Ero sivun ”Suzuki Kantarō” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p l
kh
Rivi 1: Rivi 1:
{{Valtionjohto
{{Valtionjohto
| nimi = Suzuki Kantarō
| nimi = Suzuki Kantarō
| kuva = [[Kuva:Suzuki Kantaro.jpg|200px]]
| kuva = [[Tiedosto:Suzuki Kantaro.jpg|200px]]
| kuvateksti =
| kuvateksti =
| arvo = [[Japanin pääministeri]]
| arvo = [[Japanin pääministeri]]
| virassa = [[7. huhtikuuta]] [[1945]] - [[17. elokuuta]] [[1945]]
| virassa = 7. huhtikuuta - 17. elokuuta 1945
| monarkki = [[Hirohito]]
| monarkki = [[Hirohito]]
| edeltäjä = [[Kuniaki Koiso]]
| edeltäjä = [[Kuniaki Koiso]]
Rivi 20: Rivi 20:
| puoliso =
| puoliso =
| arvonimet =
| arvonimet =
| allekirjoitus = [[File:SuzukiK kao.png|90px]]
| allekirjoitus = [[Tiedosto:SuzukiK kao.png|90px]]
| huom =
| huom =
}}
}}
{{lähteetön}}
'''Suzuki Kantarō''' (鈴木 貫太郎, [[24. joulukuuta]] [[1867]] – [[17. huhtikuuta]] [[1948]]) oli [[japani]]lainen paroni, amiraali ja poliitikko, joka toimi [[Japanin pääministeri]]nä [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] loppuvaiheessa vuonna 1945.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/biography/Danshaku-Suzuki-Kantaro | Nimeke = Danshaku Suzuki Kantarō | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 24.6.2016 }}</ref>
'''Suzuki Kantarō''' (鈴木 貫太郎, [[24. joulukuuta]] [[1867]] – [[17. huhtikuuta]] [[1948]]) oli [[japani]]lainen paroni, amiraali ja poliitikko, joka toimi [[Japanin pääministeri]]nä [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] loppuvaiheessa vuonna 1945.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/biography/Danshaku-Suzuki-Kantaro | Nimeke = Danshaku Suzuki Kantarō | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 24.6.2016 }}</ref>


Suzuki oli [[Kiinan–Japanin sota (1894–1895)|Kiinan ja Japanin]] (1894–1895) sekä [[Venäjän–Japanin sota|Japanin ja Venäjän]] (1904-1905) välisien sotien veteraani. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi laivastoministeriön varaministerin virassa. Laivastonkomentajan tehtävistä, laivastonesikunnan komentajaksi 1925–1929. Suzuki nimitettiin 1929 suurkamariherraksi (''jijucho'') ja valtakunnanneuvoston jäseneksi. Vuoden 1936 sotilasvallankumous yrityksen yhteydessä Suzukia ammuttiin rintaan. Suzuki erosi haavoittumisensa jälkeen julkisen vallan palveluksesta.
Suzuki oli [[Kiinan–Japanin sota (1894–1895)|Kiinan ja Japanin]] (1894–1895) sekä [[Venäjän–Japanin sota|Japanin ja Venäjän]] (1904-1905) välisien sotien veteraani. Ensimmäisessä maailmansodassa hän oli laivastoministeriön varaministerinä. Laivastonkomentajan tehtävistä, laivastonesikunnan komentajaksi 1925–1929. Suzuki nimitettiin 1929 suurkamariherraksi (''jijucho'') ja valtakunnanneuvoston jäseneksi. Vuoden 1936 sotilasvallankumous yrityksen yhteydessä Suzukia ammuttiin rintaan. Suzuki erosi haavoittumisensa jälkeen julkisen vallan palveluksesta.


