Juhana Vartiainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juhana Vartiainen
Juhana Vartiainen vuonna 2017.
Juhana Vartiainen vuonna 2017.
Helsingin 2. pormestari
2.8.2021–
Edeltäjä Jan Vapaavuori
Kansanedustaja
22.4.2015–7.9.2021[1]
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Helsingin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt28. toukokuuta 1958 (ikä 66)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
ruotsalainen
Ammatti ylijohtaja
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Muut puolueet Suomen Sosialidemokraattinen puolue
Koulutus

valtiotieteiden tohtori (1992)[1]

ylioppilas, SYK (1976)[2]
Valiokunnat perustuslakivaliokunta (varaj)
sosiaali- ja terveysvaliokunta
talousvaliokunta (puhj.)
työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (varaj)
Aiheesta muualla
Kotisivu

Juhana Mikael Vartiainen (s. 28. toukokuuta 1958 Helsinki[3]) on suomalainen ekonomisti ja politiikko. Vartiainen on toiminut kokoomuksen kansanedustajana vuosina 2015–2021 ja Helsingin pormestarina vuodesta 2021 alkaen. Ennen poliittista uraansa Vartiainen oli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja.

Vartiainen valmistui ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta (SYK) vuonna 1976 kuuden laudaturin paperein.[4][2] Hän väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1992.[1]

Vartiainen on työskennellyt Ruotsin ammattiliittojen taloustutkimuslaitoksen (Fackföreningsrörelsens Institut för Ekonomisk Forskning) ensin tutkijana 1994–1996 ja johtajana 2003–2005, Palkansaajien tutkimuslaitoksessa ja Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksella. Hän on tutkinut muun muassa talouskasvua, ammattiliittoja ja sukupuolten välisiä palkkaeroja.[2] Vartiainen oli Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jäsen vuosina 1997–2002.[5]

Vuodet 2005–2012 Vartiainen työskenteli Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen (Konjunkturinstitutet) tutkimusosaston johtajana. Hänen ajatuksiinsa vaikutti merkittävästi Ruotsin allianssihallituksen valtakausi (2006–2014), jonka aikana hän lopullisesti vakuuttui siitä, että väestön ikääntymiseen on reagoitava työllisyysastetta nostamalla, teema, joka on sittemmin korostunut hänen puheissaan. Samalla hän alkoi etääntyä SDP:stä nähdessään, että Ruotsin ja pohjoismaiden keskustaoikeistolaiset puolueet näyttivät hyväksyvän hyvinvointivaltion, mutta samalla niiden on vasemmistoa helpompaa muotoilla julkistalouden rahoitusta tukevaa työllisyyspolitiikkaa.[5]

Suomeen Vartiainen palasi, kun hänet nimitettiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajaksi huhtikuusta 2012 huhtikuuhun 2015. Kaudellaan hän pyrki siihen, että VATT:n tutkimustoiminnan tulokset, joita hän piti hyvin korkeatasoisina, näkyisivät entistä enemmän Suomen talouspolitiikassa ja siitä käytävässä keskustelussa.[5] Hän erosi tehtävästään tultuaan valituksi eduskuntaan.[6]

Vartiainen valittiin vuonna 2012 myös Ruotsin teollisuuden työmarkkinaosapuolten asiantuntijoiden ryhmään ”Industrins Ekonomiska Råd”, "jolta ammattiliitot ja työnantajajärjestöt pyytävät näkemyksiä ja raportteja teollisuuden ja kansantalouden keskeisistä kysymyksistä".[5][7]

Vuonna 2014 Vartiainen valittiin Helsingin yliopiston Vuoden Alumniksi.[8]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettuaan Karl Popperia, Karl Marxia, Väinö Linnaa ja muita Vartiainen päätyi SDP:hen vältelläkseen ääriliikkeitä.[9] Hän lukeutui puolueen vasempaan laitaan.[10] Vartiainen oli SDP:n talouspoliittisen työryhmän jäsen ainakin vuodesta 1992[11] ja ainakin vielä Antti Kalliomäen ministeriaikana.[12] Hän oli myös puolueen ehdokkaana vuoden 1995 eduskuntavaaleissa.[13]

