Minsk
| Minsk (Мінск) Минск |
|
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Minsk |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Valko-Venäjä |
| Perustettu | 1067 |
| Kaupunkioikeudet | 1499 |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Mikalai Ladutska |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 305,47 km² |
| Korkeus | 280,4 m |
| Väkiluku (2009) ([1]) | 1 836 808 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
Minsk (valkoven. Мінск, ven. Минск) on Valko-Venäjän pääkaupunki ja asukasluvultaan maan suurin kaupunki. Minsk on hallinnollisesti suoraan tasavallan alaisuudessa tasavallan alueiden (maakuntien) tapaan.
Kaupungissa asuu 1,8 miljoonaa ihmistä,[1] siellä on 14 yliopistoa ja se on Valko-Venäjän opetuksen ja kulttuurin keskus sekä tärkeä teollisuuskaupunki.
Minsk on myös Minskin alueen (ympäröivä maakunta) ja Minskin piirin keskus. Kaupungissa sijaitsee Itsenäisten valtioiden yhteisön päämaja.
Historia
Minskin alueen asutushistoria alkaa viimeistään 800-luvulta. Se oli Kiovan Venäjän hallussa vuoteen 980 mennessä. Kaupungin nimi mainitaan historiallisissa dokumenteissa vasta vuonna 1067, mitä pidetään siksi kaupungin perustamisvuotena. Kronikan mukaan vuoden 1067 maaliskuussa kaupunki tuhottiin Kiovan ruhtinaan ja Polatskin ruhtinaan joukkojen välisessä taistelussa. Kaupungin väestö ja karja hävitettiin perinpohjaisesti myös 1084 ja 35 vuotta myöhemmin. [2]
Kiovan jälkeen kaupunkia hallitsivat liettualaiset ja puolalaiset. Vuonna 1654 Venäjän Aleksei Mihailovitšin joukot valloittivat Minskin. Puolalaiset kaappasivat sen takaisin 1667. Kaupunki kärsi pahoin sotatoimista. Myös suuri Pohjan sota teki tuhoja, kun Ruotsin Kaarle XII ja Venäjän Pietari Suuri valloittivat kaupungin vuosina 1708 ja 1709.
Vuoden 1793 Puolan jaossa Minsk joutui Venäjälle. 1800-luvun aikana kaupunkia ja sen kulkuyhteyksiä kehitettiin voimakkaasti.
Toisessa maailmansodassa kaupunki vaurioitui pahasti.
Asukasluvun kehitys
| Vuosi | 1840[3] | 1897[4] | 1959[5] | 1970[6] | 1979[7] | 1989[8] | 1999[9] | 2009[1] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 22 489 | 90 912 | 515 975 | 907 104 | 1 261 869 | 1 589 436 | 1 680 500 | 1 836 808 |
Maantiede ja ilmasto
Minsk sijaitsee Svislats-joen varrella Minskin kukkuloiden kaakkoisrinteessä. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 220 metriä.
Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 22,3 astetta. Heinäkuu on myös sateisin kuukausi. Kylmintä on tammikuussa, keskimääräinen alin lämpötila on -9,8 astetta.[10]
Väestö ja aluejako
Lokakuun 2009 väestönlaskennan mukaan pääkaupunki Minskissä asui 1 836 808 ihmistä. Heistä miehiä oli 45,9 % (843 776) ja naisia 54,1 % (993 032).[1]
Kaupunki jakautuu hallinnollisesti yhdeksään piiriin (raion):[11][1]
|
väri nro | valkovenäjäksi | venäjäksi | suomeksi | asukasluku |
|---|---|---|---|---|---|
1
|
Цэнтральны раён, Tsentralny rajon | Центральный район, Tsentralnyi rajon | Keskinen piiri | 111 235 | |
2
|
Савецкі раён, Savetski rajon | Советский район, Sovetski rajon | Neuvoston piiri | 162 315 | |
3
|
Першамайскі раён, Peršamaiski rajon | Первомайский район, Pervomaiski rajon | Toukokuun ensimmäisen piiri | 213 985 | |
4
|
Партызанскі раён, Partizanski rajon | Партизанский район, Partizanski rajon | Partisaanin piiri | 97 592 | |
5
|
Заводскі раён, Zavodski rajon | Заводской район, Zavodskoi rajon | Tehtaan piiri | 238 798 | |
6
|
Ленінскі раён, Leninski rajon | Ленинский район, Leninski rajon | Leninin piiri | 215 151 | |
7
|
Кастрычніцкі раён, Kastrytšnitski rajon | Октябрьский район, Oktjabrski rajon | Lokakuun piiri | 155 061 | |
8
|
Маскоўскі раён, Maskouski rajon | Московский район, Moskovski rajon | Moskovan piiri | 270 240 | |
9
|
Фрунзенскі раён, Frunzenski rajon | Фрунзенский район, Frunzenski rajon | Frunzen piiri | 372 431 |
Useilla Minskin asuinlähiöillä on oma täsmentävä nimensä (mikroalue).
