Keskustelu käyttäjästä:J Hokkanen/Arkisto 1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Kivikausi, Mesoliittinen kausi, Suomen mesoliittinen kausi, Saarenojan muinainen asuinpaikka, Ristolan muinainen asuinpaikka

Työstän hiljakseen näitä, hieman sekavia trivia-selostuksia. Lähteiden etsintä hidastaa työtä, mutta hiljaa hyvää tulee. Ehdottele suoraan minullekin tai korjaa artikkeleissa suoraan päälle. Idea olisi ensiksi kirjoittaa kaikki merkittävät varhaismesoliittiset asuinpaikat auki omiksi artikkeleiksi, yhdistäöä ne samalla suomen mesoliittinen kausi- artikkeliin. Vasta sitten käydään Suomusjärven kulttuuri kimppuun.--J Hokkanen 5. marraskuuta 2011 kello 09.59 (EET)

Satakunta

Hei ! Wikipediassa on olemassa luokat melkein kaikkien maakuntien edustajille. Satakuntalaisilta se on aikaisemmin puuttunut, joten tein hiljattain luokan Satakuntalaiset käytttäjät. Ehdottaisin, että voisit liittää käyttäjäsivusi tähän uuteen luokkaan, siellä ei vielä paljoakaan porukkaa ole ! Terveisin, Tasu 11. tammikuuta 2011 kello 19.18 (EET)

Tervetuloa!

Hei J Hokkanen ja tervetuloa Wikipediaan! Toivomme, että Sinulle on hyötyä tästä tietolaatikosta. Voit tutustua Wikipedian viiteen keskeiseen periaatteeseen ja saat lisätietoa artikkelien muokkaamisesta ja muotoilusta. Voit myös esittää kysymyksiä Kahvihuoneessa.

Wikipedian viisi pilaria		Lisätietoa aiheesta
	Wikipedia on tietosanakirja eikä valikoimaton kokoelma tietoa. Kaikki aiheet eivät ole riittävän merkittäviä soveltuakseen Wikipediaan.	Mitä Wikipedia ei ole Merkittävyyden suuntaviivoja
	Wikipedialla on neutraali näkökulma. Artikkeleissa esitetään kaikki merkittävät erilaiset näkemykset eikä Wikipedia valitse totuutta lukijan puolesta. Kirjoittajan on viitattava luotettaviin lähteisiin ja kerrottava, kenen näkemystä lisätty tieto edustaa. Lähteetön tieto saatetaan poistaa kysymättä. Kirjoittajan omat mielipiteet eivät kuulu Wikipediaan.	Neutraali näkökulma Tiedon on oltava tarkistettavissa Ei uutta tutkimusta
	Wikipedia on vapaata aineistoa. Kuka tahansa voi muokata artikkeleita, eikä kukaan omista yksittäistä artikkelia. Älä kopioi tekstiä tai kuvia muualta ilman lupaa, vaan kirjoita asiat omin sanoin ja noudata tiedostojen käyttösääntöjä.	Wikipedia ja tekijänoikeudet
	Wikipediassakin on oltava ihmisiksi. Etsi konsensusta keskustelemalla, vältä muokkaussotia. Älä häiriköi esittääksesi kantasi, toimi hyvässä tahdossa ja oleta hyvää tahtoa myös muilta.	Käy kiinni asiaan, älä ihmisiin
	Wikipedialla ei ole ehdottomia sääntöjä näitä periaatteita lukuun ottamatta. Muokkaa siis artikkeleita rohkeasti, vaikket tuntisikaan sääntöjä läpikotaisin, ja luota terveeseen järkeen. Älä pelkää möhliväsi, sillä Wikipedian ohjelmisto pitää huolen, että et voi aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa.	Älä palvo sääntöjä Muokkaa sivuja rohkeasti
Artikkeleiden muokkaaminen Pikaopas Wikipediaan Tekstin muotoiluun käytettävät koodit Uuden artikkelin luominen Lisää artikkeli luokkaan Mallineiden käyttäminen Artikkelin rakenne ja nimeäminen Aikojen, nimien ja lyhenteiden merkitseminen Kielioppi Kuvien lisääminen Artikkelimalli Linkki kaikkiin käytäntöihin Keskusteleminen Wikipediassa Ajankohtaista Wikipediassa Usein kysytyt kysymykset Wikipedian sanasto ja slangi
Welcome to the Finnish Wikipedia! Don’t speak Finnish?

Olet taas alkanut aktiivisemmin muokkailla. Ehkä tällaisesta olisi hyötyä. --Suorakulmio 27. tammikuuta 2011 kello 21.43 (EET)

Hei! Muistathan allekirjoittaa kaikki keskusteluviestisi sekä äänesi äänestyksissä. Se tekee keskustelujen seuraamisesta helpompaa. Allekirjoituksen voi lisätä helposti joko napsauttamalla tekstinmuokkausruudun yläpuolella olevan työkalurivin toiseksi viimeistä kuvaketta tai kirjoittamalla ~~~~ (neljä tildeä). –J Hokkanen 31. lokakuuta 2011 kello 15.57 (EET)

Muista allekirjoittaa

Hei! Muistathan allekirjoittaa kaikki keskusteluviestisi sekä äänesi äänestyksissä. Se tekee keskustelujen seuraamisesta helpompaa. Allekirjoituksen voi lisätä helposti joko napsauttamalla tekstinmuokkausruudun yläpuolella olevan työkalurivin toiseksi viimeistä kuvaketta tai kirjoittamalla ~~~~ (neljä tildeä).

Otathan asetuksista kohdan allekirjoitus tyhjäksi niin allekirjoituksesi menee oikean kaavan mukaan–Musamies 31. lokakuuta 2011 kello 19.55 (EET)

Artikkelin nimen muuttaminen

Terve, kyselit tuolla miten artikkelin otsikko muutetaan. Se onnistuu artikkelisivun ylälaidassa olevaa "siirrä"-välilehteä painamalla. Silloin täytyy olla kirjautuneena sisään. Muutin tuon artikkelin jo haluamallesi nimelle. Täällä vielä ohjesivu sivun siirtämisestä. Puuropyssy 2. marraskuuta 2011 kello 00.24 (EET)

Hienoa. arvelinkin, että sen voi jokainen kirjautunut käyttäjä tehdä. Kiitos sulle tiedosta. Tutustun ohjeisiin illalla. J Hokkanen 2. marraskuuta 2011 kello 09.29 (EET)

Kokoomateokset

Moi, oletpa jaksanut sinnikkäästi perata tuota muinaisaikaa. Tällaista keskustelua käytiin joskus keväälläWikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto_71#Tarvittaisiinko artikkelimalline kokoomateoksiin viittaamiseen?, voisi helpottaa tuohon Jääkausi-teokseen viittaamista. Ratkaisua tai käytäntöä ei silloin luotu, mutta tuolta näet monia mielipiteitä. --Tappinen 3. marraskuuta 2011 kello 09.52 (EET)

No kiitos, jokin tapa viitata isoon teokseen onkin paikallaan, koska kuka sellaista viitsii lukea läpi. Ennemmin olisi jokin kätevä tapa ujuttaa sivunnumerot viittauksen joukkoon... Täytyy lukea linkkisi, jos sellainen olisi jo keksittykin.--J Hokkanen 3. marraskuuta 2011 kello 18.37 (EET)

Olen tässä ihmetellyt kirjaviittauksen tekemistä: Isossa julkaisussa voi olla useita tekijöitä ja paksuun kirjaan viittaminen useassa kohdassa on tiedonhaluiselle lukijalle/ tiedot tarkistavalle turhaa ilman sivunumerita. Ajattelin, kun en halua liittää triviatekstiin paljon viittauksia (viittauksia voi olla enemmän kuin tekstiä!), teen oman idean mukaisesti tässä artikkelissa käyttämääni ref- viittausta. Esimerkki: Saarenoja. Ensin lähteisiin tekstillä näkyviin kirjoittaja/artkkeli/julkaisun (kirjan) tiedot/blaablaa ja sitten tekstin joukkoon ref-viittaukset kirjoittajien nimillä ja perään sivunnumerot. Onko selkeä ja toimiiko? En vaan keksinyt muutakaan.--J Hokkanen 4. marraskuuta 2011 kello 18.17 (EET)

Joo, juuri noin, hyvä ! Mutta jos jotain lähdettä käytetään vain kerran (usein verkkoviitteet), niin ne voi edelleen laittaa kokonaisina sinne ref-tagien väliin. Katso vaikka Padovan kasvitieteellinen puutarha, siellä kirjaviitteet on juuri niinkuin sinullakin. --Tappinen 5. marraskuuta 2011 kello 09.59 (EET)

No Padovan tapauksessa on viljelty molempia tapoja hienosti. --J Hokkanen 6. marraskuuta 2011 kello 11.31 (EET)

Nimeäminen

Upeaa työtä olet tehnytkin Suomen esihistoria parissa ! Ohje:Artikkelin nimi sanoo että artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä. Voisiko "Saarenoja 2" olla mieluummina "Saarenojan muinainen asuinpaikka" ja ehkä "Ristolan muinainen asuinpaikka" tai jotain sellaista ? Varsinkin numerot nimissä vierastuttavat minua; kuulostavat ammattikieleltä. --Tappinen 5. marraskuuta 2011 kello 09.59 (EET)

Säilytin otikon samana, mitä se oli aloittaessani. Niitäkin on joku vaihtanut lennossa. Aluksi en osannut itse niitä vaihtaa -> "pitääkö kaikki siihen tehdyt viittauksetkin muuttaa? ". Olen samaa mieltä, että Ristola (Lahti) ei ole hyvä nimi. Ei ristola ole yleisesti tunnetta nimi, harva tietää edes, että sielä on muinainen asuinpaikka. Parempi olisi Ristolan muinainen asuinpaikka. Samoin Saarenoja 2 on arkeologien tekninen ja luettelointiin kehitetty nimeämistapa (astronomien tapa nimetä tähdet esim. NGS2031). Tällainen kuin Saarenojan muinainen asuinpaikka tai Saarenojan mesoliittinen asuinpaikka, koska sieltä ei muiden aikakausien löytöjä ole. Useimmilla paikoilla on asuttu tuhansia vuosia ja niiden löytömateriaali kattaa kaikki aikakaudet.--J Hokkanen 6. marraskuuta 2011 kello 11.40 (EET)

Joo viittaukset pitää vaihtaa, se käy helposti kun katsoo vasemmasta laidasta "Työkalut - tänne viittaavat sivut". --Tappinen 6. marraskuuta 2011 kello 11.41 (EET)

Viitteiden hienosäätöä

On ilo seurata miten muinaisaika-artikkelit kehittyvät ! Artikkelissa Sujalan muinainen asuinpaikka niputin toistuvaa samaa viitettä a,b,c - kurkista miten se käy tuolla "ref name"-rakenteella. Tämä selkeyttää lukemista, mutta on tosiaan sellaista hienosäätöä. --Tappinen 10. marraskuuta 2011 kello 16.01 (EET)

Olisit tällä kertaa vain seurannut. Pari minuttia sitten laitoin teksti sisälle, sitten korjasin parivirhettä. Ja kun laitoin linkit kaikkiin sanoihin olitkin jo yhdistelemässä viitteitä. Ei voi kuin ihailla nopeuttasi.--J Hokkanen 10. marraskuuta 2011 kello 16.03 (EET)

Potenssifunktio

Poistin tuon sivun, koska siinä ei ollut mitään sisältöä. Yritä kirjoittaa jonkinlainen määritelmä tjsp ennen kun aloitat artikkelin. -- Jniemenmaa 3. joulukuuta 2011 kello 15.02 (EET)

Kärsivällisyyttä !!!

Teen joulukuussa 2011 ja tammikuussa 2012 wikipediaan juttuja oppilaiden kanssa. Tarkoitus on keräillä tietoa netistä ja kirjastosta ja sitten kirjoittaa niistä artikkeleita Wikipediaan. Toivon tarkailijoilta kärsivällisyyttä, josa artikkeleissa ilmenee puutteita. Pyydän, ettei niitä heti alettaisi korjailemaan, kun ne ilmestyvät "framille". Oppilaiden kuvauksessa on viittaus tähän.  –Kommentin jätti J Hokkanen (keskustelu – muokkaukset)

Hei, pistin tästä sähköpostia. Kuittaappa, että sait viestin. --Zache 22. joulukuuta 2011 kello 08.38 (EET)

Moi, tuli mieleen, että joku oppilaista voisi ehkä piirtää ja skannata kuvia muinaisesineistä, vaikka Huittisten hirvenpäästä. --Tappinen 4. tammikuuta 2012 kello 20.09 (EET)

Olen joskus harkinnut asiaa. Ei vain ole kuvia, joista tekijäinoikeudet antaisivat sellaiselle myötä. Olen kyllä ollut Satakunnan museoon yhteydessä. Katsotaan, mitä vastaavat. --Jari Hokkanen 4. tammikuuta 2012 kello 22.45 (EET)

Ajattelin että jos katsoo valokuvista mallia, voi piirtää esim. Huittisten hirvenpäätä esittävän luonnoksen niin että ei loukkaa valokuvaajan tekijänoikeuksia. (Veistäjän oikeudet ovat vanhentuneet.) Ja sitten tuon piirroksen voisi skannata. Mä olen tehnyt samaa kalalajeille ennen kuin niistä saatiin valokuvia, sv:Tvåfärgad dvärgkejsare käyttää yhtä vieläkin. --Tappinen 5. tammikuuta 2012 kello 11.12 (EET)

Hei, piti pistää sähköpostillakin mutta se jäi kaiken kiireen keskellä Pistän nyt suoraan tänne. Kannattaa pistää kahvihuoneeseen viestiä kanssa siitä että muokkaat oppilaiden kanssa wikipediaa että jengi osaa varoa. Sekalaista -kahvihuone on sopiva tämän tapaisille asioille. Artikkelien alkuun kannattaa pistää muokkaamisen ajaksi "{{työstetään|Tähän jokin selitys mistä on kyse ~~~~}}" -malline. Lisäksi kannattaa vinkata ylläpitäjien ilmoitustaululla siitä mistä on kyse mikäli näyttää siltä että tulee liikaa toiminnot:tuoreet muutokset tuoreita muutoksia seuraavia korjaajia paikalle. Tosin todennäköisesti jengi seuraa kahvihuonetta ja noita työstetään mallineita eikä se ole tarpeellista. --Zache 12. tammikuuta 2012 kello 17.28 (EET)

Kiitos, ja tämä vinkkikokoelma on paras tähänastisista. Sovellanpa tätä parhaan "kykyni" mukaan. --Jari Hokkanen 12. tammikuuta 2012 kello 17.36 (EET)

Tosiaan tuo "työstetään" kannattaa laittaa heti näkyville jos artikkeli on sillä tavalla kesken, että esim. merkittävyydestä voi tulla hämminkiä. Toinen mahdollisuus (parempi) on tehdä artikkeli suht valmiiksi omalla alasivulla ja siirtää se vasta sitten artikkeliavaruuteen. -Ochs 30. tammikuuta 2012 kello 20.05 (EET)

Olemme kaverin kanssa "laiskoja" ja teemme tätä yhdessä . Wiki toimii tänä iltana viestialustana. Katson, innostuuko hän..--Jari Hokkanen 30. tammikuuta 2012 kello 20.07 (EET)

Miten tuonne hiekkalaatikolle pääsee? Onko mulla sinne näkyvillä jokin linkki? --Jari Hokkanen 30. tammikuuta 2012 kello 20.09 (EET)

Tuossa pari kommenttia ylempänä annoin sen sinulle. :-) Voit nimetä alasivusi miten haluat, vaikka Käyttäjä:J Hokkanen/Muinaiset reenjalakset ja niitä voi olla monta erilaista. Voit siis luoda alasivun ihan kuin loisit artikkelin, nimen alkuun vain tuo Käyttäjä:J Hokkanen/. -Ochs 30. tammikuuta 2012 kello 20.13 (EET)

OK, kiitos neuvoista! --Jari Hokkanen 30. tammikuuta 2012 kello 20.17 (EET)

Seuloja-oikeudet

Hei, lisäsin sinut kokeeksi merkityt versiot-lisäosaan liittyvään seuloja-käyttäjäryhmään. Lisäyksen hyödyllisin vaikutus on se, että nyt muokkauksesi merkitään automaattisesti sotkuvapaiksi. Toinen muutos on artikkelien muutossivuille ja historialistoihin tulleet palauta-linkit. Palauta-linkkejä voi käyttää selvien sotkumuutosten varmistamattomaan kumoamiseen. Itse merkittyjen versioiden käyttöliittymän käyttöönotto vaatii myös näytä merkittyjen versioiden käyttöliittymä -pienoisohjelman ottamisen käyttöön. Ilman pienoisohjelman käyttöönottoa tarkoitus on, että Wikipedian toiminta pysyisi jokseenkin samana kuin ennenkin. Käyttöliittymän saa otettua käyttöön seuraavasti : (toiminnot:asetukset → pienoisohjelmat → käyttöliittymä → näytä merkittyjen versioiden -käyttöliittymä (rasti ruutuun). Tarkemmat ohjeet käytöstä löytyvät sivulta ohje:versioiden arviointi.

