Keskustelu käyttäjästä:J Hokkanen/Arkisto 2

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Tunnustus

Wikipedian yhteistyöpalkinto:
Uraauurtavasta työstä kalliomaalauksien ja myös matematiikan parissa. Artikkelit on kirjoitettu tarkasti asiantuntemuksella ja ne on lähteistetty. Itseni ja muiden puolesta, kiitos! –Makele-90 (keskustelu) 4. marraskuuta 2013 kello 21.58 (EET)

Prenikkaa pukkaa. –Makele-90 (keskustelu) 4. marraskuuta 2013 kello 21.58 (EET)

Kiitos huomionosoituksesta. Se on ainoa, mikä minulle on myönnetty. Huomaan, että kuva-aiheena ovat papukaijat, siis useat kaijat. Tuli kesällä sellainen kaijamainen olo, kun tein useita kalliomaalauksista kertovia artikkeleita. --Jari Hokkanen (keskustelu) 4. marraskuuta 2013 kello 22.16 (EET)

Konkurrenssi ja yhdensuuntaisuus

Moi, luomallasi sivulla Konkurrenssi lukee, että "Avaruusgeometriassa kaksi suoraa eivät leikkaa toisiaan, elleivät ne ole sekä koplanaarisia että yhdensuuntaisia". Pitäisikös tuon ennemminkin olla "elleivät ne ole sekä koplanaarisia että epäyhdensuuntaisia"? Ja ehkä vielä parempi olisi "Avaruusgeometriassa kaksi suoraa leikkaavat toisensa vain, jos ne ovat sekä koplanaariset että epäyhdensuuntaiset". Hieman hankala nääs olisi tuo "eivät, elleivät, epä-"... Micraboy (keskustelu) 18. marraskuuta 2013 kello 00.55 (EET)

Totta, siinä on jäänyt virhe ajatukseen. Epäyhdensuuntaiset voisi silti olla erisuuntaiset. Voit toki itse muuttaa artikkelin heti, sillä "luojat" eivät omista tai vartioi tekstejään. Ne ovat vapaasti kaikkien paranneltavisa. Korjaan kuitenkin virheet heti, kiitos huomautuksesta. --Jari Hokkanen (keskustelu) 18. marraskuuta 2013 kello 13.25 (EET)

Olin noin myöhään jo sen verran väsynyt, etten ollut enää varma noista eivät-elleivät-yhdistelmistä. Ajattelin, että on paras antaa sinun muotoilla uusiksi, mikä olikin hyvä, koska minulle ei tullut edes mieleen sana "erisuuntaiset" :-) MUTTA nyt minusta näytttää, että siellä on edelleen ajatusvirhe - korjaan sen. Micraboy (keskustelu) 18. marraskuuta 2013 kello 16.08 (EET)

Skateholmin kalmistot

Luin artikkelin läpi, ja punainen linkki hocker-asento jäi mietityttämään. Eli se olisi artikkelitoivomus :) --Käyttäjä:Kielimiliisi 15. joulukuuta 2013 kello 18.40 (EET)

Hocker-asento on yleinen termi, MUTTA en ole löytänyt siitä kuvauksia tai artikkeleita. Mysteeri. Voisihan siitä kirjoittaa "omasta päästä" jotain. En mielelläni tee sitä enää, koska "kritisoin" sellaista kirjoittelua. --Jari Hokkanen (keskustelu) 15. joulukuuta 2013 kello 20.23 (EET)

Ehkäpä se olisi korvattavissa jollakin suomenkielisellä kuvailevalla ilmaisulla, jos se ei ole mikään arkeologian termi, kuten näyttää kun googlettaa sitä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 16. joulukuuta 2013 kello 12.59 (EET)

Huomasin saman. Myös taiteen motiivien ja etnograafiset rituaalin kuvaukset viittaavat sanaan. Kaipa se on yleissivistävää sanastoa, kuten supiini asento, adorantti ja sen sellaiset. Yllätys oli suuri, kun tanssijat eivät jaa samaa sanastoa. Löysin muutaman artikkelin, jossa sanaa käytetään selittäen: on makaavaa ja istuvaa hockeria. En tee niiden mukaan artikkelia, sillä perusmääritelmä olisi kivat tietää. Ne selitykset tuntuvat toisen käden selityksiltä. Lisään Skateholmin tekstiin selityksen ja sille yksi lähde.--Jari Hokkanen (keskustelu) 16. joulukuuta 2013 kello 14.23 (EET)

Jäätikköjoki

Tehtävien listallasi oli näköjään jäätikköjoki. Aihepiiriin liittyy Jäätikköjokimuodostumat, jonka loin jouluna. Siitä huolimatta myös jäätikköjoista voi ehkä pystyä kirjoittamaan oman artikkelinsa. (Tai en tiedä, kun osaan aihepiiristä vain alkeet, niin vaikea sanoa.)--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2014 kello 12.25 (EET)

Totta, ja vuosi sitten ajattelin kirjoittaa siitä jotain. Mutta se jäi, kun sain Virttaankankaan jne kirjoitettua. Minusta yksittäisen jäätikköjoen erilaisia piirteitä voisi käsitellä erillisessä artikkelissä. Niitä on monenlaisia, ja niiden fysiologiset ominaisuudet vaativat perehtymistä aiheeseen. Katotaan pari päivää, jos löydän aiheesta hyvät pohjatiedot ensin. --Jari Hokkanen (keskustelu) 27. tammikuuta 2014 kello 15.52 (EET)

Tein tällaisen alun jäätikköjokeen, sen voi lukaista tästä. Millaista tarkoitit? --Jari Hokkanen (keskustelu) 30. tammikuuta 2014 kello 19.13 (EET)

Olitkin jo siirtänyt tänne, ja tuohan on juuri sitä asiaa mitä voi kertoa itse ilmiöstä, kun sen jäljet esim. Suomen nykyisessä luonnossa ovat ikään kuin "fossiilisia". Juuri näinhän jääkausiteoria aikoinaan keksittiin, kun havaittiin samoja ilmiöitä toisaalta livenä jäätiköllä ja "fossiilisina" joka paikassa kaukana jäätiköistä. --Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 21.42 (EET)

Tämä homma on sitten "paketissa", ellei niitä asiavirheitä sitten löydy. --Jari Hokkanen (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 11.34 (EET)

Laivalatomus

Moi, olet ehkä huomannut että olen muokannut Laivalatomusta aika raskaalla kädellä. Siirsin siitä suurimman osan erilliseen luetteloon Luettelo laivalatomuksista, ja jäljelle jääneen osan ajattelin panna jossain vaiheessa ehdolle lupaavaksi. Tiedoksesi vain, jos haluat jossain välissä tarkistaa artikkelin, etten ole kielenhuollon yhteydessä oikonut mutkia liian suoriksi.--Tanár 24. helmikuuta 2014 kello 18.22 (EET)

• minäpä luen sen läpi --Jari Hokkanen (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 12.06 (EET)

Nyt se on ehdolla lupaavaksi.--Tanár 27. helmikuuta 2014 kello 12.00 (EET)

Siistin sitä vielä hieman. --Jari Hokkanen (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 18.29 (EET)

Karstun Linnanmäen kalliomaalaus

Tässä puhut merivedestä. Ovatko nuo maalijäljet peräisin ajalta jolloin Karstun alue oli meren peitossa? Nykyisinhän siinä on Lohjanjärvi. --Abc10 (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 19.10 (EET)

• Varoitus: kalliomaalauksen ikää on vaikea arvioida. Suomessa on vain kaksi ajoitustapaa: tyyli (hyvin epävarma) ja vedenpinnan korkeus. Sisä-Suomessa järvien korkeus on vaihdellut epätasaisen maankohoamisen vuoksi, jolloin järven pinta tulvi sen toisessa päässä. Lohjanjärvessä tämä ilmiö ei voi olla mahdollinen, koska järvi on suhteellisen pieni. Jos kalliokuvat ovat liian korkealla, jotta niitä ylettyisi maalaamaan edes seisten, täytyy avuksi "pyytää" vedenpinnan nousua. Lohjan tapauksessa Itämeren pinnan korkeusvaihtelut tunnetaan hyvin ja tiedetäänkin sen olleen joskus merenlahti. Se voisi olla selitys maalauksen sijainnille ja samalla karkea arvio maalauksen iästä. Tutkija on tosiaan puhunut merenpinnasta, joten toistin vain sen tiedon. Miltä selitys kuulostaa?--Jari Hokkanen (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 22.21 (EET)

Kyllähän se kuulostaa, mutta artikkelia lukiessa tätä taustatietoa ei lukijalle tarjota, siksi merenpinta on aika hämäävä. --Abc10 (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 22.48 (EET)

Sille ei ollut tarjolla lähdettä. Tämän asian tiedän monesta muusta tekstistä. Miten sen kanssa pitäisi toimia? --Jari Hokkanen (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 08.41 (EET)

En minä tiedä. Kommentoin asiaa lukijana. --Abc10 (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 10.38 (EET)

Voin etsiä sille lähteen, mutta se vie aikaa. Kirjoitan tähän vinkin, kun saan teksin valmiiksi. --Jari Hokkanen (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 11.37 (EET)

Clovis-kulttuuri

Moi. Tietenkin voit korjata artikkelia ja poistaa epäilyttäviä kohtia. Vaikutat henkilöltä joka on perehtynyt aiheeseen. Suurin osa tuosta on minun kirjoittamaani, sillä olen pyyhkinyt pois edeltäjien laittamaa lähteetöntä tai muuten epäolennaista tietoa. Anna mennä, paremmiksihan näitä yritetään hioa. --Kari-kujanpää (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 09.20 (EET)

Opetatko mahdollisesti Wikipedian muokkausta?

Hei, tänään rekisteröityi kahden kieppeillä useita uusia käyttäjiä, joista osa käytti Etunimi.sukunimi -muotoa, ja osan käyttäjäsivulla viitataan nyt sinuun. Oletko mahdollisesti opettanut opiskelijoillesi Wikipedian muokkaamista tai aikeissa sitä opettaa? Jos, niin Wikimedia Suomen EDU-projektia saa hyötykäyttää ja meihin ottaa yhteyttä, esimerkiksi käyttäjän Käyttäjä:Tommikovalan kautta. Iivarius (keskustelu) 8. huhtikuuta 2014 kello 15.02 (EEST)

• Kyllä, juuri aloittelemme. Viisi poikaa aloitti pohtimisen aihevalintojen parissa. Mikä on EDU-prohekti lyhyesti? --Jari Hokkanen (keskustelu) 8. huhtikuuta 2014 kello 15.08 (EEST)

Hyvä tietää. EDU-projekti on tuki- ja koulutusprojekti juuri siihen, mitä teet, eli erilaisissa koulutusympäristöissä Wikipedian käyttämiseen ja muokkaamiseen opastava ja auttava projekti. En itse varsinaisesti ole projektissa suuremmin mukana, sillä vastuullani ovat muut asiat, mutta Tommi Kovala ja muutama muu panostavat EDUun enemmän. Iivarius (keskustelu) 8. huhtikuuta 2014 kello 15.19 (EEST)

Kielilinkit

Jos joihinkin artikkeleihin on jäänyt kielilinkkejä, niin niitä voi pääosin poistaa itse muokkaustilasta. Ne ovat sellaisia, joita botit eivät ole syystä tai toisesta yhdistäneet wikidataan. Usein ne ovat täällä päässä olleet väärin, joskus taas wikidatassa on täkäläinen artikkeli väärin yhdistetty. Kannattaa yleensä kuitenkin ensin vilkaista, että onko ne yhdistetty muualla tai täällä olevaan toiseen artikkeliin tai uudelleenohjauksia tms. Tietysti niitä virheitäkin sattuu sekä wikidatassa että boteilla, niin välillä ne interwikit on tosiaan ihan miten sattuu. --Velma (keskustelu) 19. huhtikuuta 2014 kello 12.41 (EEST)

Kiitos.--Jari Hokkanen (keskustelu) 19. huhtikuuta 2014 kello 12.42 (EEST)

Halolankallion kalliomaalaus

Kartta ei anna asiasta tietämättömällä mitään kiinnekohtaa onko se edes nyky-Suomessa vaikka sitten tekstiä lukemalla voi ymmärtää. Jos siihen laittaisi vaikka Sotkamon tai mikä kylä siellä on sellainen tunnetumpi, asia olisi autettu. --Pateniemi (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 12.46 (EEST)

Moi. Oletpa nopea, laitoin artikkelin verkkoon noin 10 min sitten. Mutta sijainnista: klikkaa kartan yläpuolella olevaa koordinaattia, niin aukeaa uusi sivu, josta valitset vaikkapa oikeasta yläkulmasta Karttapaikka. Maanmittaushallituksen sivulla voit laajentaa näkymää, niin "löydät" maalauksen paikan. Toivottavasti ohjeet auttavat.--Jari Hokkanen (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 12.52 (EEST)

Sattui vaan silmään. Turhan monimutkaista. Eikö siihen karttaan voi lisätä että ensisilmäyksellä saa jonkin kiintopisteen? --Pateniemi (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 12.59 (EEST)

