Käyttäjä:Kulttuurisihteeri/Ragvaldsin museoalue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ragvaldsin museoalue
Ragvalsdin päärakennus ja opetuskasvitarha. Kuva Matti Paavola.
Ragvalsdin päärakennus ja opetuskasvitarha. Kuva Matti Paavola.
Osoite Överbyntie 140, 02400 Kirkkonummi
Sijainti Kirkkonummi
Koordinaatit 60°07′22″N, 24°07′12″E
Rakennustyyppi museo, perinnetila
Omistaja Kirkkonumen kunta

Kotisivu: www.kirkkonummi.fi/ragvalds

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Ragvaldsin museoalue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ragvaldsin museoalue on perinteinen maatila pihapiireineen vanhan Kuninkaantien reitin varrella. Ensimmäiset tiedot Ragvaldsista ovat 1540-luvulta Kustaa Vaasan maakirjoissa. Viimeinen yksityinen omistaja oli Bertil Malmström (1900-1982). Hänen kuoltuaan tilakeskuksen alueesta muodostettiin kunnallinen museo Kirkkonummelle.[1]

Ragvaldsin tila kuuluu Överbyn kylään, joka on Kirkkonummen vanhimpia tunnettuja kyliä. Kylän varhaisimmista vaiheista ei nykyisin tiedetä kovinkaan paljon. Tiedetään, että alueella on ollut asutusta jo kivikaudella, ja että sitä on viljelty 1300-luvulta lähtien. Tuolloin kylä kuului kirkkoherra Ervastille. Hänen kuoltuaan piispa Hemming määräsi alueen Turun tuomiokirkon rakennusrahastolle, jonka hallinnassa kylä pysyi viisi vuotta. Tämän jälkeen se siirtyi piispan määräyksestä Överbyn Petrus Nichilssonille ”ikuiseksi omaisuudeksi”. Seuraavan kerran Överbyn kylä esiintyy kirjallisissa lähteissä Kustaa Vaasan maakirjoissa vuodelta 1540, jolloin Ragvaldsin tila myös mainitaan ensi kerran.

Ragvaldsin ikää ei voi tarkasti määritellä lähteiden puutuessa. On mahdollista, että tilalla on vanhempi historia kuin se, joka alkaa Jöns Ragvaldsonista 1540. Vanhin arkeologinen löytö on tilan alueelta löydetty kivikautinen kaksoistaltta. Nimensä tila sai Jöns Ragvaldsonin isän Ragvald-nimisen talonpojan mukaan. Ragvald-nimi juontaa juurensa muinaisskandinaavisesta erisnimestä Ragnvaldista, jonka osat merkitsevät "jumalallista neuvoa" ja "valtaa" eli ts. "jumalan neuvoilla hallitseva"lähde? .

Ragvaldsia viljeli sama suku ainakin 1500-luvulta vuoteen 1982. Tosin vuosina 1592–1625 tila oli merkitty autioksi maakirjoissa. Varmuudella ei voida sanoa oliko tila autio, sillä oli tavallista, että tila merkittiin autioksi, jos ei veroja pystytty maksamaan. Tämä ei tarkoita, etteikö tila olisi ollut asuttu. Vuosisadan vaihteessa 1700 - 1800 Carl Gabrielsson Öfverström oli Ragvaldsin isäntänä. Pitkään oletettiin sukulinjan sammuneen Carl Gabrielsson Öfverströmin myötä. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että Carl Gabrielsson vaihtoi sukunimekseen Öfverström ja näin ollen sama suku piti yhä tilaa hallussaan.

