Stefan Zweig
Stefan Zweig | |
---|---|
Stefan Zweig noin vuonna 1900. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. marraskuuta 1881 Wien, Itävalta |
Kuollut | 22. helmikuuta 1942 (60 vuotta) Petrópolis, Brasilia |
Kansalaisuus |
|
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Stefan Zweig (28. marraskuuta 1881 Wien, Itävalta – 22. helmikuuta 1942 Petrópolis, Brasilia) oli itävaltalainen kirjailija.
Zweig syntyi varakkaaseen juutalaiseen perheeseen. Hän opiskeli nuorena filosofiaa, germanistiikkaa ja kirjallisuudentutkimusta. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa ilmestyi kun hän oli 19-vuotias. Ensimmäinen maailmansota teki Zweigista vakaumuksellisen pasifistin. 1930-luku oli hänelle henkisesti raskasta aikaa, sillä rauhanaate jäi yhä enemmän Euroopassa nousevan militarismin ja kansalliskiihkon jalkoihin Kansallissosialistiset rotuopit alkoivat levitä myös Itävaltaan, joten Zweig päätti vuonna 1934 lähteä maasta. Hän asui vuoteen 1940 Englannissa, sitten lyhyen aikaa New Yorkissa, kunnes päätyi Brasiliaan. Masentuneena siitä, että hänelle rakas Eurooppa oli vajonnut toisen maailmansodan myötä henkiseen pimeyteen, hän päätti tehdä yhdessä vaimonsa kanssa itsemurhan.[1]
Zweig oli oman aikansa kansainvälisimpiä kirjailijoita. Hän matkusteli paljon ja solmi tuttavuuksia eri maiden kirjallisiin piireihin. Muun muassa Romain Rolland oli hänen hyvä ystävänsä. Zweigin kansainvälisyys ilmeni myös hänen teostensa aiheissa, sillä hän kirjoitti muun muassa elämäkerrat Skotlannin kuningatar Maria Stuartista, ranskalaisesta kirjailija Honoré de Balzacista ja venäläisestä kirjailija Fjodor Dostojevskista. Hän käänsi ranskalaista kirjallisuutta saksan kielelle ja pyrki näin edistämään Ranskan ja Saksan kulttuurien lähentymistä.
Zweigin kaunokirjallinen tuotanto sai vahvoja vaikutteita Sigmund Freudin käsityksistä ihmismielestä. Hän erikoistui ihmisen henkisten kriisien kuvaamiseen. Esimerkiksi novellissaan Shakkitarina hän kuvaa miestä, jolle shakista tulee sairaalloinen pakkomielle.
Zweigin Maria Stuartista, Marie Antoinettesta ja Magalhaesista kirjoittamat elämäkerrat suomennettiin 1930-luvulla. Myöhemmin hänen tuotannostaan on suomennettu muun muassa omaelämäkerrallinen Eilispäivän maailma, romaani Malttamaton sydän ja novelli Shakkitarina. Zweigin kertomuksen "Kirje tuntemattomalta naiselta" pohjalta on tehty elokuvia. Kertomukseen perustuvat muun muassa Max Ophülsin ohjaama elokuva Kirje tuntemattomalta naiselta ja Hannu Lemisen ohjaus Valkoiset ruusut.
Suomennetut teokset
- Hairahduksen hetki, alkuteos: Vierundzwanzig Stunden aus dem Leben einer Frau, suom. Arnold Laurell. Karisto, 1929.
- Maghellanes, historian rohkein purjehdus, alkuteos: Magellan Der Man[n] und seine Tat, suom. Eino Palola. Suomen kirja, 1938.
- Malttamaton sydän, romaani, alkuteos: Ungeduld des Herzens, suom. Lauri Hirvensalo.WSOY, 1940.
- Maria Stuart, suom. Elina Vaara, Gummerus, 1937.
- Marie Antoinette, suom. Erik Ahlman.WSOY, 1935.
- Poliisiministeri Fouché, elämänkuvaus, alkuteos: Fouché, suom. Martti Santavuori. Gummerus, 1953.
- Shakkitarina, pienoisromaani, alkuteos: Schachnovelle, suom. Aina Oksala. Gummerus, 1951.
- Ihmiskunnan tähtihetkiä: Yksitoista historiallista pienoiskuvaa. (Sternstunden der Menschheit, 1927.) Suomentanut J. A. Hollo. Porvoo: WSOY, 1953.
- Eilispäivän maailma: Erään eurooppalaisen muistelmia. (Die Welt von gestern: Erinnerungen eines Europäers, 1942.) Suomentanut Alf Krohn. Jyväskylä: Gummerus, 1945.
- Balzac: Suuren kirjailijan elämä. (Balzac: Der Roman seines Lebens, 1946.) Tämän teoksen on Stefan Zweigin kirjallisesta jäämistöstä julkaissut ja esipuheella varustanut Richard Friedenthal. Suomentanut Olli Nuorto. Jyväskylä: Gummerus, 1948.
Lähteet
- ↑ Otavan kirjallisuustieto, s. 882. Helsingissä: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.