Jokioisten museorautatie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jokioisten museorautatie
Perustiedot
Reitti Humppila–Jokioinen
Rakennettu 1897–1898
Avattu 1898
Lakkautettu 1974
Purettu osittain 1974–1975
Museorautatieksi 1978
Omistaja Jokioisten museorautatie Oy
Ylläpitäjä Museorautatieyhdistys ry
Liikenne

Museojunat liikennöivät kesä–heinäkuussa sunnuntaisin ja elokuussa lauantaisin. Näiden lisäksi on syysajo syyskuussa ja Joulupukin juna joulukuussa.

Tekniset tiedot
Pituus 14,2 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 750 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 50 km/h km/h
Liikenteenohjaus
Miehitetyt asemat Humppila, Minkiö, Jokioinen
Suojastus ei
Kulunvalvonta ei
Humppila–Forssa (JR & JMR)
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Turkuun
0,0 Hp Humppila
 Toijalaan
0,2 Hpm Humppila-Museorautatie
1,7 Krl Kermala
2,0 Huhtaa
3,5 Plm Palomäki
4,1 Sv Santavaihde
santavaihteen raide
4,9 entinen vesitorni
6,1 Vrl Vuorela
8,0 Miö Minkiö
8,5 Jänhijoki (silta)
8,9 tiilitehtaan vaihde
10,0 Slm Salminen
11,7 Rae Raemäki
13,3 Krt Kirkkotie
14,2 Jok Jokioinen (uusi)
14,7 Siirappiraide
14,8 Jokioisten tehtaan vaihde
14,9 hiilimiilun raideristeys
15,0 Jokioisten kartano (Meijeri)
15,0 Siirappitehdas
15,1 Ferrarian tehdas
15,1 Loimijoki (silta)
15,5 Jok Jokioinen (vanha)
18,0 turvepehkutehtaan raiteisto
19,5 Lamminolka, koululaisseisake
22,4 Frs Forssa
 Forssan sähköradalle
Merkkien selitykset

Jokioisten museorautatie (lyh. JMR) sijaitsee Jokioisten ja Humppilan kuntien alueella Lounais-Hämeessä. Se on Suomen ainoa nykypäiviin säilynyt yleiselle henkilö- ja tavaraliikenteelle avoinna ollut kapearaiteinen rautatie. Alun alkaen rautatie yhdisti Humppilan ja Forssan. Nykyään se on elävä museorautatie.

Jokioisten museorautatie käsittää 14 kilometrin mittaisen kapearaiteisen rautatien (raideleveys 750 mm) Jokioisista Humppilaan. Höyryveturivetoiset museojunat liikennöivät tällä rataosuudella sunnuntaisin kesäkuun alusta elokuun loppuun. Muina aikoina ajetaan tilausjunaliikennettä. Kesäisin kun radalla ei ole tilaus- tai museojunaliikennettä on Minkiön asemalta vuokrattavissa kahden kokoisia resiinoja, joilla vieraat voivat vapaasti liikkua rautatiellä koko sen mitalla.[1]

Museorautatien Minkiön asemalla on kapearaidemuseo, johon on koottu kapearaiteista veto- ja vaunukalustoa eri puolilta Suomea.

Museorautatietä pyöritetään vapaaehtoistyöllä, ja kaikki toiminta tapahtuu Museorautatieyhdistys ry:n kautta. Radan, radan maapohjan, asema-alueet ja rakennukset ja pääosan kalustosta sen sijaan omistaa Jokioisten museorautatie Oy.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisten rautatie avattiin vuonna 1898, ja se kulki Humppilan rautatieasemalta Jokioisten kautta Forssaan. Henkilöliikenne radalla lakkautettiin vuonna 1954 ja tavaraliikenne 1974. Rautatiestä purettiin seitsemän kilometrin osuus Forssasta Jokioisten asemalle vuoden 1974 aikana. Vuonna 1975 rautatieyhtiö purki kahdeksan kilometrin osuuden Minkiöltä Humppilaan.