En osaa tehdä sellaista. Kartat ovat toistaiseksi tuollaisia tasavärisiä kuntarajakarttoja, joissa on vesistöjä mukana. Nykyään siihen saa lisättyä vain yhden pisteen, joka osoittaa kohteen paikan. Aisaan tulee vielä mahdollisesti joskus parannus. --Jari Hokkanen (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 13.02 (EEST)

Muistan kyllä nähneeni Wikipediassa karttoja, joissa on useampi paikka merkittynä, joten joku näppärä tekijä voisi varmaan helposti tästäkin tehdä sellaisen. Jäädään odottamaan. --Pateniemi (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 13.37 (EEST)

Linkkejä

Tässä Agricolasta uusia historia- ja arkeologia-aiheisia linkkejä: http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewforum.php?f=5 Lisäsin jo pari eri puolille wikipediaa (Ristimäki, valtatie 1, saamelaiskuvat). Muitakin voi ehkä pystyä lisäämään sopiviin pakkoihin, esim. Muinaispolut ja Kymenlaakson arkeologia. --Urjanhai (keskustelu) 30. toukokuuta 2014 kello 15.39 (EEST)

Kiitos. Kattelin aikoinaan tätäkin forumia, mutta silloin siellä ei tapahtunut vielä mitään. Nyt näyttää tapahtuvan. --Jari Hokkanen (keskustelu) 30. toukokuuta 2014 kello 17.42 (EEST)

Linkin teko

Wikipediassa linkki tehdään näin: Rostoviin eikä näin: Rostoviin. Säästät näppäinten painalluksessa ja samalla tekstistä tulee lyhyempi, ja onhan se nätimpikin :) --Käyttäjä:Kielimiliisi 26. kesäkuuta 2014 kello 22.07 (EEST)

Kappasvain, niin tulee. Itse asiassa tuo ominaisuus on Visuaalisessa muokkaimessa. Olen yrittänyt opetella sen käyttöä. Se on kätevämpi tekstin korjaamisessa ja nyt huomasin, että linkkien tekeminen on aavistuksen helpompaa. Ei visuaalinen muokkain ole näköjään täysin optimaalinen, koska se muodostaa pitempiä linkkejä. --Jari Hokkanen (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 22.35 (EEST)

'Tehdään' ja 'eikä' ovat vähän turhan disinformatiivisia sanavalintoja, sillä ohjeen mukaan molemmat tavat ovat hyväksyttyjä. Tämä vain näin sivuhuomautuksena, ettei käyttäjä luulisi tehneensä mitään väärää. Muutenkin napinpainallukset tässä tapauksessa (ks. J Hokkasen kommentti yllä) eivät vähenisi vaan - päinvastoin - lisääntyisivät (ainakin siihen asti, kunnes Wikimedian [menikö oikein?] koodaajat lokalisoivat härpäkkeensä tänne sopivammaksi). Kallisarvoisia tavuja toki säästyisi. Nättiyskin on subjektiivista. :) 85.194.253.105 30. kesäkuuta 2014 kello 23.40 (EEST)

Linkin teko 2

Mikä idea on tällaisessa [[Venezuela|veneitä]] linkityksessä? Šventojin asuinpaikassa oli muitakin yhtä käsittämättömiä, kuten karhukopla. Normalisoin ne kaikki, mutta joku selitys niille varmaan on? --Käyttäjä:Kielimiliisi 30. kesäkuuta 2014 kello 23.07 (EEST)

Saattaa olla omaa huolimattomuuttakin. En vielä tiedä. Tutkin asiaa. Oletko käyttänyt visuaalisen muokkaimen linkki-nappia? Sen linkit ovat erikoisia ja tulos poikkeaa ehdotetusta. Virhe voi tulla siitä, että kun visuallinen muokkain tarjoaa linkkejä annetulle sanalle, se tulee valita listasta. Jos klikkaa sitä väärin tai hyväksyy enterillä, voi tulos ollakin yllättävä. Katsotaan. --Jari Hokkanen (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 11.05 (EEST)

Kun muistaakseni teet näitä oppilaiden kanssa, niin tuli mieleen, että pilailevatko lapsoset. --Käyttäjä:Kielimiliisi 1. heinäkuuta 2014 kello 11.27 (EEST)

Eivät pilaile, koska he ovat käyttäneet kirjoittelussa omia tunnuksiaan. Ehkä (!) he eivät mene wikipediaan kesälomalla... --Jari Hokkanen (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 11.36 (EEST)

No et kai itse pilaile? Testailin vähän ja täytyy olla aika huolimaton, että karhuun tulee karhukopla, kun tarjolla on ensimmäiseksi karhu. --Käyttäjä:Kielimiliisi 1. heinäkuuta 2014 kello 12.51 (EEST)

En toki, olen aika huumorintajuton... ;-]. Arvoitus ratkaistu! Kirjoita sana karhu tai karhua tms. ja avaa visuaalinen muokkain. Merkitse sana ja klikkaa linkki-nappia tai Ctrl-K. Sitten klikkaat muokkauskenttää, niin avautuu lista karhua muistuttavista sanoista. Klikkaa nyt isolla kirjaimella olevaa Karhua. Nyt tapahtuu bugi! Lista vaihtui ja karhukopla on valittuna. Tässä painoin Enter'iä ja sain väärän linkin. --Jari Hokkanen (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 13.43 (EEST)

Ei tule. Sinulla on joku outo selain joka tekee tuollaisia. --Käyttäjä:Kielimiliisi 1. heinäkuuta 2014 kello 14.34 (EEST)

Vainiin, se on sitten ehkä Chromen tepposia, jota käytän. Olenkin sen käytössä huolellisempi, koska en haluaisi tuottaa tuolaisia turhia virheitä. --Jari Hokkanen (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 14.41 (EEST)

Huomio sivusta: Pitäisi kai tässä itsekin tutustua visuaaliseenkin muokkaimeen, jos joskus joutuisi neuvomaan uusia käyttäjiä. Muuten se vaikuttaa vähän samalta kuin nettisivujenkin visuaalinen muokkaus, että saa koko ajan hyppiä koodin/wikitekstin puolella.--Urjanhai (keskustelu) 14. elokuuta 2014 kello 12.37 (EEST)

Uusia aineistoja

Mainostin jo sekalaista-kahvihuoneessa: http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=5936 - Eli arkeologisia ja rakennetun kulttuuriympäristyön raportteja on tullut nettiin aimo paketti 130 vuoden ajalta.--Urjanhai (keskustelu) 14. elokuuta 2014 kello 12.34 (EEST)

• Kiitos tiedosta. Niitä on luettu ja niistä on kijoitettu Pispan asuinpaikka ja Kolmhaara.--Jari Hokkanen (keskustelu) 14. elokuuta 2014 kello 16.28 (EEST)

Kala-atlas tiedot

Moi, huomasin että olet merkinnyt kalojen ja rapujen esiintymislähteeksi Järviwikistä löytyvän RKTL:n Kala-atlas tiedot. Kala-atlas tiedot on kuitenkin vesistöalueen tarkkuudella, eli yksittäisessä järvessä ei välttämättä esiinny lajia joka on muualla kyseisessä vesistössä. Tällöin ei voi sanoa, että lajia esiintyy xx järvessä, vaan vesistöalueella xx johon myös järvi xx kuuluu. Joku voisi nopeasti katsoa, että esimerksi pienellä Kaukkostenjärvellä (tunnen järven kalaston) olisi ankerias, karppi, suutari, säyne ja vimpa, mutta oikeasti ne esiinyvät vesistöalueella Mynälahden rannikkoalue (95.211), joka on merta. Hienoja järviartikkeleita joka tapauksessa. –Makele-90 (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 15.31 (EET)

Noh! Eihän tuota järviwikin tietoa kannata jatkossa liittää järven tietoihin ollenkaan! Pitäisiköhän nuo Lapinjoen vesistön artikkelit siivota tuosta "faktasta"? --Jari Hokkanen (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 15.36 (EET)

Itse en käyttäisi tuota lähteenä yksittäisten kohteiden kohdalla, mutta kyseisessä vesistöalue-artikkelissa se on tietysti paikallaan. –Makele-90 (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 16.02 (EET)

Lupaavuusarviointi

Silmäilin artikkelia Koskeljärvi pikaisesti ja ehdotin lupaavaksi. Palautetta tuli kuitenkin kielenhuollosta. Joka tapauksessa mukavan näköinen artikkeli. Pahoitteluni että tulin tehneeksi arviointipyynnön impulsiivisesti kysymättä aloittajalta. Kaiken kaikkiaan järviaretikkelisi vaikuttavat erittäin hienoilta. Kokemus osoittaa että työ tekijäänsä neuvoo, ja nämä ovat hyvänä mallina meille muille.--Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 19.39 (EET)

En ole pahoillani, jos artikkelit paranevat ja että niitä ehdotellaan lupaaviksi. Kielitaitoni tuottaa välillä "kökköä", mutta yritän pitää asiat faktoina ja yritän esittää ne lyhyesti. Silloin lauseenmuodostus voi ylittää kirjalliset kykyni.--Jari Hokkanen (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 20.18 (EET)

Yksi selvennyspyynnöllä varustettu lause pitäisi kai aloittajan käydä tarkistamassa, ettei mene ajatus väärin. Muuten kielenhuolto hoituu hyvin joukkoistetusti. --Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2014 kello 20.48 (EET)

Pirunpöytä

Artikkelissa Pirunpöytä on vähän erikoista tietoa ja lähdekin on erikoinen, mutta kun siellä siteerataan kohteen opastaulua, niin mikä kanta tulisi ottaa opastauluihin? --Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2014 kello 16.59 (EET)

• En kannata opastauluja lähteenä, mutta on niissä asiaakin. Niitä voisi siteerata. --Jari Hokkanen (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 11.43 (EET)

kalliopaohjaista

Terve! Kyseinen sana esiintyy aikas monessa artikkelissasi! https://fi.wikipedia.org/w/index.php?search=kalliopaohjaista :) Palosirkka (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 21.34 (EET)

Kirous ja mylväys, anteeksi kielenkäyttöni. Copy & Paste -lieveilmiöstä on kyse. Korjaan luonnollisesti virheen itse, kun tiedän, missä artikkeleissa niitä on. Kiitos. --Jari Hokkanen (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 14.24 (EET)

Nyt on korjattu tuo virhe, uusia sitten odotellaan...--Jari Hokkanen (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 14.28 (EET)

Moi, ennen kuin jatkat uusien kirjoittamista, niin Kuusjärvi oli muuttunut näköjään vahingossa monessa artikkelissa Kuusijärveksi. Eli yksi i-kirjain liikaa. Kävin korjaamassa tähän menessä kirjoitetuista artikkeleista. –Makele-90 (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 16.35 (EET)

Niin onkin. Kiitos varoituksesta ja korjailusta. Tarkistan vielä tämä asian lopuksi ihman varmuuden vuoksi.--Jari Hokkanen (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 16.49 (EET)

Onnitteluja

Vähän myöhässä tulee, mutta tulee kuitenkin. Onnittelut kymmenestä vuodesta Wikipediassa! --A. Keronen (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 18.46 (EET)

Kiitos, kiitos. Hauskaa on ollut. Aluksi kirjauduin uteliaisuudesta sisään, sitten unohdin koko asian, myöhemmin aloin kirjoitella tänne juttuja. Vaikka en oleile täällä kuin sosiaalisessa mediassa, minut kai jo "tunnetaan". Minäkin "tunnen" jo jonkun. Juuri sopivasti. Toivottavasti tämä ei ensi vuonna jo kaadu....! --Jari Hokkanen (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 20.12 (EET)

Kursiivit

Hei! Käytät aika paljon kursiivia artikkeleissasi. Wikipedian tyyliohjeissa kursiivia suositellaan käytettäväksi vain erinäisissä teosnimissä, laivojen nimissä, tieteellisissä nimissä ja kielen aineksiin viitatessa. Paikannimiä ei pitäisi kursivoida. Aika harvoin olen nähnyt tällaista käyttöä tietellisissä teksteissäkään, joitakin termejä saatetaan kursivoida ensikerran mainittuna (kartoissa toki luonnonnimet saattavat joskus olla kursivoituna, mutta tämä on eri tilanne). Asiasta keskusteltiin Koskeljärven lupavuuskeskustelun yhteydessä ja ymmärrettiin todennäköisesti käyttämäsi idea kursiivin taustalla. Se on kuitenkin sen verran epästandarditapa käyttää kursiivia Wikipedian tekstissä, että suosittelisin kirjoittamaan paikannimet jatkossa ilman kursiivia. Se on kuitenkin tehokeino, joka herättää kysymyksen siitä, miksi tämä termi on nostettu esille. Mutta siis jatka toki muuten hienoa työtäsi! :) --PtG (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 11.45 (EET)

Ehdin jo tykästymään kursiiveihin. Viisi sekuntia sitten laitoin edelliset... No, eipä se asiaa muuten selvennä, vaikka ninistöä varten sitä käytinkin. Voin lopettaa sen tähän.--Jari Hokkanen (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 11.50 (EET)

Se olisi kiva. Kielenhuololliset ja -tyylilliset kysymykset ovat usein sellaisia, että suurimmalla osalla meistä on jotain korjattavaa. --PtG (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 11.59 (EET)