Talous
Minsk on merkittävä kauppa- ja teollisuuskaupunki, jossa on muun muassa kone-, auto-, traktori-, radio-, ja työkaluteollisuutta. Teollisuustuotannon merkitys on pienentynyt Neuvostoliiton hajottua 1991 ja turvattujen sisämarkkinoiden pienennyttyä tämän seurauksena. Minskin traktoritehdas tuottaa kuitenkin yhä edelleen Belarus-traktoreita.[12]
Liikenne
Paikallisliikennettä hoitavat kahdeksan raitiovaunulinjaa ja yli 70 johdinautolinjaa. Minskin metro avattiin vuonna 1984 kahdeksalla asemalla; vuonna 2007 asemia on 25 ja rataverkon pituus 33 km.[13]
Minskiä on viime vuosikymmeninä palvellut kaksi lentoasemaa: päälentokenttä Minskin kansainvälinen lentoasema vuodelta 1982 sijaitsee 42 kilometriä keskustasta itään. Vanhempi lentoasema eli Minsk-1 sijaitsee keskustan eteläpuolella; se perustettiin jo 1933. Kaupunkikentältä lennetään paitsi maan sisäisiä lentoja, rahti- ja liikelentoja, myös joitain kansainvälisiä reittilentoja. Esimerkiksi Gomelavia lentää sieltä Homeliin ja Venäjän Kaliningradiin. [14]
Minskin keskusrautatieasemalta ja lukuisilta muilta Valko-Venäjän rautateiden Minskissä sijaitsevilta asemilta (esimerkiksi Minskin Kulttuuri-instituutin asema, Minsk-Läntinen, Minsk-Eteläinen, Minsk-Itäinen, Minsk-Pohjoinen) pääsee kätevästi Minskin ympäristöön ja muualle Valko-Venäjälle. [15][16] Minskistä on hyvät rautatieyhteydet myös ulkomaille.
Kaukoliikenteen linja-autoasemista tärkeimmät ovat päärautatieaseman vieressä sijaitseva Minskin keskuslinja-autoasema, kaupungin koillisosan Moskovan linja-autoasema ja Itäinen linja-autoasema. [16][17]
Museoita ja nähtävyyksiä
-
Kansallinen taidemuseo (Lenina 20).
-
Ooppera- ja balettitalo.
-
Tasavallan palatsi.
-
Ortodoksinen Pyhän Hengen katedraali.
-
Rautatieaseman aukio, esimerkki stalinistisesta Minskistä.
-
Stalinin vainojen muistoristejä Kurapatyn metsässä Minskin kehätien luona.
Tiede ja koulutus
Minskissä on yli 30 ylempää korkeakouluopetusta antavaa oppilaitosta, joista 14 on yliopistoa tai akatemiaa.[18][19] Merkittäviä korkeakouluja ovat muun muassa (kesken, käännökset alustavavia):
- Maksim Tankalle omistettu Valko-Venäjän kasvatustieteellinen valtionyliopisto (БДПУ імя Максіма Танка)
- Minskin kielitieteellinen valtionyliopisto (МДЛУ)
- Saharovin kansainvälinen ympäristötieteiden yliopisto
- Valko-Venäjän informatiikan ja radioelektroniikan valtionyliopisto
- Valko-Venäjän kansallinen tekninen yliopisto (БНТУ)
- Valko-Venäjän kulttuurin ja taiteen valtionyliopisto (БГУКИ)
- Valko-Venäjän liikuntatieteellinen valtionyliopisto
- Valko-Venäjän lääketieteellinen valtionyliopisto (БДМУ)
- Valko-Venäjän maataloustekniikan valtionyliopisto
- Valko-Venäjän presidentin julkishallinnon akatemia
- Valko-Venäjän taloustieteiden valtionyliopisto
- Valko-Venäjän valtiollinen musiikkiakatemia
- Valko-Venäjän valtiollinen taideakatemia
- Valko-Venäjän valtionyliopisto (БДУ)
Urheilu
Kaupungissa on neljä jalkapallon liiga- tai divarijoukkuetta ja kolme jääkiekkojoukkuetta.