Koska lisäosa on vasta koekäytössä, niin olisi kiva saada kuulla jos ilmenee jotain ongelmia. --Zache 21. tammikuuta 2012 kello 11.10 (EET)

En ole ihan varma tuosta sotkuvapaasta,... Mutta yritetään olla sotkematta ;-). Minäpä ilmoittelen, jos alkaa tapahtua outoja asioita. --Jari Hokkanen 21. tammikuuta 2012 kello 11.43 (EET)

Hiidenkiuas

Hei, valmistelet näemmä artikkelia hiidenkiukaista. Erittäin hyvä juttu, mutta harkitse artikkelin nimerä. Hiidenkiuas on lähinnä kansanperinnenimi eikä minkään muinaisjäännösryhmän arkeologinen nimi. Voisit ehkä siirtää muokkaamasi tekstin artikkeliin röykkiöhauta?--Kaikenlaisia 23. helmikuuta 2012 kello 12.46 (EET)

Niin teen, kun sattui yksi artikkeli käteen. Samalla huomasin nimistöongelman. Ehdottasin yleisnimeksi hautaröykkiön, joka pitää sisällään lapinrauniot (sisäsuomen kalmistot), hiidenkiukaat (rantalaisten kalmistot) sekä muut hautarakennelmat (rautakauden ja joidenkin muiden hautaukset). Ainakin osa tutkijoista käyttää hiidenkiuas-nimeä, mutta saatat tietää paremmin. Joku tolkku täytyy saada assiaan. Tässä on muuten tekeleeni. --Jari Hokkanen 23. helmikuuta 2012 kello 13.03 (EET)

Röykkiöhauta on korrekti yleisnimi (mieluummin kuin hautaröykkiö). Hiidenkiuas on yleinen, mutta mielestäni liian epämääräinen/epävakiintunut/epävirallinen termi artikkelin otsikoksi. Hyvää ja arvokasta työtä!--Kaikenlaisia 24. helmikuuta 2012 kello 15.57 (EET)

Jos aikoo valottaa esihistoriaa jollakin tarkkuudella, niin kansainväliset ja kotimaiset muinaisjäännökset voisi eritellä artikkeleihin monellakin tavalla. Nuo röykkiöhauta tai hautakumpu sanueet voisi yhdistää kansainväliseen kokoavaan artikkeliin. Kun sitten kirjoittelee kustakin (kotimaisesta) muinaisjäännöstyypistä erikseen, tulisi sitä kutsua jollakin nimellä, joka on erillainen kuin nimi toisessa artikkelissa. Jos sanueet Lapinraunio, Hiidenkiuas, Hautakumpu, Hunninko tai muu sellainen ei kelpaa (koska kansa on nimittänyt kasoja erilaisin nimin, eikä tieteilijätkään ole kiinnittäneet muinaisjäännöstyypiä tietylle nimelle), täytyy jokaiseen artikkeliin kirjoittaa selvennys (ks. Lapinraunio), täytyy tehdä uudelleenohjauksia tai täytyy keksiä moniasanaisia otsikoita. --Jari Hokkanen 24. helmikuuta 2012 kello 20.27 (EET)

Stone Age cultures

Hi! Yesterday I checked all the articles about archaeological articles in Finnish for possible interwikis (if any), and to the best of my knowledge, there is no article in Russian about Resseta culture. If an article about this culture appears, I'll create an interwwiki. Regards, --Dmitri Lytov 26. helmikuuta 2012 kello 16.03 (EET)

P.S. I wonder if there is any bot in the Finnish Wikipedia to update interwiki links. Yesterday I inserted links to French articles, but each of these articles has much more interwikis. --Dmitri Lytov 26. helmikuuta 2012 kello 16.05 (EET)

There are such bots, but I've no clue, who are using them. I'm just a pre-histrian writer, and I produce articles.. Thanks a lot for checking. I had come to the same conclusion without any skill in russian ;-) It's still better to be sure! --Jari Hokkanen 26. helmikuuta 2012 kello 19.31 (EET)

Nimistökysymyksiä

Hei, olet ehkä kuullut Korjaamo2012-projektista ? Keskustelu Wikipediasta:Wikiprojekti Korjaamo2012#Intiaanit kohdassa nousi esille kysymys, että kuinka vakiintuneita sanoja ovat arkaainen, esiarkaainen, jälkiarkaainen ? Osaisitko ottaa kantaa, sanooko kirjahyllysi jotain ? Muitakin huolia siellä on, ja kokonainen lista kulttuuriartikkeleita. Monissa on käytetty lähteinä Kalevi Wiikin teoksia ja yhden ranskalaisen kokoamaa sivustoa, jonka alkulähteitä ja luotettavuutta pitäisi jonkun arvioida. Tunnetko sopivia ? --Tappinen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2012 kello 09.54 (EET)

En ole kuullut projektista, näyttää olevan paljon tynkää ja puhtaasti omasta päästä koneelle purettua tekstiä. Projektilla on selvä tilauksensa.. Termi arkaainen on mulle tuntemattomampi, ehkä ameriikan esihistoriasta käytty termi, jollaine on myös pre-kolumbiaaninen tms. Sekin termi on huono, joka voitaisiin korvata esihistoriallinen ja historiallinen termeillä. Herra Wiik Turusta on murretutkija, josta kukaan ei tiennyt lehdistössä mitään, ennen kuin hän höyrähti pahasti geenitutkimuksen, kieliteorian ja arkeologian yhdistävällä teoksillaan. Ne olivat menestys (itsekin ostin kaksi), vaikka tieteellisesti floppi. Ne tiedemiehet, jotka Wiikiä siteeraavat ovat ilmeisesti täysin tietämättömiä pohajtutkimuksen puutteesta -> floppiosastolle kanssa ;-) En ole uskaltanut siteerata Wiikiä artikkeleissani, koska en ole aivan varma fiktion ja faktan rajasta niissä teksteissä. Kirjastopalvelusta löytyy paljon varmenpaa tietoa käytettäväksi. En varamaan osallistu ed. mainittuun projektiin, mutta saatan poimia sieltä joitakin artikkeleita korjaitavaksi. Laitan linkin sivulleni, jotta voin joskus selsilla sitä. --Jari Hokkanen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2012 kello 14.01 (EET)

Juu, Wiik on tuomittu täällä moneen kertaan, haasteena on vain tunnistaa mitkä merkitsemättömät tiedot ovat häneltä peräisin. Sinun artikkeleistasi keksin mainion sanan "muinainen" jote koetan viljellä arkaaisen tilalla, "jälkiarkaainen" onkin sitten ongelmallisempi. Projekti jatkuu (ainakin) koko vuoden joten vilkuile sopivan hetken tullen, tehtävää riittää. --Tappinen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2012 kello 15.15 (EET)

Ameriikan esihistorian tutkija vahvisti arvelusi sähköpostilla: Muinainen on ancient. Archaic-termi kertoo tietyntasoisesta kulttuurikehityksestä (tai pikemminkin tiettyjen kulttuuri-indikaattorien puutteesta), jolloin se on merkitykseltään selvästi erilainen ympäripyöreämpään ancient-sanaan verrattuna. --Tappinen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 07.27 (EET)

Juopa

Katselin kehitystyötäsi artikkelissa Kokemäenjoki ja osuin myös hiekkalaatikolle. Sanan juopa synonyymi lienee oman arvioni mukaan suuhaara. Sanan pudas merkityksiä en eteläsuomalaisena niin tunne, kun se lienee enemmän pohjoisessa Suomessa esiintyvä sana. Myöskään en osaa sanoa on ylempänä Kokemäenjoen varressa jossain Huittisten paikkella joen haaroja enää kutsuttu juopa-nimellä. Ainakin niiden nimissä siellä pikemminkin esiintyy kai sana haara. (Sinulla voi ehkä olla parempaa paikallistuntemusta.) Luoto sanaa voi ehkä esiintyä ylempänäkin, ja kaiken kaikkiaan (siis paikallistuntemusta omaamattomana, eri asia jos on paikallistuntemusta) käyttäisin sanoja juopa ja luoto vain siellä missä ne siintyvät paikannimissä tai paikallisessa kielenkäytössä. - Sillä kummatkinhan selvästi ovat juuri suistonmuodostukseen liittyviä nimityksiä, joista esim Pormestarinluoto ja Kirjurinluoto esiintyvät jo vanhimmassa Porin kartassa 1600-luvulta, jossa ne tosiaan vasta ovat aivan vähäisiä luotoja. - Kun taas sisämaassa alueen suistona olo jo niin vanha asia, että siitä ei enää ole säilynyt muistoja kielessä, vaan siellä jokihaarojen nimissä näyttäisi (kai?) esiintyvän sana "haara". (Joskin tämä nyt muistinvaraisesti arvioituna, voin siis olla väärässäkin). - Mutta joka tapauksessa arvokasta kehitystyötä, joka ehkä jossain vaiheessa päätyy johonkin statusarviointiin.--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 16.29 (EET)

Ja sehän on myös hienoa, jos aiot selostaa nuo Porin ja Ulvilan juovat artikkelissa. - Niistähän voisi hyvin harkita myös omia artikkeleitaan tai sitten Kokemäenjoen suistosta omaa artikkeliaan. - Ja mahtaako kaikista luodoistakaan vielä olla artikkelia. - Mutta joka tapauksessa ne kuuluu käsitellä myös Kokemäenjoen artikkelissa tulipa omaa artikkelia tai ei. Varsinkin Porin tulvasuojelustahan on nyt tullut paljon uusia tutkimuksia ja julkaisuja, joita voi olla netissäkin, ja niissähän on taidettu pohtia juuri mm. joidenkin nytemmin teollisuusalueiden alle jääneiden juopien avaamista uudelleen veden virtauksen parantamiseksi suurtulvan sattuessa. - Ja muutenkin monesta yksittäisestä juovasta voi olla sen verran monenlaista kerrottavaa, että omiakin artikkeleita niille voisi harkita. - Ja sittenhän ne ovat myös osa Porin kansallista kaupunkipuistoa, josta on olemassa myös netissä julkaistu kirja "Suistolaisten puisto". --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 16.43 (EET)

Sellaista olen varovasti ajatellutkin. Se on kuitenkin suuritöinen ja kaikki riippuu lähteiden saatavuudesta. Tuo muinaisjuovat on ensi kesänä katselmuksen alla. Meloskelen joella ja käyn katsomassa niitä jopia. Saattaa syntyä juttua. --Jari Hokkanen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 16.57 (EET)

Jos satut osaamaan saksaa niin tuo Auvo Säntin väitöskirja voi sisältää jotain mielenkiintoista ja artikkelin Auvo Säntti suomenkielisessä lähteessä on siitä parin kappaleen tiivistelmä. Muistaakseni kirjassa oli myös ainakin joitakin muinaisiin juopiin liittyviä karttapiirroksia (monia entisiä juopiahan on tunnistettavissa alueen peruskartoistakin).--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 20.16 (EET)

Kiitos, saksa on kuin ruotsia. Taidan perehtyä siihen kesälukemistona. --Jari Hokkanen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 20.24 (EET)

Kokemäenjoen suiston luodoista ja juovista näkyy löytyvän hyvinkin aineistoa myös netissä. Jos en ehdi itse ennen käyttää, niin tässä muutama: [1], [2], [3], [4].--Urjanhai (keskustelu) 20. maaliskuuta 2012 kello 12.30 (EET)

Kiitos, tuon yhden bongasin Satakunnan kansasta ja haekelin lehdessä mainittua raporttia. En ole vielä ehtinyt lukea sitä, mutta viikon sisällä se on edessäni. --Jari Hokkanen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2012 kello 12.34 (EET)

Nyt loin artikkelin Kokemäenjoen luodot ja luokan Luokka:Kokemäenjoen luodot. Mutta kun luokittelin sen RKY-luokkaan, niin se tarkoittaa itse asiassa "Kokemäenjoen luodot Porissa", eli voi ehkä olla luokan nimi pitää vielä muuttaa, kun muuten on vaikea ymmärtää, miksi Saarenluotoa ja Vitikkalanluotoa ei ole luokitekltu mukaan ja luokka on luokan Pori alaluokkana.--Urjanhai (keskustelu) 20. maaliskuuta 2012 kello 13.45 (EET)

Muutinkin luokan nimen saman tien.--Urjanhai (keskustelu) 20. maaliskuuta 2012 kello 14.21 (EET)

Äänisen kalliopiirrosalueet

Hei. Mitäs aattelit Äänisen kalliopiirrosalueet -artikkelin jatkoksi? Onko aikomuksina viedä artikkelia eteenpäin esim. lupaavaksi tai vertaisarviointiin vai aiotko vielä laajentaa (/muuten muuttaa paljon)? Vois mennä nimittäin tod näk hyväksi ja ainakin lupaavaksi. On muuten kiinnostava artikkeli, kiitos sen tekemisestä ja muistakin muokkauksista samaan aihealueeseen. Tärkeitä laajennuksia. Gopase+f (keskustelu) 4. huhtikuuta 2012 kello 08.41 (EEST)

Sikäli kyllä, että odotan kaukolainauksena yhden venäläisen suomennettua kirjoitusta aiheesta. Osa artikkelin lähteistä ovat vanhoja ja myös näkemykset niissä ovat vanhoja. En kuitenkaan muuta artikkeleita, ellei asia oleellisesti muutu. VALOKUVIA olisi kiva saada oikeista piirroksista. --Jari Hokkanen (keskustelu) 4. huhtikuuta 2012 kello 09.02 (EEST)

Kiitti vastauksesta. Palataan asiaan kun olet rauhassa katsonut kaukolainaa. Asiallahan ei ole mitään kiirettä. :) Gopase+f (keskustelu) 4. huhtikuuta 2012 kello 09.04 (EEST)

Hyvältä ja laajalta artikkelilta tosiaan vaikuttaa. Sellaisen pienen kosmeettisen korjausehdotuksen tekisin, että noissa viitteissä voisi mielestäni käyttää lyhyempiä muotoja. Niissä ei tarvi toistaa teoksen nimeä, eikä vuosilukua (ellei samalta tekijältä ole useaa teosta). Mielestäni esimerkiksi riittäisi merkitä esimerkiksi "Autio, s. 17–21.". Lisäksi tupla-s-kirjainta ei tarvita. Tiedän, että jossain tieteenaloissa sitä käytetään (ei kaikissa, sillä kaikilla tieteenaloilla on omat viittauskäytäntönsä), mutta mielestäni Wikipediassa voitaisiin merkitä ne yhtenäisesti ilman tupla s:ää. Nämä on samalla vinkkejä, joita voit vapaasti käyttää muissakin artikkeleissasi :) Mutta siis kokonaisuudessa hyvää työtä teet! --PtG (keskustelu) 4. huhtikuuta 2012 kello 10.50 (EEST)