Vesistöalueet

Nyt löysin sen Suomen vesistöalueet julkaisun. Siinä (s. 12) käytetään nimeä "alue" (a) niistä vesistön eri jakovaiheiden osa-alueista, jotka eivät muodosta valuma-aluetta (esim. Kokemäenjoen alue, Kuloveden alue). Niistä eri jakovaiheiden osa-alueista, jotka muodostavat valuma-alueen, käytetään nimitystä "valuma-alue" (va) (esim. Harjunpäänjoen valuma-alue). Eli tuo muistelemani jaottelu oli kuin olikin oikein ja lähteeseen suoraan perustuvana sopii nimeämiseen.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 15.03 (EET)

Hyvä, että löytyi varmistus. Samalla kysyn, onko (la) lähialue hyvä termi (Kuloveden alue ja sen sisällä Rautaveden alue ja Kuloveden lähialue)? --Jari Hokkanen (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 15.29 (EET)

Siitä en osaa sanoa, joissain vesienhoitojulkaisuissa esiintyy termiä lähivaluma-alue yksittäisten järvien kohdalla, mutta en ole ihan varma miten se kuuluu määritellä. Loin nyt myös muuten artikkelin Kokemäenjoen alue ja laitoin näitä jakovaihenumeoita luokkien määrittelyihin. Kun jotkut saman jakovaiheen alueet esim. Kokemäenjoen alueella ovat melko pieniä, niin tuo yhdistely ja luokkien luominen vain suurimmille, mitä olet soveltanut Kokemäenjoen alueella, vaikuttaa mielestäni toimivalta.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 15.55 (EET)

Se on hyvä. Olen samalla kirjoittanut sisältöä samasta aiheesta (ks. Käyttäjä:J Hokkanen/HL4). Teen enää Lanajoen ja Saikkalanjoen valuma-alueista artikkeleita. Voin liittää tästä osia siihen. --Jari Hokkanen (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 15.59 (EET)

Kas, tuohan oli paljon paremmin ja perusteellisemmin kirjoitettu kuin oma lyhyt määrittelyni, enkä huomannut sitä ollenkaan. Jäsentely näköjään oli vähän toinen, kun itse tuossa luettelin vain osa-alueet numerojärjestyksessä. Luulen että näistä saisi yhden artikkelin kosmeettisin muutoksin, jos oma tekstini (kirjoitin alkuun vain luokan määrittelyä, ja se laajeni siitä) asetettaisiin johdanto-osaksi ja tuo hiekkalaatikkotekstisi sen perään varsinaiseksi käsittelyosioksi ja sitten tiivistelmä kaikesta sijoitettaisiin johdantoon, tjsp.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 16.20 (EET)

Nyt katsoinkin tuosta Suomen vesistöalueet -julkaisusta tuon kuloveden lähialueen. Vesistöaluejaossahan Piimäsjärvi ja Lanajoki ovat erikseen eivätkä kuulu siihen, mutta noin että kaikki ovat mukana, käsittely on loogisempi ja sitten lisää voidaan kertoa linkitetyissä aretikkeleissa. Ja samoin Kokemäenjoen alueiden kohdalla on loogista selostaa myös omina numeroinaan olevat sivujokien valuma-alueet ja Loimijoki, ja vastaavasti linkittää ne, joista on enemmän juttua muualla. Jos noita haluaa rinnastaa valuma-aluejakoon, niin se onnistuu luultavasti helposti jälkikäteen pikku maininnoilla sopivissa kohdissa ilman että tuota perusrakennetta on tarpeen lainkaan muuttaa miltään osiltaan.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 16.33 (EET)

Minusta lukittelun numerointi olisi hyvä näkyä, mikä helpottaa asioiden opetteluakin. Mitä asioita vesistöissä kannattaisia ainakin olla? Onko esitykseni liian seikkaperäinen? --Jari Hokkanen (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 16.25 (EET)

Esityksen seikkaperäisyysaste vaikuttaa tuossa hiekkalaatikkolinkissäsi oikeastaan aivan optimaaliselta, eli näyttää todella hyyvin ja tiivisti ja selkeästi kirjoitetulta mutta kuitenkin kattavalta. Jos meinasit osa-alueiden numeroita, niin niitä ehkä voisi sijotaa sulkuihin sanotaan nyt vaikka toisen jakovaiheen (tai miksei kolmannenkin) osalta myös tuonne jatko osaan kun ne ensin olisi mainiyttu tuossa johdannossa, koska ne kai esiintyvät myös esim. järviwikissä ja vapaissa paikkatietoaineistoissa. Mutta itse sisällölle tuo modifioitu jäsennys sopii paremmin.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 16.39 (EET)

Kokeilen sitä myöhemin, vinkkaan että voit "tarkistaa", josko se onnistui... --Jari Hokkanen (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 16.48 (EET)

Malttamattomana aloitin jo oman testauksen samalla. Kopion artikkelin nykyisen version ja sinun hiekkalaatikkotekstisi omaan hiekkalaatikkooni ja aloitin muotoilun: Käyttäjä:Urjanhai/Hiekkalaatikko3.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 23.06 (EET)

Nyt pääsin muokkauksessa jo Kuloveteen asti, mutta tuo kaikki nyt vain ihan alustavana muotoiluna. --Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 01.42 (EET)

Oikeastaan tuon voisi varmaan tallentaa artikkeliinkin, mutta kun omassa tekstissäsi lopuosassa teksti taisi olla vielä vähän kesken, niin en taida vielä tallentaa artikkeliavaruuteen. Mutta jos tuo kelpaa, niin voit kopioida muokkaukseni omaan hiekkalaatikkoosi ja jatkaa siellä ja sitten kun harkitset aiheelliseksi, siirtää artikkeliavaruuteen.--Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 02.35 (EET)

Vesistötunnus tai järvinumero on hyvä merkitä, koska ne ovat yksilöllisiä virallisia tunnuksia ja kertovat heti minkä jakovaiheen vesistöstä on kysymys. Samassa vesistössähän voi olla useita samannimisiä kohteita, jolloin pelkkä nimi voi johtaa harhaan. –Makele-90 (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 17.02 (EET)

Itse asiassa muuten, kun nyt on alettu kokonaisia vesistönosia käsitellä systemaattisesti, niin tulee mieleen näiden numeroiden saaminen myös mallineisiin ja wikidataan. Ja ehkä niiden käyttöä täsmenteissäkin voisi tutkia. Sv-wikissähän on boteilla luotu artikkelit kaikista Ruotsin järvistä, ja siellä muistaakseni on myös jotain sikäläisiä järvinumeroita täsmenteenä.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 18.46 (EET)

Sv-wikin täsmennesysteemi muuten näkyy olevan tällainen:

• Abborrsjön, Värmland
• Abborrtjärn (Blomskogs socken, Värmland)
• Abborrtjärnen (Sunnemo socken, Värmland, 664012-138922)
• Abborrtjärnen (Sunnemo socken, Värmland, 664058-139193)

Tätä en ehkä kopioisi suoraan, mutta se on yksi hyvä vertailukohta.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 19.02 (EET)

Itse olen aiemmin suosinut järvien nimissä selväkielisiä täsmenteitä tyyliin Pitkäjärvi (järvi Somerolla) (koska on myös kylä) tai Myllyjärvi (järvi Jyväskylän Myllyjärvellä) (koska on myös kaupunginosa). Jos tätä soveltaisi esim. tapauksiin Paskolammi (Hornio), Paskolammi (Kärppälä), Paskolammi (Rautajoki), niin muodot Paskolammi (Sastamalan Hornio), Paskolmammi (Sastamalan Kärppälä), Paskolammi (Sastamalan Rautajoki) eivät vaikuta oikein hyvältä. Täsällisempi olisi: Paskolammi (järvi Sastamalan Horniossa), Paskolmammi (järvi Sastamalan Kärppälässä), Paskolammi (järvi Sastamalan Rautajoella), mutta se on jotenkin epäekonominen, koska sana järvi on välttämätön vain jos on joku muu samanniminen kohde joka ei ole järvi (vrt. Pitkäjärvi (Somero)). Kuitenkin myös nuo muodot Paskolammi (Hornio), Paskolammi (Kärppälä), Paskolammi (Rautajoki) ovat hämääviä, koska niistä ei voi tietää edes missä päin suomea tai missä kunnassa ne ovat. Aiemmin tähän ei ole törmätty, kun laajoja alueita ei ole käsitelty systemaattisesti. Silloin voisi tulla mieleen jokin järvinumeron sisältävä täsmenne joko tyliin Paskolammi (35.136.1.004) tai jollain muulla variaatiolla tai kombinaatiolla. Luulen että vaihtoehtoja tämän suhteen kannattaa alkaa pohtimaan. Nykyiseen artikkeelien luontiin se ei vaikuta, koska nyt joka tapauksessa nimeämisessä on eri tapauksissa ja eri käyttäjien toimesta sovellettu erilaisia tapoja.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 19.34 (EET)

Ja jos taas tuota pohtii, niin muodot tyyliin Paskolammi (Sastamala, 35.136.1.004) olisivat eräs mahdollisuus.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 19.39 (EET)

Sv-wikissä muuten näkyi järville olevan valuma-alueluokat myös päävesistöjen välisille rannikkokaistoille. Käyttäjä:Makele-90 taitaa olla ainoa, joka näitä on käyttänyt järjestelmällisesti meillä, mutta niiden inkorporoiminen nykyiseen systeemiin esim. järvien tai valuma-alueiden luokittelussa vaikuttaisi hyvältä ajatukselta. Nythän sv-wikissä näkyy olevan luokkia tyyliin sv:Kategori:Örekilsälven-Strömsåns kustområde. Pitäisi vain miettiä, miten sama muotoiltaisiin meillä. Nyt meillä esim. Littoistenjärvi on alueella jonka nimi on "Välialue (82V043)", ja kun katsoin valuma-alauejaosta, joka minulla oli sattumalta SYKE:n latauspalvelusta ladattuna, niin näillä onkin selvä systemaattinen numerointi: 82V027, 82.028, 82V029, 82.030 jne. Eli oikeastaan nämä pystyisi hyvin lisäämään vaikka artikkeliin Luettelo Suomen vesistöistä.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 20.11 (EET)

Wikidatassa tai juurikin luokittelussa nämä koodit olisivat hyviä. Artikkelin nimessä ei ehkä niinkään. –Makele-90 (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 23.26 (EET)

Tuossa on tosiaan artikkelien nimien osalta eri vaihtoehtoja. Tuossa sv-wikin sabluunassahan numerotäsmenne tuli vasta kun muista täsmenteistä oli ensin käytetty 1) maakunta ja 2) pitäjä, ja samaa siis ajattelin tuossa vaihtoehdossa meilläkin, eli 1) täsmenteetön nimi (jos koko Suomessa vain yksi tietynniminen) 2) sanallinen täsmennys (esim. kunta tai joskus vaikka esim. päävesistö) ja 3) mahdollinen numerotäsmenne esimerkiksi kunnan tai päävesistön kanssa, jos samassa kunnassa, päävesistöalueella tms. on useampi samanniminen järvi. Siitä tuo sv-wikin / Ruotsin systeemi on hyvä, että täsmenteet siinä muodostetaan täysin mekaanisesti ja yksinkertaisesti ja hyvin lyhyesti, ja numerokoodia käytetään vasta kun kaksi muuta sanallista vaihtoehtoa on molemmat käytetty. Tuloksena tästä on aina vain maksimissaan kolmen sanan (maakunta, kunta, numerokoodi) lyhyt ja ymmärrettävä täsmenne. Näistä vain numerokoodi on läpinäkymätön, muut läpinäkyviä. Eroa Suomeen voi tuottaa lähinnä se, että Suomessa maakuntaa ei ehkä tulisi käytettyä niin luontevasti, vaan luultavammin yleensä kunta tai joskus/vaihtoehtoisesti päävesistöalue tai joskus (vastineena aluetasolle "socken") entinen kunta riittäisi. Kun taas, jos liikutaan kuntien sisällä niin nuo sanalliset konstruktiot tyyliin Myllyjärvi (järvi Jyväskylän Myllyjärvellä) ovat luultavasti yhtä läpinäkymättömiä kuin numerokoodi. - Tai oli miten oli, niin tässä kun laaja-alue käsitellään systemaattisesti, syntyy joka tapauksessa hyvää todellista materiaalia eri vaihtoehtojen arviointiin.--Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 02.52 (EET)

Kokemäenjoki-teemasta muuten hyvin kiinnostava ja hedelmällinen artikkelitoive, jossa olisi runsaasti aineksia vaikka mihin: Kokemäenjoen suisto. --Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 03.04 (EET)

Öln itsekin ajatellut sitä, mutta pohjatietoni ovat heikot ja aineistoa siitä on itselläni liian vähän. Siihen pitäisi löytyä sopivampi henkilö. Tai sitten aloittaa tyngästä ja katsoa, kuinka se houkuttelee kirjoittajia.--Jari Hokkanen (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 11.00 (EET)

