineitä kuten esimerkiksi Mikael Toppeliuksen käyttämiä vanhoja tuohisia värikuppeja.
Toppeliuksen maalauksia Kempeleen kirkossa
-
Samuel voitelee Daavidin
-
Kempeleen vanhan kirkon saarnastuoli
-
Paimenet kumartavat Jeesus-lasta
-
Jahven monogrammi
Lähteet
Viitteet
- ↑ a b Juhani Ojalehto: Kempeleen vanhasta kirkosta voisi tulla maailmanperintökohda Yle.fi/Kultuuri. Viitattu 16.10.2011.
Aiheesta muualla
- Kempeleen vanha kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kempeleen vanha kirkko Wikimedia Commonsissa
| Kempeleen alueista ja kylistä kertovat artikkelit |
Alakylä (kylä) · Asemanseutu (keskustaajaman keskuspaikka, asuinalue) · Hakamaa (teollisuusalue) · Juurussuo (kylä) · Ketolanperä (kylä) · Kirkonseutu (keskustaajaman osa) · Rajakorpi (kylä) · Vihiluoto (kylä, asuinalue, yritysalue) · Väärälänperä (kylä, asuinalue) · Ylikylä (keskustaajaman osa) · Zatelliitti (yritysalue) |
|---|---|
| Kempeleen asuinalueista kertovat artikkelit |
Kempeleen keskustaajaman asuinalueet (keskustaajaman länsipuolen asuinalueet) · Ylikylä (keskustaajaman itäpuolen asuinalueet) |
| Muuta Kempeleeseen liittyvää |
Honkasen lasten- ja nuortentalo · Kempelehalli · Kirjasto · Kotiseutumuseo · Köykkyrin virkistysalue · Meijeri · Mourunkijärvi · Pappila (uusi) · Pappila (vanha) · Pyhän Kolminaisuuden kirkko · Rautatieasema · Tiilitehdas · Vanha kirkko · Vesitorni · Zeppelin · Zimmari |