Vartiainen oli SDP:n jäsen vuosina 1975–2015, mutta hän erosi puolueesta ja lähti kokoomuksen ehdokkaaksi kevään 2015 eduskuntavaaleihin, koska ”en pyrkinyt, ei pyydetty, enkä tiedä olisinko suostunut” sosiaalidemokraattien ehdokkaaksi. Antti Rinne sanoi jälkeenpäin, että häntä ei olisikaan huolittu siksi, että hän vertasi tviitissään työttömiä rikkaruohoon.[14] Vartiainen tarkoitti tviitillään, että vaikka vertauskuvallisesta pellosta eli työvoimasta osa menisi hukkaan, näiden määriä kannattaa silti lisätä.[15] Vartiainen oli pettynyt siihen, että SDP oli jäänyt ay-liikkeen vangiksi. Samalla erityisesti hänen nuoruuden inhokkipuolueensa Kokoomus osoitti ymmärtämystä hyvinvointivaltiolle ja kykyä uudistuksiin, joita tarvittiin sen pelastamiseksi työikäisten väestöosuuden laskiessa jyrkästi ja jotka mahdollistavat työvoiman tarjonnan kasvattamisen. Hän on yhä keynesiläinen ja sanoo pyrkivänsä perustamaan politiikkansa tutkimukseen.[9]

Vuonna 2019 Vartiainen julkaisi teoksen Suomalaisen talousajattelun kritiikki, jossa hän omien sanojensa mukaan arvioi ”kriittisesti Suomen talouspolitiikkaa ja suomalaisen talousajattelun ongelmia, kaiken sen valossa, mitä taloustieteellisellä urallani ja Ruotsin virkamiesaikanani olen oppinut ja miettinyt”.[5] Hän on myös viitannut teokseen ”magnum opuksenaan”. Arvostelijoista Hufvudstadsbladetin Christer K. Lindholm kehui Vartiaisen analyysia hyvinvointivaltion tilanteesta mutta piti hänen työllisyysteoriaansa todellisuudelle vieraana.[16]

Vasemmistoliiton perustavassa kokouksessa puhetta johtanut professori Markus Jäntti sanoo, että heillä on laaja yksimielisyys tavoitteista mutta huomattavia erimielisyyksiä keinoista. Hänen mukaansa Vartiaisen tavoite on turvata hyvinvointivaltion jatkuvuus.[17]

Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Vartiainen oli ehdolla Helsingin vaalipiirissä ja tuli valituksi 11 436 äänellä.[18] Hän oli hallitusneuvotteluissa mukana luomassa Sipilän hallituksen talouslinjaa, erityisesti työllisyyskasvun tavoitetta.[5] Vaalikauden aikana hän oli hallitusryhmien vastuuedustaja työ- ja tasa-arvovaliokunnassa ja vastuussa siitä, että hallitusohjelman mukaiset työelämäuudistukset toteutuvat. Hän oli jäsenenä myös suuressa valiokunnassa, valtiovarainvaliokunnassa ja talousvaliokunnassa.[5] Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Vartiainen tuli valituksi toiselle kaudelle Helsingin vaalipiiristä 8 206 äänellä.[19]

Vartiainen valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2017 kunnallisvaaleissa.[20]

Helsingin pormestari

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kokoomuksen edellisen pormestariehdokkaan Kirsi Pihan vetäydyttyä Helsingin pormestariehdokkuudesta Vartiainen kertoi helmikuun 2021 lopussa ”harkitsevansa vakavasti” pormestariehdokkuutta.[21] Myös Kirsi Pihan vastaehdokkaana ollut Wille Rydman ilmoitti tukevansa Vartiaista.[22] 2. maaliskuuta 2021 Vartiainen ilmoitti lähtevänsä Helsingin pormestarikisaan ja 5. maaliskuuta Helsingin kokoomuksen piirihallitus esitti yksimielisesti Vartiaista pormestariehdokkaaksi.[23][24] Vartiainen sai 13 898 ääntä, toiseksi eniten kokoomuksen ehdokkaista Elina Valtosen jälkeen,[25] ja kokoomuksen vaalivoiton myötä hänet valittiin pormestariksi elokuussa 2021[26].