No, kyllä sen joku jossain vaiheessa ainakin varmaan aloittaa, itsekin tunnen aihetta sen verran huonosti, että lähteiden kokoamisessakin olisi työtä, vaikka tiedänkin, että niitä on. Katsoitko muuten jo hiekkalaatikkolinkkiäni yllä, missä sijoitin vesistöjen osa-alueiden numerot artikkeliluonnokseen omassa hiekkalaatikossani? --Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 11.21 (EET)

Sain juuri täydennettyä viimeiset neliökilometrit Kulovedenalueen osuuteen ja sitten vilkaisin hiekkalaatikkoosi. Hienolta näyttää ja erityisesti selkeältä. Kovin on vähälaisesti punaisia linkkejä, minulla on tuo Sarkolanjoen valuma-alue sinisellä. Ehdotan, että täydennät minun hiekkalaatikostani loput aiheeseen liityvät tiedot omaasi ja julkaiset ne sitten välittömästi. Tämä vapauttaa minut tekemään Saikkalanjoen valuma-aluetta, joka on Loimaanjoen valuma-alueen lisäksi ainoat puuttuvat aiheen alkuprojektissani. Mitä ajattelet?--Jari Hokkanen (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 11.39 (EET)

Lisäsin muutoksesi omaan hiekkalaatikkooni. Ehkä tuon sitten voi julkaista. Mutta ehkä artikkelialoituksen kunnia suuremman työn tehneenä kuuluisi sinulle. Eli minun puolestani voit kopioida tuon hiekkalaatikkoni nykyisen sisällön artikkeliksi ja saat näin aloituksen nimiisi, kun teit kuitenkin päätyön. Ja vielä detaljohuomio: kun ilmoitat myös kolmatta jakovaihetta alemmam tason valuma-alueiden pinta-aloja, niin ovatko ne itse kartalta arvioituja? --Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 12.30 (EET)

En ole kunniamerkkien perään, julkaise se siitä vain suoraan. Olet itsekin tehnyt tutkivaa työtä. Detaljihuomio: En ymmärrä, mitä pinta-alaa tarkoitat. Tarkenna hieman.--Jari Hokkanen (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 12.38 (EET)

No, ehkä voin sitten tallentaa, mutta merkitssen muokkausyhteenvetoon alkuperän. - Siis esim. Teernijärven ja Kahtalammin yhteisen laskuohan valuma-alueen pinta-ala, ja taisi noissa olla joku muukin vastaava. Jos joskus yritetään lupaavaksi tmns. niin näistä voi joku kysyä.--Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 13.10 (EET)

Loimijoki olisi kiinnostava, ja itse asiassa olen siihen joskus tehnyt vähän luonnostelua artikkeleissa Loimijoki ja Kuivajärvi ja Pyhäjärvi, ja luomasi sabluunan perusteella sitä olisi helppo jatkaa. Juuri nyt voi kuitenkin olla, että en ihan vielä ehdi tehdä kovin paljoa sille, joten sen puoleen aihe on käytettävissä ja voin kyllä osallistua siihenkin jos satun ehtimään.--Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 12.45 (EET)

1) Otin Kahtalammin ja Ternijärven valuma-alueen siitä uomasta, joka tuo molempien vedet Kuloveteen. Olen päätellyt, että OIVAn "Yläpuolisen valuma-alueen koko" tarkoittaa sitä lähtien ojan alkupistreestä liikkeelle. 2) Otan Loimijoen käsittelyyn vasta, kun olen kirjoitellut lisää tekstiä järvitynkiin, joita on jo paljon. Eli keväällä. 3) Miten arkistoidaan käytyjä keskusteluita? Tämä on jo pitkä ja sitä joutuu vierittämään varsin pitkälle. --Jari Hokkanen (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 12.54 (EET)

Jaa niin, noita oivan uomiahan olen itsekin juuri käyttänyt muuhun kuin wikipediaan. Ehkä noita voi vielä täydentää lähteisiin jos joskus tarjoaisi lupaavaksi tms. Jos et ennen kevättä pääse Loimijokeen, niin tätyy katsoa ehdinkö itse tehdä sille jotain alustavaa jossain välissä mutta se on epävarmaa, ja sen puoleen aihe on vapaasti käytettävissä, tai jos ehdin jotain sille tehdä, niin laajennettavissa. Arkistoinnista oli jossain ohje, koetan etsiä.--Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 13.10 (EET)

Tässä: Wikipedia:Neuvonta/arkisto6#Keskustelusivun_arkistoiminen. Kuukautta vanhemmat muistaakseni saa arkistoida.--Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 13.12 (EET)

Helsingin entiset järvet

Selitä, miksi poistit luokan järvistä turhana. Mielestäni luokka oli hyvinkin järkevä kun se kokoaa yhteen kiinnostavat Helsingin kaupungin alueella olleet entiset järvet. Ei sillä ole hitonkaan väliä, mikä on erikseen kuivatettu ja mikä on vain entinen. Uusi luokituksesi on mielestäni huonompi ratkaisu. --Pxos (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 16.07 (EET)

Ilmeisesti ainoa syy oli se, että luokassa oli "sekaisin" sellaisia järviä, jotka on ihminen kuivattanut ja jotka ovat itsestään tyhjentyneet. Samalla hävisi yhteys Helsingin historiaan ja maantieteeseen ja luokka jäi tyhjäksi. Korjaan asian, palautan luokat takaisin. --Pxos (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 16.14 (EET)

Sitä paitsi kaikkien kolmen järven artikkelissa luki, että ne on nimenomaan kuivatettu, joten luokkamuutoksesi olivat järjettömiä, kun itse päätit, että Huopalahdenjärvi olisi "entinen järvi" ja kaksi muuta olisivat "kuivatettuja järviä". Nyt hyppäsit kyllä järveen itse. Ei tuossa ollut mitään johdonmukaisuutta lainkaan. Älä tee tuollaisia jatkossa. --Pxos (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 16.18 (EET)

Perustelu oli se minkä annoin, ja itse asiassa kolmen artikkelin luokka on jo sillä rajalla, että sitä ei kannattaisi perustaa, tämä on mielipiteeni. Ihmetyttää, ettei Helsingin järvien kuivattamisesta ole artikkelia, vaan asia pitää huomioida luokkana. Eikö asian voisi kirjoittaa sisään johonkin Helsingin historiaan jonkin episodin selittäväksi kappaleeksi. Mielestäni silloinkin Helsingin kuivatetut järvet voisivat "maata" muun Suomen kuivatettujen järvien joukossa. Näin olen ajatellut tehdä "muualla Suomessa". --Jari Hokkanen (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 18.55 (EET)

Yleensä ei tehtä luokkia, joihin voi tulla vain muutama artikkeli (Wikipedia:Luokittelu). Näin jos ei ole erityisiä perusteita tehdä pikkuluokkia esim. "luokittelun symmetrian" takia (kun vastaavissa tapauksissa vieressäkin on tehty omat luokat isommalle määrälle artikkeleita). Onko nyt olemassa näitä erityisiä perusteita? --Aulis Eskola (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 19.15 (EET)

Kysymys on ilmeisesti J Hokkaselle esitetty sisennyksen perusteella. Muuten sanon, että jos tuo luokka pitää poistaa, sieltä on siirrettävä luokat "Helsingin historia" ja "Helsingin luonto" noihin järviartikkeleihin eikä niin, että luokka vain poistetaan artikkeleista ja jätetään tyhjä luokka jäljelle. Vaikka Eskola ei minulta kysykään, minun mielestäni tähän luokitukseen on hyvä perustelu, kun niitä on peräti kolme ja vissiin muualla periferisessä Suomessa (Vantaa, Espoo ja muut käpykylät) ei ole tällaista määrää entisiä järviä olemassa yhden kunnan alueella. Lisäksi J Hokkanen ei ole vastannut siihen, miksi hän on sijoittanut järvistä kaksi yhteen ja kolmannen toiseen luokkaan. Jos lähteitä ei ole kunnolla, ei kai silloin kukaan ole kirjoittanut erikseen artikkelia "Helsingin järvien nousu ja tuho". Luokka on nyt tapa kertoa, mitkä järvet ovat Helsingin entisiä. Mitä vikaa siinä on? --Pxos (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 19.28 (EET)

Menipä vakavaksi! En edelleenkään säilyttäisi tuota luokkaa. Olet sitäpaitsi oikeassa, luin yhden järven tekstin huolimattomasti, ja ne kaikki voitaisiin sijoittaa kuivatettujen järvien luokkaan. En keksi mitään syytä perustaa erillistä luokkaa noille, kun ei muitakaan kuivatettujen järvien luokkia ole. Niitä tulee pian lisää, ja tuo yksi luokka näyttää siinä kontekstissä hupaisalta. Mutta siitä vain, minä mielummin tuotan sisältöä kuin järjestelen sitä. --Jari Hokkanen (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 19.41 (EET)

Kommentti on esitetty vain keskusteluun jatkoksi ja kysymys on kaikille näiden artikkelien luokituksesta kiinnostuneille. Jatkokommenttia vähän kaikkeen edeltävään keskusteluun kait on tapana sisentää yksi taso lisää. Ei sisennyksellä käsittääkseni voi kommenttia molemmillekaan osoittaa?! Yritin viittauksella käytäntöihin ja tapoihin tuoda vain jotakin näkökulmia ja ajatuksentynkiä mukaan pohdintaan.

Katkennut yhteys Helsingin historia- ja Helsingin luonto-luokkiin pitää tosiaan korjata, jos luokan Luokka:Helsingin entiset järvet poistaa (järvet Huopalahden järvi, Sörnäisten järvi ja Töölönjärvi). Luokitusta muutettaessa on aina syytä tarkistaa, miten luokitusmuutos suhtautuu luokkien hierarkiaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 22.35 (EET)

Ja nyt huomasin, että Sörnäsbäcken on muutettu ojaksi vaikka lähteessä puhutaan joesta, joten toiminta alkaa olla entistä omavaltaisempaa ja ei taida perustua mihinkään muuhun kuin Hokkasen fiiliksiin. Kuten Eskola sanoi on syytä tehdä asioita oikein eikä väärin. Jos tätä tarkastelee Helsingin historian tai luonnon kannalta, on todella hyvä, että nämä järvet ovat omassa luokassaan eivätkä sekaisin luokissa "Helsingin historia" tai "Helsingin luonto". Jos entiset järvet ovat suoraan luokassa "helsingin luonto", niin ei siinä ole mitään järkeä kun ne eivät oikeastaan enää ole osa Helsingin luontoa, mutta jos niissä on väliluokka, niin asia tulee selkeämmin ymmärrettäväksi. Samoin Helsingin historiassa: kun entiset järvet ovat omassa luokassaan, luokka Helsingin historia muodostuu järkevämmäksi. Tässä asioita on ajateltu pelkästään sen kannalta, että luokka on jotenkin hupaisa. No minua ei huvita yhtään. Laita luokka merkittävyyskeskusteluun, jos siitä halutaan keskustella. Älä tee niin, että poistat luokan, luokittelet artikkelit uudestaan miten sattuu, jätät tyhjän luokan jäljelle ja korjailet artikkelien tietoja. Luokan voi poistaa, jos siitä päätetään yhdessä, mutta tällainen touhu on kyllä onnetonta. --Pxos (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 22.56 (EET)

No, luin ne kolme järveä ajatuksella ja huomasin, että asiasisältö on kuten sanoit. Samalla pisti silmään sana bäck, mikä on yleensä suomennettu puroksi. Korjasin sen merkitystä vastaavaksi. Mutta lähteessä asia olikin käännetty joeksi, kuten sanoit. On ymmärrettävää, että vaihdoit joki-sanan takaisin. En aio korjata asiaa enää, vaikka tekstissä sanottiin, ettei joki olisi riittänyt pyörittämään myllyä... --Jari Hokkanen (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 23.45 (EET)

Harmi kun ilotulitteet loppuivat uutenavuonna. Olisin näet ampunut pari rakettia taivaalle siitä ilosta, että se mitä täällä juttelen löytyy samanlaisena sekä itse artikkeleista ja niiden lähteistä enkä puhu täysin omiani. Tämä on fantastista. Lasku-uoman nimi oli ruotsiksi Sörnäsbäcken kaiketi 1600–1700-luvulta alkaen. Emme tiedä, mitä bäck on tarkoittanut silloin, joten sitä ei voi suomentaa puroksi sen vuoksi, että Hokkanen suomentaa bäckit puroiksi 2000-luvulla. Se voi olla puro, oja, noro tai poronkusema, mutta kun lähteessä puhutaan joesta ja kun joki on kaikkein neutraalein sana kuvaamaan veden virtausta – varsinkin yhdyssanassa laskujoki – niin jotenkin mielestäni lähteen muotoilu sekä nämä perustelut vakuuttavat minut ennemmin kuin fiilistelyt. Sana träsk tarkoittaa nykyruotsissa soistunutta lampea, mutta 1700-luvulla se lienee tarkoittanut järveä yleensä. Onneksi lähteessä puhutaan järvestä, ettei tarvitse fiilistellä sen suomentamisesta suolammeksi tai letoksi. Ajatella, että artikkelin sisältö ja peräti lähteet ovat juuri kuten olen sanonut. Olen vieläkin hämmästynyt tästä seikasta. Ihmeellistä, etten pistänyt omiani. Kerta kaikkiaan. --Pxos (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 23.58 (EET)