Juu, hienoa työtä, ja joku status tuolle lienee paikallaan. Itse olen suosinut jotain sen tapaista lähdemerkintää kuin "Autio 1981: 135-136." Tätä puoltaa se, että jos on samalta tekijältä useita julkaisuja, niin vuosi auttaa erottamaan ne toisistaan, ja vaikka ei olisikaan juuri sillä hetkellä, niin johdonmukaisuus ja yhtenäisyys puoltavat tätä (muodossa tai toisessa) tieteellisessä viitekäytännössä noudatettua merkitsemistapaa. (Eli siis ajatus on se, minkä olen esittänyt jossain keskustelussa ja saanut ajatukselle ainakin jonkun puoltavan kommentin, että kannattaa pyrkiä mielellään noudattamaan jotain tieteellistä viittauskäytäntöä ja mahdollisimman vähän luoda Wikipediaan niistä poikkeavia omia viittauskäytänteitä.)--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2012 kello 15.07 (EEST)

Sain kirjan lainaksi, mutta ei siinä ollut mitään uutta. --Jari Hokkanen (keskustelu) 22. huhtikuuta 2012 kello 14.09 (EEST)

Hiekkalaatikot

Miten teet tuollaisen hiekkalaatikon, joka on tavallaan "yhdistetty" varsinaiseen käyttäjääsi? Olisi itselläkin tarvetta sellaiselle ;) Tietolähde 14. heinäkuuta 2012 kello 10.40 (EEST)

Siten, että teen tunnuksellani (J Hokkanen) linkin, jossa kauttaviivalla jokin nimi (HL1): [[Käyttäjä:J Hokkanen/HL1]]. Sinne alat sitten vaan kirjoittamaan. --Jari Hokkanen (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 14.37 (EEST)

Ahaa kiitos. Tietolähde 15. heinäkuuta 2012 kello 16.19 (EEST)

Killinen

Artikkelissa Käräjämäki (Kokemäki) mainitaan K. Killinen. Koetin wikittää sitä, mutta meni väärin, kunnes pienellä googlauksella löytyi Kustaa Killinen, jonka artikkelissa ei kuitenkaan mainita arkeologiaharrastuksesta mitään, samalla kun kuitenkin sekä Wikipediasta että muualla löytyy runsaasti mainintoja Kustaa Killisen toiminnasta ja julkaisuista arkeologian alalla. Eli liekö nyt (suurella todennäköisyydellä) sama? Silloin pystyisi wikittämään ja lisäämään henkilöartikkeliin maininnan myös toiminnasta tällä alalla. Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta ehkä kertoisi, koska siellä erotellaan samannimiset eri henkilöt erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 13.02 (EEST)

Joo, kyllä Fennican mukaan näyttäisi olevan sama. (Ja toiminutkin siihen aikaan Kokemäellä.) --> Henkilöartikkeliin voisi lisätä myös tietoja arkeologisesta toiminnasta ja ehkä julkaisuistakin. Kokemäen historiassakin ehkä voisi olla jotakin.--Urjanhai (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 13.49 (EEST)

En tunne Killisen arkeologian statusta. Luulin pitkään hänen olleen "oikea" arkeologi, mutta tekikin niitä tarkastuskäyntejä "virapelinä" muun toimen oheella. Voin kasata sinne rivejä aina kun hän tulee vastaan. --Jari Hokkanen (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 09.20 (EEST)

Virttaankangas

Keskustelua Hiekkalaatikkosivustasi näkyi olevan täällä. Lisäsin sinne pari kommenttia, eli linkit Ancylusjärvi ja Litorinameri löytyvät, ja että tulisiko harjun kulku selostaa jäätikköjoen kulkusuunnan mukaan (niin kuin joetkin usein selostetaan virtaussuunnan mukaan). - Joskin tuo oli nyt lähteessä. Mutta elyllä nyt voi joskus tulla pikku lipsauksiakin, kun jossain julkaisussa esim. Leväsjoen Pomarkussa kerrottiin nykyäänkin muodostavan bifurkaation sillä perusteella, että sen toisessa päässä nykyään vesi virtaa toiseen suuntaan kuin toisessa. Mutta kaikenkaikkiaan erinomainen projekti, kun nykyisen artikkelin Virttaankangas tila on hajanainen.--Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2012 kello 07.08 (EEST)

Ja Alastaron moottoriratakin jo löytyy. Sitä en sitten tiedä sopiiko artikkelin nimeksi tuo alun otsakkeena nyt oleva kaksiosainen muoto, vai onko toisen parempi olla ohjaus vai tulisiko olla eri artikkelit. Tai kyllä kai artikkelin nimessä ohjaus on parempi kuin kaksiosainen nimi, vaikka nämä muuten muodostavatkin kokonaisuuden. --Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2012 kello 07.22 (EEST)

Kiitos lisäyksistä. Katson, että kaksiosaisena se vastaa tarkoitustaan paremmin. Se on sama geologinen muodostuma. Toiminta harjun ympärillä on kuntien yhteisten projektien rahoittamaa. Pohjavesikin on yhteinen jne. Ajattelin laittaa siihen muutama ohjauslinkin, esimerkiksi sanat Säkylänharju ja Virttaankangas tulisivat varmasti. Toisaalta, artikkeli on vielä kesken, joten ideoita otetaan kiitollisuudella vastaan. --Jari Hokkanen (keskustelu) 12. syyskuuta 2012 kello 12.37 (EEST)

Magma, matemaatikko

Hei, kysyit magmaan liittyen olenko matemaatikko. En, vaan ammattinörtti, tosin syventäviä matematiikan kursseja on käyty. Olen aika paljon hyötynyt lähinnä englanninkielisestä wikipediasta, ja yritän (mahdollisesti toki epäonnistuen) vastalahjaksi saada suomenkielisiin artikkeleihin edes jotain sisältöä. J58660 (keskustelu) 25. lokakuuta 2012 kello 15.56 (EEST)

OK. Itse olen yrittänyt kirjoitella ymmärrettävään muotoon matematiikkaa. Artikkeleita vaivaa paikoin tekinen sanasto tai sitten liian abstraktinen ote. Meillä siten samat tavoitteet lukioita kohtaan. --Jari Hokkanen (keskustelu) 25. lokakuuta 2012 kello 16.10 (EEST)

Kiinnostaako sinua kurkata artikkelia Algebrallinen rakenne. Ei ole hyvä (vielä), mutta ehkä siitä saa käsityksen siitä, millaista tyyliä olen ajatellut naputtaa. Aika monessa artikkelissa ei ole oikein mitään todellista sisältöä, pelkkä tekninen määritelmä ja sekin ehkä kieliasultaan viimeistelemätön. Minusta sitäpaitsi monet tekstit voi kirjoittaa niin, että alussa on johdanto jonka ymmärtää lukiomatematiikan pohjalta. ̃J58660 (keskustelu) 25. lokakuuta 2012 kello 16.51 (EEST)

Isomorfia; alg. rakenteiden lukumäärä

Ajatuksia algebrallisten rakenteiden isomorfiasta? Ei tuota nyt ainakaan erikseen voi selittää magman, puoliryhmän, monoidin jne. kohdalla. Erillinen (pää)artikkeli, johon on viittaus artikkelista Algebrallinen rakenne, viimeksimainitussa ehkä joku aika lyhyt tiivistelmä?

Entä sitten isomorfisesti erilaisten äärellisten algebrallisten rakenteiden lukumäärä, kannattaako kopioida OEIS-sarjoista jotain? Vrt. esim. Äärellinen topologinen avaruus.

Tätä joutuu usein pohtimaan. Miten kirjoittaa artikkeli muiden artikkeleiden tuella, jos niitä ei ole. Silloin joutuu kirjoittamaan muitakin artikkeleita, jotta omassa artikkelissa voi tehdä viittauksia muualla. By the way, Isomorfismi sisältää jo pohjat. Voiko sitä hyödyntää? (Huom: Editointi-ikkaunassa on kolmas kuvake vasemmalta "kynä", jolla voi allekirjoittaa keskusteluita. Tulee seuraavanainen teksti...) --Jari Hokkanen (keskustelu) 30. lokakuuta 2012 kello 10.45 (EET)

No perhana, mielestäni kirjoitin matomerkit allekirjoitukseksi. Joo, tuo olikin nimellä isomorfismi. Varmaan voisi laajentaa sitä. Ehkä parasta tehdä saman tien jotain, kyllä nämä sitten hiljalleen suppenevat kohti järkevää lopputulemaa. --J58660 (keskustelu) 30. lokakuuta 2012 kello 10.55 (EET)

Maassamme ja kannustusta

Hei. Kirjoitit Hirvenpääsauva-artikkelin alussa, että sauvat tuhoutuvat "maassamme". Tämä ei ole suomalainen Wikipedia, joten muoto maassamme ei ole neutraali ilmaisu ja sitä tulisi välttää. Mutta siis varsinkin artikkelisi arkeologiasta ovat todella kattavia, kiitos siis hyvistä artikkeleista. Yritän myös kannustaa hyviä kirjoittajia yrittämään artikkeleistaan suositeltuja, joiden tekeminen on viime aikoina hiipunut. Wikipedia on kuitenkin parhaimmillaan ryhmätyötä, ja artikkeleiden arvioinnissa saa usein hyviä parannusehdotutkssia, joita ei itse ole välttämättä huomannut. Esimerkiksi artikkeli Sārnaten suoasuinpaikka on todella kattava, ja näin maallikon silmin nähtynä eipä taida siitä löytyä paljoakaan enää lisää kerrottavaa. --PtG (keskustelu) 31. lokakuuta 2012 kello 09.57 (EET)

Olen samaa mieltä (;-)), tosin yllätyin kommentista "ei ole suomalainen Wikipedia". Asia korjaantuu, kun jätän sitten kommentin pois. Kiitos kannustuksesta. Oletko itse kiinnostunut muinaisuudesta? --Jari Hokkanen (keskustelu) 31. lokakuuta 2012 kello 10.04 (EET)

Tämä on suomenkielinen versio Wikipediasta. Siinä on pieni ero suomalaiseen Wikipediaan. Itse olen kiinnostunut jossain määrin vähän kaikesta, eli olen sellainen jokapaikanhöylä, ja hyvin tehdyt artikkelit ovat kiinnostavia käytännössä aiheesta kuin aiheesta. :) Mutta jos artikkelien kehitys esimerkiksi suositelluksi kiinnostaa, niin olen varmasti mukana auttamassa tietojeni mukaan. --PtG (keskustelu) 31. lokakuuta 2012 kello 10.18 (EET)

OK--Jari Hokkanen (keskustelu) 31. lokakuuta 2012 kello 11.08 (EET)

Vinkkejä

Hei, kävin muokkailemassa joitakin ruotsalaisia muinaisjäännöksiä ja huomasin, että täytyy jatkon kannalta vinkata muutamasta asiasta.

• Voit luokitella kiinteitä muinaisjäännöksiä myös paikkakunnan omaan luokkaan tai jos sellaista ei ole, niin sitten läänin luokkaan. (Sama pätee myös muihin maihin.)
• Ruotsin kuntien artikkelit on nimetty tyyliin "x:n kunta" (tämä siis sitä varten kun artikkelin määritelmässä linkitetään kyseiseen artikkeliin).
• Jos artikkelin otsikko on jo tyyliä "x:n kalliomaalaukset", niin sitten se menee toistoksi, jos lisäät väliotsikkoja tyylillä "kalliomaalaukset. Tämä tosin saattaa olla vähän makuasia, mutta otin joitakin otsikkoja pois.
• Täällä ei käytetä otsikoita "lähteet ja viitteet", vaan ensin on otsikko "lähteet" ja sen jälkeen alaotsikkona "viitteet" jos käytössä on molempia, jos taas vaan yhdenlaisia, niin yksi otsikko riittää.

Muuten kyllä olet tehnyt tosi hyvää työtä. :) Oletko keskittynyt vaan Suomen ja lähialueiden esihistoriaan, vai löytyykö kiinnostusta laajemmallekin alueelle? Täällä on menossa korjausprojekti tiettyjen artikkeleiden kuntoon saattamiseen, niin käy vilkaisemassa, että jos tältä listalta löytyisi jotain mille voit tehdä jotain. --Velma (keskustelu) 6. marraskuuta 2012 kello 09.50 (EET)

Muokkailtiin tosiaan nyt samaan aikaan. Kiitos vihjeistä, olen muutellut tapojani itsekseen ja mukanan on siis "epästandardeja" tapoja. Huomioin ohjauskesi mukaan. Voitko vihjaista, miten koordinaatit tulee koodata, jotta ne ilmestyisivät sivun oikeaan ylälaitaan. Ja tuosta korjauslistatsta: muiniauutta tosiaan kirjoittelen. Kiinnostava lista, joskin kirjallisuutta minulla ei noista aiheista ole. Alan kuitenkin katsella niitä sillä silmällä. --Jari Hokkanen (keskustelu) 6. marraskuuta 2012 kello 09.56 (EET)

Selvitin koordinaatit omin nokkineni. --Jari Hokkanen (keskustelu) 6. marraskuuta 2012 kello 12.54 (EET)

No hyvä jos koordinaattijuttu selvisi. Korjauslistan kanssa sekin auttaisi tosi paljon, jos pystyt sanomaan, onko joku artikkeleista ihan täyttä huuhaata, kun siellä saattaa siis olla ihan mitä tahansa ja pienetkin korjaukset auttaa. --Velma (keskustelu) 6. marraskuuta 2012 kello 13.26 (EET)

Tarkistusapua ?

Moi, Korjaamo-projekti etenee; tähän mennessä on fiksattu noin 400 artikkelia. (mutta yli 900 on jäljellä). Silmiin osui tällainen Viime jääkauden huippukauden refugio, kaikki lähteet on Kalevi Wiikiä, ja en-wikin vastaava on lähteetön (kenties käännetty suomenkielisestä) ? Onko sulla mielipidettä mitä tälle tehtäisiin, sanooko joku asiallinen lähde aiheesta yhtään mitään ? --Tappinen (keskustelu) 7. marraskuuta 2012 kello 12.32 (EET)

Kalevi Wiik on asiallinen tieteilijä murreasioissa, mutta eläkkeellä hän "repäisi" maailmaa syleilevällä teoriallaan. Ilman todisteita sen voi sivuuttaa. Ihmettelen tiedemiehiä, jotka viittaavat näihin juttuihin. En tiedä mitää kirjaa tai lähdettä, jossa olisi kirjoitettu refuugiajattelusta mitään uutta. Idea refuugista on mielestäni totta, mutta siihen loppuu tiede. Kuka tuli ja mistä? Jutun varmistaminen vaatisi pitkällistä penkomista. Asia kyllä kiinnostaa, mutta ei ole nyt aikaa. Kannattaisi ehkä typistää mahdollisimman pieneksi. --Jari Hokkanen (keskustelu) 7. marraskuuta 2012 kello 12.42 (EET)

Varsinaisen Refugio -jutun lähteet ovat näköjään likimain samaa tasoa. Taidan yhdistää tämän sinne. --Tappinen (keskustelu) 7. marraskuuta 2012 kello 12.54 (EET)

Vielä yksi kysymys: sanoisitko refugi, refugio vai refugium ? Vai "refuugi" kuten yllä kirjoitit - onko suomenkielistä viitettä jossa sana olisi kirjoitettu noin ? --Tappinen (keskustelu) 7. marraskuuta 2012 kello 19.07 (EET)

Refuugi eli talvehtimis- tai vetäytymisalue. Voi olla refugi kin, en ole varma --Jari Hokkanen (keskustelu) 7. marraskuuta 2012 kello 19.21 (EET)

Nyt on suurennuslasin alla Punamaalikulttuuri ja sekava Esi-Clovisin kulttuuri, oletko nähnyt näille joskus nimeä suomeksi ? Voisiko jälkimmäisen mielestäsi typistää yhdeksi kappaleeksi Clovis-kulttuuri-artikkelissa ja muuttaa pääartikkelin ohjaukseksi ? --Tappinen (keskustelu) 16. joulukuuta 2012 kello 14.30 (EET)