Bertil Malmströmin lapsuuden aikaan venäläistäminen oli ankarimmillaan. Ensimmäinen maailmansota 1914 - 1917 keskeytti venäläistämisen. Suomessa elettiin rauhanaikaa, mutta vallankumous Venäjällä ja sen jälkimainingit vaikuttivat ratkaisevasti itsenäisen Suomen ensimmäisiin vuosiin. Kirkkonummen suojeluskunta Sigurdskåren [2][3] perustettiin 25.1 1918 eläinlääkäri Åströmin ja tuomari Palmgrenin toimesta. Vanhempi veli Gustav Malmström oli aktiivinen Sigurdskårenin jäsen, kun taas Bertil ei kuulunut suojeluskuntaan. Tammikuun lopussa punaiset toivat tykkinsä Ragvaldsin pelloille ja ampuivat sieltä kohti valkoisten tukikohtaa Sigurdsissa. Suojeluskunta joutui perääntymään metsien kautta rannikkoa kohti. Epäonnistunut hyökkäys Mac Elliottin linnoitukseen (Mäkiluoto) johti 500 miehen vangitsemiseen. Osa onnistui pakenemaan, mutta vangittiin uudestaan myöhemmin ja vietiin Svenska Reallyyceumiin tilapäiseen vankilaan Helsinkiin. Gustav lähetti vankilastaan Helsingissä Bertilille kortteja, joissa hän neuvoi tilan hoidossa. Gustav vapautettiin 14.4 1918 ja hän palasi kotitilalleen. Saman vuoden lopussa Gustavin ja Bertilin isä Fredrik Wilhelm Malmström kuoli, ja tila jäi jakamattomana perillisille. Amanda Malmström kuoli 1938 jolloin Gustav ja Bertil perivät tilan. Gustav oli jo 1917 ostanut osan tilasta, Lustbackan itselleen ja asui siellä vaimonsa kanssa, kun taas Bertil jäi kotitilalle.

Vuodet 1944-1956

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailman sodan jälkeen Porkkala vuokrattiin Neuvostoliitolle 50 vuodeksi. Kirkkonummen ja Siuntion eteläosat ja koko Degerbyn kunta kuului vuokrattavaan alueeseen. Ragvalds jäi vuokra-alueelle ja evakuoitiin. Gustav ja Bertil ostivat pika-asutus tilan Espoon Träskbystä ja jatkoivat maanviljelyä. Ragvaldsin rakennuksia käytettiin asuntoina vuokrakauden aikana ja rakennukset olivat kohtuullisessa kunnossa vuokrakauden päätyttyä. Gustav ja Bertil lunastivat yhdessä kotitilansa takaisin ja möivät tilansa Espoossa. Gustav Malmström kuoli 19.4 1968 ja hänen vaimonsa möi vuotta myöhemmin Lustbackan Bertilille. Bertil Malmström kuoli 1982 ja talonpoikaissuku, joka oli viljellyt Ragvaldsia 1540-luvulta, lähtien sammui.

Rakennukset ja näyttelyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilan rakennukset ovat peräisin pitkältä ajalta. Päärakennus ja luhtiaitta rakennettiin 1812-20, kun taas riihi, viljavarasto ja maakellari ovat mahdollisesti 1700-luvulta. Tilaa halkovan tien pohjoispuolella sijaitseva navetta ja eteläpuoleinen pieni piharakennus ovat 1900-luvun alusta. Puimala ja vaunuvaja rakennettiin vuokra-ajan jälkeen 1950-luvulla.

Päärakennus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Rakennus korjattiin Porkkalan vuokrakauden jälkeen, kun Bertil Malmström palasi evakosta. Rakennus on säilytetty sisustukseltaan sellaisena kuin se oli viimeisen omistajan Bertil Malmströmin eläessä. Päärakennuksen näyttely on autenttinen, sillä Bertil oli säästäväinen vanhapoika,ja niinpä hänen vanhempiensa 1800-luvulla hankkimia huonekaluja on edelleen jäljellä salissa, kamarissa ja tuvassa. [4]

Päärakennuksen vieressä oleva harmaa renkitupa on peruskorjattu toimintatilaksi, jossa voidaan järjestää toimintaa pienille ryhmille. Renkituvassa järjestetään tilauksesta museopajoja pienille ryhmille, esim. koulujen ja päiväkotien lapsiryhmille. Museopajojen teemoina ovat mm. "Kasvikaverit", "Miten ennen asuttiin" ja "Mistä vaatteet tulevat". Renkitupa toimii Kasvitarhan Ystävien [5] toiminnan tukikohtana. Tilaisuuksia ja tapahtumia järjestetään yhteistyössä paikallisten järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Myös yhdistykset voivat varata Renkituvasta yksittäisiä käyttövuoroja omia tapahtumia varten niinä aikoina, kun tilassa ei ole museon omaa toimintaa.[6]