Nyt sitten vaan ihmeellisiä unia. Hyvää yötä ja parempi seuraava päivä, meille molemmille. --Jari Hokkanen (keskustelu) 10. tammikuuta 2015 kello 00.04 (EET)

Järvien täsmenteet

Hei, huomasin että olet käyttänyt järviartikkeleiden nimissä usein täsmenteitä, vaikka ei ole toista samannimistä artikkelia (ainakaan vielä). Pääsäännön mukaan: jos Wikipediassa on vain yksi artikkeli jollain nimellä, täsmennettä ei käytetä. Jos on todennäköistä että samanniminen artikkeli tulee, tällöin voi tietysti laittaa täsmenteen "valmiiksi", mutta täsmenteiden pitäisi olla keskenään loogisia. Esim. "kuivatettu järvi" on outo täsmenne, jos samassa kunnassa ei ole samannimistä kuivattamatonta järveä. -93.106.183.177 15. tammikuuta 2015 kello 00.14 (EET)

Samassa kunnassa on samanniminen kylä ainakin tapauksessa Hiirijärvi, joten se ei mielestäni ole huono täsmenne ja toimii loogisesti, koska kylä on suurempi ja tärkeämpi asia kuin sen vieressä ollut hävinnyt järvi. Sen sijaan nimet muotoa Hanhijärvi (Houhajärvi) ovat mielestäni huonosti toimivia, koska niistä ei voi nimen perusteella tietää edes missä päin Suomea järvi on. Siksi tuon muotoiset nimet olisi mielestäni hyvä muttaa johonkin muuhun muotoon. Taisin tästä juuri tuossa yläpåuolella esittääkin pohdintaa, mutta koska aiemmin ei ole ollut systemaattisesti kirjoitettuna artikkeleita kaikista jonkun vesistön tai vesistönosan järvistä, niin näitä pitää varmaan miettiä ensin kokonaisuutena. --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 22.32 (EET)

Jos haluaa olla oikein tarkka niin voi tehdä näin: 1) Haluan kirjoittaa artikkelin järvestä nimeltä Härjänvatsa. 2) Huomaan että on myös samanniminen kylä kokonaan toisella paikkakunnalla. 3) Arvioin, että suurehko kylä on merkittävämpi kuin pienehkö järvi. 4) Koska näin on, ja täsmenteellistä artikkelia ei voi olla ilman täsmenteetöntä artikkelia, kirjoitan lyhyen artikkelinaloituksen kylästä Härjänvatsa. 5) Nyt voin kirjoittaa kylään verrattuna vähemmän merkittävästä pikku järvestä artikkelin täsmenteellisellä nimelä Härjänvatsa (Kiikala) (täsmenteenä entinen kunta, koska oletan että entiset ja nykyiset kunnat ovat niin tunnettuja, että niitä voi käyttää täsmenteinä, ja Kotus suosittelee entisten kuntien nimien käyttöä sijainnin määreenä). Mutta tämä kai on jo hifistelyä. --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 22.42 (EET)

Ideana sillä tavalla hyvä, että siinä noudatetaan selkeää täydentävää periaatetta artikkeleiden luomisessa; ensin ilman määrettä ja loput lisämääreen avulla. Jos nimi on jo käytössä ilman määrettä, pitäisikö siihen käydä lisäämässä määreen? Silloin syntyy lisähommia, koska siihen viittaavat linkitkin pitäisi päivittää. Eli, laiska jättää artikkelin kirjoittamatta? Toisaalta, jos pitää tehdä ensin kylästä artikkelin, jotta voisi kirjoittaa lammesta, eikä siinä tulisi kirjoitettua tynkäartikkelin? Itsekkäästi ajattelin ongelmaa itsekseni ja päädyin seuraavaan ratkaisuun. Karttapaikasta selasin järven nimen avulla, missä on kaimoja ja kuinka paljon. Jos kaimoja oli vähän, kirjoitin järven nimen perään lisämääreeksi kunnan. Jos kaimoja oli paljon, listasin kaimat tutkimani kunnan sisällä. Jos niitäkin oli useita, laitoin lisämääreeksi suurimman kylän. Kritiikin mukaan olisi pitänyt laittaa lisämääreeksi kunnan nimen ja kunnan sisältä vielä tarkentavan lisämääreen (Lamminjärvi (Sastamala, Sävi)).--Jari Hokkanen (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 23.21 (EET)

Tuo jälkimmäinen oli nyt ehkä turha ylimääräinen kuriositeetti ja enemmän huulenheittoa. First served periaate on ihan hyvä, ja jos siinä on korjattavaa, niin korjaukset voi tehdä joku muu myöhemmin. Esim. itse loin artikkelim Jakkula ja joku muu katsoi, että jossain muualla on suurempi ja merkittävämpi Jakkula ja loi täsmenteettömän täsmennyssivun. Ja vastaavasti joku muu oli luonut artikkelin Häntälä, ja tein itse saman tempun ja loin täsmenteettömän täsmennyssivun. - Ja näitäkin voidaan tarvittaessa korjata edelleen (tuossa esim. myös täsmenteetön nimi artikkelille Häntälä (Somero) olisi saattanut tulla kysymykseen esim. postinumeroalueen statuksen perusteella). Kun tähän asti laajojen alueiden kaikista järvistä ei ole ollut artikkeleita niin tätä pystyy oikeastaan kunnolla arvioimaan vasta nyt, ja silloin oikeastaan nimeämissabluunan säädötkin lienee helpointa tehdä saadun kokemuksen perusteella kootusti jälkikäteen. Itse asiassa tuo Lamminjärvi (Sastamala, Sävi) voisi olla varteenotettava vaihtoehto, jos ei mennä järvinumeroihin, joita ainakin Käyttäjä:Makele-90 yllä ei tuntunut pitävän hyvinä. Nythän eri muokkaajat ovat käyttäneet vähän eri sabluunoita, ja niistä voi koettaa valikoida sopivimpia, ja tuo minkä esitit saattaa olla tähänastisista ehkä paras. Eli olisikin Liesjärvi (Tammela, Mustiala) jne. Koska tuostahan jokainen näkee sijannin kunnan tarkkuudella, ja tarkempi sijanti on tutkittavissa, ja aluetta tunteva tietää tuon perustteella kohteen suoraan. Semmoisiakin kuin Hirvijoki (Varsinais-Suomi) ja Palojoki (Paimionjoen sivujoki) on käytetty, mutta ne sopivat järville harvoin, koska usein samoja nimiä näkyy olevan samoissa vesistöissä samoissa kunnissa. Silloin kunta - kylä -tarkenne lienee paras, ja toimiva siksikin että samassa kylässä tuskin koskaan on kahta samannimistä järveä. --Urjanhai (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 10.15 (EET)

Mitä ajattelet tästä: Kynsijärvi (kuivatettu järvi), jonka voisi kirjoittaa 1) Kynsijärvi (Kokemäki) tai 2) Kynsijärvi (suo Kokemäellä) ? --Jari Hokkanen (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 10.21 (EET)

Toseenkin asiaan haluaisn kuulla mielipiteesi. Käytän kuivatetun järven sijainnin lähteenä Karttapaikasta kopioimaani linkkiä. Linkin tekstimäärä on suuri ja artikkelit "turpoavat". Pitäisiköhän alkaa käyttämään pelkästään koord- mallinnetta? --Jari Hokkanen (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 13.16 (EET)

Global account

Hi J Hokkanen! As a Steward I'm involved in the upcoming unification of all accounts organized by the Wikimedia Foundation (see m:Single User Login finalisation announcement). By looking at your account, I realized that you don't have a global account yet. In order to secure your name, I recommend you to create such account on your own by submitting your password on Special:MergeAccount and unifying your local accounts. If you have any problems with doing that or further questions, please don't hesitate to contact me on my talk page. Cheers, DerHexer (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 02.17 (EET)

Harolanjärvestä

Tein pientä kielenhuoltoa, ja tuli mieleen pari vinkkiä. Ovaali on suomeksi ihan vain 'soikea'. Sitten toiseksi: joskus on jossain päätetty ettei lähdeviitteisiin tehdä Wikipedian sisäisiä linkkejä, joten poistin sieltä linkitykset. Yhden selvennyspyynnönkin laitoin sinne, kun en ymmärrä mitä siinä sanotaan. Voi johtua rajoittuneisuudestani, mutta katso sitä kuitenkin. Muuten mukavaa jos kaikki Suomen järvet (..."viinaksi muuttuisi"... ei sentään :) saavat artikkelin Wikipediaan. --KpaIsh (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 08.50 (EET)

Jos haluaa nähdä vision toteutuneena, niin kaikki Ruotsin järvet... eivät ole muuttuneet viinaksi, mutta ovat saaneet boteilla artikkelin sv-wikiin. - Ja jos katsoo tyypillistä pelkällä botilla luotua artikkelia, niin aika pitkän ja kauniin tarinan se botti on pelkästä tietokannasta pystynyt joka järvestä vääntämään. Jos J Hokkasella matemaatikkona on ohjelmointitaitoa, niin siinä olisi melkein seuraava haaste.--Urjanhai (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 10.20 (EET)

Käyttäjätunnus

Hei, huomasin että keskusteluallekirjoituksessasi ei näy todellinen käyttäjätunnuksesi. Ohjeessa lukee selkeästi: "Allekirjoituksen tulee sisältää selkeästi luettavassa muodossa käyttäjän todellinen käyttäjätunnus; linkkinä käyttäjän käyttäjäsivulle tai mahdollisesti käyttäjän keskustelusivulle jos käyttäjäsivua ei ole. Allekirjoitus ei saa antaa valheellista kuvaa käyttäjän käyttäjätunnuksesta." terv. --KpaIsh (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 11.06 (EET)

Kävin muuttamassa sitä. Olisiko nyt oikein? --J Hokkanen (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 11.12 (EET)

Juurikin noin. Hyvä. --KpaIsh (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 11.19 (EET)

Kuivatettuja järviä

Loimijoen valuma-alueella Koenjoen laajentumana on ollut kuivatettu järvi, olisiko ollut nimeltään Rautajärvi, nykyäänkin siellä on kulmakunta nimeltä Järvensuo.--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 12.15 (EET)

Vaikuttaa olevan vuonna 1913 jaettu peltoalue. Metsämaan väki on perannut jokea ja siitä syntynyt niitty olisi jaettu osakkaiden kesken. Loimaalla järvien kuivatus on ollut harvinainen tapahtuma, yleensä kuivatettiin soita. --J Hokkanen (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 12.54 (EET)

Lisävinkki: KUn käytät lähteenä Kalmbergin karttaa, niin huomaa myös Kansallisarkiston digitaaliarkistossa http://digi.narc.fi Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) eli http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=276241.KA&amnimeke=Maanmittaushallitus . Siellä etenkin Pitäjänkartasto http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=137170.KA ja Senaatin kartasto (esimerkkejä kartoista ks. esim. artikkelista Koski Tl) http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=137171.KA voivat olla hyödyllisiä. Näistä etenkin pitäjänkartasto ja myös kihlakunnankartat on huomionarvoinen verrattuna Kalmbergin karttaan, koska Kalmbergin kartta perustuu kihlakunnankarttoihin ja kihlakunnankartat pitäjänkarttoihin. - Ja edellen pitäjänkartat perustuvat isojakokarttoihin. - Mutta että tämä ei olisi liian helppoa, niin sen jälkeen kun pitäjänkartat on 1840-luvulla tehty ja niistä on sitten kopioitu kihlakunnankartat ja näistä Kalmbergin kartat, niin pitäjänkarttoja on edelleen päivitetty liimaamalla niiden päälle uudempien maanmittaustoimituskarttojen pienennöksiä. - Ja lisäksihän arkistonmuodostajan Maanmittaushallitus alla http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?amtun=11231.KA on tuolla myös Maanmittauslaitokssen uudistusarkisto, jossa on alkuperäisiä maanmittaustoimitusten karttoja, joihin on myös hakemisto. - Ja koska näitten digitointi on aloitettu Tureun ja Porin läänistä, niin siellä on jo aikaq monesta Satakunnan kunnasta karttoja (esimerkkejä kartoista ks. esim. artikkeli Lasikylä). Itse esim. kun hiljattain olen käynyt läpiu erään alueen vesistöjä muutoin kuin Wikipediaa varten olen käyttänyt näitä kaikkia. Ja niinpä kun esim. pitäjänkartassa tieto on alkuperäisempää kuin Kalmbergin kartassa, sitä tulee käytettyä. - Mutta silti siinäkin tieto on puutteellista ja vaihtelevaa, ja siinä on kopioinrivirheitä, joita Kalmbergin kartassa edellen on lisää. Sen sijaan maanmittaustoimitusten karttojen uudistuksissa isojakokartat ovat tarkkoja, mutta vaikeita hahmottaa etenkin alueella, jota ei tunne ta jonka kylien sijoittumista ja rajoja ei tunne. - Mutta toisaalta jos käyttää Kalmbergin karttoja, pitäjänkarttoja ja esim. isojakokarttoja ja vielä vanhoja painettuja peruskarttoja jotka myös ovat netissä palvelussa Vhttp://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ niin on jo aikamoinen määrä maisemahistoriaa käsillä. - Joskin tämä vaatii että alueen tuntee joko kartalta tai muuten. - Ja lisäksi myös sotilastopografien kartoittamissa Senaatin kartoissa eli Venäläisissä topografikartoissa on usein hyvin tarkkaa tietoa esim. järvistä, puroista ja kaivetuista uomista. - Joskin näissäkin tarkkuus voi vaihdella, kun karttoja tehtiin Satakunnassakin 1870-luvulta 1910-luvulle, ja lisäksi kartoituksen tarkuus rintamailla ja takametsissä voi olla eri. Joskus kartoitus on tarkempaa kuin nykyisissä peruskartoissa, joskus taas kokonaisia järviä voi puuttua tai niille on arvottu lasku-uoma hilseestä väärään suuntaan ilmeisesti ajan säästämiseksi kartoitustyössä. - Eli näin kaikissa lähteissä on hyvin erilaisia ja lähdekohtaisia virheitä, mutta toisaalta niistä voi löytyä tarkkoja, yksiselitteisiä ja varmoja tietoja.--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2015 kello 23.51 (EET)

