Käyttäjä:Dodi 8238/Marginaalinäkemykset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Huom! Tämä ei ole käytäntö eikä yhteisön yleisesti hyväksymä käytösohje.

Käytän tätä sivua en:Wikipedia:Fringe theories -käytännön kääntämiseen suomeksi.

Käännös on kesken. Älä muokkaa, tyhjennä tai poista tätä sivua.

Tämä sivu pähkinänkuoressa: Neutraalin näkökulman säilyttämiseksi, näkemykselle joka ei ole saanut laajasti tukea oman alansa asiantuntijoiden keskuudessa ei tulisi antaa ylimääräistä palstatilaa artikkeleissa, joissa käsitellään valtavirran ajatusta. Laajempi käsittely tulisi tehdä itse näkemykselle varatussa artikkelissa, jonka tulisi täyttää merkittävyyden kriteerit. Kun artikkelin aiheena on vähemmistönäkemys, vähemmistön ja valtavirran näkemysten välinen suhde tulisi olla selkeä.
Viisi pilaria
  1. Tietosanakirja
  2. Neutraali näkökulma
  3. Tekijänoikeudet
  4. Käytösohjeet
  5. Älä palvo sääntöjä
Käytännöt
Sisällön tuottaminen
Sisällön rajoitteet
Yleiset
Eriävät mielipiteet
Ylläpito
Käytösohjeet
Tyyliopas
Ohjeet
Alkeet
Tekniikka
Wikipedian käyttö
Mielipidekirjoitukset
Yleiset
Kanssakäyminen
Sisällön kehittäminen
Vältettävät
Wikismit
n · k · m

Wikipedia tekee yhteenvetoja merkittävistä mielipiteistä, antaen palstatilaa suhteessa niiden näkyvyyteen. Wikipedia-artikkelin ei tulisi antaa mielikuvaa, että marginaalinäkemys (engl. fringe theory) on merkittävämpi tai laajemmin hyväksytty kuin mitä se todellisuudessa on. Väitteiden tulisi perustua itsenäisiin luotettaviin lähteisiin. Jos asiaa käsitellään valtavirran ajatusta käsittelevässä artikkelissa, näkemys joka ei ole saanut laajasti tukea oman alansa asiantuntijoiden keskuudessa ei tulisi saada ylimääräistä palstatilaa[1] ja sen käsittelyssä tulisi käyttää luotettavia lähteitä, jotka vahvistavat marginaali- ja valtavirtanäkemysten välistä suhdetta vakavasti otettavalla ja merkittävällä tavalla.

On lukuisia syitä näille vaatimuksille. Wikipedia ei ole – eikä siitä tulisi tulla – epämerkittäviä aiheita validoiva lähde. Wikipedia ei ole foorumi uudelle tutkimukselle. Jotta Wikipedia-artikkelien kirjoittajat ja muokkaajat kirjoittaisivat kiistanalaisista aiheista neutraalilla tavalla, on äärimmäisen tärkeää, että he yksinkertaisesti toistavat mitä on sanottu itsenäisissä, kohtuullisen luotettavissa ja laadukkaissa toissijaisissa lähteissä.

Kolme ydinkäytäntöä, jotka säätelevät marginaalinäkemysten käsittelyä, ovat Neutraali näkökulma, Ei uutta tutkimusta ja Tarkistettavuus. Yhdessä nämä sanovat, että artikkelien ei tulisi sisältää uutta analyysiä tai synteesiä, että sisältö joka tulee todennäköisesti haastetuksi tarvitsee luotettavan lähteen ja että kaikkia luotettavissa lähteissä julkaistuja valtavirtanäkemyksiä ja merkittäviä vähemmistönäkemyksiä tulisi edustaa oikeudenmukaisesti ja oikeassa suhteessa toisiinsa nähden.

Marginaalinäkemysten tunnistaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytämme termiä marginaalinäkemys (engl. fringe theory) tarkoittamaan ajatuksia, jotka eroavat huomattavasti valtavirran ajattelusta oman alansa keskuudessa. Esimerkiksi, marginaalinäkemykset tieteessä eroavat huomattavasti valtavirran tieteestä ja niillä on vain vähän tai ei lainkaan tieteellistä tukea.[2] Muita esimerkkejä ovat salaliittoteoriat ja esoteeriset väitteet lääketieteestä. Tieteellinen lausunto on yleensä paras lähde valtavirtanäkemyksen tunnistukseen. On kuitenkin huomattava, että kaikilla aiheilla ei ole omaa akateemista alaa ja että tieteilijän mielipiteelle ei tulisi antaa ylimääräistä palstatilaa jos hänen erikoistumisensa on toisella alalla.