Punamaalikulttuurista en ole kuulut koskaan. Samalla verkkosvulla puhutaan Atlantiksesta jne. joten niskakarvat nousevat pystyyn. Amerikassa tällaiset jutut liittyvät rahan tekemiseen, mutta tiedemiehet eivät tue tällaista toimintaa. Clovis on faktaa, mutta siihen on latautunut vuosikymmenien aikana kiistasta johtuva latausta. Koska Clovista vanhempaa ateriaalia ei aikoinaan löydetty, vastustivat auktoriteetit "haihattelijoiden" tuomia sensaatiomaisia löytöjä vanhemmista löydöistä. Kun myös P-Ameriikasta on löytynyt vanhaa aineistoa, on jouduttu hämmennyksiin. Tiedotus yleisölle päin on hoitanut lähinnä yksittäiset tutkijat ja "asiaohjelmat", mutta tiedeyhteisö ei tunnu reagoivan. Ehdotus: Pidetään Clovis omana artikkelina, koska siitä on 1950-luvulta asti kerättyä hyvin tutkittua tietoa. Esi-Clovis kannattaisi esitellä uuten ideana ja kerätä siihen joitakin esimerkkejä. Kaikki teoriat, joista olen lukenut, ovat vielä hataralla pohjalla. --Jari Hokkanen (keskustelu) 16. joulukuuta 2012 kello 21.35 (EET)

Esi-clovisissa mua huolestuttaa nimi, se ei ole oikein suomea ja lisäksi 70 000 vuotta sitten Etelä-Amerikassa ja 15 000 v sitten Pohjois-amerikassa tapahtuneiden asioiden niputtaminen yhteen ei tunnu oikealta. Olisko tuo "Cloviai edeltäneet kulttuurit" tai "Varhainen ihmisasutus Amerikassa" hyvä nimi ? Clovis-artikkeli käyttää tässä lähteenä Berglundin kirjaa vuodelta 1993.; monet asiat on löydetty sen jälkeen. Simmsin (2008) kirja on vain snippet viewillä Google Booksissa, hakusanat El Jobo tai Taima ei löydä sieltä mitään. Tässä kenties hätiköiden siivoamani versio. Jätin myös Paleointiaanit-artikkeliin maininnan aiheesta, sillä on kolmannet lähteet ja eri vuosiluvut. --Tappinen (keskustelu) 16. joulukuuta 2012 kello 22.09 (EET)

Kuten huomaat, asiasta ollaan huolestuttavan erimielisiä ja jopa populääriesitykset ovat epäyhtenäisiä. Ajattelin, että Wikiin voisi sopia paremmin Ensimmäiset ameriikkalaiset tai Amerikan ensiasuttaminen. Koska löytöjä on vain muutama ajallisesti laajalta aikajaksolta, ei voi puhua kulttuureista tai edes nimetä niitä. Koska vanhimmat löydöt ovat E-Ameriikasta, kannattaa odottaa 50 vuotta ja palata asiaan löytötiheyden lisäännyttyä. Olen samaa mieltä, Esi-Clovis on keinotekoinen työnimi. Asiasta kannattaa kuitenkin kirjoittaa, mutta tehdä selväksi, että asia on kiistelty ja todisteet epävarmoja. --Jari Hokkanen (keskustelu) 17. joulukuuta 2012 kello 09.44 (EET)

Kiitos

Terve. Kiitos artikkeleista Hirvenpääsauva ja Korvalan asuinpaikka. Kiinnostavia aiheita ja hyvää työtä. Haittaako jos ehdotan noita lupaaviksi, vai onko sulla jotain muita jatkosuunnitelmia artikkeleiden varalle? Gopase+f (keskustelu) 13. marraskuuta 2012 kello 14.57 (EET)

Olen ajatellut esitellä Kierikin muita asuinpaikkoja omissa artikkeleissa. Siitä vain. --Jari Hokkanen (keskustelu) 13. marraskuuta 2012 kello 18.02 (EET)

Entäpäs Säkylänharju ja Virttaankangas? Gopase+f kysyi minulta, mutta niin kuin historiarivin alimmaisesta muokkauksesta näkyy, niin paremmin asiasta voidaan tietää täällä. Eli ehditkö osallistumaan arviointiin jos on tarpeen esim. tehdä pikku säätöjä? - Itse asiassa hyväksikään ei tuossa olisi varmaan pitkä matka, mutta se on ehkä taas oma hankkeensa, joka niin ikään vaatinee oman ajankäyttönsä.--Urjanhai (keskustelu) 14. marraskuuta 2012 kello 17.47 (EET)

No kiitokset sitten harju-kankaasta JHokkaselle myös. Aattelin että en lykkäis samalta kirjoittajalta enempää LA-arviointiin, mutta kolmas meni sitten näemmä vahingossa. Keskeytetään jos tulee kauheesti parannusehdotuksia eikä aika tahdo riittää korjaajilla. (eihän tämä nyt sentään niin vakavaa ole) (EDIT: tai siis eihän se artikkeli vielä ole edes arviointikeskustelussa) Gopase+f (keskustelu) 14. marraskuuta 2012 kello 17.58 (EET)

Olen ollut "arka" arvioimaan omia artikkeleitani, olen niin sanotusti "jäävi". Itse asiassa ei ole kerinnyt lukea toisten artikkeleita, olen vain kohdannut tynkiä ja lyhyitä, joita sitten olen parannellut. Tarkoituksenani on ollut parannella kunnolla, kun siihen on löytynyt materiaalia. En silti tykkää pahaa arvioida toisten artikkeleita. Niitä ei kerkee sitten kovin montaa kuukaudessa lukea (lähteitä selaten), mutta aihealueista matematiikka, fysiikan perusteet, esihistoria ja luonnonhistoria voisi aluksi kiinnostaa. Niitähän olen tässä aluksi kirjoitellutkin. Mitä itse olette tehneet? --Jari Hokkanen (keskustelu) 14. marraskuuta 2012 kello 21.53 (EET)

Nyt on ollut niin kiireitä ja on varmaan jatkossakin, että itse aloitettuja ja laajennettuja artikkeleita ei ole tullut juuri ehdotettua lupaaviksi (tänä vuonna kai pari), mutta kun joskus näkee hyvin kirjoitetun lyhyehkön artikkelin, niin on joskus tullut ehdotettua myös muiden aloittamia (oikeastaan tuo Säkylänharju oli jo joskus mielessäkin, mutta jäi sitten muitten kiireitten alle). Gopase+f taas on tainnut etsiä muitten kirjoittamia ehdokkaita lupaaviksi artikkeleiksi aktiivisemminkin ja kai jopa jonkinlaisella systemaattisuudella.--Urjanhai (keskustelu) 14. marraskuuta 2012 kello 23.51 (EET)

Yksi Satakuntaa sivuava lupaavaksi laajennettu artikkelikin muuten löytyy: Auvo Säntti. --Urjanhai (keskustelu) 14. marraskuuta 2012 kello 23.56 (EET)

Jo parin vuoden ajan olen keskittynyt toisten tuottaman sisällön järjestelyyn, jäsentelyyn, korjailuun (kielenhuolto yms). Sitä kautta sitten tuo lupaavat artikkelit -"systeemi" on muodostunut aika mielekkääksi tavoitetasoksi, jolle artikkeleita etsin, korjaan ja "ehdotan". Tietyllä tavalla sisällöntuottaminen olisi mulle mielekkäämpää, mutta tuohon vanhan sisällön jäsentelyyn ja korjaamiseen ei paljon (muita) silmiä löydy, joten olen vähän juuttunut siihen kun ei sitä paljon muutkaan tee (kiitos kaikille tekijöille, työmaa vaan on päättymätön). Muut käyttäjät vievät sitten artikkeleita eteenpäin LA-tasolta. Ja saahan sitä sisältöäkin edelleen tuottaa kun saa kirjoittaa vanhoja artikkeleita kokonaan uudestaan. Onneksi homma on taas vaihteeksi mielekästä. Gopase+f (keskustelu) 18. marraskuuta 2012 kello 11.58 (EET)

Ehdotin myös artikkelia Säkylänharju ja Virttaankangas lupaavaksi. On se sen verran hyvä. Jotain pikku viitteiden lisäystä voi olla jokunen, mutta kaiken kaikkiaan erinomaista työtä, ja voisi oikeastaan viedä jopa vertaisarviointiin ha-tasoa ajatellen, mutta hoidetaan ensin nyt tämä lupaavuus.--Urjanhai (keskustelu) 18. marraskuuta 2012 kello 00.34 (EET)

Mitä viitteitä jäit kaipaamaan? --Jari Hokkanen (keskustelu) 18. marraskuuta 2012 kello 11.07 (EET)

Itse asiassa taisin lisätä sen ainoan havaitsemani (kantatien muuttaminen valtatieksi). En nyt ehtinyt katsoa jäikö muita. Usein lupaava-arvioinnissa viitteettömien tekstinpätkien suhteen ollaan aika tarkkoja, ja niitähän syntyy myös, jos ilmavoittaa kappalejakoa eikä huomaa lisätä viitettä uuden rivinvaihdon eteen.--Urjanhai (keskustelu) 18. marraskuuta 2012 kello 14.07 (EET)

No nyt niitä lähdepyyntöjä sinne merkittiinkin vähän lisää ja toivottiin myös tekopohjavesihankkeen laajempaa käsittelyä.--Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2012 kello 18.33 (EET)

arkeologinen kohde -malline

Hei. Meidän arkeologinen kohde -malline, jota on nyt käytetty noissa kalliopiirrosalueissakin, on hieman hätäisesti ja osittain enwikin pohjalta koottu. Olisiko sinun mielestä jotain sellaisia järkeviä parametrejä, joita mallineessa voisi käyttää? Kalliomaalausten tapauksessa varmaan voisi merkitä mallineeseen joku piirrosten lukumäärä. Lisäksi yleisesti kaikissa kohdeissa ehkä jotain löytö- ja kaivaushistoriaa? --PtG (keskustelu) 1. tammikuuta 2013 kello 19.48 (EET)

Piirrosten lkm ei mielestäni ole hyvä parametri, sillä niistä määristä käydään muutenkin keskustelua (ovat epäselviä tms.) ja jotkin kuvakentistä ovat sekavia lukea. Voin miettiä sitä vielä tässä maalauksista kirjoitettessani, jos tämä sopii. --Jari Hokkanen (keskustelu) 1. tammikuuta 2013 kello 19.56 (EET)

Juu, ei tässä mikään kiire asialla ole. Ajattelin hakea neuvoa asiasta kirjoittaneelta, sillä en täysin ole tyytyväinen tuohon mallineeseen. --PtG (keskustelu) 1. tammikuuta 2013 kello 20.01 (EET)

Hei, loin wikiprojekteihin arkeologiaprojektin, jonka kautta kannattaisi ehkä jatkaa tällaista keskustelua. Olisiko arkeologinen kohde -mallineen nimeksi kuitenkin soveliaampi hallintoarkeologinen termi "muinaisjäännös"? Oli nimi mikä vain, mallineesta oleellisinta olisi mielestäni kertoa 1. kohdetyyppi (tässä voisi käyttää Museoviraston käyttämää jakoan joka löytyy muinaisjäännösrekisterin tarkka haku/tyyppi-kentästä: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx) ja 2. ajoitus/käyttöaika Ilarius (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 13.45 (EET)

Jatkan tämän aiheen keskustelua Arkeologia-projektissa --Jari Hokkanen (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 11.25 (EET)

Satakunta

Ehdotin lupaavaksi artikkelia Pyhän Henrikin saarnahuone. Artikkelin laajentajan kanssa pohdimme, että Satakuntaan perehtyneillä käyttäjillä ehkä voisi olla näkemyksiä, joten mainostetaan tässäkin.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2013 kello 22.53 (EET)

Bjørnstadskipet

Hi,

I by chance saw that you have used some of my images from flickr. I have intended to upload them here too, but did not get around to it yet. I have some more pictures from rock carvings both in Østfold and in the Tanum area, as well as som barely visible ones from Bærum. I will see how soon I'l get around to it. Haros (keskustelu) 16. tammikuuta 2013 kello 01.37 (EET)

Thanks alot, and I have some plans to write of Østfold before spring and your picture could make articles more interesting. It is easier to write about obsevations of the figures in the panels of carvings, if you can verify then by looking the pictures. I hope you can upload as many pictures you wish. We have a picture program here in Finland considering rock art in Fennoscandia. --Jari Hokkanen (keskustelu) 16. tammikuuta 2013 kello 11.35 (EET)

I uploaded a few new images. The log is here: commons:User:Haros/gallery. There are higher resolution images of those you uploaded, I used your descriptions. It is also some from Begby, commons:category:Begby rock carvings in Østfold. Previously I had a few in commons:category:Hornes rock carvings in Østfold. The ones from Tanum i Sweden needs more sorting out, and the ones from Dalby in Bærum are very difficult to see, don't know when I get around to uploading those. The category for my pictures on commons is commons:category:Pictures by User:Haros Haros (keskustelu) 16. tammikuuta 2013 kello 21.39 (EET)

I see you have been really busy! Your pictures are really beautiful. I wonder, if sun is allways shining for you? ;-) I will gladly use those carving-pictures as soon I finnish my two projects in finish. I will note you for show the results. --Jari Hokkanen (keskustelu) 16. tammikuuta 2013 kello 22.09 (EET)

Thanks. The easiest place to reach me is my discussionpage om :no, commons, or through the e-mail link (active everywhere). Good luck. Now we have duplicates of some of the pictures, as I had already prepared them with name in the system I usually uses. Possibly the lower-quality ones should be deleted as duplicates. I leave that for you, as I would definitely not do so while they are in use. Haros (keskustelu) 16. tammikuuta 2013 kello 22.28 (EET)

I would take care of those duplicates, thanks .. ;-) --Jari Hokkanen (keskustelu) 16. tammikuuta 2013 kello 23.05 (EET)

Ajanmäärityksiä

Kyselin jo käyttäjiltä KLS ja Jmk mutta levittelenkin tähänkin: Korjaamossa kummittelee kolme saman aihepiirin artikkelia: Iänmääritys, Iänmääritysmenetelmä ja Radiohiiliajoitus. Tärkeistä aiheista enemmän ja vähemmän kamalia juttuja. Osasisitko sanoa noista jotain ? --Tappinen (keskustelu) 23. tammikuuta 2013 kello 22.52 (EET)

Laitoin nuo Arkeologia-projektiin, katotaan niitä pian. --Jari Hokkanen (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 15.25 (EET)

Avasin tätä vielä Kahvihuoneessa: Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)#Radiohiilivuodet kun meinasin hajota noihin Gravetten kulttuurin luetteloihin. --Tappinen (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 16.17 (EET)

Pienet muutoksesi eivät ole pieniä muutoksia

Hei! Muistuttaisin ohjeesta, joka koskee tavallisia (isoja) muutoksia ja pieniä muutoksia. --Pxos (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 19.57 (EET)

Kiitos, kattellaan. --Jari Hokkanen (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 19.59 (EET)

Sinulla on ehkä omissa asetuksissasi rasti kohdassa Muokkaaminen > "Muutokset ovat oletuksena pieniä". --Pxos (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 20.01 (EET)

Ohjeet luettuani voin tunnustaa, etten ole noudattanut niitä ollenkaan. Jos otan rastin pois, vastaa se paremmin vallitsevaa tyyliäni. Koetan vahtia muokkaamistani vastedes paremmin. --Jari Hokkanen (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 20.04 (EET)

Näköjään olen tästä huomauttanut jo aiemminkin, joten toistan yllä olevan kommenttini. --Pxos (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 19.45 (EEST)

Menin ja korjasin sen asetuksiini. --Jari Hokkanen (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 19.51 (EEST)

Metsästäjä-keräilijät

Palautin tyhjentämäsi Metsästäjä-keräilijät-artikkelin, sillä en ymmärtänyt miksi tyhjensit sen. --Savir (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 20.20 (EET)

Anteeksi kovasti, minun piti tyhjentää hiekkalaatikkoni jossa oli kyseinen teksti muokkausta varten liitettynä. Taisin erehtyä ja tyhjensin vahingossa itse artikkelin. Ajattelin parannella sitä myöhemmin, mutten tuolla tavalla. Tuo viesti pitäisi jo kertoa, että olen liian väsynytja teen virheitä. Kiitos huomautuksestasi. --Jari Hokkanen (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 21.10 (EET)