Esim. aiheesta Koijärvi (järvi) veikkaan että tuolta löytyy senaatin kartoista hieno kartta. KA:n sivuilla on myös klikattava indeksikartta, josta voi etysiä, koska tuosta digitaaliarkiston aivan järjettömästi kunnittain järjestetystä käyttöliittymästä ei löydy mitään. - Se on todellakin aivan vailla mitään päätä taikka häntää, kun yleensä joka lehdellä väistämättä on useampaa kuntaa, ja näin karttalehtien järjestäminen kunnittain on yksinkertaisesti järjetöntä, kun jotain lehteä, jossa on useampaa kuntaa, saa hakea aakkosista joka kunnan kohdalta voimatta tietää mihin kuntaan se on heitetty, kun ainoa järkevä tapa olisi nimetä kuvat lehden numeron mukaan. niin kuin ne joskus aiemmin olivatkin, mutta jossain järjettömässä "uudistuksessa" muutettiin näin. --Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 00.23 (EET)

Vielä yksi vinkki, nyt kun saavuit muokkaamaan Lounais-Hämeen aluetta: Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys on verkkosivuilleen skannannut aikakauslehden Lounais-Hämeen Luonto kaikki numerot 1950-luvulta alkaen. Siieltä voi löytyä jotain vesistöteemaankiin. Sisällysluetteloa heillä ei taida siellä vielä olla, mutta lehden numeroihin sisältyy aika ajoin siihenastisten lehtien koottuja sisällysluetteloita (jos vain jaksaa kaivaa, missä numeroissa ne ovat).--Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 10.55 (EET)

Kiitos. Ovat hyviä lähteitä järvien luontoarvojen taustatiedoiksi. --J Hokkanen (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 11.26 (EET)

Artikkelitoive

Lintupaju. Jänhijoki laskee Loimijokeen Lintupajun luhdassa. LHLY:llä ja Lounais-Hämeen lintuharrastajilla on kummallakin siitä sivu, koska se on tärkeä lintujen elinympäristö, ja siellä on lintutorni. Saa nähdä, innostunko itse laatiman artikkelin (kun en tunne lintuja, niin voi olla huonoa), jos en, niin tämä on vapaasri käytettävissä.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 20.37 (EET)

En ole kuullukkaan, tai, onko siellä haikaroita? --J Hokkanen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 20.40 (EET)

En tiedä, rupesin jo aloittamaan, mutta joku lintuspesialisti saa mielellään jatkaa, tallennan aloituksen kohta.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 20.59 (EET)

No niin, siitä voi jatkaa. Onko se tarkoituksella että on vain luokka IBA mutta ei FINIBA?--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 21.25 (EET)

Tein nyt myös luokan Suomen tärkeät lintualueet. –Makele-90 (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 01.09 (EET)

Lämmittelyä

Ottaisitko sinäkin alan ihmisenä kantaa artikkeliin lämpö - käsitteen erisävyisiin merkityksiin. Tämä kysymys "mitä lämpö on" on lähes yhtä kimurantti selitettäväksi kuin "mitä sähkö on". Miten sen selittäisi lyhyesti ja tyhjentävästi? Mihin asti käsite ylettyy tällaisessa kohdassa, jossa tulee assosiaatioita laajan ilmiövyyhden eri osiin? --Aulis Eskola (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 13.06 (EET)

Sanon tässä heti fysiikassa käytettävän kahden käsitteen sisällön. Lämpö on fysiikassa lämpöenergian SIIRTYMISTÄ. Jos kylmä kappale saa toiselta energiaa (termodynamiikan 1. pääsääntö), on liikkuva energia LÄMPÖENERGIAA eli LÄMPÖÄ. Se "imeytyy" eli "lämmittää" kappaletta, jolloin energia muuttuu siinä SISÄENERGIAKSI. Kun systeemiin siirtyy lisää LÄMPÖENERGIAA kasvaa systeemin SISÄENERGIA yhtäsuurella määrällä. Kaksi eri asiaa. Sisäenergian määrää ei voi mitata ja lämpöenergian määrän voi (siinä syy, miksi ne ovat eri asioita). Makrotasolla eine on lämmin, jos siitä siirtyy energiaa käteen. Mikrotasolla esineellä on enemmän lämpöliikettä (sisäenergiaa) kuin toisella esineellä, jolloin lämpöliikettä siirtyy kylmempään esineeseen (siirtyy = lämpöenergiaa). Elä murhehdi, alattelin itsekin 5 vuotta sitten samalla tavalla kuin sinä. Siksi minulla oli väärinkäsityksiä asioista enkä aina tajunnut syy-seuraus-suhteita. Kun tämä asia valkeni, ymmärrän lukemaani, vaikka itse asian syvällinen puoli on vielä hieman mielikuvituksen ulkopuolella. Esim. Mitä muita sisäenergian muotoja on olemassa? Niitähän on! Mitä tuumit? --J Hokkanen (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 15.27 (EET)

Minulla on se ongelma, että tunnen fysiikan todellisuuden erittäinkin hyvin, mutta termien vaihtelevan ja erilaisen käytön kuvaaminen on hankalaa. Kun suureet määritellään eksaktisti, voidaan kirjoittaa selkeitä ja yksiselitteisiä kaavoja. Mutta sanoilla on yleiskielessä ja eri tieteissä erilaisia merkityksiä. Sitä "lämpö"-termiä nyt vaan on käytetty ja käytetään edelleen myös sivuten sisäenergiaa. Olisi toisaaltaan älytöntä kirjoittaa artikkeli, joka kertoo vain yhdestä termin merkityksestä.

Yleisestikin inhoan sitä puusilmäisyyttä, joka usein Wikipediassa lähtee siitä kummallisesta käsityksestä, että sanoilla olisi vain yksi ainoa "oikea" merkitys. Sanoilla kun on eri yhteyksissä ja eri aikoina usein moniakin merkityksiä. Sinäkin ajattelit näin aiemmin, mutta lakkasit ajattelemasta, että pitää kuvata sanojen erilaisia merkityksiä eri tilanteissa - tätä en ihan ymmärtänyt... --Aulis Eskola (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 16.05 (EET)

Kommentoin jo asiaa myös Lämpö-artikkelin keskustelusivulla. Asiaan liittyy (demokratia = ihmiset käyttävät lämpö-sanasta erilaisia merkityksiä, jotka ovat laajalle levinneitä) tuo käytännön puoli ja teoreettinen/tieteellinen puoli. Minusta molemmat pitäisi selittää. Silloin asiaa ei voi käsitellä lyhyesti. Tämä taitaa kuumentaa tunteita (= Lämpö). --J Hokkanen (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 16.56 (EET)

Viittasit kohdalla, jossa puhuit ajatuksista vuosia sitten, johonkin muuhun. Koska ajattelet, että eri merkitykset pitäisi selittää, kysynkin: Löytäisitkö jotakin lähteitä uusista oppikirjoista sille, että myös käännöstä "lämpö" ollaan käyttämässä samoin kuin tiukka IUPAC:n määritelmä sanalle "heat"?

Ei tunteiden tarvitse mihinkään kuumentua, vaikka näppäimistö kuumana asiaa setvittäisiinkin ja lähteitä etsittäisiinkin ;) --Aulis Eskola (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 17.10 (EET)

Aloitan hiukan vasemmalta. Pedagogina kävin tutkimassa, miten en-wikissä asiaa on ratkottu. No pitkän kaavan mukaan tietysti!!! Heat-artikkelista on yläreunasta linkki muihin lämpö-artikkeleihin Heat (disambiguation), jossa asiaa otetaan esille näkökulma kerrallaan. Tämä on onnistunut ratkaisu, jos aikoo selttää juurta jaksain (minusta oikea menettely). Toinen tapa on sisällyttää jokianen asia samaan artikkeliin. --J Hokkanen (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 18.01 (EET)

Ain niinh! Lukion oppikirjassa on tieteellinen määritelmä + sovelluksia käytännön elämään. Mikro ja makro-tasoilla. --J Hokkanen (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 18.02 (EET)

Toimesta

Näytät käyttävän toimesta-rakennetta aika ajoin. Olen korjannut niitä koko Wikipediassa aktiivimuotoon noin 3000 kappaletta, ja ehdottaisinkin että rakentaisit lauseen ilman sitä: [1] "Loimikoski raivattiin vuonna 1928 perustetun perkausyhtiön toimesta" par. "Loimikosken raivasi vuonna 1928 perustettu perkausyhtiö". Teksti on yleensä silloin lyhyempi ja varmasti ainakin ymmärrettävämpi. yst. --THautala (keskustelu) 4. maaliskuuta 2015 kello 16.16 (EET)

Kun nyt sanoit tuon 3000 korjauksen painoarvolla, säästän sinut jatkossa vaivasta. En voi taata, että aina huomaan tekeväni "toimesta"-sanontaa, mutta koetan huomata. --J Hokkanen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2015 kello 16.23 (EET)

Välitystehtävä

Kommentoit aiemmin rakentavasti Käyttäjä:Jaalein keskustelusivulla. Nyt siellä on tilanne kärjistynyt: Keskustelu käyttäjästä:Jaalei#Kuukauden esto. Luulen että kokeneen opettajan ammattitaidolla voisit pystyä löytämään tuohon jotakin rakentavaa näkökulmaa. --Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 21.06 (EET)

Kiitokset kommentistasi. Asiasta avattiin nyt kommenttipyyntö: Wikipedia:Kommenttipyyntö/Jaalein muokkaukset ja estot. Kopioin kommenttisi Jaalein keskustelusivulta sellaisenaan sinne ratkaisuehdotukseksi, koska se mielestäni hyvin sopi sinne sellaisenaan. Kommenttipyynnön sääntöjen mukaan ulkopuolista näkemystä saa täydentää vain sen aloittaja. Kun merkitsin tämän ulkopuolisenb näkemyksen meidän molempien nimiin yhteisesti, niin ymmärtäisin, että tämän perusteella voit tuolla halutessasi jos katsot tarpeelliseksi muokata tai täydentää ehdotustasi. Itse ymmärtäisin että voin vastaavasti halutessani tarvittaessa muokata kopioidun kommenttisi yläpuolelle lisäämääni saatelausetta.--Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 18.03 (EET)

Ilmoitin kommenttipyynnöstä ja kommentoin ehdotustasi ip-osoitteen keskustelusivun kautta myös jo Käyttäjä:Jaalein isälle, joka aiemmin esitti oman näkemyksensä Jaalein käyttäjäsivun keskustelussa.--Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 18.46 (EET)

Kas vain. En ole ollut ennen tällaisessa mukana. Saas nähdä, tuleeko keskustelusta siellä vilkasta. --J Hokkanen (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 18.48 (EET)

Mitkä kaupungit ottavat vetensä?