Toukokuussa 2024 Helsingin Sanomien tekemässä kyselyssä vain kolme kokoomuksen 22:sta Helsingin kaupunkivaltuutetusta nimesi Vartiaisen suosikikseen pormestariehdokkaaksi vuoden 2025 kuntavaaleihin. Useat valtuutetut ilmaisivat tyytymättömyyttä Vartiaisen toimintatapoihin ja kokivat vaikutusvallan kaupungin johdossa siirtyneen sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestarille Daniel Sazonoville.[27] Elokuussa 2024 Vartiainen ilmoitti, ettei aio hakea jatkokautta pormestarina. Hän kertoi kokeneensa, ettei pormestarin tehtävä aina vastaa hänelle tutkija-ekonomistina ominaista työskentelytapaa.[28]

Tutkimusjulkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vartiainen on julkaissut Scopus-tietokannassa mainitut taloustieteelliset artikkelit ”Relative prices in monetary union and floating”[29] ja ”Understanding Swedish social democracy: Victims of success?”[30]

Lisäksi Vartiainen on ollut laatimassa tai laatinut neljä tutkimusjulkaisua, jotka on mainittu taloustieteen tutkimusjulkaisujen Econlit-tietokannassa. Näistä kaksi on julkaistu Ekonomiska Samfundets Tidskriftissä vuonna 1993, yksi Finnish Economic Papersissa vuonna 1994 ja yksi Industrial and Labor Relations Review’ssa vuonna 2006. Kaksi viimeksi mainittua on yhteisjulkaisuja toisen tutkijan kanssa.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vartiaisen äiti oli kieltenopettaja ja isä taloustutkija Henri J. Vartiainen.[9][31] Hänen puolisonsa on ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä.[32] Heillä on vuonna 1998 syntynyt poika.[5] Vartiainen on sotilasarvoltaan luutnantti.[1]

Vartiainen on kertonut olevansa naturisti. ”Minulla on sellainen naturistin hippiarvomaailma, että minulle sopisi hyvinkin vapaamielinen käyttäytyminen. Tietysti poliitikkona pitää sopeutua vallitseviin tapoihin”, hän toteaa.[33][34]

Vartiainen on sekä Suomen että Ruotsin kansalainen.[35]

  • Vartiainen, Juhana: Kansainvälinen ammattiyhdistyspolitiikka. Tammi, 1986. ISBN 951-30-5850-6.
  • Pekkarinen, Jukka & Vartiainen, Juhana: Suomen talouspolitiikan pitkä linja. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18568-X. Teoksen verkkoversio.
  • Vartiainen, Juhana et al.: Rahaliitto ja Eurooppa. Jyväskylä: PS-kustannus, 1999. ISBN 952-451-005-7.
  • Snellman, Kenneth & Uusitalo, Roope & Vartiainen, Juhana: Tulospalkkaus ja teollisuuden muuttuva palkanmuodostus. Edita, 2003. ISBN 951-37-3990-2.
  • Vartianen, Juhana: ”Uhkaako globaali talous hyvinvointivaltiota?”, Työtä! – hyvinvointi globaalissa murroksessa. Toim. Kolanen, Risto. Työväen Sivistysliitto, 2006. ISBN 951-701-505-4.
  • Heinonen, Visa & Jäntti, Markus & Vartiainen, Juhana (toim.).: Kansantaloustiede, talouspolitiikka ja hyvinvointivaltio. Palkansaajien tutkimuslaitos, 2007. ISBN 978-952-209-044-7.
  • Vartiainen, Juhana: ”Tyytymätön voittaja”, Maailman paras maa. Toim. Anu Koivunen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-347-0.
  • Uschanov, Tommi & Vartiainen, Juhana: Keskusteluja taloudesta. WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42183-3.
  • Vartiainen, Juhana: Suomalaisen talousajattelun kritiikki. Otava, 2019. ISBN 978-951-1-33583-2.