Kerran kävi tuontapaisesti, kun tuli sähkökatko ja koneen käynnistyessä uudelleen selain palautti istuinnon tallentamattomine muokkauksineen, joissa olin muokkaamassa yhtä osiota sivusta, mutta kun tallensin muokkauksen, niin sivun sisältö korvautuikin vain tuolla muokattavana olleella osiolla.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 21.38 (EET)

Kolmiköytisienvuori

Huomasin vaan sattumalta tällaisen selatessani lyhimpien artikkelien listaa: tyhjensit artikkelin Kolmiköytisienvuori, mutta ilmeisesti juttu jäi jotenkin kesken. Tyhjä sivu pitäisi varmaan muuttaa ohjaukseksi tai merkitä roskaksi. Korvaava sivu on ilmeisesti Kolmiköytisenvuoren kalliomaalaus; siinä nimi on muuten kirjoitettu eri lailla artikkelin nimessä ja itse tekstissä. Jommassakummassa on varmaan kirjoitusvirhe? --Risukarhi (keskustelu) 27. tammikuuta 2013 kello 18.18 (EET)

Ajelehtimaan ovat jääneet näköjään myös tyhjennetyt sivut Valkeisaari ja Viidanmäki. Lisäksi artikkelissa Valkeisaaren kalliomaalaukset nimi on tietolaatikossa muodossa Valkeissaaren. --Risukarhi (keskustelu) 27. tammikuuta 2013 kello 18.21 (EET)

Tarkistin tuon "Valkeissaari" ja siinä on vain yksi s-kirjain (Pekka Kivikäs). Minä korjaan sen. Näistä muista: minun piti merkitä ne roskaksi (syy: kaksoiskappale), sillä muutin niidenkin nimet, esimerkiksi "Viidanmäki" muuttui "Viidanmäen kalliomaalaus". Olen aiemminkin vaihtanut tälleen nimen toiseksi (joku antoi ohjeita) eli ensin tein uuden artikkelin uudella nimellä, kopioin sisällön sinne ja muokkasin sitä hieman, tallensin sen, hain vanhaan artikkeliin viittaavat artikkelit ja vaihdoin viittaukset niihin, palasin vanhaan artikkeliin ja tyhjensin sen lisämääreellä "Roska, koska kaksoiskappale" ja tallensin. Uskoin, että noin se tehdään, mutta jokin meni vikaan. Eli mikä vielä jäi tekemättä? --Jari Hokkanen (keskustelu) 27. tammikuuta 2013 kello 19.54 (EET)

Jos haluaa siirtää täsmälleen saman sisällön toiselle nimelle, niin silloin suosituksena olisi kai käyttää Siirrä-toimintoa (Ohje:Sivun siirtäminen) eikä luoda uutta sivua eri nimelle ja poistaa vanhaa, koska muuten muokkaushistoria ja tiedot aiemmista versioista katoavat. Puheenaolevissa tapauksissa olisi nähdäkseni tullutkin menetellä näin. Silloin kun kuitenkin haluaa poistaa vanhan sivun kokonaan, sitä ei tyhjennetä, vaan laitetaan siihen malline {{Roskaa}} ja jokin perustelu sille, miksi se on poistettava. Joku ylläpitäjä käy sen sitten jossain vaiheessa poistamassa. Ilman roskamerkintää tyhjennetty sivu jää luultamasti muilta huomaamatta, eikä sitä silloin poisteta. --Risukarhi (keskustelu) 27. tammikuuta 2013 kello 20.11 (EET)

Tein tosiaan juri niin kuin varoitetttiin tekemästä (Ohje:Sivun siirtäminen)! Pitäsiköhän nyt peruuttaa nuo toimet, jotta muokkaushistoria säilyisi? Onko se liian myöhäistä? --Jari Hokkanen (keskustelu) 27. tammikuuta 2013 kello 20.42 (EET)

Ei ole myöhäistä niin kauan kuin alkuperäisiä sivuja ei ole poistettu; sisällön tyhjennykset voi aina kumota. Tässä tapauksessa luomasi uudet sivut pitäisi kuitenkin merkitä roskaksi, sillä ne on ensin poistettava, jotta vanhat voi siirtää niiden tilalle samoille nimille. --Risukarhi (keskustelu) 28. tammikuuta 2013 kello 14.15 (EET)

Tätä seuraavaksi yritän.--Jari Hokkanen (keskustelu) 28. tammikuuta 2013 kello 16.49 (EET)

Hyvä että tulin lukeneeksi keskustelusivusi. Aina kun merkitset sivun roskaksi, varsinkin syyllä kaksoiskappale, niin kirjoita siihen myös jokin perustelu, esim. linkki kaksoiskappaleeseen, että ylläpitäjät tietävät mistä on kyse. --Stryn (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 07.14 (EET)

Kiitos huomutukseksi. Ensimmäistä kertaa poistamassa ohjeiden mukaisesti. Meni eka yritys nimetä uudelleen "vanhanaikaisella tavalla" pieleen, ja nyt yritetään uudelleen. Siksi tuo viestintä on ollut lyhytsanaista, kun huomio on näissä yksityiskohdissa. --Jari Hokkanen (keskustelu) 29. tammikuuta 2013 kello 20.09 (EET)

Radiohiiliajoitus

Kun olet muokannut paljon arkeologia-aihepiiriä, niin osaatko kommentoida keskustelua Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Radiohiilivuodet?--Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2013 kello 20.33 (EET)

Kommentti laitettu --Jari Hokkanen (keskustelu) 3. helmikuuta 2013 kello 12.18 (EET)

Malline:RÄA

Sain varmaankin tuollaisen mallineen nyt toimiin. Muutin malliksi Fångsjönin kalliomaalaukset -artikkelin linkit mallineeseen. Ekaksi parametriksi tulee siis se kohteen RAÄ-nummer, joka on heti siinä alussa. Sitten nimi, muokkauspäivämäärä (ajattelin että on hyvä laittaa päivä, jona kohde on laitettu nettiin; näkyy kohteessa Registreringsdatum) ja viittauspäivämäärä. Vaikuttaisi toimivan. --PtG (keskustelu) 5. helmikuuta 2013 kello 22.30 (EET)

Kokeilin sitä artikkelissa Gnisvärdin laivalatomukset ja vaikuttaa toimivan hyvin. Tuo nimeämispolitiikka "Tofta 14:1" ei kuitenkaan ole yksikäsitteinen, koska Ruotsissa voi olla kaksi samalla nimellä olevaa kohdetta. Forsök tarjoaa kuitenkin ne kaikki ja siitä vain valitsemaan. En uskonut, että se on näin helppoa. Kiitos vaivannäöstä. --Jari Hokkanen (keskustelu) 6. helmikuuta 2013 kello 10.19 (EET)

Vaihteeksi matematiikkaa

Moi, nyt olisi tällainen matematiikan sanastokysymys: kulmaminuutti -artikkelissa lukee "Kulmaminuutin mittaista osaa ympyränkaaresta kutsutaan kaariminuutiksi"; kaariminuutti ohjaa kuitenkin siihen ja Kulmasekunti -artikkeliin lisäämääni lähteet ei puhu tuosta mitään. Lähteenä oli ennestää standardi jossa on vain minuutti ja sekunti, ilman kulma- tai kaari-etuliitettä. Siis sama vai eri asia ja onko sanasto muutenkaan kuranttia. Kyselee jälleen --Tappinen (keskustelu) 5. helmikuuta 2013 kello 22.40 (EET)

Eri asiaa ovat. Toinen ilmaisee kulmaa ja toinen pätkää kehällä. Vaikuttaa nyt (taas) siltä, että tekijä ei ole "raaskinut" kirjoittaa kahdesta eri asiasta omat artikkelit, vaan ohjauksella vienyt ne samaan artikkeliin ja selittänyt molemmat siinä. Toisaalta, puutteellisesti! Matemaattisesti ajatellen käsitteet ovat muuten yksi-yhteen, mutta kaariminutin pituus riippuu vielä kehän säteestä. Määritelmä henkii "radiaania" ja onkin sen edeltäjä navigoinnin ja astronomian alalta. Minusta ne kannattaa kirjoittaa erilleen toisistaan. --Jari Hokkanen (keskustelu) 6. helmikuuta 2013 kello 10.26 (EET)

Kirjoitustyylistä

Pidän esitystavastasi esim. artikkelissa johdannaissuure, minusta se on Wikipediaan sopivaa :) Aloitetaan perusasioilla kertoen asioista havainnollisesti. Artikkelin loppuosaan voidaan laittaa sitten teoreettisesti pidemmälle menevää asiaakin...

Olen joutunut korjaamaan paljon artikkeleja, joissa jotkut teoreetikot haluavat väkisin aloittaa artikkelit niin perin juurin hienosti tyylillä "vain pintaingraalit ja kenttäyhtälöt" ovat oikeaa fysiikkaa.

Haastaisinkin sinut käymään suureista kertovia artikkeleja läpi tällä politiikalla:

• aloitetaan artikkelit havainnollisesti erilaisin ilmiöiden sanallistuksin sekä kuvin ja esimerkein
• ei poisteta pitkälle menevää teoriaa, mutta siirretään sitä artikkelien loppuosaan.

--Aulis Eskola (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 12.32 (EET)

Kiitos haasteesta ja olenkin jo näiden kimpussa, jahka kuume hellittäisi. Aika haasteellisia nuo aloitusesimerkit, mutta eiköhän niitä keksitä pohdinnan avulla. Vielä yksi ajatus. Koska suureet ja yksiköt muodostavat hierarkian, voisiko sitä jotenkin tuoda esille systemaattisesti? --Jari Hokkanen (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 12.37 (EET)

Perussuureet on esitelty. Suureet ja yksiköt riippuvat toisistaan ja sitä kannattanee korostaa artikkelien alussa - vähän tyyliin paine ja pascal (yksikkö), joule. Joissakin suureissa tulee eteen vielä vaihtoehtoiset määrittelytavat. Alojen suureita pitää käsitellä alojen yhteydessä ja sitä on jo vähän aloitettukin. Kokonaisuutta sitoo artikkeli Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, johon olen pyrkinyt taulukoimaan myös melkoisesti johdannaisyksiköitä. Näillä konsteilla olen ajatellut systematiikan tulevan esille, kun artikkeleja vielä parannellaan. Jonkin tavoitteen voisi ottaa, että suureiden yksiköt ja yksiköiden muodostuminen esitettäisiin aina joteskin samankaltaiseen tyyliin.

Tällaisessa ympäristössä on kuitenkin vaikeaa pitää kiinni tuollaisista muodollisuuksista artikkelin rakenteissa. Jonkin mallineen avulla yksiköstä ja jopa suureestakin voisi kirjata jotakin perusasioita aina määrämuotoon - vertaa etäisesti alkuaineiden mallineet, esim. happi. Välillä oli taistoa, jotta sain läpi edes sen, että jokainen suure on oma artikkelinsa ja jokainen yksikkö on oma artikkelinsa. Lyhyitä artikkeleja haluttiin ruveta yhdistelemään, mutta nyt kun artikkelien kokonaisuus on paremmalla tolalla, tällaisia ajatuksia ei juurikaan esitetä. Lukijat huomaavat kokonaisuuden systemaattisen muodostumisen.

Olen ajatellut myös luotavan käytännön hahmotuksia yksiköillä esitetyistä arvoista - vertaa taulukot tyyliin lämpötila tai metri. En-WP:ssä on artikkeliryhmä "Order of magnitude", vilkaise vaikka en:Orders of magnitude (mass), jos et ole törmännyt. En välttämättä kopioisi ideaa ihan sellaisenaan, mutta kuitenkin esittäisi käytännön esimerkkejä. Olen jopa pohtinut SI-kertoimet luettelevan mallineen muokkaamista siihen suuntaan, että esitettäisiin vain käytännössä käytetyt kerrannaiset ja esimerkkejä kyseisestä kertaluokasta - katso esim. voltti-artikkelin loppu. Kaikki periaatteelliset "jottavoltit" ovat toisaaltaan turhia. --Aulis Eskola (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 20.34 (EET)

Patalahden kalliomaalaukset

Tuli töppäiltyä siten, että laajensin Patalahden kalliomaalaukset artikkelia ja ajattelin samalla vaihtaa sen nimeksi Patalahden kalliomaalaus. Korjasin jo kaikki sinne osoittavat viittaukset yksikkömuotoiseen artikkeliin. Sitten vasta muistin, että vanhan artikkelin historiakin tuhoutuu. Ei sitä voi tehdä näin. Luin, että SIIRTO-komennolla se pitikin tehdä, ja siksi pyydän poistamaan Patalahden kalliomaalaus, jotta voin nimetä Patalahden kalliomaalaukset -> Patalahden kalliomaalaus. --Jari Hokkanen (keskustelu) 24. helmikuuta 2013 kello 19.16 (EET)

Nimistökysymys

Moi, en ole kuullut sanaa Sydänsimpukkakeramiikka; artikkelin mukaan se on on sama kuin leimakeramiikka (Cardium-keramiikka eli impresso-keramiikka. Nauhakeraaminen kulttuuri on myös minulle vieras. Haluaisin varmistaa etteivät ne ole wikipediaa varten tehtyjä käännöksiä, voitko auttaa ? --Tappinen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2013 kello 21.54 (EET)

Nauhakeraamisen kulttuurin nimitystä on käytetty paljonkin, noin 4500-3900 eaa. Ukrainasta Ranskaan ulottuvalla alueella, olivat maanviljelijöitä. Sydänsimpukkakeramiikka on outo termi. Suomessa tuosta ei varmaankaan ole kirjoitettu kovinkaan monta riviä, sillä täällä asiantuntemus ei ylitä keskieurooppaa tuolla aikakaudella. Kiva nimi sinällään, en vastustaisi ollenkaan. En osaa sanoa, kuka oikeasti tietää täsätä. --Jari Hokkanen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2013 kello 22.15 (EET)

Si-järjestelmän luokkamuutos

Tiedoksesi ote lokista: 5. maaliskuuta 2013 kello 07.53 Pxos poisti sivun Luokka:SI-perusyksiköt (L2: Uudelleennimetty luokka: Uusi nimi tälle luokalle on Luokka:SI-järjestelmän perusyksiköt.) --Pxos (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 07.56 (EET)

Kuitti --Jari Hokkanen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 08.27 (EET)

Linnavuoret / Hillforts

Tästä sivusta näyttää tulleen arkeologian alan kysymyslaatikko Wikipediassa, kun lienet tällä hetkellä ainakin eräs aktiivisimmista arkeologian aihepiirin muokkaajistamme. Ja niinpä kysymys entisten jatkoksi. Luokan Luokka:Linnavuoret interwikinä on en:Category:Hill forts, mutta luokassa on kohteita vain Suomesta. Vastaavassa en-wikin luokassa löytyy kuitenkin kohteita myös muualta, ja joistain, kuten Masada, on artikkeli meilläkin. Luokittelun kannalta mietin kuitenkin käsitettä "linnavuori". Eli kun puhutaan Suomen linnavuorista englanniksi, niin käytetään nimitystä en:Hill forth, näin tekee esim. Jussi-Pekka Taavitsainen aihetta käsittelevässä englanninkielisessä väitöskirjassaan. Kuitenkin taas toisaalta ainakin oma mutuni maallikkona on, että suomenkielistä nimitystä linnavuori käytetään ehkä lähinnä Suomessa ja ehkä Virossa sijaitsevista kohteista, mutta esim. Masadaa tuskin sanotaan missään "linnavuoreksi". Eli mikä siis olisi yleinen suomenkielinen nimitys käsitteelle en:Hill forth kun tarkoitetaan kohteita muuallakin kuin Suomessa ja lähialueilla? "Mäkilinnoitus"? "Vuorilinnoitus"? (Sanaa "mäki" ei oikeastaan myöskään paljon käytettäne itämerensuomalaisten kielten puhuma-alueen ulkopuolisista kohteista, tai en ainakaan muista nähneeni, mutta en kyllä tiedä onko näin oikeasti vai onko tämä vain mutua.) Kysymys syntyi kun mietin Suomi-luokan luomista luokalle Luokka:Linnavuoret, mutta samalla alkoi vaikuttaa, että globaali luokka voisi tarvita jonkun muun nimityksen. Ja toinenkin: Kuuluuko Luokka:Linnavuoret luokkaan Luokka:Suomen linnat, jossa se näkyi nyt olevan? Itse lisäsin sille luokan Luokka:Suomen linnoitukset, mutta en nyt ainakaan heti poistanut luokkaa linnat (sillä ainakin nimet, kuten Vanhalinna osoittavat, että nimeä "linna" lienee Suomessa käytetty myös linnavuorista). --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 17.52 (EET)