Heips, tuli mieleeni, että vesistöartikkeleissa, niin joista kuin järvistäkin kertovissa, olisi mielenkiintoinen lisä, jos niissä kerrottaisiin, että mitkä kaupungit ottavat vetensä niistä. Esimerkiksi Oulussa vesi Otetaan Oulujoessa, Vaasassa otetaan Kyrönjoesta jne. Nämä ovat mielestäni mielenkiintoisia tietoja, ja ne eivät ole aina ihan itsestäänselviäkään, sillä osa kaupungeista ottaa veden pohjavedestä ja Helsinki Päijännetunnelilla. Esimerkiksi Turun vedenotosta minulla ei ole harmainta aavistusta, mutta veikkaisin että kuraisesta Aurajoesta. --Hartz (keskustelu) 25. maaliskuuta 2015 kello 17.04 (EET)

Niin olisi minunkin mielestäni. Olen pyrkinyt kirjoittamaan sen artikkelin sisään, mutta miksei sellainen tieto voisi olla myös järveä esittelevässä tietolaatikossakin. Samoin kuin pikatiedot järven tilasta. Tiedätkö ketään, joka osaisi sellaiset lisäykset tehdä? Asiasta kannattaisi ainakin keskustella.--J Hokkanen (keskustelu) 25. maaliskuuta 2015 kello 17.08 (EET)

Mun mielestä pääasia, että löytyy artikkelin leipätekstistä. Tietysti voi tuon mallineeseenkin lisätä, jos vain luetellaan kaupunkeja ja kuntia siinä. Lueskelin artikkelia Aurajoki tämän keskustelun innoittamana, niin siinä ainakin lukee jotain vedenotosta. --Hartz (keskustelu) 25. maaliskuuta 2015 kello 17.10 (EET)

Kirjoittelen sitten jatkossakin tekstin sisään. Edellyttäen, että sen huomaa lähteistä. Toinen asia (ping) Hartz vielä. Käytätkö OIVAa? Jos käytät, niin tarkoittaako lukema "Yläpuolisen valuma-alueen koko (km2)" käsiteltävä uoma mukaan lukien vai vasta käsiteltävän uoman jälkeiset alueet? Joskus eri lähteissä ilmoitellaan erikokoisia alueita ja haluaisin ilmoittaa tarkemmin! Jos osaisin. --J Hokkanen (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 13.48 (EET)

En valitettavasti käytä. Ei hajuakaan. --Hartz (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 14.09 (EET)

Noin ulkomuistista muistelisin että Turku on siirtynyt tai siirtymässä tekophjavedenottoon Virttaankankaalta ja Aurajoki on jäämässä kai korkeintaan varajärjestelmäksi jos siksikään. Lisäksi silloin, kun vettä otettiin Aurajoesta, sitä pumpattiin maanalaista putkea pitkin lisää Paimionjoesta, ja Paimionjokea säännösteltiin tämän takia. Vastaavaa veden johtoa vesistöstä toiseen esim. kaivettua uomaa pitkin on kai muuallakin (muistelisin jopa J Hokkasen artikkeleista). Kuitenkin paljon vedenottoa tehdään myös harjumuodostumien pohjavedestä, jolloin ei ole tarve ottaa ottaa pintavesistä. Kun näin vedenotto toteutuu vain joissakin tapauksissa, niin se sopii mielestäni paremmin tekstiin, kun tilanne vedenoton esiintymisen suhteen vaihtelee ja on muuttuvainen.--Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 13.58 (EET)

Noista voisi kirjoittaa kaupunki-artikkeleihin, mutta tietyistä vesistöistä kertoviin artikkeleihin, vain jos otetaan vettä ko. vesistöstä (normaalisti tai varajärjestelmänä). Helsingissä varajärjestelmänä on Vantaanjoki. --Hartz (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 14.09 (EET)

Toinen puoli on jätevesi. Rannikoilla se kai johdetaan puhdistettuna pitkällä putkella mereen vähän kauemmas, mutta sisämaassa usein jokiin. Jokien vesistönhoidollisissa lähteistä tästä usein onkin tietoja.--Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 20.58 (EET)

Totta, kuntien jätevedenpuhdistamoiden tiedot on helposti löydettävissä. Pitäisikin kokeeksi tutkia kirjoittamieni vesistöjen tilanne. Minne tieto kuuluisi, on tietenkin se vesistö, johon vesi valuu eli maininta sinne. Mutta tieto kunnan jätevesistä pitäisi kirjoittaa sisään myös kuntaa esittelevään artikkeliin. Sehän on kunnallinen palvelu.--J Hokkanen (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 12.14 (EET)

Järvimalline

Moro, Järvimalline on ohjeessa pystynä, ja se on sillälailla helpompilukuinen, ainakin itse koen niin. Sitten toinen juttu: käytät jostain syystä sarkainpainiketta kohdissa joissa yleensä käytetään välilyöntiä. Onko sarkainpainikkeen käytölle joku syy vai tuleeko se vahingossa? En ainakaan huomannut että sen poistaminen aiheuttaisi ongelmia. --Jokulias (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 16.56 (EEST)

Sarkain tulee varmaan Excelistä, joka generoi taulukoista järven tiedot Windowsin Muistioon. Excelin "Liitä määräten" generoi sen varmaankin. En ole vielä saanut sen liittämään kenttien väliin Enter-lyöntiä, mutta nyt etsin sen jostakin. Tulee siten selkeämpi ulkoasu.--J Hokkanen (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 17.13 (EEST)

Ahaa, se tulee sieltä. Eikö mallinetta voi täyttää suoraan Wikipediassa tai sitten tekstinkäsittelyohjelmassa, vai helpottaako se jotenkin automatiikan kautta? En ymmärrä Excellistä mitään, kun ei ole ollut koskaan tarvetta sen käyttöön. --Jokulias (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 17.18 (EEST)

Takana on yli 600 järveä kolmessa kuukaudessa ja ajattelin kehittää jonkin rutiineja helpottavia menetelmiä, jossa Excelistä nouittuja tietoja voisi "automaattikirjoittaa" suoraan Wikipediaan. Se kokeilu alkoi juuri ja se on vielä kesken.--J Hokkanen (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 17.26 (EEST)

Joku toinen niitä sitten korjaa :( eli onko kokonaisvaivannäkö sitten pienempi vai surempi. --Jokulias (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 17.31 (EEST)

Tällä kertaa voin korjata ne itse. Uudet teen jonkin toisen järjestelmän avulla. Sirppujoen vesistöalueen järviä on vielä monta ja huolehdin niiden siisteydestä käsin.--J Hokkanen (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 17.39 (EEST)

OK. Hienoa että järvitilanne paranee urakoinnilla. --Jokulias (keskustelu) 28. huhtikuuta 2015 kello 17.44 (EEST)

Oletko kokeillut suoraan bottitekniikkaa? Sv-wikissähän luotiin järviartikkeleita boteilla.--Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 11.38 (EEST)

Kansallisarkiston digitaaliarkisto

Nyt kun olet taas Laitilassa niin kansallisarkiston digitaaliarkiston maanmittaustoimitusten uudistuskartat voisivat jossain tapauksissa toimia lähteinä. (Vrt. esim. artikkelia Lasikylä.) Valitettavasti palvelu vain nyt näkyy olevan muutostöiden takia alhaalla, ja kartat pitää kaivaa esiin varajärjestelmän kautta, jossa saa konstailla aika lailla. Tämä tuli mieleeni artikkelista Hallun allas. Lisäksi Lounaispaikka sisältää myös Varsinais-Suomen isojakokarttoja vektoroituina.--Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 11.38 (EEST)

Uskon kyllä tekstin mainintaan HAllun altaasta, sillä se näkyy Kalmbergin kartastossakin vielä kapeana ja pitkänä järvimäisenä kohteena Sirppujoen uoman kohdalla. Kirjoittelen noita järviä ja yritän käyttää tuoreampia karttoja ja kirjallisia lähteitä sekä ympäristöhallinnon tuotoksia järvien pohjatietoina. Mutta odottelen kyllä kansallisarkiston aukeamista vesi kielellä. Käyn tutustumassa linkkeihisi, jahka kun vapun viikonloppu on ohi. Kiitos ja klara vappen jatkoa. --J Hokkanen (keskustelu) 2. toukokuuta 2015 kello 15.01 (EEST)

Lounaispaikan isojakokartat ovat tässä: [2]. Niistä ei kuitenkaan saa selvää. Kalmbergin karttakin doriassa näyttää juuri nyt olevan rikki (on myös jyu.fi, mutta en ehdi nyt kaivaa). Jos digitaaliarkisto toimisi normaalisti, sieltä saisi hetkessä Kalannin uudistuskartat kylittäin näkyviin, mutta nyk. tilap. käyttöliittymällä (astia) joutuu vähän konstailemaan. Sama koskee Senaatin kokoelman venäläisiä topgrafikarttoja, jossa varsinkin rintamailta voi olla tarkkaa tietoa, sen sijaan takamailla niiden sisältö voi olla hyvin epäluotettavaa. Vanhat painetut kartan palvelun peruskartassa 1968 näkyy jotain tasapohjaisia soistumapainanteita jokiuomassa, joiden perusteella jotain pieniä järvimäisiä laajentumia on voinut olla, ja niitä olisi kiinnostava kaivella tuolta, mutta kun tuon astian hakutoiminto on täysin mystinen, niin sieltä saa osumia vain tuurilla. Viime viikolla kyllä sain sieltä kaipaamani aineistot toiselta alueelta, mutta en taida nyt ehtiä yrittää tätä. Ja näköjään myös linkit KA:n aineistoihin vanhenevat, koska KA:n neuvonnasta viime viikolla saamani linkki ei aukea, vaikka luultavasti kokeilemalla ja heiltä saamani ohjeen mukaan löytäisin kyllä saman astiankin kautta. Tässä suhteessa Dorian linkit ovat parempia, kun ne eivät vanhene, kun taas KA:n linkeistä toiset näkyvät olevan pysyviä mutta toiset ovat ilmeisesti istuntokohtaisia tai muuten hetkellisiä ja vanhenevat ja vaatisi ilm. syvällisempää atk-taitoa erotella mitkä linkeistä ovat mitäkin sorttia. --Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2015 kello 11.47 (EEST)

Nyt digitaaliarkisto toimii, ja lisäksi Käyttäjä:Susannaanas latasi edellisenä viikonloppuna venäläiset topografikartat commonsin, ihan tosta vaan. Eli kun on saatu bottityökalut kuntoon, niin se rupeaa kantamaan hedelmää. Katso: Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)#Senaatin_kartasto_ladattu_Wikimedia_Commonsiin ja Keskustelu_Wikipediasta:Wikiprojekti_Historialliset_kartat#Senaatin_kartasto_ladattu_Wikimedia_Commonsiin. --Urjanhai (keskustelu) 13. kesäkuuta 2015 kello 10.29 (EEST)

Em. keskusteluissa esitin alustavan ehdotuksen karttojen metadatan täydentämisestä mallineeseen, so. kartoitusvuosi, joka lukee kartasta sekä karttalehdelle ulottuvat nykyiset ja entiset kunnat sekä karttojen luokittelu kunnittain, ja luokittelin muutaman kunnan näytteeksi. Jos kiinnostaa, niin luokittelua voi jatkaa oman kiinnostuksen kohteena olevissa osissa Etelä-Suomea. Kannattaa kuitenkin seurata myös projektisivun keskusteluja, koska tuo esittämäni sabluuna on vasta alustava.--Urjanhai (keskustelu) 14. kesäkuuta 2015 kello 03.38 (EEST)

Mitä se tarkoittaa? Metadatan täydentäminen mallinteeseen? Idea! Onko se sitä, että mallinne tarkoittaa viitettä, jota voisi suoraan käyttää kun kartaan vetoaa tekstissä. Sen sijaan, että kukinrakentaa sen itse, se olisi jo valmiina? --J Hokkanen (keskustelu) 14. kesäkuuta 2015 kello 14.14 (EEST)

Uploaduksessa on siis tuotu mallineeseen tietyt kartan tiedot, mutta niitä on mahdolista täydentää sinne vähän lisää. Tieto kartoitusvuodesta löytyy helpommin mallineesta kuin että jokainen tietoa etsivä erikeen joka kerta avaa itse tiedoston ja katsoo sieltä. Sama koskee myös tietoa kartan kattamasta alueesta. Jos sen merkitsee mallineeseen, niin silloin, jokaisen, joka tahtoo tietää, minkä nykyisten (tai entisten) kuntien aluieita karttalehdellä on, ei tarvitse joka kerta uudestaan avata kuvatiedoista ja tutkia sieltä minkä kuntien alueita kartalle osuu kun joku tekee sen kerran ja merkitsee tiedon mallineeseen. Mallineesta voi myös ehkä poimia tietoja botilla luettaviksi, jolloin tietojen avulla voisi luokitella kuvatiedostoja kunnittaisiin luokkiin, vaikka nyt tuossa tein luokittelua samalla kun katsoin karttalehdiltä, mitä kuntia niihin osui. Käyttäjä:Susannaanas voi osata kertoa paremmin onko tällä jotain yhteyttä myös wikidatan suuntaan, josta koneluettavuus tekee käytettävämpää ja joka ehkä tulevaisuudessa tulee korvaamaan jotain manuaalisesti tuotettuja sisältöjä wikipediassa. Malline:Karttaviite on erikseen. Tuon commonsin mallineen ensisijainen tarkoitus on kai tarjota kartasta perustiedot ja näin parantaa sen käytettävyyttä ja nimenomaan auttaa kartan perustietojen tuomista arkistojen tietokannoissa olevasta metadatasta. Luultavasti Käyttäjä:Susannaanas osaa selittää paremmin, ja kun hän julkisti tuon viikon loppupuolella, niin hän palaa kai vasta maanantaina selittämään ja varmistamaan, käsitinkö tuon oikein.--Urjanhai (keskustelu) 14. kesäkuuta 2015 kello 14.53 (EEST)

Mutta jos vertaa tuota ja karttaviitemallinetta, niin tuossahan kyllä on samoja tietoja. Eli jotenkin tulee mieleen, että voisiko tuosta saada aikaan jotenkin pienoisohjelman, joka loisi tuon commons-mallineen sisällöstä valmiiksi täytetyn karttaviitemallineen.--Urjanhai (keskustelu) 14. kesäkuuta 2015 kello 15.01 (EEST)

Onko ajatuksen painottomuudesta oikeita?