Muita julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kettunen, Juha & Vartiainen, Juhana: Suomen teollisuuden työntekijöiden palkkarakenne. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, 1993.
  • Vartiainen, Juhana: Metalliteollisuuden työntekijöiden palkanmuodostus työehtosopimuksen valossa. Työväen taloudellinen tutkimuslaitos, 1993. ISBN 951-9282-66-1.
  • Vartiainen, Juhana: Palkkaliukumat Suomen teollisuudessa – yksilötason analyysi. Palkansaajien tutkimuslaitos, 1994. ISBN 951-9282-74-2.
  • Koskela, Erkki & Vartiainen, Juhana: Työmarkkinat ja rahaliitto. Valtioneuvoston kanslia, 1997. ISBN 951-53-1298-1.
  • Vartiainen, Juhana: Naisten ja miesten palkkaero Suomen metalliteollisuudessa. Palkansaajien tutkimuslaitos, 1998. ISBN ISBN 952-5071-18-9.
  • Vartiainen, Juhana: Suomen teollisuuden työntekijöiden palkkarakenne ja työurat paneeliaineiston valossa. Palkansaajien tutkimuslaitos, 2000. ISBN ISBN 952-5071-47-2.
  • Vartiainen, Juhana: Sukupuolten palkkaeron tilastointi ja analyysi. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2001. ISBN 952-00-1044-0.
  • Vartiainen, Juhana: ”Talous”, Maamme Suomi. Toim. Tiitta, Allan et al. Weilin+Göös, 2007. ISBN ISBN 978-951-0-32214-7.
  • 24 artikkelia Kansantaloudellisessa aikakausikirjassa (https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/kansantaloudellinen-aikakauskirja/arkisto/)
  1. a b c d Juhana Vartiainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 30.12.2022.
  2. a b c Juhana Vartiainen: Juhana Vartiaisen CV juhanavartiainen.fi. Viitattu 20.8.2015.
  3. Suomen Eduskunta: Valittu 2019, s. 165. Matrikkeli huhtikuussa 2019 valituista kansanedustajista. Eduskuntatiedotus, 2019. ISBN 978-951-53-3753-5.
  4. Lari Malmberg, Päästä meidät pahasta, Juhana Vartiainen Image 6.8.2013
  5. a b c d e f g h Juhana Vartiaisen kotisivu (Arkistoitu sivu) users.abo.fi. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 5.3.2015.
  6. Teija Santaharju: Juhana Vartiainen jättää Vattin ylijohtajuuden taakseen Ylen uutiset. 22.4.2015. Viitattu 22.4.2015.
  7. Våra råd - Industrirådet industriradet.se.
  8. Vuoden Alumni Helsingin yliopisto. 10.10.2016. Viitattu 4.4.2019.
  9. a b c Juhana Vartiainen oli vuosikymmeniä demari, jonka suurin inhokkipuolue oli ”kypäräpappikokoomus” – sitten ajattelu alkoi vähä vähältä kääntyä Helsingin Sanomat. 28.5.2018.
  10. Kun kansa ei tahdo (27/2020, sivu 64) Suomen Kuvalehti. 03.07.2020.
  11. Sosialidemokraattisen Puolueen Toimintakertomukset 1993–1995 (PDF) Työväen arkisto. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 1.6.2012.
  12. Sailaksen kabinetti Vihreä Lanka. 12.2.2010. Arkistoitu 23.8.2012. Viitattu 1.6.2012.
  13. Malmberg, Lari: Juhana Vartiainen haluaa pelastaa hyvinvointivaltion. Uskotko häneen? Image, 2013, nro 5, s. 78–85.