Näennäistiede ja muut marginaalinäkemykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun he käsittelevät aiheita joita luotettavat lähteet ovat kutsuneet näennäistieteellisiksi tai marginaalinäkemyksiksi, muokkaajien tulisi varoa etteivät he esitä näennäistieteellisiä marginaalinäkemyksiä tieteellisen tai akateemisen konsensuksen rinnalla ikään kuin ne olisivat vastakkaiset mutta silti tasavertaiset näkemykset. Vaikka näennäistiede voi joissain tapauksissa olla merkittävä tietylle artikkelille, sen ei tulisi hämärtää valtavirran näkemyksen kuvausta tai asemaa.

Kaikki näennäistieteet ja marginaalinäkemykset eivät ole samankaltaisia. On olemassa likimääräinen rajaus näiden välillä:

  • Näennäistiede: Aiheet jotka väittävät olevansa tieteellisiä mutta ovat ilmiselvästi vääriä voidaan leimata ja luokitella näennäistieteeksi ilman suurempia perusteluita. Esimerkiksi, kaikkia väitettyjä ikiliikkujia voidaan pitää näennäistieteellisinä koska yleismaailmallinen tieteellinen näkemys on, että ikiliikkuja on mahdottomuus. Jos tiedeyhteisö yleisesti ottaen pitää tiettyä asiaa näennäistieteellisenä, artikkeli voi asianmukaisesti sisältää tämän tiedon ja se voidaan luokitella näennäistieteeksi. Esimerkki tämänkaltaisesta aiheesta on astrologia.
  • Kyseenalainen tiede: Hypoteesi jolla on merkittävä seuraajajoukko, mutta jota kriitikot kutsuvat näennäistieteeksi, voi sisältää tämänkaltaista informaatiota. Sitä ei kuitenkaan tulisi kuvailla yksiselitteisesti näennäistieteeksi niin kauan kun asiasta on olemassa merkittävä määrä akateemista väittelyä.

Vaihtoehtoiset teoreettiset formulaatiot tiedeyhteisön sisäpuolelta eivät ole näennäistiedettä, vaan osa tieteellistä prosessia. Niitä ei tulisi luokitella näennäistieteeksi, mutta ne tulisi silti suhteuttaa valtavirran näkemykseen. Tämänkaltaiset teoreettiset formulaatiot voivat epäonnistua jonkin todellisuuden osan selittämisessä. Jos ne kuitenkin onnistuvat tässä, ne tyypillisesti hyväksytään nopeasti. Esimerkiksi, mannerliikunta sai osakseen runsaasti vastustusta koska yhteisön tietoisuudessa ei ollut minkäänlaista mekanismia jolla mantereet olisivat voineet liikkua ja ehdotetut mekanismit olivat epätodennäköisiä. Siitä tuli sittemmin valtavirran näkemys kun mekanismi löydettiin laattatektoniikasta. Muissa tapauksissa, vaihtoehtoiselta teoreettiselta formulaatiolta puuttuu merkittäviä todisteita joilla se osoittaisi pätevyytensä. Teoriasta voi kuitenkin tulla valtavirran näkemys jos vaaditut todisteet tulevat esiin. Esimerkkejä tämänkaltaisista tapauksista ovat Troijan olemassaolo,[3][4] Aurinkokeskinen maailmankuva[5] ja alkuräjähdysteoria.[6]

Selvittääksesi onko jokin asia näennäistieteellinen tai yksinkertaisesti vaihtoehtoinen teoreettinen muotoilu, mieti seuraavaa: Vaihtoehtoiset teoreettiset muotoilut yleensä säätelevät asioita tieteen rajoilla tai käsittelevät vahvaa, hämmentävää näyttöä – jota on vaikea selittää – tavoitteena luoda malli, joka paremmin selittää todellisuutta. Näennäistiede yleensä ehdottaa muutoksia luonnon peruslakeihin salliakseen jonkin ilmiön, jonka kyseisen näennäistieteen tukijat haluaisivat uskoa tapahtuvan, mutta jolta puuttuu vahva tieteellinen näyttö tai täsmällisyys, joka oikeuttaisi sellaiset suuret muutokset. Näennäistiede nojautuu yleensä valtavirran tieteellisiä teorioita ja menetelmiä vastaan hyökkäämiseen vaikka siltä itseltään puuttuu kriittinen diskurssi (kuten on yleistä Raamatullisten kreationistien keskuudessa), nojautuu heikkoon näyttöön kuten anekdoottiseen näyttöön tai heikkoon tilastolliseen näyttöön (kuten esimerkiksi parapsykologiassa), tai tukee epäilyttävää teoreettista lähtökohtaa (kuten homeopatian tukijoiden tekemät väitteet vesimuistista).

Luotettavat lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: WP:LL

Kaikkien Wikipedia-artikkelien tulisi perustua luotettaviin lähteisiin. Niillä osoitetaan, että aihe on riittävän merkittävä saadakseen oman artikkelin. Jotta marginaalinäkemystä voitaisiin käsitellä valtavirran ajatusta käsittelevässä artikkelissa, luotettavien lähteiden on käsiteltävä näiden näkemysten välistä suhdetta vakavasti otettavalla ja merkittävällä tavalla.