Viimeisistä kommenteista: Kyllähän ne linnoja olivat, oli kivilinnoja, puulinnoja ja näiden yhdistelmiä. Linna ja linnoittaa, sanat tarkoittavat jotain muutakin... Suomalaisittain Linnavuori on ok, samoin balttilaiset kumpujen päälle ja joen haaraan väsätyt linnat (Turun Koroinen!). Venäläiset mäkilinnat täältä tuonne Uralin taa, ei sovi unohtaa! Itse asiassa mäkilinna on ikivanha tapa, joka kivenhakkaamisen myötä jäi myöhemmin unohduksiin. Ehkä tuo Masada oli muuratuilla valleilla ympäröity. Linnassa asuminenkaan ei muuta sen funktiota, mutta jos siellä asemoin sotaväki pysyvästi, on kait kysymys linnoituksesta (sotaväki on linnoittautunut sinne pysyvästi). Suomen linat tarkoittavat muuraamalla rakennettuija talomaisia ja suojamuureilla varustettuja kokonaisuuksia, siis myöhäisempi tekele. Linnavuoren on väsänneet irtokivistä, maa-aineesta ja hirsistä maalaiset ja soturit. Maaston muotoja on ollut pakko hyödyntää ja silti ne on ratsuväki, keihäillä, jousilla ja miekoilla vallanneet. Linnat tykitettiin rikki. Meillä tämä eri on jyrkkä, välimuotoja ei ehtinyt syntyä samalla tavalla kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Venäjällä. Näistä syistä johtuen, yläluokka olisi linnoitukset, jonka alla linnat harvalukuisena luokkana, mäkilinnat toisen tyyppisenä linnoituksena ja muut linnoitukset näiden lisäksi. Voi olla, ettei tämäkään vielä selkeytä asioita. Miten ulkomaiset kohteet upotetaan näiden sisälle, koska sieltä tavataan laajempi kirjo. Kannattaisiko katsella ensin mallia muunkielisistä wikeistä, sillä olisi mukavaa jos fiwikin luokilla olisi erikielisiä serkkuja. --Jari Hokkanen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 23.01 (EET)

Nimeämisongelmahan kai on juuri siinä, että meikäläiset linnavuoret ovat englanniksi "hill forth" ja kuuluvat ao. luokkaan, mutta kun nimitystä "linnavuori" ei suomeksi taideta käyttää kuin niistä, ja jos mäkilinnoistakin (jotka myös varmaan ovat englanniksi "hill forth") ei suomenkielisessä yhteydessä puhuta ehkä (?) kuin Viron ja Venäjän yhteydessä (jotka ovat Suomen tapaan tasaisia maita ja Suomen lähinaapureita), niin mikä on se suomenkielisessä arkeologisessa kirjallisuudessa käytetty nimitys, jota käytetään englanninkielisellä nimityksellä "hill forth" määritellyistä varustuksista, kun ne sijaitsevat muissa maissa (joissa yleensä pinnanmuodotkin poikkeavat meikäläisestä, ja joiden kohdalla sanaa "mäki" tai sanaa "linnavuori" ei kai juuri käytetä, tai en nyt tiedä tuosta käsitteestä "mäkilinna", mutta epäilen sen käyttöä muuten kuin Venäjän yhteydessä, mutta en ole varma). Eli koska suomenkielisiä tekstejä näistä muista luultavasti löytyy, niin pitäisi vain tehdä pieni kirjallisuus- tai nettihaku siitä, mitä suomenkielisiä nimityksiä tässä yhteydessä luotettaviksi terminologian lähteiksi kelpaavissa suomenkielisissä lähteissä on käytetyy nimityksen "hill forth" vastineena.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 12.37 (EET)

Ensimmäisenä nyt tulisi ehkä mieleen "vuorilinnoitus" (jos ajattelee vaikka Masadaa). Mutta jostain arkeologian suomenkielisestä perusteoksesta ehkä vakiintunut globaali suomenkielinen termi voisi löytyä.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 12.40 (EET)

Uutena ajatuksenani on luokitella linnat alueittain, koska alueen linnoitukset muistuttavat toisiaan ja saattavat olla ajallisesti lähellä toisiaan. Viron esihistoriassa Kriiska & Tvauri ovat kääntäneet ne nimellä Muinaislinnat. Samanikäiset keskierurooppalaiset linnat olivat erityyppiset, joten nehän voitaisiin luokitella omalla nimellä (ei tuu mieleen muutakaan kuin Keski-Euroopan keskiaikaiset linnat). Silloin pääluokka olisi Linnat, ja alaluokat keräisivät yhteen tyypeittäin ne. Muutakaan en pysty ehdottamaan, koska asiassa on "piilossa" ongelma. Tiedämme kyllä, että kyseessä on linnoitus, mutta sen toiminnasta on kovin vähän luokittelua vaativaa tietoa. Luokittelussa voisi ensiksi jakaa linnat kahteen luokkaan sen mukaan, onko se säilynyt vai hävinnyt. Linnavuorihan ei ole linna vaan hävitetyn linnan paikka. Entinen linna, joka on ollut oikeasti mäellä kutsutaan "mäkilinnaksi", mutta se mäki, jossa linna on ollut kutsutaan "linnamäeksi". --Jari Hokkanen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 15.31 (EET)

Ehdotan viimeistä jakotapaa ja sitten. kun linnoja ja niiden mäkiä alkaa kertyä, voisi niitä jakaa alaryhmiinkin. --Jari Hokkanen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 15.31 (EET)

Esikatselu

Kun 50 tuoreen muutoksen joukossa puolet on yhdelle ja samalle alasivullesi, ehdottaisin että käytät esikatselua ja tallennat vasta sitten tehtyäsi isomman määrän tekstiä (tai mitä sitten sinne teetkin, en ole katsonut). Tuoreita muutoksia on aika puuduttavaa katsoa, jos siellä toistuu toistumistaan sama sivu. --Abc10 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 16.13 (EET)

Ok, tämähän on vain piintynyt tapa. Muuten, onko wikipedialle olemassa editoria,joka näyttää esikatselun vaikkapa tektille, mutta ei rasita palvelinta? --Jari Hokkanen (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 16.15 (EET)

En tiedä, parasta kysyä asiaa tekniikka-kahvihuoneesta. Se olisikin hyvä. --Abc10 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 16.24 (EET)

Olen joskus myös saanut moitteita samasta ja sen takia käyttänyt isompien muokkausten valmisteluun hiekkalaatikkoa ja istunnon kaatumisen varalta kopioinut myös keskeneräisiä versioita notepadiin ja sieltä taas esikatseluun. Joskushan istunto voi katketa ja hyvällä tuurilla menettää tallentamattomat muokkaukset.--Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 20.05 (EET)

Jakokunta

Mateematiikkaan perehtyneenä osaat ehkä arvioida, onko sanan Jakokunta jompi kumpi merkitys ensisijaisempi vai onko täsmenteettömän nimen syytä olla täsmennyssivun otsikkona. Itse olen numerotaidoton historiafriikki, mutta kenties numerotaitoinen arkeologiafriikki osaa arvioida objektiivisemmin.--Urjanhai (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 14.56 (EEST)

Arvelen suomalaiseen sanastoon hiipineen sana jakokunat isonjaon yhteydessä ja sen toinen merkitys matematiikassa 1800-luvun algebran teosian kehityksen myötä. Veikkaan, että matematiikan termi olisi vielä tuoreempi ja siksi huonosti valittu. En tunne montaakaan ihmistä, jolle matematiikan termi olisi tuttu. --Jari Hokkanen (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 15.01 (EEST)

Ongelma on etenkin siinä, että tälle maanomistustermille on vaikea keksiä luontevaa täsmennettä. Sen takia voisi olla, että se olisi selvempi täsmenteettömänä. Ja luultavasti se myös on käsitteenä yleisesti ainakin hiukan tunnetumpi. Ja myös linkkejä siihen on enemmän (joskin niistä suuren osan olen näköjään luonut itse).--Urjanhai (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 15.18 (EEST)

Sehän voi olla lakitermi, jossa jakokunnan muodostaminen, toiminta ja tarkoitus on määritelty jollakin sanamuodolla. Se voi olla samanaikaisesti demokraattinen maanomistajien muodostama eli ja sitä on voitu säädellä lakiin kirjoitetuilla reunaehdoilla, jota hallinto päsmäröin. --Jari Hokkanen (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 15.26 (EEST)

Merkitsin jo täsmenteettömänä nimetylle täsmennyyssivulle teknisen poiston. Kun on vain kaksi merkitystä, niin täsmennyssivua ei tarvita muutenkaan.--Urjanhai (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 15.37 (EEST)

Wikiprojekti Historialliset kartat

Niin kuin jo tuolla kahvihuoneessa ehdin mainostaa, niin aivan muutama päivä sitten luotiin projektisivu wikiprojektille Wikipedia:Wikiprojekti Historialliset kartat, johon tuo kahvihuoneessa meneillään oleva keskustelu suoraan sopii osaksi projektin toimintaa ja käynnistystä. ---> Ei muuta kuin tervetuloa mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 21.58 (EEST)

Ceviaani?

Onko suomen kielessä käytössä erästä kolmioon liittyvää janaa tarkoittava termi ceviaani? Löytyykö se tässä muodossa suomeksi jostakin lähteestä, vai onko se itse muodostamasi, englannin sanan cevian pohjalta? Sehän on itse asiassa henkilönnimestä Giovanni Ceva johdettu adjektiivi? Ellei muuta vakiintunutta suomennosta ole, suomeksi se olisi käsittääkseni pikemminkin Cevan jana, ja samaan tapaan esimerkiksi ceviaanikolmio olisi Cevan kolmio. Suomessahan tällaisissa tapauksissa käytetään yleensä henkilönnimen genetiiviä eikä mitään siitä johdettua adjektiivia; tai jos käytettäisiin, se olisi ehkä "cevalainen". Samaan tapaanhan suomeksi puhutaan esimerkiksi Abelin ryhmästä eikä "abeliaanisesta ryhmästä" (engl. Abelian group). -KLS (keskustelu) 29. huhtikuuta 2013 kello 16.51 (EEST)

Sivuhuomiona vrt. Keskustelu:Hessen matriisi.--Urjanhai (keskustelu) 29. huhtikuuta 2013 kello 17.08 (EEST)

Kaivelin aikani nettiä, mutta en löytänyt tällaista termiä. Olin varma, että olen lukenut sen jostain, mutta se onkin varmaan väärin muistettu. Aloin käyttämään termiä Ceviaani-artikkelin laajennuksen yhteydessä. Silloin termi oli vielä "varma" omastakin mielestäni. Kun muistelen, en muista suomeenkieleen otetun koskaan -iaani päätteellä olevia termejä. Kyllä ne on väännetty pakalliseen muotoon, kuten esität. Cevan jana vaikutta kuitenkin arvaukselta, joten esitän kysymyksen yliopistolle. Toivottavasti he vastaavat. --Jari Hokkanen (keskustelu) 29. huhtikuuta 2013 kello 17.23 (EEST)

Huomaa tuosta Hessestä, että Hessin matriisi esiintyi myös korkeakoulun oppimateriaaleissa. tuo -ian pääte on ehkä jotenkin tyypillinen englanninkielisessä matematiikan terminologiassa.--Urjanhai (keskustelu) 29. huhtikuuta 2013 kello 17.28 (EEST)

Odotetaan mielenkiinnolla, tuleeko yliopistolta vastaus "no tämmöistä ainakin wikipediassa käytetään, että kai se oikein on". --Jmk (keskustelu) 29. huhtikuuta 2013 kello 17.29 (EEST)

Muistelen 1980-luvulta, että ainakin funktioteoriassa ja matriisiteoriassa olisi ollut jokin satunnainen -iaani-termin, mutta harvinaista se on. S-postit lähti Turun Yliopistoon. Ootellaan. --Jari Hokkanen (keskustelu) 29. huhtikuuta 2013 kello 17.44 (EEST)

Hitaastipa syttyy: mediaani (jana, keskiluku), symmediaani (mediaanin liittojana), jacobiaani (matriisi),...--Jari Hokkanen (keskustelu) 29. huhtikuuta 2013 kello 18.37 (EEST)

Tuossahan "mediaani" ym. edustavat eri kielissä esiintyvän päätteen "-ian" (tai suomessa "-iaani") käyttöä antiikin kielistä periytyvissä lainasanoissa, jota esiinty sekä mm. suomessa että englanmnissa että monissa muissa kielissä (mediaani, radiaani jne.), kun taas saman pääteen käyttö henkilönnimistä johdetuissa ilmaisuissa ehkä on yleisempää englannin kielessä mutta sitä esiintyy vähemmän suomen kielessä, koska suomen kielessä vastaava nimeäminen henkilönnimen mukaan tehdään useammin kai muilla tavoin, kuten esim. tuo Hessen matriisi.--Urjanhai (keskustelu) 30. huhtikuuta 2013 kello 11.36 (EEST)

Jmk:lle: Sitten kun arvovaltaiset tahot alkavat ilmoittaa, että joku sana on olemassa tai sitä käytetään tietyllä tavalla, koska Wikisanakirjassa lukee niin, revin luultavasti hiukseni irti päästä. --Pxos (keskustelu) 30. huhtikuuta 2013 kello 14.31 (EEST)

Tero Harju (Geometrian luennoitsija) vastasi, ettei käytä janasta mitään nimeä (nimetön jana ei käy Wikipediassa). Kuvaileva nimi "kulmanjakaja" löytyi vain yhdestä netin artikkelista. Ceviaani niin kuin mediaani kuullosti kivalta. Alan kallistua kulmanjakajan puolelle. Mitä mieltä olette muut nimipolitiikasta? Onko muita kuvailevia nimiehdotuksia janalle, joka lähtee kolmion kärjestä ja kulkee kolmion sisällä osuen matkalla kolmion sivulle? --Jari Hokkanen (keskustelu) 1. toukokuuta 2013 kello 20.22 (EEST)

Löytyi yksi ceviaani suomeksi!!

Matematiikkalehti Solmu on verkkosivullaan artikkeli, jossa vilahtaa sana "ceviaani" lauseessa "Kolmion kärkiä joihinkin vastakkaisten sivujen pisteisiin yhdistäviä janoja kutsutaan toisinaan ceviaaneiksi." sivulla 62 ja tehtävässä 45 sivulla 95. Täytyy kysyä vielä, missä niitä toisinaan käytetään.--Jari Hokkanen (keskustelu) 3. toukokuuta 2013 kello 15.15 (EEST)

Kokluk

Voitsitko sanoa oppilaillesi ettei tälläisiä kommentteja kuulu lähettää? :). Terveisin --Samoasambia ^Kesk. 19. toukokuuta 2013 kello 10.23 (EEST)

Arvaan kyllä kuka sen on kirjoittanut. Minä ojennan häntä, muutinhan minäkin artikkelia. Hänen on hyvä ymmärtää näiden sivujen luonne. --Jari Hokkanen (keskustelu) 19. toukokuuta 2013 kello 10.34 (EEST)

Kiitos! --Samoasambia ^Kesk. 19. toukokuuta 2013 kello 10.41 (EEST)

Pieni luokan poisto?