|
Jalkapallojoukkueet: |
Jääkiekkojoukkueet: |
Minsk-Arena on uusi 15 000 katsojan monitoimihalli, joka toimii KHL:n kärkijoukkueisiin kuuluvan Dinamo Minskin kotihallina. Rakennusta käytetään myös muihin tapahtumiin kuten vierailevien artistien konsertteihin. Minsk valmistautuu vähitellen jo vuoden 2014 jääkiekon maailmanmestaruuskisoihin (9.-25. toukokuuta 2014). MM-kisoja varten aiotaan vuosina 2012-2013 rakentaa myös pienempi urheilun monitoimihalli, vajaan 8 000 hengen Tšižovka-Arena.[20][21]
Minskin ystävyyskaupungit
|
Lähteet
- ↑ a b c d e Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - г Минск (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlasku 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Minskin kaupunki) 5.8.2010. belstat.gov.by. Viitattu 12.12.2010. (venäjäksi)
- ↑ Cities-Museums Guide. Tourism & Leasure in Belarus. Pages 7-18 about Minsk. Riftour, Minsk, 2005. ISBN 985-6700-34-5. (englanniksi))
- ↑ Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Minsk löytyy julkaisun sivulta 19/41 otsikon Minskaja gubernija yhteydestä.) dlib.rsl.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Minskaja gubernja. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Minskin kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Republic of Belarus - Statistical Yearbook, s. 60. Valko-Venäjän Tilastollinen vuosikirja 2011. Minsk, Valko-Venäjä: National Statistical Committee of the Republic of Belarus, 2011. ISBN 978-985-6858-95-9. (englanniksi) ja (venäjäksi)
- ↑ Climate Charts
- ↑ Population Census 2009 (Väestönlaskusta 2009) 3.11.2010. National Statistical Committee of the Republic of Belarus, belstat.gov.by. Viitattu 12.12.2010. (englanniksi)
- ↑ Belarus Tractors
- ↑ Minsktrans
- ↑ РАСПИСАНИЕ ДВИЖЕНИЯ САМОЛЁТОВ «ГОМЕЛЬАВИА» (Gomelavian koneiden aikataulut 25.10.2009.) gomelavia.com. Viitattu 7.2.2010. (venäjäksi)
- ↑ Минск автомобильный (Minsk Avtomobilynyi). Kвадрограф, Minsk, 2008. ISBN 978-985-513-391-9. (venäjäksi)
- ↑ a b Белкартографя (Belkartografija): Атлас Минск (Atlas Minsk), s. 60. Minskin karttakirja. Minsk, valko-Venäjä: Belkartografija, 2009. ISBN 978-985-508-072-6. (venäjäksi)
- ↑ Welcome to Belarus - by bus (Valko-Venäjän matkatoimiston sivu Minskin bussiliikenteestä) belintourist.com. Viitattu 9.11.2011. (englanniksi)
- ↑ The Ministry of Education of the Republic of Belarus: Institutions of Higher Education (in Belarus) - State-owned institutions edu.gov.by. 2012. Viitattu 25.7.2012. (englanniksi)
- ↑ The Ministry of Education of the Republic of Belarus: Institutions of Higher Education (in Belarus) - Privately-owned institutions edu.gov.by. 2012. Viitattu 25.7.2012. (englanniksi)
- ↑ 2014 IIHF World Championship in Minsk (2014 jääkiekon MM-kisat Minskissä) Valko-Venäjän tasavallan viralliset sivut, belarus.by. Viitattu 9.11.2011. (englanniksi)
- ↑ Завершить строительство комплекса «Чижовка-Арена» в Минске планируется к концу 2012 года (Tšižovka-Arena (urheiluhalli) tullaan rakentamaan vuonna 2012-) novostrojka.by. Viitattu 9.11.2011. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
- Lyhyt kuvaus kaupungista (englanniksi) (BYcity.org)
- Kantakaupungin kartta (venäjäksi) (BYcity.org)
- Minsk in Your Pocket - Kattava vihkonen tietoa Minskiin matkustavalle (englanniksi)
- WikiMapia karttalinkki, kohteiden selitys pääosin (venäjäksi) tai (englanniksi), zoomaa lisäkohteiden löytämiseksi!
- Минское отделение Белорусской железной дороги - Выберите станцию - Minskin lähijunien sivusto reitteineen ja joidenkin asemien aikatauluineen - Klikkaa kaaviosta asemaa sen aikataulun saamiseksi (Valko-Venäjän rautateiden Minskin osasto) (venäjäksi)
Matkaopas aiheesta Minsk Wikivoyagessa (englanniksi)
- Photos of Minsk on GOMINSK.ORG
- Dima Bartalevitšin valokuvia Minskistä
- Valko-Venäjän ajankohtaissivut
- Minskin kielitieteellisen valtionyliopiston kotisivut (venäjäksi) (englanniksi)
- Valko-Venäjän kansallisen teknisen yliopiston kotisivut (venäjäksi) (englanniksi)
- Valko-Venäjän lääketieteellisen valtionyliopiston kotisivut (venäjäksi) (englanniksi)
- Valko-Venäjän valtionyliopiston kotisivut (venäjäksi) (englanniksi)
| ||||||||
| ||||||||||