Elokuussa 1944 hänet pyydettiin takaisin valtakunnanneuvoston presidentiksi. Suzuki toimi viiden kuukauden ajan pääministerinä. Aikalaislähteiden mukaan Suzuki oli pääministerikaudellaan jo hieman seniilisoitunut, mutta Suzukin aiemmat meriitit ja arvovalta mahdollistivat Japanin hallinnon maltillisemman puolen rauhaan pyrkimisen. Suzukin pääministerikausi päättyi Japanin myönnyttyä liittoutuneiden vaatimukseen ehdottomasta antautumisesta. Suzuki piti antautumiskysymyksistä tärkeänä keisarin asemaa, joka olisi säilytettävä ennallaan yhä antautumisen jälkeenkin. 14. elokuuta 1945 Suzuki ilmoitti Japanin hyväksyvän liittoutuneiden [[Potsdamin julistus|Potsdamin julistuksessa]] määrittelemät ehdot antautumiselle. Suzuki erosi ilmoituksen jälkeen pääministerin tehtävistä. Suzuki joutui tekemänsä ilmoituksen jälkeen vielä murhayrityksen kohteeksi, kun kansallismielisistä nuorista upseereista koostunut joukko tunkeutui hänen kaupunkiasuntoonsa. Suzuki onnistui piiloutumaan vaatekomeroon ja vältti siten upseereiden kostoaikeet.
Elokuussa 1944 hänet pyydettiin takaisin valtakunnanneuvoston presidentiksi. Suzuki toimi viiden kuukauden ajan pääministerinä. Aikalaislähteiden mukaan Suzuki oli pääministerikaudellaan jo hieman senilisoitunut, mutta Suzukin aiemmat meriitit ja arvovalta mahdollistivat Japanin hallinnon maltillisemman puolen rauhaan pyrkimisen. Suzukin pääministerikausi päättyi Japanin myönnyttyä liittoutuneiden vaatimukseen ehdottomasta antautumisesta. Suzuki piti antautumiskysymyksistä tärkeänä keisarin asemaa, joka olisi säilytettävä ennallaan yhä antautumisen jälkeenkin. 14. elokuuta 1945 Suzuki ilmoitti Japanin hyväksyvän liittoutuneiden [[Potsdamin julistus|Potsdamin julistuksessa]] määrittelemät ehdot antautumiselle. Suzuki erosi ilmoituksen jälkeen pääministerin tehtävistä. Suzuki joutui tekemänsä ilmoituksen jälkeen vielä murhayrityksen kohteeksi, kun kansallismielisistä nuorista upseereista koostunut joukko tunkeutui hänen kaupunkiasuntoonsa. Suzuki onnistui piiloutumaan vaatekomeroon ja vältti siten upseereiden kostoaikeet.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 30. toukokuuta 2017 kello 11.14

Suzuki Kantarō
[[Tiedosto:|250px|]]
Japanin pääministeri
7. huhtikuuta - 17. elokuuta 1945
Monarkki Hirohito
Edeltäjä Kuniaki Koiso
Seuraaja Higashikuni Naruhiko
Henkilötiedot
Syntynyt24. joulukuuta 1867
Izumi, Japani
Kuollut17. huhtikuuta 1948
Noda, Japani
Ammatti Sotilas
Tiedot
[[Tiedosto:|150x90px|Nimikirjoitus]]
Nimikirjoitus

Suzuki Kantarō (鈴木 貫太郎, 24. joulukuuta 186717. huhtikuuta 1948) oli japanilainen paroni, amiraali ja poliitikko, joka toimi Japanin pääministerinä toisen maailmansodan loppuvaiheessa vuonna 1945.[1]

Suzuki oli Kiinan ja Japanin (1894–1895) sekä Japanin ja Venäjän (1904-1905) välisien sotien veteraani. Ensimmäisessä maailmansodassa hän oli laivastoministeriön varaministerinä. Laivastonkomentajan tehtävistä, laivastonesikunnan komentajaksi 1925–1929. Suzuki nimitettiin 1929 suurkamariherraksi (jijucho) ja valtakunnanneuvoston jäseneksi. Vuoden 1936 sotilasvallankumous yrityksen yhteydessä Suzukia ammuttiin rintaan. Suzuki erosi haavoittumisensa jälkeen julkisen vallan palveluksesta.

Elokuussa 1944 hänet pyydettiin takaisin valtakunnanneuvoston presidentiksi. Suzuki toimi viiden kuukauden ajan pääministerinä. Aikalaislähteiden mukaan Suzuki oli pääministerikaudellaan jo hieman senilisoitunut, mutta Suzukin aiemmat meriitit ja arvovalta mahdollistivat Japanin hallinnon maltillisemman puolen rauhaan pyrkimisen. Suzukin pääministerikausi päättyi Japanin myönnyttyä liittoutuneiden vaatimukseen ehdottomasta antautumisesta. Suzuki piti antautumiskysymyksistä tärkeänä keisarin asemaa, joka olisi säilytettävä ennallaan yhä antautumisen jälkeenkin. 14. elokuuta 1945 Suzuki ilmoitti Japanin hyväksyvän liittoutuneiden Potsdamin julistuksessa määrittelemät ehdot antautumiselle. Suzuki erosi ilmoituksen jälkeen pääministerin tehtävistä. Suzuki joutui tekemänsä ilmoituksen jälkeen vielä murhayrityksen kohteeksi, kun kansallismielisistä nuorista upseereista koostunut joukko tunkeutui hänen kaupunkiasuntoonsa. Suzuki onnistui piiloutumaan vaatekomeroon ja vältti siten upseereiden kostoaikeet.

Lähteet

  1. Danshaku Suzuki Kantarō Encyclopædia Britannica. Viitattu 24.6.2016.