No hei. Tässä [5] poistui luokka eikä tuo muutos taida olla ihan pieni, vai mitä mieltä olet? --Pxos (keskustelu) 24. kesäkuuta 2013 kello 13.22 (EEST)

Voiko sanoa hupsis, kun jussi oli noin lähellä? Luokka tosiaan hävisi, vaikka yritän säilyttä sen suurissa muutoksissa. Nyt tuli rastitettua pieni muutos, tapa, joka periytyy muokkauksista hiekkalaatikossa. Olen pahoillani, ja hyvä kun huomautit/huomasit. Lisäillen tuonne vielä asioita, mitkä ovat mielessäni (sateen sattuessa). --Jari Hokkanen (keskustelu) 24. kesäkuuta 2013 kello 22.04 (EEST)

Mahdollinen muinaisjäännös?

Omenainen (ehdolla lupaavaksi) on muinaisjäännösrekisterin mukaan "mahdollinen muinaisjäännös". Silloin sitä ei taida arvata suoraan luokitella luokkaan Luokka:Suomen muinaisjäännökset? Lisäksi, jos käsillä sattuu olemaan lähteitä aiheesta hautasaari, niin löytyisikö niistä mitään Omenaiseen liittyvää? - luultavasti ei, koska muinaisjäännösrekisteri ei mainitse tutkimuksia.--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2013 kello 15.04 (EEST)

Mielenkiintoinen saari, mutta ei muinaisjäännös (ei tutkittu tai julistettu). Hautasaari KYLLÄ, niitä on Suomessa paljon (Kalmansaari, Hautasaari jne.). --Jari Hokkanen (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 15.32 (EEST)

Galeido

Artikkelissa Sääksjärvi (Kokemäki) oli linkkejä Galeido.fi -palveluun. Ne eivät enää toimineet ja googlaus palvelun nimellä osoitti, että palvelu oli lopetettu huhtikuussa 2013.--Urjanhai (keskustelu) 22. heinäkuuta 2013 kello 00.39 (EEST)

Säteen siirrot

Hei, olet järjestellyt uudelleen Säde-aiheisia artikkeleja. Itse järjestelystä minulla ei ole vastaansanomista, mutta artikkeleja ei pitäisi kokonaisuuksina siirtää "leikkaa-liimaa"-tekniikalla, koska tällöin artikkelihistoriat sekoittuvat tai jopa pyyhkiytyvät – ja artikkelihistoria on Wikipedian lisenssoinnin kannalta tärkeä työkalu, koska sitä kautta nähdään kuka minkäkin osan tekstistä on alun perin kirjoittanut. Siirtoja varten on erityinen siirtotyökalu, jonka käyttö ei tosin perusvaltuuksin onnistu, jos tarkoitetulla nimellä on jo artikkeli (kuten siirrossa Säde (täsmennyssivu) -> Säde). Tällöin ei auta kuin pyytää ylläpitäjiä apuun. Mainitsin asiasta nyt Ylläpitäjien ilmoitustaululla. – Haltiamieli 17. elokuuta 2013 kello 18.39 (EEST)

Alen kivet

Moi! Olet kirjoittanut laadukkaan artikkelin Alen kivistä, joten panin sen ehdolle lupaavaksi artikkeliksi. Samalla rupesin huoltamaan kieliasua ja huomasin, että siellä oli joitain kohtia, joista en ollut ihan varma. Olisi kiva jos kävisit tarkistamassa, ettei asiasisältö ole muuttunut, ja tietysti olisi mukava lukea kommenttejasi muutenkin artikkelin keskustelusivulla.--Tanár 29. syyskuuta 2013 kello 18.58 (EEST)

Pentagrammi

Puhuit pentagrammista sivulla Wikipedia:Ylläpitäjien ilmoitustaulu. Koska sinne kuuluvat vain varsinaiset päätetyt siirtotoimet, päätin jatkaa tässä - jatketaan kahvihuoneella, jos kaivataan muita mukaan.

Pentagrammi ei mielestäni ole "säännöllinen viisikulmio" - se sana on usein suomeksi varattu käsittääkseni tällaselle kuviolle:

Pentagrammin matematiikan käsittely viisikulmion kohdalla on kuitenkin sopivaa.

Pentagrammi-täsmennyssivun sijaan harkitsisin aluksi Tämä artikkeli -mallineella viittaamista Pentagrammi-symbolista kuvion matematiikkaa käsittelevään artikkeliin. Symbolin esittelevän artikkelin nimenä siis "Pentagrammi". --Aulis Eskola (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 23.57 (EEST)

Eli säännöllisessä viisikulmiossa käsitellään kumpikin ja pentagrammi-artikkeliin vain viittaus geometriasta kiinnostuneille säännöllinen viisikulmio-artikkeliin?--Jari Hokkanen (keskustelu) 7. lokakuuta 2013 kello 00.11 (EEST)

Tuollaista ehdottaisin, olisko siinä logiikkaa? Eikö näiden kahden kuvion matikka ole niin paljon sidoksissa toisiinsa, että ne kannattaisi käsitellä samassa artikkelissa?

Voishan tuon "Pentagrammi":n rinnalle tehdä toki artikkelin "Pentagrammi (geometria)" (tai joku muu vastaava nimi). Symboli kannattanee kuitenkin esitellä yleisellä tasolla ensisijaisessa artikkelissa ja pitää tuo matikka vähän sivummalla. Kannattaisin kuitenkin symbolin ja sen symbolisen merkityksen pitämistä eri artikkelissa kuin geometria ja matematiikka. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. lokakuuta 2013 kello 01.02 (EEST)

Kommenttina vielä itse aiheeseen, kun nyt sain kaivettua esiin artikkelit, joista on puhe (ks. kommenttia alla): kun symboli ja geometrinen kuvio ovat geometrisessä mielessä täsmälleen sama asia niin oikealta käsittelytavalta vaikuttaisi nykyinen ainakin siltä osin, että geometriset ominaisuudet käsiteltäisiin ainakin lyhyesti myös symboliartikkelissa josta voisi mallineella malline:pääartikkeli olla linkki erityisesti kuvion geometriaa käsittelevään artikkeliin, jos sellainen tulisi erillään artikkelista viisikulmio . Sitä en tiedä kuuluuko vastaavasti geometria-artikkelissa viitata saman kuvion symbolikäyttöön, ja jos viitattaisiin niin kuuluisiko se taas paremminkin muotoon "Katso myös".

Mutta en sitten tiedä miten tuo artikkelin mahdollinen jako tulisi tehdä eri artikkelien nimeämisen suhteen ja tulisiko artikkelia jakaa, koska asiahan on sama ja vain näkökulma asiaan eri. Silloin, jos eri artikkeleihin päädyttäisiin, parempi voisi olla avata asia selväkielisesti kuin täsmenteellä, koska kysymys ei ole homonyymistä vaan samasta asiasta eri näkökulmista (vrt. historiallinen Jeesus ja se toinen, minkä nimeä en muista - joskaan en myös hahmota noiden kahden eroa, mutta se lienee ao. aiheen asiantuntijoiden ongelma). Mutta sen, tulisiko geometrinen sisältö käsitellä artikkelin viisikulmio alla vai eri artikkelina (esim. "pentagrammi (geometria)") jätän J. Hokkasen arvioitavaksi geometrian asiantuntijana, koska sitä ei ole syytä määritellä maallikon mutulla vaan geometrian asiantuntijan toimesta. Ja samoin oikeastaan mahdollisen eri artikkelin nimen samoin perustein. Eli sekä artikkelien jaon että nimeämisen tulisi olla ko. erityisalan näkökulmasta solideja, ja muu sumplitaan sitten sen mukaan.

Joskin edelleen tullaan filosofiseen kysymykseen, onko symboli vai geometrinen muoto ensisijainen merkitys sanalle, ja voidaanko täsmennyssivua ollenkaan käyttää, koska kysymyshän ei ole samannimisistä eri asioista vaan päin vastoin saman asian eri puolista. Itse näkisin että geometrinen muoto on se varsinainen asia, ja symbolimerkitys on sen eräs merkitys. Silloin jos eri artikkeleihin päädyttäisiin, voisi oikeastaan olla lyhyt artikkeli, jossa selostettaisiin sekä geometria että historia symbolina ja tarvittaessa laajemmat selostukset pääartikkeleina, joiden nimi olisi muotoiltu pikemminkin selväkielisesti kuin täösmentein. - Joskin tähän ei ehkä voi ottaa lopullista kantaa ennen kuin on mietitty mahdolliset täsmenteet (varmaan "pentagrammi (symboli)" ja "pentagrammi (geometria)") tai mahdolliset selväkieliset muodot(en osaa sanoa, mitä ne olisivat, mutta ehdotusta varten tulisi arvoida olisivatko ne parempia vai huonompia kuin täsmenteelinen muoto). Nythän esim. en- ja de wikeissä siten kuin fi.-wikissä nykyään on käsitelty kummatkin samassa.

Tai edelleen: jos artikkelista Pentagrammi tulisi laaja geometrinen artikkeli, jossa olisi peräkaneettina symbolijuttuja, niin haittaisiko sekään mitään? Kumminkinhan se geometrinen muoto siinä on pääasia, koska se on ollut se pointti jo silloin kuin symboli ensimmäisen kerran on johonkin raapustettu. Mutta koska tärkeintä on, että kokonaisuus olisi geometrian mielessä solidi, niin mielestäni J. Hokkanen geometrian asiantuntijana saa ratkaista miten käsittelyn toteuttaa niin, että se on ainakin geometrisesti nätti.--Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2013 kello 10.26 (EEST)

Tuo pääartikkeli-menettely on varmaan hyvä tapa liittää puhuttu rankempi matikkapläjäys geometrisen muodon perusjuttuunja symbolimerkitykseen. Edellä puhuin rinnakkaisesta artikkelista.

Mutta luulen tästä tulevan sellaisen asetelman, että symbolina ja geometrisena perusmuotona on syytä olla selkeyden vuoksi artikkelit pentagrammi ja säännöllinen viisikulmio. Näiden geometristen muotojen matikka käsittääkseni nivoutuu herkästi yhdeksi artikkeliksi. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. lokakuuta 2013 kello 16.40 (EEST)

Luulen myös. Voin kirjoitella molempiin tekstiä, kun niistä löydän hyviä lähteitä. --Jari Hokkanen (keskustelu) 7. lokakuuta 2013 kello 17.33 (EEST)

Toivomus keskustelujen aloittajille: linkittäkää keskustelua aloittaessanne sivut, joista on puhe, kuten esimerkiksi tässä Käyttäjä:J Hokkanen/HL17, viisikulmio, säännöllinen viisikulmio ja pentagrammi, jotta muutkin voivat seurata keskustelua lähtien kustakin aloituksesta.--Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2013 kello 09.26 (EEST)

Minä kirjoittelen aritkkelin hiekkalaatikossani Käyttäjä:J Hokkanen/HL17 valmiiksi, ja katsotaan sitten asiaa uudelleen. Pistän tänne merkinnän, jos sen aikaa seuraatte keskustluani. Mielestäni kummallakin tavalla on puolensa. --Jari Hokkanen (keskustelu) 7. lokakuuta 2013 kello 14.18 (EEST)

Keskusteltavat artikkelit eivät ole vielä oikeasti suoraan linkitettävissä, koska vasta mielikuviteltiin, miten artikkelit järjestettäisiin uudella tavalla. Vain tekemällä "varjoartikkelit" jonkun oman sivuston alle tämä onnistuisi... --Aulis Eskola (keskustelu) 7. lokakuuta 2013 kello 16.40 (EEST)

"Viisikulmaisten" artikkelien järjestelystä

Keskustelusivullani olleen viestisi perusteella heitän muutamia ajatuksia.

Nyt on erilaisia "viisikulmaisia artikkeleja":

• viisikulmio: Säännöllinen viisikulmio. Ollut paljon säännöllisen viisikulmion materiaalia ja vähemmän yleisestä viisikulmiosta. Laajennettu myös pentagrammiin (erikseen versio symbolista nimellä pentagrammi).
• säännöllinen viisikulmio: ohjaus viisikulmioon
• Käyttäjä:J Hokkanen/HL15 - viisikulmio eli pentagoni: yleisestä viisikulmiosta keskipitkä artikkeli
• pentagrammi eli viisikanta: symbolinen kuvio

Tästä minulle heräsi aluksi yleiskielen terminologia-kysymyksiä:

• "säännöllinen viisikulmio" - Mielestäni tämä ei ole yleiskielessä itseään leikkaava kuvio. Jos tarkoitetaan pentagrammia, pitäisi sanoa "Säännöllinen itseään leikkaava viisikulmio".
• "pentagoni" - Eikö tämä ole yleiskielessä viisikulmainen säännöllinen konveksi monikulmio? Käytetäänkö termiä tosiaan geometriassa tarkoittamaan kaikkea, missä on viisi kulmaa?

Materiaali pitäisi mielestäni järjestellä Wikipediassa ensisijaisesti yleiskielen käsitteiden mukaan. Yritetään siis ensin saada selvyys asiaan liittyvistä sanoista, mitä ne tarkoittavat ja mitä eivät. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 20.20 (EEST)

Olen samaa mieltä kanssasi. Tosin tästä voi tulla vaikeaa, koska kaikesta matematiikasta ei ole yleiskielistä nimistöä. Sen huomasin ceviaanin yhteydessä, jolloin kävi ilmi, että matematiikassa aika harvoin annetaan asioille nimiä. Siksi monet adoptoivat ulkomaalaisia nimiä, esimerkiksi kirjallisuuden kautta tai suoraan wikipediasta. Tässä mielipiteeni ja sanastoa: viisikulmio on tavallinen sana, joka on Väisälän matematiikassa käyttämää. Sitä käytetään nykyään koulun oppikirjoissa. Pentagon tunnetaan, mutta sitä ei oppikirjoissa käytetä, viittaa monien mielestä rakennukseen. Pentagrammi sen sijaan on yleisessä tiedossa, mutta oppikirjojen harvoin käyttämä (ei sisälly edes lukion oppiainekseen). Salatieteilijöiden vietävinä siis olemme. Tähtimonikulmioita ei Suomessa ole kukaan tosissaan tutkinut tai niistä kirjoittanut/opettanut, siksi niistä ei ole pätevää nimistöä. Sitten matematiikkaan. Pentagoni ja pentagrammi ovat erinäköisiä kuvioita. Ne on muodostettu ympyrään viisijakoiseen pisteistöön, jossa vierekkäiset pisteet yhdistetään (pentagon) tai joka toiset pisteet yhdistetään (pentagram). Vaikka visuaalinen luokittelu vaikuttaa erilaiselta, niin matemaattinen käsittely tehdään samoilla yhtälöillä. Aion kirjata ne opiksi tangentiaaliseen monikulmioon myöhemmin. Tätä eivät monetkaan harrastajat tiedä. Mutta kuten sanoit, yleiskieltä! Yleiskielessä on aika vähän matematiikan sanastoa. Joskus yleiskielen sanasto vie täsmällisyydeltä pohjan, mutta miten tietoa löytää, jos sanastoon ei pääse kiinni? Hyvä, kun olet pohtimassa tätä asiaa. Kiirettä ei ole julkaista mitään vielä. --Jari Hokkanen (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 21.33 (EEST)

Artikkeleja pitää nimetä mahdollisimman pitkälle yleiskielellä, jos ne käsittelevät muutakin kuin syvempää geometriaa. Jos ne käsittelevät vain geometriaa, voi käyttää vakiintunutta suomenkielistä geometrian sanastoa ja sen puuttuessa kait lähinnä englantia.

Jos tulee ristiriitoja, pitää selittää yleiskieliset sanat ja geometrian sanat ja niiden erot. Geometrinen käsittely on hyvä eriyttää artikkeleissa omiin kappaleisiinsa ja siellä voi käyttää sitä geometrian sanastoa. Jos käsitteet (yleiskieli ja geometria) menevät kovin etäälle toisistaan, geometriset asiat voi siirtää jopa omalla artikkelinimelleen.