Mitä ajattelet Käyttäjä:Aulis Eskola artikkelistani "Painottomuus", jota kirjoittelen täällä: Käyttäjä:J Hokkanen/HL5? --J Hokkanen (keskustelu) 6. toukokuuta 2015 kello 22.09 (EEST)

Tuotapa pitäisi oikein ajatuksella pohtia. Nopeasti silmäillessä tuli sellainen tuntuma, että pitäisikö suora vapaa pudotus ja heittoliike jotenkin rinnastaa läheisemmin. Kummankin ideana on se vapaa pudotus, jota tuo suhteessa kappaleeseen "painottomuuden vaikutelman". --Aulis Eskola (keskustelu) 7. toukokuuta 2015 kello 10.50 (EEST)

Vapaa, suoraan alaspäin tapahtuva, pudotus, ja samassa kappaleessa myös pudotus mukanaan sivuttaisliike? Se on ok, itse asiassa asiaa pohtiessani laitoin ne erikseen yleisön vuoksi. Mulla ei ole lähteitä asian vakuudeksi. Se kiikasta eniten. Lähteistä selviäisi asioista käytettävät nimitykset. Niistä en ole varma, saatikka olenko käyttänyt niitä riittävästi. Minua vaivaa tässä epävarmuus monella eri tasolla. --J Hokkanen (keskustelu) 7. toukokuuta 2015 kello 18.47 (EEST)

Itse miellän niin, että on kyseessä sama "vapaa pudotus", josta aiheutuu "painovoimakentän häviäminen" kappaleen koordinaatiston kannalta, vaikka toisena komponenttina olisikin vaakaliikettä. Painovoima "kumotaan" kiihtyvän putoamisliikkeen avulla. Miellän kyllä ilmiön, mutta termeistä ja sopivista sanamuodoista olen hyvin hataralla pohjalla. Käytän tässäkin keskustelussa vain keksittyjä kuvailevia ilmaisuja - ei sellaisia sovi artikkeliin laittaa.

Lähteiden niukkuus artikkelin monissa kohdissa estää toistaiseksi varmaan julkaisemisen. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. toukokuuta 2015 kello 23.27 (EEST)

Intuitiivisesti sanoisin, että mekanismit pitäisi jakaa päätasolla kahtia: 1) erilaiset vapaat pudotukset ja 2) paikat aurinkokunnassamme, joissa eri taivaankappaleiden painovoimat kumoavat toisensa. Toi ykköskohta jaettaisiin sitten omiin alakohtiinsa.

Oletko vertaillut tätä muiden Wikipedioiden vastaaviin artikkeleihin? Minä en ole vertaillut vielä. --Aulis Eskola (keskustelu) 8. toukokuuta 2015 kello 00.57 (EEST)

Useimmissa kielissä on heikkouksia. En-wikissä on hyvä artikkeli, mutta lähteet ovat kirjoja ja verkkolähteet yksittäisiin aiheisiin liittyviä. Hyvää tekstiä kuitenkin. Käännöstyönä voisi tuottaa osan asioista, mutta sellainen "tökkii" minua. --J Hokkanen (keskustelu) 8. toukokuuta 2015 kello 11.09 (EEST)

Uusi valuma-aluejako

Huomasin vasta uusimmasta Positio-lehdestä, että netissä on ties kuinka kauan ollut ehdotus valuma-aluejaoksi, joka on korkeusmallin avulla saatu paljon tarkemmaksi kuin vanha, jossa on karkeita virheitä. Siellä voi lisäksi jättää myös palautetta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/agol/value/palaute.html Näköjään uusi malli myös hauskasti ja mielenkiintoisesti näyttää kohdat, joissa todellinen oja pellolla tai metsässä on kaivettu vastoin korkeusmallin ilmaisemaa tarkkaa maaston kaltevuutta. --Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2015 kello 14.41 (EEST)

Alueilta, joita olet muokannut, löytyvät esim. järvestä Kolmikkaanjärvi hiukan länteen lammet Kakolammi, Kailaanlammi ja Karkonlammi, jotka vanhassa valuma-aluejaossa on luettu Paimionjoen vesistäöön, mutta uusi malli yhdenpitävästi Kansalaisen karttapaikan kanssa osoittaa, että järvet laskevat Torronsuohon ja ovat siten osa Loimijoen valuma-aluetta. Eli näin ajatellen nykyistä valuma-aluejakoa lähteenä, se osoittautuu primäärilähteeksi, jossa on virheitä, olipa se "virallinen" tai ei. Uusi on paljon tarkempi, mutta siihen tuovat poikkeamia tapaukset, joissa kartoissa ja maastossakin näkyviä ojia on kaivettu töyräitten poikki vastoin maaston kaltevuutta. Niissä todellista virtaussuuntaa ei pysty osoittamaan kuin maastohavainnolla.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2015 kello 14.56 (EEST)

Siellähän on näköjään valuma-alueen rajaustyökalukin, jota olet ilmeisesti käyttänytkin, vaikka kommenteissasi mainitsit vain uomaverkostopalvelun.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2015 kello 16.02 (EEST)

Toimii nopeasti, mikä on hyvä. Mitä ajattelet sen käytöstä virallisena lähteenä? Pitääkö odottaa vielä ennen kuin alkaa ehdottaa vanhoan vesialuejakoa vastaan? --J Hokkanen (keskustelu) 2. kesäkuuta 2015 kello 17.23 (EEST)

Kun se on lähteenä tarkistettava, niin ei kai sen käytölle ole estettä sen enempää kuin muidenkaan vastaavien psalveluiden kuten VRK:n nimipalvelu, järviwikin järvitilastot jne. Primäärilähdeluonteen vuoksi kuitenkin tietoihin lienee syytä viitata priomääriulähteen luonne huomioon ottaen, so. ei ikään kuin jumalansanana.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2015 kello 22.13 (EEST)

p-vaihde

Sinulla on taas jäänyt alasivujesi jäljiltä tuo p-vaihde päälle muihin nimiavaruuksiin. --Pxos (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 14.21 (EET)

Niin onkin, Kiitos huomautuksesta, kiinnitän asiaan taas huomioita. --J Hokkanen (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.41 (EET)

Sama huomautus. Ongelmana on, että et käytä muokkausyhteenvetojakaan. Näin muokkauksiisi tulee vain virheellinen p vaikka siellä on kaikenlaista. --Pxos (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 17.55 (EEST)

Kirjoittelen paljon hiekkalaatikossani, jossa käytän p-vaihdetta. Nyt lisäsin erääseen artikkeliin pitkän muokkauksen, ja huomasin tekeväni sen p-vaihteella. Uskon, että näin on käynnyt muitakin kertoja. Kiitos huomautuksesta. Yritän parantaa tapani. Pyrkimyksenäni on aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä.--J Hokkanen (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 20.52 (EEST)

Keksin koneellisen ratkaisun asiaan. Väärinkäyttösuodatin (nro 81) antaa sinulle vastedes varoituksen, jos yrität tallentaa sivua p-vaihteella muussa nimiavaruudessa kuin artikkelit ja käyttäjäsivut. Näin huomaat asian paremmin itse ja voit poistaa yksittäistapauksissa rastin ruudusta mutta silti pitää p-vaihteen päällä normaalisti. --Pxos (keskustelu) 31. elokuuta 2015 kello 19.34 (EEST)

Ja suodattimen otti Zache juuri äsken kokonaan pois käytöstä, joten yllä oleva ei enää pidä lainkaan paikkaansa etkä saa mitään varoitusta mistään. Tämä tiedoksi, ettet ihmettele enää mitään täällä. --Pxos (keskustelu) 31. elokuuta 2015 kello 20.26 (EEST)

Olosuhteet vaihtelevat näemmä nopeasti. --J Hokkanen (keskustelu) 31. elokuuta 2015 kello 20.28 (EEST)

No kerropa nyt, onko suodatin hyvä vai huono idea. Sen ideana oli antaa keltaisella pohjalla oleva varoitusteksti, että olet tallentamassa pieneksi merkitsemääsi muokkausta silloin kun muokkaus selvästi ei ole pieni. Se ei varoittanut artikkeli- tai hiekkalaatikko-avaruuksissa ollenkaan vaan kertoo siitä, että sinulla on p-vaihde päällä. Varoituksen jälkeen olisit ottanut rastin pois ruudusta ja kirjoittanut kenties muokkausyhteenvedonkin, joka ei kuitenkaan ole pakollinen. Hyvä idea? Vai huono idea? Helppoja kysymyksiä. --Pxos (keskustelu) 31. elokuuta 2015 kello 20.36 (EEST)

Helppoja ovat. En ole tuot suodatinta nähnyt käytössä koskaan, enkä ehtinyt nytkään siihen tutustua. Nyt kun pohdin asiaa, mitä tapahtuu, jos laitan asetuksen "isolleen" ja tallennan sitten (kuten enimmäkseen teen) omaan hiekkalaatikkooni. Tulevatko nämä editoinit häiritsemään muutosseurantaa? Näkyvätkö ne isoina? Minusta niiden ei tarvitsisi näkyä.--J Hokkanen (keskustelu) 31. elokuuta 2015 kello 20.40 (EEST)

Ei tarvitsisi näkyä. P-vaihde hiekkalaatikolla on erinomainen idea. Ymmärrän myös, että et muista tätä asetusta, kun osallistut keskusteluihin tai teet artikkelimuokkauksia, koska se on sinulla aina päällä. Suodatin olisi varoittanut. Koska suodatin on pois päältä, joudut nyt vain kuvittelemaan, millainen se olisi ollut. Toivotan hyvää mielikuvitusta. Ehkä Zache jaksaa kertoa, mitä se teki. En viitsi kytkeä sitä uudestaan päälle, ettei mene ruoririitelyn puolelle. Voit toki tallentaa hiekkalaatikollesi myös normaaleina muutoksina, jos haluat. --Pxos (keskustelu) 31. elokuuta 2015 kello 20.45 (EEST)

No, muutin nyt asetuksista "Merkitse kaikki muutokset oletusarvoisesti pieniksi" pois päältä ja alan tallettelemaan "isolla" joka paikkaan. Jos omaan hiekkalaatikkoon tallentaminen "isolla" ei häiritse, voin olla huoleton. --J Hokkanen (keskustelu) 31. elokuuta 2015 kello 20.51 (EEST)

Mikäli jotain häiritsee, saat varmaan siitä kuulla myöhemmin. Pääset sitten asiassa puun ja kuoren väliin, mikä on mukava paikka olla. --Pxos (keskustelu) 31. elokuuta 2015 kello 21.05 (EEST)

Kysymys siirretty

[3]. --Pxos (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 16.24 (EEST)

Kiitos! --J Hokkanen (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 17.50 (EEST)

Kuukauden wikipedisti

heinäkuu
2015

Onnea!
Sinut on valittu Kuukauden Wikipedistiksi.

Perustelut: Rohkeista ja runsaista muokkauksista useilla eri tiedonaloilla. --Urjanhai (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 21.20 (EEST) ¨¨¨¨

Kun yksi pitää valita, niin valinta on käytännössä mahdoton, kun hyvin erilaisia ja tärkeitä ansioita on monilla, ja monet näistä erilaisista ja tärkeistä ansioista olisivat oikeutettuja palkintoon. Monet ovat tehneet hyvää työtä tärkeiden aiheiden parissa pitkään ja monilla on tärkeitä yhteisöllisiä tai koko Wikipedian uskottavuuteen vaikuttavia ansioita. Määrällisenä työvoittona en taida kuitenkaan voida sivuuttaa alkuvuoden urakkaasi Kokemäenjokeen laskevien vesistöjen parissa. Pidemmällä aikavälillä tärkeää, myös kehitystyötä sisältävää muokkausta vesistöaihepiirissä ovat tehneet muutkin, ja samoin pitkällä aikavälillä elintärkeää työtä kokonaan muiden asioitten parissa muutkin, mutta ehkä tämä alkuvuoden työ sopii palkita juuri nyt. Wikipedia ei ole koskaan valmis, ja mikään ei ole hakattu kiveen, mutta joskus voi antaa tunnustuksen myös etupainoisesta rohkeudesta, vaikka sieltä tulevat polvet pyyhkisivät jotain poiskin tai muokkaisivat uudestaan. Lisäansiona myös useiden aihepiirien hallinta, mikä sekään ei ole wikipedisteille vierasta. Kun yksi pitää valita monista niin se on arpapeliä, varsinkin, jos se pitää tehdä kymmentuntisten maastopäivien välillä, mutta tämä yhteys johti nyt tällä kertaa maastosuuntautuneeseen valintaan, ja pallo siis menee uudelleen Satakuntaan. --Urjanhai (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 21.20 (EEST)

Kiitos luottamuksesta. Tällä hetkellä kirjoittelen todennäköisyyslaskennasta, jota olen ajatellut hieman tarkentaa ja laajentaa kuukauden tai kaksi. Näin suuri kultainen laatta lämmittää mieltä ja kiitän huomioitsijaani, että minut on huomattu. Kiitos. --J Hokkanen (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 10.17 (EEST)