Toimintansa Museorautatieyhdistys aloitti vuonna 1969 Veturien Ystävät ry:n (Suomen rautatiehistoriallinen seura ry vuodesta 1975) kapearaidejaoksena. Vuonna 1971 jaos irtautui itsenäiseksi yhdistykseksi nimellä Museorautatie Forssa–Humppila ry (MFH). Museojunaliikennöinnin yhdistys aloitti vuonna 1971, tuolloin Forssan ja Humppilan välillä.[2]

Jokioisten rautatien vuonna 1974 tapahtuneen lakkauttamisen jälkeen museoliikenne oli muutaman vuoden seisahduksissa. Museoliikenne aloitettiin uudelleen vuonna 1978, tuolloin Minkiön ja Jokioisten välillä ja ensimmäistä kertaa omalla radalla. Yhdistyksen nimi vaihtui nykyiseksi Museorautatieyhdistykseksi vuonna 1979.[3]

Radan rakentaminen uudelleen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuuden Minkiö–Humppila jälleenrakentamisesta alettiin neuvotella 1980-luvulla.[4] Syksyllä 1990 VR teki ratapohjalla geoteknisiä tutkimuksia, ja joulukuussa 1991 Humppilan kunta teki ratalinjasta maakaupat Jokioisten museorautatie Oy:n kanssa. Vuosina 1992–1994 osuus rakennettiin uudelleen alkuperäiselle paikalleen. Liikenneministeriö antoi hanketta varten satojen tuhansien markkojen arvoisen avustuksen.[5] Museojunaliikenne palasi Minkiön ja Humppilan välille 5. kesäkuuta 1994.[6]

Veturinkuljettajina toimivat aluksi VR:n veturinkuljettajat, mutta vuodesta 1994 alkaen on yhdistys kouluttanut kaikki kuljettajansa. Myös lämmittäjäkoulutus sekä muiden liikennetehtävien koulutus toteutetaan itse.

Toiminta 2000-luvulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minkiön pieni seisakelaituri on kehittynyt merkittävästi Jokioisten Museorautatien ja Kapearaidemuseon toiminnan ansiosta. Vuonna 2002 Minkiölle valmistui lämmitettävä korjaamohalli, joka mahdollisti laajamittaisen kaluston kunnostuksen ympäri vuoden. Korjaamohallin rakentamiseen saatiin EU-rahoitus.[7] Museorautatie sai huomattavasti näkyvyyttä vuonna 2014, kun Yleisradio valitsi sen Suomen viiden elämyksellisimmän kesäreitin joukkoon. Samana vuonna kokeiltiin joulujunaa ja Minkiön aseman joulutoria, jotka vakiintuivat osaksi vuosiohjelmaa.[8]

Humppilaan siirrettiin entinen Riipan asemarakennus nykyisen Kokkolan alueelta joulukuussa 2018. Asemarakennus oli tarkoitus siirtää museorautatielle jo lokakuussa 2018, mutta Siirto peruuntui paikallisen kotiseutuyhdistyksen valituksen takia. Valitus kuitenkin peruttiin, ja asemaa päästiin siirtämään pari kuukautta alkuperäisestä aikataulusta. Rakennus kunnostettiin ja entisöitiin kevään 2019 aikana.[9][10][11][12]

Kävijämäärät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museorautatie rikkoi 50 000 matkustajan rajan syyskuussa 1982[13] ja 100 000 matkustajan rajan kesäkuussa 1988[14] . Vuoden 2021 alkuun mennessä matkustajia ilmoitettiin olleen 556 311.[14]

Rata

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatien nykyinen pituus on 14 kilometriä ja sen raideleveys on 750 mm. Radan pääteasemat ovat Humppila-Museorautatie ja Jokioinen. Näiden välissä sijaitsee Minkiön asema sekä useita pienempiä seisakkeita ja vaihteita. Radan suurin sallittu nopeus on 50 km/h.

Kalusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Schöma torijunan veturina Kermalassa
Pääartikkeli: Jokioisten museorautatien kalusto

Jokioisten museorautatiellä on neljä ajokuntoista höyryveturia, dieselvetureita sekä paljon henkilö- ja tavaravaunukalustoa. Museorautatielle on siirretty runsaasti kapearaidekalustoa lakkautetuilta rataosuuksilta ympäri Suomen.

Hankkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rataa on tarkoitus jatkaa nykyiseltä Jokioisten asemalta entisen siirappivaihteen ohi Loimijoen rantaan.[15] Radan linjaus noudattaisi pääosin entisen Ferrarian raiteen linjausta entisen Loimijoen ylittävän rautatiesillan maatuille asti.[16] Jatkoradan pohjatyöt valmistuivat tehtaan portille asti vuonna 2016, ja myöhemmin osuus myös kiskotettiin. Osuus tehtaalta jokirantaan odottaa kuitenkin rahoitusta. Hankkeen tarkoituksena on saada museorautatielle matkailullisesti parempi eteläinen päätepiste Jokioisten kartanon ympäristöön.[17]

Rataa olisi mahdotonta jatkaa Forssaan, sillä Loimijoen rautatiesilta on purettu, ja ratalinjalla on valtateitä ja uudisrakentamista.[18]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • TU4 ja soravaunuja
    TU4 ja soravaunuja
  • Deutz-kaivosveturi
    Deutz-kaivosveturi
  • Uudenkaarlepyyn rautatien viimeinen alkuperäinen matkustajavaunu Minkiöllä
    Uudenkaarlepyyn rautatien viimeinen alkuperäinen matkustajavaunu Minkiöllä
  • KVR:n matkustajavaunu kunnostettavana Minkiön konepajassa keväällä 2008
    KVR:n matkustajavaunu kunnostettavana Minkiön konepajassa keväällä 2008
  • JMR:n Move21-dieselvetureita; äärimmäisenä oikealla Schöma-veturi
    JMR:n Move21-dieselvetureita; äärimmäisenä oikealla Schöma-veturi
  • JMR:n pikkudieseleitä: Move4 "Lillan", KMN "Konna", Move4 "Killiäinen", ÄSR4 "Mummo".
    JMR:n pikkudieseleitä: Move4 "Lillan", KMN "Konna", Move4 "Killiäinen", ÄSR4 "Mummo".
  • Entinen Lännen Tehtaat Oyj:n Säkylän tehtaiden Dv100 -veturi Humppilan varikolla.
    Entinen Lännen Tehtaat Oyj:n Säkylän tehtaiden Dv100 -veturi Humppilan varikolla.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nummelin, Markku: Jokioisten Museorautatie 50 vuotta: puoli vuosisataa talkootyötä. Keuruu: Museorautatieyhdistys, 2021. ISBN 978-951-9138-07-7.
  • M. Alameri, R. Kalliomäki, M. Nummelin, K. Ojanperä: Jokioisten rautatie: 100 vuotta liikenteelle avaamisesta, s. 132–140. Museorautatieyhdistys ry, 1998. ISBN 978-951-9138-04-6.
  • Bergström, Matti; Einola, Erkki & Kilpiö, Olavi: Kapeat kiskot: Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet, s. 43–59. Jokioisten Museorautatie, Rautatiemuseo, Veturimuseo, 1993. ISBN 951-96543-1-3.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Vuokraa oma resiina! jokioistenmuseorautatie.fi. Viitattu 4.12.2021.
  2. ↑ Nummelin 2021, s. 41
  3. ↑ Nummelin 2021, s. 42
  4. ↑ Nummelin 2021, s. 55
  5. ↑ Nummelin 2021, s. 57
  6. ↑ Nummelin 2021, s. 59
  7. ↑ Nummelin 2021, s. 64
  8. ↑ Nummelin 2021, s. 67
  9. ↑ Harju, Heidi-Maria & Vähäsarja, Sari: Yli 100-vuotiasta asemarakennusta oltiin viemässä Museorautatielle Yle. 2.10.2018. Viitattu 2.10.2018.
  10. ↑ Kluukeri, Iina: Kotiseutuyhdistys perääntyi kiistassa vanhasta asemarakennuksesta Yle.fi uutiset. 25.10.2018. Viitattu 25.12.2018.
  11. ↑ Kokko, Tiina: Riipan asema saapui onnellisesti perille Yle.fi uutiset. 12.12.2018. Viitattu 14.12.2018.
  12. ↑ Yli satavuotias asemarakennus matkasi 400 kilometriä uudelle kotiseudulleen ja nyt se on kuin uusi – "Voisin muuttaa tänne asumaan", Yle / Tiina Kokko, 9.6.2019, viitattu 5.8.2023
  13. ↑ Nummelin 2021, s. 54
  14. ↑ a b Nummelin 2021, s. 23
  15. ↑ Nummelin 2021, s. 25
  16. ↑ Rautatietekniikka 4-2013 lehti. Sivut 32–35
  17. ↑ Nummelin 2021, s. 77–78
  18. ↑ Nummelin 2021, s. 76

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jokioisten museorautatie.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jokioisten_museorautatie&oldid=22533860”