Tässä tapauksessa kuvittelisin, että riittää muutamien termien täsmennys - mieluusti tietenkin lähteistettynä. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 22.52 (EEST)

Esittäisin, että olisi seuraavat "viisikulmaisten" artikkelit seuraavin sisällöin:

• pentagrammi - Esittely lähinnä symbolina, viittaus matemaattisen käsittelyyn artikkelissa [[säännöllinen viisikulmio].

Artikkeli nykyisellään täyttää karkeasti tämän ajatuksen.

Viittaus aiheen matematiikkaan artikkelissa "säännöllinen viisikulmio".

• säännöllinen viisikulmio - Ensisijaisesti säännöllinen konveksi viisikulmio. Mutta käsitellään myös pentagrammia ja sen matematiikkaa, koska pentagrammi on geometrian kannalta toisaaltaan "säännöllinen viisikulmio", vaikka leikkaakin itseään.

Nykyinen artikkeli viisikulmio tälle nimelle, pentagrammi kuvioiden käsittelyssä toissijaisena.

Viittaus viisikulmioon ja pentagrammiin.

• viisikulmio - Kaikki erilaiset kuviot, joissa viisi kulmaa.

Käyttäjä:J Hokkanen/HL15 on hyvä pohja täksi artikkeliksi.

Viittaukset "kaikkeen viisikulmaiseen", joista artikkeleja on (jopa Pentagoniin).

Seuraavat siirrot alkaisivat näyttää aika selviöiltä:

• Käyttäjä:J Hokkanen/HL15 -> viisikulmio
• viisikulmio -> säännöllinen viisikulmio

Jos tämä tuntuu sinusta loogiselta, uskaltaisin pyytää tällaiset siirrot ja muokattaisiin artikkeleja vielä vähän tämän idean mukaan. Ehkä täsmennettäisiin terminologiaakin ja tarvittaessa selitettäisiin yleiskielen ja geometrian kielen eroja, jos niitä on perustellusti havaittavissa. Saahan artikkelit järjesteltyä uudelleen, jos joku muu vielä keksii muita päteviä perusteita järjestää materiaali. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 21.57 (EEST)

Olen samaa mieltä. Tämän pohjalta on hyvä jatkaa muissa monikulmioissa sen verran kuin jaksaa. Nelikulmiot on huomattavasti kompleksisempi kokonaisuus, koska aihe on yleisölle niin tuttu. Viisikulmioiden runko siirtynee sinnekin, mutta on pohjana kuusikulmiolle ja eräille kiinnostaville monikulmioille. Paljon tekstiä tulee yleisille monikulmioille, joista voidaan kirjoittaa yleisesitykset (ks. Käyttäjä:J Hokkanen). Jään odottelemaan siirtojen toteutusta, samalla käyn läpi ja viilaan tekstejä. Kiitos. --Jari Hokkanen (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 22.07 (EEST)

Olen eri mieltä seuraavasta. Käsitykseni mukaan pentagrammin geometrisia ominaisuuksia koskeva osio kuuluu ehdottomasti nimenomaan artikkeliin pentagrammi, ei artikkeliin säännöllinen viisikulmio, koska se käsittääkseni tarkoittaa vain itseään leikkaamatonta säännöllistä viisikulmiota. Tietenkin pentagrammilla on eri yhteyksissä myös jopa yllättävän monenlaisia symbolisia merkityksiä (monia sellaisiakin, joita en ollut kuullutkaan, ennen kuin itse muutama vuosi sitten käänsin kyseisen artikkelin engl. Wikipediasta), mutta samasta kuviosta on joka tapauksessa kysymys, ja kyllä samaan artikkeliin mielestäni kuuluu sekä geometriaa että symbolisia merkityksiä käsittävät osuudet. Näin sitäkin suuremmalla syyllä, koska esimerkiksi pythagoralaisille siitä tuli tärkeä symboli nimenomaan sen geometristen ominaisuuksien vuoksi, tai tarkemmin sanottuna sen vuoksi, miten monella tavalla kultainen leikkaus esiintyy siinä. Ja onhan eräillä muillakin geometrisilla kuvioilla, jopa kolmiolla, erilaisia symbolisia merkityksiä, jotka ilman muuta kuuluvat kyseistä kuviota käsittelevään artikkeliin. Pikasilmäys muunkielisiin Wikipedoihin osoitti sitä paitsi, että ainakin englannin- ja saksankielisissä versioissa sama pentagrammia käsittelevä artikkeli käsitteli kuviota sekä geometriselta että symboliselta kannalta. Palauttaisin siis siihen artikkeliin siitä poistetut tiedot ja mainitsisin pentagrammin viisikulmio-artikkelissa vain lyhyesti, tietysti kuitenkin linkitettynä. -KLS (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 22.39 (EEST)

Siis samansuuntaista epäilyä termeistä kuin edellä heitinkin: pentagrammi on toisaaltaan säännöllinen viisikulmio, mutta toisaaltaan ei. Tämä terminologinen kohta tarvinnee lisäselvittelyä: mitä tarkoittaa "säännölliset viisikulmiot" ja tarkoittaako "viisikulmiot, jotka ovat säännöllisiä" vähän eri asiaa. Pentagrammi kuuluu jälkimmäiseen, mutta kuuluuko se ensimmäiseen?

Lisäksi matematiikan historian eri vaiheet antavat varmastikin vähän eri näkökulmaa tähän termikysymykseen. Tuskin geometrian uranuurtajat parisen tuhatta vuotta sitten käsittelivät pentagrammia ja perinteistä säännöllistä viisikulmiota sillä tavoin yhtenäisesti kuin uudemmalle matematiikalle on luontevaa?

Jos tämä ristiriita on voimakas, esittäisin että itseään leikkaamattoman (konveksin) säännöllisen viisikulmion ja itseään leikkaavan pentagrammin matematiikka esitettäisiin omassa erillisessä artikkelissaan. Artikkeleista säännöllinen viisikulmio ja pentagrammi viitattaisiin tähän matikkapläjäykseen. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 23.13 (EEST)

en:Pentagram käsittelee pentagrammin geometriaa vain pintapuolisesti eli se ei ole ihan vertailukelpoinen tältä osin fi-WP:n artikkelien tilanteeseen. Vaihtoehtona olisi sisällyttää jotakin tuon tasoista geometrista käsittelyä artikkeliin.

Jarin artikkeliin kirjaama ilmaisu, että säännöllisestä viisikulmiosta on kaksi muunnosta: säännöllinen viisikulmio (konveksi) ja pentagrammi, kuulostaa myös vähän kummalta. Tuo kuvastanee terminologista ristiriitaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. lokakuuta 2013 kello 23.42 (EEST)

Kyllä koveksilla ja tähtimäisellä viisikulmiolla (pentagon, pentagram) on paljon enemmän yhtäläisyksiä kuin eroavaisuuksia. Kultainen leikkaus on yhtä läsnä molemmissa, lävistäjät ja sivut ovat kuvioissa vain vaihtaneet paikkaa, ne itse asiassa piirretään monesti yhtäaikaa samaan kuvioon, molemmat säännöllisiä, syklisiä ja tangentiaalisia, jne. Eroavaisuuksia olisivat sisäosan pirstaloiminen kuuteen osaan ja erilaiset kulmat. Kun matematiikkakin on taustalla (nykyään!) samaa, ei voi asiaa tarkastella pelkästään menneisyyden tietäjien näkökulmasta. Historiasta kiinnostuneena haluan toki siitäkin kertoa, mutta nykyaikaa varten tätä wikipediaa tehdään (tietokonegrafiikka ja 3D ovat polygonilaskentaa alusta melkein loppuun). Jos riit pannaan poikki, kirjoitan pentagrammille oman matkian osion ja pentagonille oman. En lämpene erilliselle artikkelille viisikulmion matematiikalle, koska sen voisi esiteel yleisessä muodossa yhdessä artikkelissa. Mitäs tuumaatte?  –Kommentin jätti J Hokkanen (keskustelu – muokkaukset)

Ehdotat siis, että matikkaa pyöritetään sekä pentagon- että pentagram-artikkeleissa? Miten paljon nuo käsittelyt menisivät päällekkäin? Vai esitätkö matikasta pentagram-artikkelissa vain yleistason tulokset ja viittaat tarkempaan käsittelyyn pentagonissa?

Ylläpitämisen kannalta ei samaa juttua pitäisi kuitenkaan kopioida moneen paikkaan. Mites esittämäsi ratkaisu toimisi materiaalin ylläpitämisen kantilta? --Aulis Eskola (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 21.19 (EEST)

Ei siitä kovin suurta tule. Alku on yhteinen, koska molemmat ovat samaa juurta, ja senkin pituus on rajoittunut generoivaan polynomiin ja sen juuriin. Tähän kohtaan laittaisin viittauksen myös säännöllisen viisikulmion ja pentagrammin välille. Loppu olisi kummankin kuvion erikseen määritetyt mitat ja suureet, jotka on esitelty tarkemmassa kaaviossa (omaa tekoa). Toinen artikkeli lyhenee vastaavalla määrällä tekstiä ja toinen pitenee. Mistään suuresta asiasta ei ole kysymys. --Jari Hokkanen (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 21.27 (EEST)

Matikan sijoittelu artikkeleihin lieneen näin OK. Pentagrammiinkin tulee matikkaosuus. Siitä voi haluttaessa joku vääntää vielä historiallistakin näkökulmaa: kertoa mitä jo antiikin ajan geometriassa asiasta tajuttiin.

Artikkelien sisällöstä: edellä puhuttua joidenkin termien epäselvyyttä (merkityksen epävarmuutta) pitäisi ehkä käsitellä... --Aulis Eskola (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 21.34 (EEST)

Kaavoja oudosti solmussa

Ovatko nämä artikkelit valmiit sikäli, että niissä on kaavat nyt kunnossa? Miksi mulla tulee useista kohdin "Jäsentäminen epäonnistui(Tuntematon virhe)"? Käytössä IE 8 ja iänikuisen vanha tuliketun raato - en kuitenkaan usko asian liittyvän selaimeen, koska osa kaavoista piirtyy OK. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 21.44 (EEST)

Artikkeleiden asiasisältö on melko valmista, mutta tämä kaavojen "halkaisu" on aloittamatta. Kaavoista olen hieman huolissani. Teen paljon kaavoja täällä, mutta viimeisen uukauden ajan on alkanut tulla noita virheilmoituksia. En osaa sanoa, onko selaimeni (Crome) sen syynä. Sinullakin näkyy myös? Olen tallentanut saman kaavan moneen kertaan ja silloin se "vika" häviää. Mutta! Välillä se tulee uudelleen. Olen jo vähän voipunut asialle. Kun tallennan, yritän toistamalla saada kaavan käännettyä "selväksi", jolloin voin jättää artikkelin sinne rauhaan. Se vain on niin ihmeellistä.--Jari Hokkanen (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 21.50 (EEST)

Mulla esiintyi kaavoissa välillä toisaikaisuutta ollessani puhelimen kautta hitaassa yhteydessä. Pistin asiaa johonkin vasteajan piikkiin. Mutta tässä kohtaa ei voi nopeuttakaan syyttää: juuri nyt olen jäykähkön kuidun perässä. Tällä hetkellä siirtovauhdit haarukassa 10..50Mbit/s, just pyöräytin nopeustestiä. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 21.59 (EEST)

Minusta tässä on jokin todellinen ongelma. Kaavat ovat joskus hyvin yksinkertaisia, joten en usko kirjoitusvirheisiin. Onkohan päivitysongelma? Valittaisin, jos voisin, mutta pitkämielisenä odotan, että valvova silmä huomaa jotain.--Jari Hokkanen (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 22.12 (EEST)

Kokeilinpa korjata vähän tota artikkelia Viisikulmio. Korjasin yhtä kaavaa ja pelkän kappaleen "Erityispiirteet" renderöinti alkoi toimia kaikkien kaavojen osalta! Siis muokkaa osio "Erityispiirteet" ja Esikatsele. Mutta kun yritän lukea koko artikkelia, tuon kappaleen "Erityispiirteet" kaikki kaavat eivät näykään oikein.

Kaavakoneessa täytyy siis olla jokin sellainen kuppa, että kaavan väärä koodi voi sotkea toisten kaavojen näyttämisen! Lisää kytke-ja-kokeile-metsästystä... --Aulis Eskola (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 22.16 (EEST)

Sama täällä. Kävin hakemassa pari viitettä tekemistäni artikkeleista nelikulmioon, ja niissä oli virheitä, jotka poistuivat tannennuksen yhteydessä. Toisessa artikkelissa niitä tuli vain lisää. Kannattaako se, ellei ehdi siivita jälkiään? Jääkö ne sinne? --Jari Hokkanen (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 22.19 (EEST)

Löysin artikkelista Viisikulmio toisen virheen math-syntaksissa ja nyt mulla näkyy kaikki kaavat! Olisko ongelma vain siinä, että vika syntaksissa heijastuu oudosti naapurikaavoihinkin?! Tarkistapa muokkaukseni parissa kohdassa: toimiiko sulla nyt artikkelin näyttö ja menivätkö korjaukseni putkeen. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 22.29 (EEST)

Kaksi yritystä viisikulmiossa. Ensin tallensin koskematta kaavoihin. Ei ongelmia. Sitten lisäsin yhden välilyönnin yhteen kaavaa, paljon virheitä. En tiedä, mikä on. --Jari Hokkanen (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 22.36 (EEST)

Mielestäni kaavassa oli edellä syntaksivirhe, joka sai koneen solmuun. Nyt kärsii ylimääräisiä välilyöntejä. Ainakin ohjeen mukaan syntaksi on \tfrac{m}{n}. Se tuntuisi toimivan.

Syntaksin parsijoihin jää helposti tällaisia reikiä, että ne eivät osaa motkottaa kaikista syntaksin puutteista ja sitten syötetyn syntaksin puutteet aiheuttavat "aikas kummia efektejä". --Aulis Eskola (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 23.56 (EEST)

Mikä tuo syntaksivirhe oli? --Jari Hokkanen (keskustelu) 15. lokakuuta 2013 kello 13.15 (EEST)

Tarkoitin aaltosulkeiden puutetta, sulla oli \tfrac ja pelkkiä numeroita perässä ilman aaltosulkeita. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2013 kello 13.33 (EEST)

Aivan, no se näytti toimivan. Tapa kopioitu muiden kielisten wikipedioiden kaavoista. Tallensin viisikulmion uudelleen, ja nyt se ei enää generoinut virheilmoituksia. Sattaa olla, että löysit virhelähteen. Hyvä juttu jatkon kannalta. --Jari Hokkanen (keskustelu) 15. lokakuuta 2013 kello 13.50 (EEST)

Joskus sellainenkin muoto \tfrac ilman aaltosulkeita parametreissa näyttäisi toimivan, mutta se ei ole käsittääkseni fi-WP:ssä olevien ohjeiden mukaista. Muiden kielten ohjeita math-syntaksista en juurikaan ole lukenutkaan. Onko jossakin toisenlainen ohje? Jos tuo tilanne oli vain toisesta wikistä kopioinnin tulosta, takana voisi olla jokin versiopoikkeama wikimoottorissamme. Sellaista syytä tilanteeseen vois tietenkin etsiä / kysellä tekniikan kaffeehuoneelta... --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2013 kello 13.57 (EEST)

Se on vain kopioitu, englanninkielisessä siitä ei muistaakseni ole mainintaa. Riemastuin vain sen yksinkertaisesta muodosta. Enpä käytä sitä enää. --Jari Hokkanen (keskustelu) 15. lokakuuta 2013 kello 14.35 (EEST)

Samalla kun korjailin \frac12-tyyppisiä kaavoja \frac{1}{2}-muotoon, tarkkailin päivämääriä. Olen ottanut tuon lyhemmän koodin käyttöön tämän vuoden huhtikuussa. Nyt pitäisi valtaosa korjauksista olla tehtynä, lukuun ottamatta niitä pieniä lisäyksiä, joita en ole lisännyt omaan listaukseeni. Niitä on varmaan hyvin vähän ja törmään niihin varmasti tämän vuoden puolella, koska aion kirjoitella geometriasta vielä lisää. --Jari Hokkanen (keskustelu) 19. lokakuuta 2013 kello 11.38 (EEST)