Överbyntien pohjoispuolella, hieman länteen päin sijaitsee Eliasvillan. Eliasvillan on syytinkitupa, jonka rakensi Bertil Malmströmin setä Elias 1800-luvun lopulla. Vuokrakauden aikana Eliasvillanin ulkorakennus muutettiin asunnoksi. Hataran hirsirakennuksen seinät on vuorattu pahvilla ja tapeteilla, joissa on paloja venäjänkielisistä lehdistä. Sähköt vedettiin lähistöllä kasvavien puiden kautta ja joissa on yhä nähtävissä jäänteitä vedoista. Rakennuksessa ja sen pihapiirissä voi tutustua alueen evakuointiin, elämään vuokrakauden aikana ja tunnelmiin alueen palautuksen yhteydessä Porkkalan vuokrakauden näyttelyssä, mikä koostuu vanhoista esineistä, valokuvista ja asiakirjoista.[7]

Kurkistusnäyttely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ragvaldsin museoalueen erikoisuutena on ympärivuorokautinen Kurkistusnäyttely[8]. Navetan ikkunoista kurkistamalla voi nähdä kaksi vuorakaudelta peräisin olevaa maalausta[9].

Kulttuurimaisema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ragvaldsin museoalueella suositaan perinteiseen maatalousympäristöön liittyvää kasvillisuutta. Pihapiirissä kasvaa vanhoja koristekasveja sekä kulttuurin seuralaiskasveja. Tien pohjoispuolinen keto riihen edustalla pyritään elvyttämään täyteen kukkaloistoonsa. Piennarkasvit, kuten mäkitervakko ja matarat, antavat väriä Överbyntien varteen. Lammashakaa pidetään avoimena raivaamalla vesakkoa, siten puistometsän kasvillisuus pysyy monipuolisena.[10]

Kasvitarhassa päärakennuksen eteläpuolella esitellään vanhoja viljelykasveja sekä hyötykasveja. Vuosittain vaihtelevassa kasvilajistossa on erilaisia ravintokasveja sekä mauste- ja lääkeyrttejä ja kuitu- ja värjayskasveja. Esimerkiksi saksankirveliä mikä kasvaa villiintyneenä vanhojen kartanoiden ympäristössä, kuten Volsissa[11] Kirkkonummella. Jo keskiajalla viljelty kasvi kukkii aikaisin keväällä kermanvalkoisin kukin.

Ragvaldsin luontopolku esittelee kulttuurimaisemaa vanhan maatilan ympäristössä. Luontopolkuun voi tutustua omatoimisesti koska tahansa luontopolun esitteen[12] avulla.

Kulkuyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkoliikenne

  1. Ragvaldsin museoalue kirkkonummi.fi. Viitattu 23.3.2018.
  2. Kirkkonummen suojeluskunta Sigurdskåren kirkkonummi.fi. Viitattu 23.3.2018.
  3. Sigurdskåren historisk.hembygd.fi. Viitattu 23.3.2018.
  4. Ragvaldsin museoalue kirkkonummi.fi. Viitattu 23.3.2018.
  5. Kasvitarhan ystävät Facebookissa facebook.com. Viitattu 23.3.2018.
  6. Renkitupa kirkkonummi.fi. Viitattu 23.3.2018.
  7. Eliasvillan kirkkonummi.fi. Viitattu 23.3.2018.
  8. Kurkistusnäyttely kirkkonummi.fi. Viitattu 23.3.2018.
  9. Kurkista Porkkalan vuokrakauteen kirkkonummi.fi. Viitattu 23.3.2018.
  10. Ragvaldsin kulttuurimaisema kirkkonummi.fi. Viitattu 23.3.2018.
  11. Wohls Gård wohlsgard.fi. Viitattu 23.3.2018.
  12. Luontopolun esite kirkkonummi.fi. Viitattu 23.3.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokka:Historia Luokka:Kirkkonummen historia Luokka:Kirkkonummen rakennukset ja rakennelmat Luokka:Museot Luokka:Suomen kotimuseot Luokka:Uudenmaan nähtävyydet Luokka:Sotahistoria Luokka:Puutarha