Luotettavia lähteitä ovat esimerkiksi vertaisarvioidut lehdet; yliopistopainojen julkaisemat kirjat; yliopistotason oppikirjat; arvostettujen kustantamoiden julkaisemat aikakauslehdet, lehdet ja kirjat; ja valtavirran sanomalehdet. Akateemiset ja vertaisarvioidut julkaisut ovat yleensä kaikista luotetuimmat lähteet aihealueilla joissa niitä on saatavilla, mutta luotettavia ei-akateemisia lähteitä voidaan myös käyttää näillä aihealueilla.

Aiheet saavat huomiota suhteessa yksityiskohtaisuuden tasoon, jolla kyseistä aihetta on käsitelty lähteissä. Esimerkiksi jos ainoat lähteet jotka käsittelevät aihetta ovat uutislähteitä, silloin ei ole asiallista käsitellä aihetta yksityiskohtaisemmin kuin miten sitä on käsitelty annetuissa uutislähteissä koska Wikipedian käytännöt kieltävät uuden tutkimuksen. Tarkistettavuus -käytäntö kannustaa käyttäjiä keräämään ja järjestelemään informaatiota olemassa olevista toissijaisista lähteistä ja antaa mahdollisuuden ensisijaisten lähteiden varovaiseen käyttöön.

Marginaalinäkemysten tarpeeton promootio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marginaalinäkemysten kannattajat ovat joskus käyttäneet Wikipediaa keskustelualueena omien näkemystensä promootiolle. Olemassa olevat käytännöt kieltävät tämänkaltaisen käytöksen: jos ainoat lausunnot jostain marginaalinäkemystestä tulevat kyseisen näkemyksen keksijöiltä tai kannattajilta, silloin lukuisat "Mitä Wikipedia ei ole" -säännöt astuvat peliin. Wikipedia ei ole uuden tutkimuksen tai tiedon julkaisualusta tai alusta itsepromootiolle tai mainostukselle. Marginaalinäkemyksen merkittävyyden arviointi tulisi perustua tarkistettavissa olevissa luotettavissa lähteissä tehtyihin lausuntoihin, ei kyseisen näkemyksen kannattajien julistuksiin. Sellaisten keksijöiden ja kannattajien keinotekoiset yritykset paisuttaa oman marginaalinäkemyksen merkittävyyttä (esimerkiksi sukkanukkeilulla poistokeskusteluissa) ei ole suositeltavaa. Marginaalinäkemysten keksijöiden yritykset vedättää muita esimerkiksi itse-julkaistuja lähteitä tarjoamalla ei ole suotavaa: Wikipedia ei ole alusta mainostukselle. (Katso myös Hyväksyttävien ja hylättävien linkkien erot ja Artikkelit elävistä henkilöistä.)

Neutraali näkökulma -käytäntö vaatii, että artikkeleissa käsitellään kaikkia valtavirtanäkemyksiä ja merkittäviä vähemmistönäkemyksiä. Se vaatii myös, että vähemmistönäkemyksille ei annettaisi ylimääräistä painoarvoa. Otaksuma, joka ei ole saanut kriittistä arviointia tiedeyhteisöltä tai joka on tullut hylätyksi voidaan mainita tieteellistä aihetta käsittelevässä artikkelissa vain jos muut korkealaatuiset ja luotettavat lähteet ovat käsitelleet sitä vaihtoehtoisena näkemyksenä. Pienen vähemmistön kannattamia ajatuksia voidaan käsitellä kyseisille ajatuksille varatussa artikkelissa jos nuo ajatukset ovat riittävän merkittäviä.

Merkittävyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotta marginaalinäkemystä voitaisiin pitää merkittävänä, ei riitä, että ryhmät tai yksilöt olisivat keskustelleet kyseisestä aiheesta (positiivisesti tai negatiivisesti), vaikka kyseiset henkilöt olisivat itsessään riittävän merkittäviä saadakseen oman Wikipedia-artikkelin. Jotta aihe olisi merkittävä, sen on täytynyt tulla käsitellyksi huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Se ei muutoin ole riittävän merkittävä saadakseen omaa artikkelia Wikipediassa.

Marginaaliaihetta (marginaalinäkemystä, organisaatiota tai marginaalinäkemyksen ominaisuutta) voidaan pitää riittävän merkittävänä saadakseen oman artikkelin jos siihen on viitattu laajasti merkittävissä julkaisuissa, jotka ovat itsenäisiä kyseisen aiheen levittäjistä ja popularisoijista. Viitteet jotka kumoavat tai vähättelevät marginaalinäkemystä voivat olla riittäviä, koska niissä todetaan kuinka merkittävä teoria on sen kannattajaryhmän ulkopuolella. Aiheen merkittävyyttä arvioitaessa tulisi antaa huomattavasti vähemmän painoarvoa viittauksille jotka on lisätty artikkeliin läheisen aiheen (kuten teorian kehittäjän) merkittävyyden takia. On myös huomioitava, että hyvämaineiset uutislähteet joskus kirjoittavat vähemmän merkittävistä aiheista leikkisästi (esimerkiksi aprillipäivänä).

Esimerkkejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riittävän merkittäviä saadakseen omat artikkelit:

  • Luomistiede ja Älykäs suunnittelu – Ylivomainen enemmistö tieteilijöistä pitävät tätä näennäistieteenä ja sanovat, ettei sitä tulisi opettaa julkisissa kouluissa. Tästä huolimatta, kyseisen vahvan mielipiteen olemassaolo ja siitä koitunut keskustelu tutkijoiden, tieteellisten julkaisujen, oppilaitosten, poliittisten toimielinten ja tuomioistuinten keskuudessa antavat itse käsitteelle enemmän kuin riittävän merkkittävyyden jotta siitä voisi olla artikkeleita Wikipediassa.
  • Holokaustin kiistäminen – Ylivoimainen enemmistö asiantuntevista historioitsijoista pitävät holokaustin kiistäjien väitteitä (että Adolf Hitlerilla ei ollut aikeita Juutalaisten kansanmurhaan, että Auschwitzin kaltaisilla keskitysleireillä ei käytetty kaasukammioita joukkomurhiin, että Natsien tappamien Juutalaisten lukumäärä oli paljon pienempi kuin kuusi miljoonaa) virheellisinä. Tästä huolimatta, holokaustin kiistäjät saavat aika ajoin yleistä huomiota ja siten merkittävyyttä.
  • Apollo-ohjelmaa koskevat huijaussyytökset – Salaliittoteoriat, joiden tavoitteena on osoittaa, että Kuuhun laskeutumiset olivat huijausta. Vaikka hyvin monet ihmiset eivät pidä näitä teorioita tosina, ne ovat joka tapauksessa tuottaneet riittävän määrän keskustelua kirjoissa, televisiosarjoja, vastaväitteitä NASA:n osalta, yms., että ne ansaitsevat oman artikkelin Wikipediassa.
  • Paul on kuollut – Kuuluisa kaupunkitarina, jonka mukaan The Beatles-yhtyeen Paul McCartney olisi kuollut vuonna 1966 ja korvattu William Campbell -nimisellä kaksoisolennolla. Kaikki neljä yhtyeen jäsentä (mukaan lukien McCartney) ovat kiistäneet tämän salaliittoteorian, jota ruokki yhtyeen nauhoituksissa olevat erinäiset "vihjeet". Huhu on ollut merkittävien sosiologisten tutkimusten kohteena koska sen kehitys, kasvu ja kumoaminen tapahtuivat hyvin julkisesti The Beatlesin suosion takia.

Ei ole riittävän merkittävä saadakseen omaa artikkelia:

Väitteiden arviointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuisia tietosanakirjaan soveltuvia aiheita voidaan käsitellä monesta näkökulmasta; jotkut näistä näkökulmista voivat tehdä väittämiä, joita ei ole tutkittu, jotka ovat luonnostaan testaamattomia tai ovat näennäistieteellisiä. Yleisesti, Wikipedian tulisi aina antaa etusijan luotettavista lähteistä löytyville vakiintuneille tutkimuslinjoille ja esittää neutraalit kuvaukset muista väitteistä suhteessa niiden historialliseen, tieteelliseen ja kulttuuriseen asemaan. Kiistattomat väitteet (joita ei ole kyseenalaistettu luotettavissa lähteissä) tulisi esittää yksinkertaisina tosiasioina – esim. "Elektronin massa on noin 1/1836 protonin massasta." Marginaalinäkemyksistä johtuvat väitteet tulisi attribuoida sopivaan lähteeseen ja ne tulisi esittää kontekstissa – esim. "On olemassa Jacques Halbronnin esittämien näkemysten kaltaisia ääripään akateemisia näkemyksiä, jotka ovat pitkillä ja monimutkaisilla selityksillä ehdottaneet, että Nostradamuksen ennustukset ovat muiden, poliittisesti motivoituneiden käsien kirjoittamia varhennettuja väärennöksiä." Tämänkaltaiset väitteet voivat sisältää tai niitä voi seurata selitteet neutraaliuden säilyttämiseksi – esim. "Vaikka on mahdollista, että Halbronn tietää enemmän teksteistä ja niihin liittyvistä arkistoista kuin kukaan muu elossa oleva (hän auttoi niiden kaivamisessa ja tutkimisessa), useimmat muut kyseisellä alalla olevat asiantuntijat torjuvat tämän näkemyksen." – tämänkaltaiset selitteet tulisi kuitenkin olla maltillisia etteivät ne antaisi kuvaa liian ankarasta tai kriittisestä arvioinnista. Tämä on erityisen tärkeää artikkeleissa, jotka käsittelevät itse marginaalinäkemyksiä: Sellaisten artikkelien tulisi ensin kuvailla käsitettä selkeästi ja objektiivisesti, tämän jälkeen viitata yleisemmin hyväksyttyihin käsitteisiin ja välttää liiallista väite-vastaväite -tyylistä väittelyä. On myös parasta välttää kiistojen keräämistä artikkelin loppuun omaksi Kritiikki -osioksi; on parempi työstää yhtenäistä, helposti luettavaa ja täsmällistä proosaa.

Merkittäviä näkökulmia, jotka ovat pääasiassa ei-tieteellisiä mutta jotka sisältävät väitteitä tieteellisistä ilmiöistä, ei tulisi käsitellä tieteellisinä teorioina. Esimerkiksi, Ensimmäistä Mooseksen kirjaa itsessään tulisi ensisijaisesti käsitellä antiikin kirjallisuuden teoksena, osana Raamattua tai sen teologisen merkityksen takia, mielummin kuin kosmologisena teoriana. Näkökulmia, jotka ajavat ei-tieteellisiä tai näennäistieteellisiä uskonnollisia väitteitä (joiden tarkoituksena on uhmata tieteellisiä löytöjä suoraan), tulisi arvioida sekä tieteellisestä että teologisesta näkökulmasta, antaen palstatilaa sille mitä mieltä luotettavimmat lähteet ovat näistä näkökulmista. Esimerkiksi, kreationismia ja luomistiedettä tulisi kuvailla ensisijaisesti uskonnollisina ja poliittisina liikkeinä ja tosiasiaa, että valtavirran teologit ja tieteilijät ovat kiistäneet kyseisten näkökulmien tekemiä väitteitä, tulisi käsitellä suoraan. Marginaalinäkemyksiä, jotka ovat luotettavasti lähteistettyä tutkimusta vastaan – esimerkiksi historiallista denialismia – tulisi kuvailla selkeästi niiden omissa artikkeleissaan, mutta niille ei tulisi antaa ylimääräistä palstatilaa artikkeleissa, joissa käsitellään aihetta yleisemmästä näkökulmasta.

Merkittävyyden ja hyväksynnän ero

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se, että enemmistö asiantuntijoista eivät hyväksy jotain ajatusta ei tarkoita sitä, että se tulisi poistaa Wikipediasta. Yleisesti, asia voi saada oman artikkelin jos se ylittää merkittävyyskäytännön asettaman kynnyksen. Asian merkittävyyden ja hyväksynnän välistä monimutkaista suhdetta on käsitelty alempana.

Jimmy Walesin mukaan:

»Yleensä, valtavirran ja vähemmistön näkemykset käsitellään pääartikkelissa, valtavirran näkemys saa vähän enemmän mustetta, mutta vähemmistön näkemys esitetään tavalla että kumpikin osapuoli voisi hyväksyä sen. Yksittäiset näkemykset voidaan siirtää erilliseen sivuun ja tunnistaa (leimata) sellaisiksi, tai joissain tapauksissa jättää kokonaan pois.[7]»

Hyväksynnän tason raportointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli, joka käsittelee kiistanalaista, kiistettyä tai hylättyä ajatusta yksityiskohtaisesti, tulisi esittää (luotettavilla lähteillä) asiaankuuluvan akateemisen yhteisön keskuudessa olevan nykyisen hyväksynnän taso. Jos luotettavista lähteistä ei löydy sopivaa lausuntoa ajatuksen asemasta, tulisi olettaa, ettei ajatus ole saanut huomiota tai hyväksyntää; ajatuksia ei tulisi esittää hyväksyttyinä ellei sellaisia väitteitä ole dokumentoitu luotettavissa lähteissä. On kuitenkin huomattava, että huomion tai hyväksynnän puute ei välttämättä viitaa hylkäämiseen; ajatusta ei tulisi kuvailla hylätyksi tai leimata näennäistieteeksi ellei sellaisia väitteitä voida dokumentoida luotettavilla lähteillä.

Jopa todistettavasti virheelliset väitteet ja marginaaliset teoriat, kuten Kasvot Marsissa, voivat olla riittävän merkittäviä saadakseen omat artikkelit tietosanakirjassa.

Ajatukset, jotka ovat tulleet hylätyiksi, joita yleisesti katsotaan järjettöminä tai näennäistieteellisinä, jotka ovat kiinnostavia vain historian näkökulmasta tai ovat suurimmaksi osaksi tieteisfiktiota tulisi dokumentoida sellaisina luotettavia lähteitä käyttäen.

Merkittävyyden rajalla olevat ajatukset voidaan mainita Wikipediassa, mutta niille ei tulisi antaa kohtuutonta painoarvoa. Wikipedia ei ole tarkoitettu uusien ajatusten esittämiseen, järjestelmällisen puolueellisuuden tasapainottamiseen tai tuomaan julkisuutta näkemyksille, jotka eivät ole saaneet huomiota muualla. Wikipedia ei ole oikea paikka korjata merkittäviä vääryyksiä. Marginaalinäkemykset voidaan jättää pois tieteellisistä aiheista kertovista artikkeleista jos tiedeyhteisö on jättänyt ne huomiotta. On kuitenkin huomioitava, että ajatuksia ei tulisi jättää pois tietosanakirjasta yksinkertaisesti siksi, että niitä pidetään yleisesti väärinä. Yhtä lailla, Wikipedian tarkoitus ei ole tarjota omintakeisesti syntetisoitua proosaa, joka "kumoaa" merkittäviä ajatuksia joita tiedeyhteisö voi pitää järjettöminä tai kelvottomina. Marginaalinäkemyksiin kohdistuvat kritiikit tulisi raportoida suhteessa kritiikiä tarjoavien lähteiden näkyvyyteen, merkittävyyteen ja luotettavuuteen.

Wikipedia ei ennusta tulevaisuutta: Vaikka nykyisin hyväksyttyjä paradigmoja voidaan myöhemmin hylätä ja aiemmin kiistanalaisina tai väärinä pidettyjä hypoteeseja voidaan hyväksyä (esim. laattatektoniikka), se ei ole Wikipedian tehtävä esittää tämänkaltaisia ennusteita. Jos jonkin ajatuksen asema muuttuu, silloin Wikipedia muuttuu kuvastamaan kyseistä muutosta. Wikipedia keskittyy tiedon tämänhetkiseen tilanteeseen, dokumentoi menneisyyttä silloin kuin se on sopivaa ja välttää tulevaisuuden spekulointia.

Vertaisarvioidut lähteet auttavat hyväksynnän tason arvioinnissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi tärkeä tapa, jolla voidaan arvioida tieteessä, historiassa tai muussa akateemisessa aiheessa olevan marginaalinäkemyksen merkittävyyttä ja hyväksynnän tasoa, on aiheesta tehdyn vertaisarvioidun tutkimuksen läsnäolo tai puuttuminen. Vaikka vertaisarvioitujen lähteiden puuttuminen ei automaattisesti tarkoita, että aiheesta ei tulisi kirjoittaa Wikipediassa, aiheesta tulisi olla olemassa riittävän paljon luotettavia lähteitä, jotta siitä voitaisiin kirjoittaa yksityiskohtaisesti ilman, että ryhdyttäisiin uuteen tutkimukseen. Tulisi olla varovainen julkaisujen kanssa, jotka ovat olemassa pääasiassa tietyn näkemyksen edistämistä varten. Julkaisuja, jotka eivät ole laajemman tiedeyhteisön vertaisarvioinnin kohteita, ei tulisi pitää luotettavina, muutoin kuin osoittamaan, mitkä kyseisten julkaisujen edustamien ryhmien näkemykset ovat.[8]

Vertaisarviointi on tärkeä ominaisuus luotettavissa lähteissä, jotka käsittelevät tieteellistä, historiallista tai muuta akateemistä ideaa, mutta se ei ole sama asia kuin tiedeyhteisön hyväksyntä. On tärkeää, että vertaisarvioinnin läpi käyneitä uusia hypoteesejä ei esitetä Wikipediassa niin kuin ne edustaisivat tieteellistä konsensusta tai tosiasiaa. Marginaalinäkemyksestä kertova artikkeli voidaan poistaa Wikipediasta epämerkittävänä jos se perustuu vain yhteen primäärilähteeseen (vaikka se olisi vertaisarvioitu). Lähteiden pitää olla sitä perusteellisemmat, mitä poikkeuksellisempi tai erikoisempi väite on kyseessä.

Lähteistys ja attribuutio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Wikipedia:Tarkistettavuus ja Wikipedia:Ei uutta tutkimusta

Wikipedian on tarkoitus olla tertiäärilähde, joka tekee yhteenvetoja sekundäärilähteistä saaduista tiedoista (ja joissain tapauksissa primäärilähteistä). Tutkimuksia koskevia primäärilähteitä tulisi käyttää ainoastaan tekstissä olevien tietojen tarkistamista varten ja tekstin ei tulisi perustua ainoastaan primäärilähteisiin, sillä se rikkoisi Wikipedian käytäntöä, joka koskee uutta tutkimusta. Marginaalinäkemyksien tapauksessa sekundäärilähteiden luotettavuus tulisi tarkistaa perusteellisesti.

Lainaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka näkemyksen asianmukainen attribuutio täyttää neutraalin näkökulman vähimmäisvaatimuksen, muokkaajilla on tämän lisäksi vastuu valita vain ne lainaukset ja näkemykset, jotka edistävät tarkistettavan ja neutraalin Wikipedia-artikkelin luomisen päämäärää. Asiayhteys tulisi tehdä asianmukaisesti selväksi kun lainaukset ovat kiistanalaisia tai mahdollisesti harhaanjohtavia, jotta vältyttäisiin tahattomalta kannattamiselta tai arvonalentamiselta. Lainauksen paikkansa pitävyys ja tarkistettavissa oleva lähteistys eivät välttämättä tarkoita, että lainausta tulisi käyttää artikkelissa. Lähteistettyä lisäystä tulisi käyttää vain aiheen tarkistettavan ja neutraalin esittämisen edistämiseen.

Esimerkiksi, Isojalasta kertovassa artikkelissa, tarkistettavissa oleva ja paikkansa pitävä lainaus voisi ottaa seuraavan muodon:

»Bigfoot Field Researchers Association -niminen järjestö on sanonut, että "usean tieteenalan tieteilijät ovat asettaneet kaikista vakuuttavimmat Isojalan olemassaolon todisteet koetukselle. Yhteen laitettuina, heidän tekemät johtopäätökset ovat uraauurtavia. Meillä on nyt tieteellistä näyttöä sille, että Pohjois-Amerikkassa eläisi jättikokoinen kädellislaji – laji, johon Isojalan tuntomerkit sopivat."»

Tämänkaltaisen kiistanalaisen lainauksen lisääminen vaatii, että sen asiayhteys tietynlaisena näkökulmana tehdään huolellisesti selväksi. Lainauksen lisääminen sellaisenaan johdantoon tai Isojalkaa koskevien väitteiden tieteellistä käsittelyä koskevaan osioon voi olla harhaanjohtavaa, epäneutraalia ja mahdotonta tarkistaa. Lainaus tulisi lisätä vain jos se voidaan asiayhteistää tarkistettavalla ja neutraalilla tavalla, tehden selväksi, että kyseessä on Bigfoot Field Researchers Association -järjestön näkökulma eikä välttämättä todenperäinen lausunto. Muokkaajien konsensus voi myös olla, että lainausta ei lisätä artikkeliin ollenkaan.

Itsenäiset lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun kuvataan marginaalinäkemyksiä, ja kun arvioidaan niiden merkittävyyttä ja levinneisyyttä, parhaat lähteet ovat itsenäiset, luotettavat lähteet. Marginaalinäkemyksen ominaisuudelle annettavan palstatilan tulisi olla suhteutettuna huomioon, jonka kyseisen ominaisuus on saanut itsenäisissä lähteissä. Asioita, joita ei käsitellä itsenäisissä lähteissä, ei tulisi käsitellä artikkelissa. Itsenäiset lähteet ovat myös tarpeellisia marginaalinäkemyksen ja valtavirran akateemisen näkemyksen välisen suhteen arviointiin.

Lähteiden tasavertaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marginaalinäkemyksiin ja niiden kritiikkiin liittyvien asioiden sisällyttäminen tai pois jättäminen voidaan tehdä lähteiden karkealla tasavertaistamisella. Jos artikkeli on kuitenkin kirjoitettu hyvin tunnetusta aiheesta, sen ei tulisi sisältää marginaalinäkemyksiä jotka vaikuttavat aiheellisilta mutta joita tukevat ainoastaan vähemmän tunnetut vertaisarvioimattomat tekstit. Täytyy ottaa huomioon, että on olemassa marginaalinäkemyksiä jotka väittävät olevansa vertaisarvioituja. Hyvin harvalla näistä on oikeasti minkäänlaista merkille pantavaa vertaisarviointia marginaalinäkemyksen kannattajien ulkopuolella, ja niitä tulisi yleisesti käsitellä epäluotettavina. Esimerkkejä epäluotettavista lähteistä ovat: The Creation Research Society Quarterly, Homeopathy ja Journal of Frontier Science (joka käyttää blogiin tulevia kommentteja[9] sen väitettynä vertaisarviointina).

In an article on a fringe topic, if a notable fringe theory is primarily described by amateurs and self-published texts, verifiable and reliable criticism of the fringe theory need not be published in a peer reviewed journal. For example, the en:Moon landing conspiracy theories article may include material from reliable websites, movies, television specials, and books that are not peer reviewed. By parity of sources, critiques of that material can likewise be gleaned from reliable websites and books that are not peer reviewed. Of course, for any viewpoint described in an article, only reliable sources should be used; Wikipedia's verifiability policy is not suspended simply because the topic is a fringe theory.

Parity of sources may mean that certain fringe theories are only reliably and verifiably reported on, or criticized, in alternative venues from those that are typically considered reliable sources for scientific topics on Wikipedia. For example, the lack of peer-reviewed criticism of en:creation science should not be used as a justification for marginalizing or removing scientific criticism of creation science, since creation science itself is almost never published in peer-reviewed journals. Likewise, views of adherents should not be excluded from an article on creation science solely on the basis that their work lacks peer review, other considerations for notability should be considered as well. Fringe views are properly excluded from articles on mainstream subjects to the extent that they are rarely if ever included by reliable sources on those subjects. The prominence of fringe views needs to be put in perspective relative to the views of the entire encompassing field; limiting that relative perspective to a restricted subset of specialists or only among the proponents of that view is, necessarily, biased and unrepresentative.

Tekstin sisäinen attribuutio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The careful use of sources is vital when writing about criticism of fringe theories. Since fringe theories may be obscure topics that few non-adherents write about, there may only be a small number of sources that directly dispute them. Care should be taken not to mislead the reader by implying that, because the claim is actively disputed by only a few, it is otherwise supported. Particularly harsh criticism should be attributed – "Philosopher en:A. C. Grayling dismisses en:intelligent design as 'a little driblet of childish ignorance; a mark of mankind's infancy'" – while simple facts – "humans and chimpanzees evolved from a common ancestor" – are best left stated simply as facts rather than recast as opinions. Be careful not to use in-text attribution carelessly to imply that only the named sources would agree. A careful use of words and the adoption of a disinterested tone will ensure that a reader is not spoonfed opinions as facts and vice-versa.

Elävien henkilöiden käsittely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Close attention should be paid to the treatment of those who hold fringe viewpoints, since as a rule they are the focus of controversy. All articles concerning these people must comply with Wikipedia's policy on biographies of living persons (WP:BLP). Fringe views of those better known for other achievements or incidents should not be given undue prominence, especially when these views are incidental to their fame, but the WP:BLP policy does not provide an excuse to remove all criticism from a biography or to obscure a person's fringe advocacy outside of their field of expertise (see en:WP:PROFRINGE, en:WP:BLP#Balance).

There are people who are notable enough to have articles included in Wikipedia solely on the basis of their advocacy of fringe beliefs. Notability can be determined by considering whether there are enough reliable and independent sources that discuss the person in a serious and extensive manner, taking care also to avoid the pitfalls that can appear when determining the notability of fringe theories themselves. Caution should be exercised when evaluating whether there are enough sources available to write a neutral biography that neither unduly promotes nor denigrates the subject.

Maininnat muissa artikkeleissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fringe views, products, or the organizations who promote them, may be mentioned in the text of other articles only if independent reliable sources connect the topics in a serious and prominent way. However, meeting this standard indicates only that the idea may be discussed in other articles, not that it must be discussed in a specific article. If mentioning a fringe theory in another article gives undue weight to the fringe theory, discussion of the fringe theory may be limited, or even omitted altogether. If no independent reliable sources connect a particular fringe theory to a mainstream subject, there should not even be a link through a see also section, lest the article serve as a coatrack.

Fringe theories should be discussed in context; uncontroversial ideas may need to be referred to in relation to fringe theories. Discussion of mainstream ideas should be sourced from reliable mainstream sources. Links to non-fringe articles in fringe articles can also help aid the reader in understanding and remove the threat of creating a walled garden. In contrast, many mainstream articles do not link to articles about fringe theories. This is the principle of one-way linking for fringe theories.

Esimerkkejä

Note, however, that the mainstream scientific subjects are discussed and linked to in both of the above articles about fringe subjects (the Astrology article discusses astronomy, and Autodynamics discusses special relativity).

Käytännölliset mallineet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • {{Neutraalius}} – Sijoitetaan artikkeliin, jonka neutraaliudesta on käynnissä keskustelu.
  • {{Parempi lähde}} – Lisää mallinekutsu viitteen jälkeen parempaa lähdettä kaipaavan väittämän perään.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mielipidekirjoitukset
WikiProjektit
Kommenttipyynnöt

Muistiinpanot ja lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Katso Wikipedia:Neutraali näkökulma, erityisesti Wikipedia:Neutraali näkökulma#Palstatilan antaminen vähemmistönäkemyksille
  2. ↑ Lisätietoa: Trefil, James S.: A consumer's guide to pseudoscience. The Saturday Review, 29.4.1978, s. 16–21. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.2.2015. (englanniksi)
  3. ↑ Conklin, Wendy: Mysteries in History: Ancient History, s. 39. 2005. (englanniksi)
  4. ↑ Hunt, Patrick: Ten Discoveries That Rewrote History. 2007. (englanniksi)
  5. ↑ JDobrzycki J Editor: The reception of Copernicus' heliocentric theory, s. 311. 1973. (englanniksi)
  6. ↑ Lemonick, Michael D.: Echo of the Big Bang, s. 7. Princeton University Press, 2003. (englanniksi)
  7. ↑ Wales, Jimmy: [WikiEN-l] NPOV and 'new physics' Lists.wikimedia.org. 26. syyskuuta 2003. ”Usually, mainstream and minority views are treated in the main article, with the mainstream view typically getting a bit more ink, but the minority view presented in such a fashion that both sides could agree to it. Singular views can be moved to a separate page and identified (disclaimed) as such, or in some cases omitted altogether.” Viitattu 16. heinäkuuta 2015. (englanniksi)
  8. ↑ Väite vertaisarvioinnista ei tarkoita, että julkaisu olisi arvostettu, tai että minkäänlaista merkittävää vertaisarviointia olisi tapahtunut. Tulisi voida osoittaa, että luotettavat lähteet pitävät julkaisua arvostettuna, vertaisarvioituna julkaisuna.
  9. ↑ Publisher: JOURNAL of FRONTIER SCIENCE Peer Review Blog Jfspeerreview.blogspot.com. Viitattu 24.3.2017. (englanniksi)

en:Category:Wikipedia neutral point of view

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Käyttäjä:Dodi_8238/Marginaalinäkemykset&oldid=16370400”