  14. Iivonen, Jyrki: Rinne: Työttömien kutsuminen ”rikkaruohoiksi” esti Vartiaisen ehdokkuuden Sdp:ssä Helsingin Sanomat. 7.4.2015. Arkistoitu 8.4.2015. Viitattu 8.4.2015.
  15. Vartiainen: Työttömät ja rikkaruohot Suomen Kuvalehti. 18.10.2014.
  16. Lindholm, Christer K.: Världen och välfärden enligt Vartiainen. Hufvudstadsbladet, 15.4.2019, s. 31. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
  17. Naulan kantaan – ja ohi (42/2018, sivut 46-49) Suomen Kuvalehti. 19.10.2018.
  18. Eduskuntavaalit 2015: Valitut ehdokkaat Koko maa Tulospalvelu. 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 22.4.2015.
  19. Vaalit 2019 Yle.fi
  20. Valitut – Helsinki 13.4.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 14.4.2017.
  21. Saara Aholainen: Kokoomuksen Juhana Vartiainen harkitsee vakavasti Helsingin pormestarikisaan lähtemistä hs.fi. 28.2.2021. Viitattu 11.3.2021.
  22. Samuli Niinivuo: HS: Juhana Vartiainen harkitsee lähtemistä Helsingin pormestarikisaan is.fi. 28.2.2021. Viitattu 11.3.2021.
  23. Ulla Malminen: Helsingin Kokoomuksen piirihallitus esittää yksimielisesti Juhana Vartiaista pormestariehdokkaaksi yle.fi. 5.3.2021. Yle Uutiset. Viitattu 11.3.2021.
  24. Tero Valtanen, Saara Hirvonen: Urbaani Vartiainen lähtee pormestarikisaan: arvostaa Helsingin luontoa ja jugendkeskustaa yle.fi. 2.3.2021. Yle Uutiset. Viitattu 11.3.2021.
  25. Helsinki, valitut Vaalien tieto- ja tulospalvelu. Viitattu 14.8.2024.
  26. Juhana Vartiainen valittiin odotetusti Helsingin pormestariksi Ilta-Sanomat. 2.8.2021. Viitattu 14.8.2024.
  27. Kuokkanen, Katja: Helsingin pormestari häviää nyt murskaavasti omien joukosta nousevalle haastajalle Helsingin Sanomat. 14.5.2024. Viitattu 14.8.2024.
  28. Harmaala, Minna: Nyt se on varmaa: Juhana Vartiainen ei jatka Helsingin pormestarina Helsingin Uutiset. 14.8.2024. Viitattu 14.8.2024.
  29. Scandinavian Journal of Economics 2/2002, 104. vsk., s. 277–297.
  30. Oxford Review of Economic Policy 1/1998, 14. vsk., s. 19–39.
  31. Hjerppe, Reino: Henri J. Vartiainen in memoriam. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2010. Taloustieteellinen yhdistys. https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak22010/kak22010hjerppe.pdf [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].
  32. Isotalus, Päivi: Viikon henkilö: Juhana Vartiainen. Kauppalehti, 18.2.2013, s. 8-10.
  33. Silander, Iriz: Alasti viihtyvä kansanedustaja Juhana Vartiainen mtvuutiset.fi. 19.7.2018. Viitattu 20.6.2021.
  34. Gråsten, Hanna: Juhana Vartiainen viihtyy kotona täysin alasti iltalehti.fi. 8.2.2018. Viitattu 20.6.2021.
  35. Blokkiraja murtumassa Ruotsissa? Juhana Vartiainen. 13.1.2019. Viitattu 18.10.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin vaakuna Edeltäjä:
Jan Vapaavuori
Helsingin pormestari
2. elokuuta 2021 ‒
Seuraaja: