Mielestäni lähinnä tärkein on käytännöstä ilmenevä periaate: tuoreita keskusteluja voi joku haluta vielä jatkaa. Tämä on mahdotonta, jos ne on arkistoitu. Jotta saavutetaan jonkinlainen tasapaino asiassa, on käsittääkseni sovittu kuukauden karenssiaika, ja sama kai se on, millä sivulla näitä keskusteluja on käyty. Yleensähän täällä arkistoidaan nimenomaisesti omia keskustelusivuja, harvemmin itse artikkelien keskustelusivuja. Käytäntökahvihuoneissa on taas botti, joka arkistoi keskusteluja omien parametriensa mukaisesti, joten olen itse ymmärtänyt tuon säännön koskevan ensisijaisesti omia keskustelusivuja, joissa on suurin arkistointitarve. --Pxos (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 19.37 (EET)[vastaa]
Itselleni ei ole koskaan käynyt sellaista, että joku olisi tullut jatkamaan omalla keskustelusivulla olevaa vanhaa keskustelua sen jälkeen kun se on ollut muutaman päivän hiljaisena (tai en ainakaan äkkiseltään muista), joten ajattelin että tässä voi käyttää maalaisjärkeä. Mutta ihan sama se minulle. Palautin nyt kuukautta nuoremmat. --Risukarhi (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 19.43 (EET)[vastaa]
Kerrankin voi kehua suomenkielisen Wikipedian käytäntöä, joka on minun mielestäni erinomainen. Ainakin Commonsissa ja kaiketi Meta-Wikissä jokaisen keskustelun saa käyttäjä heti poistaa kun on sen lukenut. Kyseessä ei siis ole arkistointi vaan deletointi. Tässä on perusteluna se, että keskustelut ovat kuitenkin saatavilla muokkaushistorian kautta, mutta eihän niitä oikeasti kukaan löydä sieltä. Täällä meillä ajankohtaisia ja mahdollisesti jatkuvia keskusteluja ei saa poistaa tai siirtää minnekään, mutta päättyneet keskustelut voi arkistoida pois tilaa viemästä, josta ne löytyvät kronologisessa järjestyksessä tarvittaessa. Maalaisjärjessä on aina se huono puoli, että kukaan muu ei yleensä ole maalaisjärkevä, ainoastaan sen soveltaja. Nythän et olisi varmaankaan arkistoinut mitään, jos kalenterivuosi vaihtuisikin vasta maaliskuun alussa kuten muinaisessa Roomassa. --Pxos (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 22.25 (EET)[vastaa]
Niin, ei ole tietysti mitään järjellistä (maalais- tai muuta) tapaa päätellä milloin jokin keskustelu mahdollisesti on tai ei ole päättynyt. Kuukausi on mielestäni aika pitkä aika odottaa useimpien keskustelujen tapauksessa (esim. nuo kaksi tuossa yllä), mutta jos näin on sovittu niin olkoon. Vielä tosin joku kiusanhenki keksii ottaa tavaksi jatkaa jokaista keskustelua vaikka yhdellä lauseella 29 päivän väliajoin, niin sitten niitä ei voi arkistoida vuosiin... --Risukarhi (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 22.47 (EET)[vastaa]
P.S. Itseäni pännii se, että Lupaava-arviointien keskustelut arkistoidaan heti itse arvioinnin päättyessä eli yleensä muutaman päivän sisällä keskustelun alkamisesta (ja muutaman minuutin sisällä sen päättymisestä). Monesti olen "jatkanut" keskusteluja jälkeenpäin arkistolaatikon alle vain saadakseni jonkin jälkeenpäin mieleen tulleen huomion tai vastauksen kirjattua ylös. Missään muussa keskustelussa ei ole ikinä tullut vastaan sellaista tapausta, että haluaisi sanoa vielä jotain, mutta keskustelu on jo arkistossa. Eli kuten tyypillistä, säännöstä olisi eniten hyötyä siellä missä se ei päde. --Risukarhi (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 22.47 (EET)[vastaa]
Toisaalta siitä on se hyöty, että kun la-keskustelu on arkistoitu, niin näkee, minkä tiedon pohjalta arvioinnin tulos on mikä on ja lisäkommentit ovat erikseen. Olen itsekin usein lisännyt kommentteja arkistoidun arvioinnin perään. Tämä auttaa sekä kyseisen arvioinnin ett'ä arviointiprosessin arviointia jälkikäteen.--Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2014 kello 00.57 (EET)[vastaa]
Englanninkielisessä lähteessä lukee William Edmund Ironside, 1st Baron Ironside of Archangel and of Ironside, ja sen mukaan päätin mennä. En-wikin artikkelissa en:Edmund Ironside, 1st Baron Ironside nimi on alussa lyhyemmässä muodossa, mutta tuo sama pitkä muoto löytyy sieltäkin väliotsikon "Retirement and writing" alta. Toinen seikka on sitten se, miten nimi pitäisi esittää suomeksi. Mielestäni noita "jotain of jotain" -rakenteita ei voi suomentaa järkevästi, joten olen jättänyt ne kääntämättä, ja tässä tapauksessa koko ratirimpsu piti sen takia jättää englanninkieliseksi. Garnet Wolseleyn nimessä oli samanlainen juttu. Jos jollain on parempaa tietoa siitä, miten vastaavat nimirakenteet tulisi suomentaa, niin saa korjata. --Risukarhi (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 11.20 (EET)[vastaa]
En-wikin artikkelissa sanotaan, että territoriaalirimpsun mainitseminen nimenä on väärin. Varmaan se kannattaa jossain kohtaa mainita, saihan Ironsidekin kunniamaininnan "of Archangel" sotilaallisista ansioistaan, mutta ei varmaan osana titteliä. --Pxos (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.39 (EET)[vastaa]
Tein nyt "säälittävän korjauksen" artikkeliin. En tiedä onko tuo tieto lopulta edes tarpeen. Nimi oli Baron Ironside ja puhuttelumuoto Lord Ironside eikä tuota koko muotoa varmaan käytetty kertaakaan muualla kuin Gazettessa. Lähdettä en jaksanut merkitä kun laiskotti. --Pxos (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.47 (EET)[vastaa]
Otin vastaavan nyt pois myös Wolseley-artikkelin alusta, mutta ennen kuin lähden korjaamaan kaikkia muita joissa tuota on käytetty, niin haluaisin lisätieoa siitä, miten näihin suomenkielisessä tekstissä pitäisi suhtautua. --Risukarhi (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 15.51 (EET)[vastaa]
Lisäys: asiasta kuulutettiin lehdessä London Gazette, jossa määritellään aatelisarvon virallinen muoto. Siellä se on Baron Ironside, of Archangel and of Ironside in the County of Aberdeen. --Pxos (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 12.56 (EET)[vastaa]
Pahus, Wredekin on suomennos, eli kysymys kuuluu: Puhutaanko Wreden suomennoksessa tosiaan laitoksista vai sittenkin painoksista? Jos niin on, pitäisi nähdä Wreden alkuteos, mutta en ole varma tehdäänkö ruotsiksi tässä eroa. --Abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 08.52 (EET)[vastaa]
Jos tarkoitat sitä kohtaa, jossa sanotaan, että suomenkielisiä laitoksia on yli sata jne., niin Wreden kirjan suomennos puhuu nimenomaan laitoksista eikä painoksista. Siinä sanotaan mm. "Fennica-luetteloon sisältyy, koottuja teoksia, valikoimia ja muita kokoomateoksia lukuun ottamatta, lähes 50 ruotsinkielisen alkuteoksen Suomessa painettua laitosta ja suurin piirtein saman verran Ruotsissa julkaistuja laitoksia, joiden painosmäärät ovat luultavasti paljon suurempia". Tulkitsen viimeisen lauseen siten, että jokaisesta yli sadasta laitoksesta voi olla useita painoksia. --Risukarhi (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 09.39 (EET)[vastaa]
Epäilen hiukan. Wreden/ suomentajan sanamuoto on hämärä, jo sana "painosmäärä" ei oikein liity tuohon asiaan. Miten hän sanoo suomenkielisistä? En ole Fennicaa kaivellut vielä siinä mielessä, ja mieluummin lähde pitäisikin olla muu kuin omat Fennica-tutkimukset. --Abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 09.55 (EET)[vastaa]
"Eri suomenkielisten laitosten määrä, samalla tavoin arvioiden, on liki sata". Voi tietysti olla, että siinä tarkoitetaan painoksia, ja että suomennos on kömpelö. Asia selviäisi luultavasti helpoimmin tarkistamalla Fennicasta tai muuta tietokannasta. Wreden kirjan tekstianalyysilla ei tämän pidemmälle taida päästä. --Risukarhi (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 10.11 (EET)[vastaa]
Artikkeliin Sven Dufva tekemäsi korjaus on muuten virheellinen: Cajanderin suomennoksessa se on nimenomaan muodossa Dufva (ja itse rohkenisin väittää, että juuri siinä muodossa suomenkielisetkin sen tuntevat). Tuuva-muoto esiintyy vain Mannisen käännöksessä ja ehkä joissain muissa uudemmissa. --Risukarhi (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 09.39 (EET)[vastaa]
Heh, sattuipas moka. Korjaan jälkeni. Itse ilmeisesti olen lukenut Mannista ja yleistän asian. Mutta sitten toiseen kysymykseen:
Kirjoittaako Wrede: "oppilaat joutuivat lukemaan se kannesta kanteen"? Minusta siitä puuttuu sana "ulkoa", mitä nyt vanhan polven oppeja olen kuunnellut, niin sieltä niitä tuli runo runon perään. Muistelen että ulkoluku olisi ollut muodissa vielä omana kouluaikanani, mutta paljon ei päähän ole jäänyt, kannesta kanteen kyllä luettiin. --Abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 09.55 (EET)[vastaa]
"Kansakoulussa koko teos luettiin usein ulkoa kannesta kanteen". Kyllä sen "ulkoa"-sanan voi artikkeliin lisätä. Itse edustan sitä sukupolvea, johon tuollaisia opetusmetodeja ei ole enää sovellettu, joten en tullut ajatelleeksi lauseen varsinaista merkitystä. Nykyään koulussa tuskin tarvitsee ulkomuistista osata muuta Runebergia kuin Maammelaulun eka säkeistö. --Risukarhi (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 10.11 (EET)[vastaa]
Ulkoluvussa tapahtui valtava kulttuurin muutos jossakin 1960-luvun alkupuolella, koulusta riippuen. Asia on vähän kaksipiippuinen: toisaalta vanhan polven kulttuurintuntemus on ollut aivan toista luokkaa kuin nykypolven (ja he ovat/olivat siitä kyllä myös ylpeitä), mutta toisaalta taas oman ajattelun korostaminen ei liene aivan mitätön asia. --Abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 10.22 (EET)[vastaa]
Artikkelin ainoana lähteenä oleva sivusto on nimeltään Alternate History Wiki eli wiki-sivusto, jossa on ihmisten keksimää vaihtoehtoista historiaa. Artikkeli kuvaa jonkun keksimää skenaarioita siitä, miten historia olisi voinut mennä toisin. Eli kyseinen artikkeli on tietysti poistettava kokonaan, koska sen sisältö on täyttä kukkua. Kruununoksa lienee toiminut hyvässä uskossa, mutta hänen olisi kannattanut katsoa tarkemmin, mitä käytti lähteenä. Saksalaisten toteutumattomasta hyökkäyssuunnitelmasta voi tehdä artikkelin, kun sellainen on en-wikissäkin (en:Fall Grün (Czechoslovakia)). --Risukarhi (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 21.25 (EET)[vastaa]
Moi, olit merkinnyt tuulikello- ja tuulikannel-nimiset täsmennyssivut pikapoistoon. En nyt ollut ihan kärryillä syistä, mutta poistin ne kuitenkin. Sinä varmaan tiedät parhaiten, mitä teet tai olet tekemättä niille.--Tanár13. helmikuuta 2014 kello 19.16 (EET)[vastaa]
Esitin näkemykseni Tuulikello-artikkelin keskustelusivulla ja ryhdyin sitten saman tien toimeen (olisin tietysti voinut viitata poistopyynnössä keskustelusivuun, mutta se ei tuntunut tarpeelliselta). Tuulikello-täsmennyssivu oli tarpeeton, koska tuulikannel-kielisoitinta tuskin kutsutaan kelloksi ja jäljelle jäävistä merkityksistä soiva esine oli tietysti ensisijainen Kaija Koon albumiin nähden. Ja vaikka tuota tuulikelloakin useinmiten puhekielessä kutsutaan tuulikanteleeksi (vaikka sen sointi ei perustukaan värähteleviin kieliin), niin mielestäni myös kahden merkityksen täsmennyssivu Tuulikannel oli tarpeeton, kun kerran toisesta soittimesta kertova artikkeli oli nimellä Tuulikello eikä -kannel. Tämä artikkeli -mallineilla pystyi ajamaan saman asian helpommin kuin täsmennyssivuilla. Yhteensä kolmelle eri merkitykselle ei mielestäni tarvittu kahta täsmennyssivua kolmen artikkelin lisäksi. --Risukarhi (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 09.24 (EET)[vastaa]
Joo, kuulostaa järkevältä. Itse olen kutsunut sitä roikkuvaa, soivaa esinettä aina tuulikelloksi, ja tuulikannel on mielestäni eri asia. Lähinnä vain meinasin sitä, että kun pyytämäsi sivut on nyt poistettu, hoidat varmaan jatkotoimenpiteet, kuten korjaat viittaukset yms.--Tanár14. helmikuuta 2014 kello 19.18 (EET)[vastaa]
Se oli helpoin tapa erottaa hänet Mihail Semjonovitš Vorontsovista. Vaihtoehtoisesti olisi voinut keksiä täsmenteet molemmille; silloin artikkelien nimiksi tulisivat luultavasti Mihail Vorontsov (kenraali/sotilas/sotamarsalkka/marsalkka) ja Mihail Vorontsov (kansleri/keisarinna Elisabetin suosikki). Ajattelin että patronyymit olisivat tässä se vähemmän kömpelö erotin. En oikein osannut päättää sitäkään, pitäisikö nimelle Mihail Vorontsov tehdä täsmennyssivu vai ohjata se suoraan marsalkka-Vorontsoviin, johon useimmat linkit ilmeisesti viittaavat. --Risukarhi (keskustelu) 12. maaliskuuta 2014 kello 13.22 (EET)[vastaa]
Pääsääntönä kai noin (tosin jotkut käyttäjät ovat sitä mieltä, että nimenomaan suluissa olevia täsmenteitä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää ja käyttää mieluummin mitä tahansa muuta erotinta – mikä on tietysti ihan ymmärrettävä näkökanta sekin). Joskus on yhtä kaikki vaikeaa keksiä sellaista täsmennettä, joka luonnehtisi henkilöä osuvasti ja kuitenkin samalla erottaisi muista samannimisistä, ja silloin päätyy helposti erotteluun etunimien avulla. Näin menettelin esim. tapauksissa Henry Hughes Wilson ja Henry Maitland Wilson, jossa molemmat mainitut Henry Wilsonit olivat brittiläisiä sotamarsalkoita. Vorontsovien kohdalla erottelu täsmenteellä olisi kieltämättä helpompaa kuin Wilsonien, ja jos joku haluaa siirtää Vorontsov-artikkelit (ja keksii nille mielestään hyvät täsmenteet), niin en tietysti vastustakaan. Samalla voi miettiä sitä, kuuluisiko tunnetumpi eli marsalkka-Vorontsov mahdollisesti täsmenteettömälle nimelle (kuten joissain kieliversioissa näkyy olevan). Itse en osaa oikein päättää. --Risukarhi (keskustelu) 12. maaliskuuta 2014 kello 18.17 (EET)[vastaa]
Jos nuo Vorontsovit ovat nyt ainoat venäläisistä henkilöistä kertovat artikkelit suomenkielisessä Wikipediassa, joissa on käytetty patronyymeja nimissä, niin kyllä ne sitten tietysti pitää joka tapauksessa siirtää tyylirikkoina. Tai jos jokin käytäntö eksplisiittisesti tällaisen nimeämisen kieltää, niin silloin tietysti myös. --Risukarhi (keskustelu) 12. maaliskuuta 2014 kello 18.24 (EET)[vastaa]
Voin kyllä tehdä, jahka ehdin (en tänään). Toivo-artikkelin aloitus muistaakseni kävi taannoin mielessänikin, kun paransin hieman artikkelia Uunosta, mutta se jäi silloin tekemättä. Muokkaan edelleenkin Wikipediaa pääasiassa kirjastojen yleisökoneilta (paitsi viikonloppuisin muualta). Edut: Kansallisbiografia ilmaiseksi käytössä. Haitat: työ keskeytyy aina tasan klo 20.00. --Risukarhi (keskustelu) 8. huhtikuuta 2014 kello 19.56 (EEST)[vastaa]
Kun muuten tulet tuossa arvonimi-artikkelien tehtailussa konsulin arvonimen kohdalle, niin huomannet, että täsmennyssivulle konsuli on tuhottomasti linkkejä, joiden pitäisi johtaa sen sijasta artikkeliin Konsuli (Rooma). Kun aikanaan siirsin artikkelin, korjasin viitisenkymmentä keskeisintä linkkiä, mutta annoin sitten periksi kun niitä oli sadoittain. Nostan hattua sille, jos viitsit niitä korjata (vaikka ovathan ne kai siedettäviä noinkin, kun eivät sentään johda väärään artikkeliin). --Risukarhi (keskustelu) 8. huhtikuuta 2014 kello 19.56 (EEST)[vastaa]
Laitoin nyt T.T.:stä artikkelin alkuun. Kansallisbiografia ei jostain syystä maininnut henkilön saamaa arvonimeä (paitsi varatuomarin arvon). Joudut lisäämään sen jostain muusta lähteestä. --Risukarhi (keskustelu) 10. huhtikuuta 2014 kello 19.30 (EEST)[vastaa]
Kirjoitin Laina Vehasesta vähäsen lainattua Aikalaiskirjasta. Wikimedia Suomi -yhristys voisi anoa säätiöltä 300 dollarin apurahan siihen, että muutamille vakiokäyttäjille ostettaisiin 3–6 kk:n lukuoikeus Kansallisbiografiaan artikkeleiden tekemistä varten. --Pxos (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 21.15 (EEST)[vastaa]
Ok. Käyttöoikeuden nimi on edelleen koodikieltä eikä siihen näköjään tule muutosta. No, pääasia lienee että jonkinlainen viesti lähtee eteenpäin. Täytyy varmaan tehdä tuosta uudelleenohjaus. --Pxos (keskustelu) 23. huhtikuuta 2014 kello 13.54 (EEST)[vastaa]
Ihmettelin mitä Chopin siinä tarkoittaa mutta en jäänyt miettimään sitä enempää. Kiitos selvennyksestä :) Hänestäkin olisi sitten hyvä saada tietoa, mutta jos Tampereella ei tiedetä kuin sukunimi, etsintä voi olla epätoivoista. --Abc10 (keskustelu) 27. huhtikuuta 2014 kello 13.10 (EEST)[vastaa]
Juu, tuolla Tampereen taidemuseon veistossivulla on aina ylimpänä kuvanveistäjän nimi ja yleensä alla tietoa kuvanveistäjästä (tähän tyyliin). Kun tuosta Chopinista ei tiedetä yhtikäs mitään, niin siitä oli pelkkä sitten sukunimi ilman mitään tietoja. Veikkaan että Suomessa julkaistuista teoksista ei tule löytymään kyseisestä henkilöstä mitään tietoja. Venäläiset taas luultavasti kirjoittavat nimet jossain muussa asussa, sikäli kun nyt oli edes oikeasti venäläinen. Lieneekö sukua säveltäjä-Chopinille? --Risukarhi (keskustelu) 27. huhtikuuta 2014 kello 13.29 (EEST)[vastaa]
Vilkaisin tässä välissä Googlea, ja sieltä löytyi Frédéric Henri Schopin (sic; 1804-1880) (etunimet myös järjestyksessä: Henri Frédéric Schopin), jonka isä Jean-Louis-Théodore Chopin oli tullut Venäjälle Katariina Suuren kutsusta. Hänestä ei kuitenkaan löydy ymmärrettävillä kielillä sen enempää tietoa. Pitäisi pyytää apua wikin venäjäntaitoisilta. --Abc10 (keskustelu) 27. huhtikuuta 2014 kello 14.00 (EEST)[vastaa]
Tuosta tyypistä on venäjänkielisessä wikiaineistossa vanhasta venäläisestä Brockhaus-Jefron-tietosanakirjasta kopsattu lyhyt artikkeli s:ru:ЭСБЕ/Шопен, Анри-Фредерик. Tämä Chopin/Schopin/Šopen on joka tapauksessa ollut historiamaalari eikä kuvanveistäjä. Venäjänkielisen Wikipedian täsmennyssivu ru:Шопен (значения) tuntee muutaman muunkin samaa sukunimeä kantaneen venäläisen, mutta ketään heistä ei ole mainittu kuvanveistäjäksi. Veikkaan että kukaan noista ei ole kotkapatsaan tekijä. --Risukarhi (keskustelu) 27. huhtikuuta 2014 kello 14.17 (EEST)[vastaa]
Sekoitin varmaan noita hakutuloksia mielessäni. Onkohan mahdollista että isä Jean Louis (Théodore) Chopinin ((dit: Theodore Ivanovitch)) jäämistöstä olisi kaivettu veistos, hänet on kyllä mainittu kuvanveistäjäksi[1]. --Abc10 (keskustelu) 27. huhtikuuta 2014 kello 15.13 (EEST)[vastaa]
Mikä sai sinut poistamaan lähteen? Nyt voisi luulla kirjoitetun lähteettömästi, kun tosiasiassa on ollut hyvä lähde. Toimimattomiin lähteisiin merkitään toimimattomuus mutta ei poistetan. Parhaat käyttäjät katsovat jopa onko se jossakin arkistoituna. Palautin ja etsin arkistosta. Jos olet poistanut lähteitä, käy heti palauttamassa ne. --Mozabacka (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 10.33 (EEST)[vastaa]
Kun muokkasin johdantoa uusiksi, katsoin parhaaksi ottaa samalla viitteen pois sen perästä, koska linkin toimimattomuuden vuoksi en voinut tarkistaa mitä lähteessä oli tai ei ollut sanottu. Silloin olisi syntynyt mielikuva, että viittaan johonkin lukematta sitä, ja sitä pyrin välttämään viimeiseen asti. Tarkoituksenani oli joka tapauksessa jatkaa artikkelin muokkaamista ja tuoda siihen uusia lähteitä, mutta kaikki syntyy vähän kerrallaan. Ihan hyvä, että olit valppaana. Internet archivea ei olisi tässä itse asiassa edes tarvittu, sillä tekti löytyy edelleen myös alkuperäiseltä sivustolta toisella osoitteella. --Risukarhi (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 10.53 (EEST)[vastaa]
Olisi tietysti säästynyt minulta paljon vaivaa (tämä kommentointi, lähteen etsiminen), jos olisit kirjoittanut yhteenvetoon, että olet aikeissa etsiä lähteen. Yritin itse etsiä sitä Agricolankin sivuilta mutta en löytänyt. Ehkä ensi kerralla paremmin. --Mozabacka (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 12.01 (EEST)[vastaa]
Keskeneräisen työn tallentamisesta seuraa aina välillä väärinkäsityksiä, mutta joskus ei malta olla painamatta sitä tallenna-nappia. Kuten totesin, hyvä kuitenkin huomata, että muut käyttäjät ovat valppaina (ja alkuperäinen huomioisi lähdetietojen säilyttämisestä oli tietysti ihan asiallinen). Nyt artikkelissa on joka tapauksessa enemmän asiaa ja lähteitä kuin aiemmin ja kuollut linkki on elvytetty. Luulin itsekin, ettei sitä artikkelia enää löytyisi mistään, mutta kun laitoin googleen hakusanoiksi "Tiuhti ja Viuhti Tove Jansson Vivica Bandler", niin se tuli yllättäen ensimmäisenä osumana. --Risukarhi (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 12.14 (EEST)[vastaa]
Käytännöt vähän vaihtelevat sen suhteen, käytetäänkö ainoasta tietynnimisestä hallitsijasta järjestysnumeroa I vai ei (vrt. esim. Frans Joosef I). Yleensä on varmempaa tehdä ohjauksia kaikilta mahdollisilta muodoilta, joita joku saattaa käyttää. Joka tapauksessa jätin järjestysluvun pois itse artikkelin nimestä. --Risukarhi (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 13.37 (EEST)[vastaa]
Terve! Sinulta löytyy monen vuoden mittainen monen muokkauksen historia. Olet aktiivinen vandalismintorjuja ja olet edistynyt seulontatöissä hyvin. Kysynpä sinulta, että haluaisitko
A) palauttajanoikeudet, joista nimittäin olisi sinulle hyötyä, koska toiminnolla saadaan nopeasti palautettua viimeisimmän sotkijan jäljet.
tai
B) ylläpitäjänoikeudet, joilla voisit osallistua Wikipedia kunnossapitoon poistelemalla roskasivuja, suojaamalla vandalisoitavia sivuja ym. hyvin hyödyllistä ja lisäksi ylääpito-oikeuksiin kuuluvat automaattisesti palauttajanoikeudet.
Ylläpitäjän velvollisuuksia en halua harteilleni enkä välittäisi olla äänestyksen kohteena. Palauttajanoikeuksia taas en usko tarvitsevani, kun pelkällä kumoamistoiminnollakin saan jo ihan tarpeeksi aikaan. Kumoilen noita vandalismimuokkauksia satunnaisesti, mutta mieluummin pyrin keskittymään oman sisällön tuottamiseen artikkeleihin, enkä välittäisi muuttua toisten käyttäjien paimentajaksi. Eli kiitän luottamuksen- ja huomionosoituksesta, mutta en taida olla kiinnostunut. --Risukarhi (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 16.07 (EEST)[vastaa]
Luettelo ei ole minusta mitenkään epätäydellinen. Sillä 1980-luvulla ja ennen sitäkin ministerieroja ei ole paljonkaan Suomessa tapahtunut koska se ei ole kuulunut suomalaiseen politiikan kulttuuriin. Ellei sitten ero ole niin vakava että ei ole mitään muita vaihtoehtoja. Linnamo Zavidovo tai Holsti Hitler. Jos ymmmärrät. Jos muistat 1980-luvulta ministerieroja joita luettelossa ei ole niin kerro ihmeessä niin täydennän luetteloa. --Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 18.06 (EEST)[vastaa]
Lähes kaikissa ministerieroissa joita luettelossa löytyy on lähde. Osa edellisen kommentini kohdalla oli vain spekulointi mitä tapahtui 1980-luvulla ja ennen sitä oliko eroja vai ei sitä hän tässä yritän miettiä. Sinänsä luetteloon voitaisiin lisätä myös erotetut (Eduskunnan tai presidentin tai pääministerin toimesta) ministerit alle omaksi laatikoksi. --Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 23.15 (EEST)[vastaa]
Valtioneuvoston ministerikortistosta voi katsella tietoja siitä, mitä ministerinvaihdoksia missäkin hallituksissa on tapahtunut. Olet nyt rajannut luettelon siten, että siihen kuuluvat periaatteessa kaikki virkanimityksen vuoksi ministerinviran jättäneet (paitsi presidentiksi tai puhemieheksi valitut) sekä kaikki sellaiset tapaukset, joissa kokonainen puolue on vetänyt ministerinsä pois hallituksesta. Tässä alustavaa listaa siitä, mitä puuttuu:
Maalaisliittolaiset senaattorit Kyösti Kallio ja E. Y. Pehkonen erosivat Paasikiven senaatista elokuussa 1918, koska eivät hyväksyneet kuninkaanvaalia.
Nähtävästi myös Alexander Frey ja O. W. Louhivuori erosivat Paasikiven senaatista jostain minulle tuntemattomasta syystä kesäkuussa 1918. Samuli Sario olisi ministerikortiston mukaan myös eronnut samana päivänä, mutta Kansallisbiografian mukaan hän siirtyi Louhivuoren tilalle sosiaaliasiaintoimituskuntaan.
Ulkoministeri Carl Enckell erosi Ingmanin I hallituksesta huhtikuussa 1919, koska hänet nimitettiin Suomen lähettilääksi Pariisiin. Myös apulaisulkoministeri Leo Ehrnrooth näyttää eronneen kesäkuussa (luulen tämän liittyvän tasavaltalaisen hallitusmuotoesityksen vastustamiseen, mutta en tiedä tarkemmin).
Valtiovarainministeri Johannes Lundson erosi Vennolan I hallituksesta pari viikkoa ennen sen kaatumista maaliskuun 1920 alussa, Kansallisbiografian mukaan hän pyysi eroa "budjettikiistojen vuoksi". Myös oikeusministeri Henrik Kahelin näkyy eronneen saman vuoden tammikuussa jostain syystä.
Kauppa- ja teollisuusministeri Leo Ehrnrooth erosi Erichin hallituksesta elokuussa 1920, koska ei hyväksynyt muun hallituksen kannattamaa valuuttasäännöstelyä. Oikeusministeri K. G. Söderholm erosi jostain syystä kesäkuussa.
Sotaministeri Onni Hämäläinen erosi Vennolan II hallituksesta syyskuussa 1921 niin sanotun suojeluskuntaselkkauksen jälkipuinnin yhteydessä.
Rudolf Holsti joutui eroamaan Vennolan II hallituksen ulkoministerin paikalta toukokuussa 1922 saatuaan eduskunnalta henkilökohtaisen epäluottamuslauseen reunavaltiosopimuksen allekirjoittamisen vuoksi.
Puolustusministeri Bruno Jalander erosi Kallion I hallituksesta kesäkuussa 1923 (en tiedä/muista syytä, liittyisikö kiistaan jääkäriupseerien kanssa?).
Oikeusministeri Otto Åkesson erosi Kallion I hallituksesta joulukuussa 1923, koska hänen puolueensa (maalaisliiton) kansanedustajat olivat äänestäneet eduskunnassa eräitä hänen tukemiaan budjettiesityksen momentteja vastaan.
Puolustusministeri Viktor Schvindt on jostain syystä eronnut Cajanderin II hallituksesta maaliskuussa 1924.
Kaikki maalaisliittolaiset ministerit erosivat Igmanin II hallituksesta marraskuussa 1924.
Sisäministeri Rieti Itkonen joutui eroamaan Tannerin hallituksesta huhtikuussa 1927 saatuaan eduskunnalta henkilökohtaisen epäluottamuslauseen ns. Petsamon laivajutun vuoksi. Ministeri Wäinö Wuolijoki erosi marraskuussa saatuaan nimityksen Suomen lähettilääksi Berliiniin.
Maatalousministeri Vihtori Vesterinen joutui eroamaan Sunilan I hallituksesta lokakuussa 1928 ilmeisesti jonkin henkilökohtaisen skandaalin vuoksi.
Oikeusministeri Anton Kotonen on eronnut Mantereen hallituksesta helmikuussa 1929 (luultavasti liittyen siihen, että hänet valittiin eduskunnan sihteeriksi, tapahtui ainakin samana vuonna).
Kokoomuslaiset ministerit Niilo Solja ja K. E. Kilpeläinen erosivat Sunilan II hallituksesta maaliskuussa 1932, koska eivät hyväksyneet tasavallan suojelulain käyttöä Lapuan liikettä vastaan. Uusi puolustusministeri Lennart Oesch erosi vain 11 päivän jälkeen, koska hänet oli alkujaankin tarkoitettu vain väliaikaisesti tehtävään. Hänen seuraajansa Arvo Manner erosi lokakuussa 1932 kenraali Walleniuksen vapauttamisesta hallituksen sisällä syntyneen kiistan vuoksi. Sosiaaliministeri Erkki Paavolainen näkyy eronneen samana päivänä, oletan että samasta syystä.
Oikeusministeri Hugo Malmberg erosi Kivimäen hallituksesta helmikuussa 1933 (liittynee hänen nimitykseensä Vaasan hovioikeuden presidentiksi). Ragnar Furuhjelmin ero huhtikuussa 1933 oli Kansallisbiografian tietojen perusteella "ministerikierrätystä'" eikä siten kuulune luetteloon. RKP:n ministerit lähtivät kokonaan helmikuussa 1936 (oman eduskuntaryhmänsä vaatimuksesta) Helsingin yliopiston kielikiistan vuoksi. Eemil Hynninen erosi ilmeisesti omasta tahdostaan joulukuussa 1935 ja Ilmari Killinen jostain syystä maaliskuussa 1936. Maatalousministeri K. T. Jutila erosi protestiksi EK:n muistioon liittyneen kiistan vuoksi syyskuussa 1936, pari viikkoa ennen kuin kyseinen kiista kaatoi koko hallituksen.
Oikeusministeri Arvi Ahmavaara erosi Cajanderin III hallituksesta tammikuussa 1938, ilmeisesti poliittisten erimielisyyksien vuoksi (oli ainut kokoomuslainen punamultahallituksessa). Hänen seuraajansa A. E. Rautavaara erosi lokakuussa 1939, virallisesti terveyssyistä, mutta tosiasiassa siksi, että hallitukseen saataisiin tilaa RKP:lle. J. W. Keto erosi jostain syystä marraskuussa 1937, Hannes Ryömä syyskuussa 1938 ja Väinö Voionmaa joulukuussa 1938. Oskari Reinikainen erosi heinäkuussa 1939 saatuaan nimityksen lääkintöhallituksen pääjohtajaksi.
Väinö Tanner erosi Rytin II hallituksesta Neuvostoliiton painostuksen vuoksi elokuussa 1940. P. V. Heikkinen erosi samana päivänä, mutta se liittyi ilmeisesti hänen nimitykseensä Kuopion läänin maaherraksi.
Ernst von Born erosi Rangellin hallituksesta toukokuussa 1941 pika-asutuslain sisältöön liittyneiden erimielisyyksien vuoksi. V. A. Kotilainen erosi kansanhuoltoministerin tehtävistä huhtikuussa (voisi liittyä hänen kutsumiseensa päämajan palvelukseen, mutta miksi jo huhtikuussa ennen sodan syttymistä?). Toivo Salmio erosi heinäkuussa 1941 tehdäkseen tilaa Tannerille (siis ministerikierrätystä, ei kuulu luetteloon). Valtiovarainministeri Mauno Pekkala erosi toukokuussa 1942, koska ei hyväksynyt Suomen sotapolitiikan jatkamista. Kansanhuoltoministeri Atte Arola erosi heinäkuussa 1942, koska hänen vaatimiaan muutoksia mustan pörssin hillitsemiseen tarkoitettuun lakiin ei hyväksytty.
Sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm erosi Linkomiehen hallituksesta joulukuussa 1943 Saksan painostuksesta. Työministeri Toivo Ikonen erosi protestiksi tammikuussa 1944, koska hänen ja valtakunnan työvoimapäällikön työnjako oli epäselvä.
K.-A. Fagerholm ja Eero A. Wuori kaatoivat eronpyynnöillään U. Castrénin hallituksen marraskuussa 1944, mutta heidän eronsa eivät ehtineet astua voimaan ennen kuin koko hallitus erosi.
Puolustusminsiteri Rudolf Waldén erosi Paasikiven II hallituksesta joulukuussa 1944 terveyssyistä.
Valtiovarainministeri Sakari Tuomioja erosi Paasikiven III hallituksesta heinäkuussa 1945, koska hänet nimitettiin Suomen Pankin pääjohtajaksi. Eero A. Wuori erosi syyskuussa 1945, koska hänet oli nimitetty Suomen lähettilääksi Lontooseen. Johan Helo sai joulukuussa vastaavan nimityksen Pariisiin.
Reinhold Svento erosi Pekkalan hallituksesta maaliskuussa 1948, koska hänet nimitettiin Suomen lähettilääksi Berniin. Hertta Kuusinen lopetti lyhyen kautensa salkuttomana ministerinä kesäkuun alussa.
Sosiaaliministeri Valdemar Liljeström erosi Fagerholmin I hallituksesta maaliskuussa 1949 henkilökohtaisen skandaalin vuoksi (Kansallisbiografian mukaan "matkusti junassa humalaisena"). Erkki Härmä erosi kesäkuussa 1949, koska hänet nimitettiin Turun ja Porin läänin maaherraksi.
Lauri Riikonen erosi Kekkosen I hallituksesta syyskuussa 1950, koska hänet nimitettiin Kuopion läänin maaherraksi.
Ulkoministeri Sakari Tuomioja erosi jostain syystä Kekkosen III hallituksesta marraskuussa 1952. Marraskuun lopussa erosivat SDP:n ministerit Matti Lepistö ja Onni Peltonen, mitä ilmeisimmin salaputkijuttuun liittyen.
Väinö Leskinen erosi Kekkosen V hallituksesta syyskuussa 1955 SDP:n sisäisten kiistojen vuoksi.
Eino Saari on jostain syystä lähtenyt Fagerholmin II hallituksesta 10 päivää ennen sen eroa toukokuussa 1957.
Sukselaisen I hallituksen kokoonpano muuttui useasti syksyn 1957 aikana. RKP:n ministerit lähtivät heinäkuun alussa. Eräät Kansapuolueen ja Maalaisliiton ministerit erosivat syyskuun alussa, jotta hallitusta saataisiin täydennettyä TPSL:llä. Aarre Simonen näkyy lähteneen jostain syystä lokakuun lopussa.
Aku Sumu erosi von Fieandtin hallituksesta helmikuussa 1958 terveyssyistä. Ahti Karjalainen lähti maaliskuussa (en tiedä mikä oli virallinen syy, Kansallisbiografian mukaan todellinen syy oli se, että hän sai KGB-kontaktiltaan tietää Neuvostoliiton vastustavan hallituksen politiikkaa).
Martti Miettunen erosi Fagerholmin III hallituksesta marraskuussa 1958 saatuaan nimityksen Lapin läänin maaherraksi. Ulkoministeri Johannes Virolainen erosi joulukuussa, ilmeisesti yöpakkaskriisin vuoksi.
Pääministeri V. J. Sukselainen on ministerikortiston mukaan eronnut omasta hallituksestaan 11 päivää ennen muuta hallitusta heinäkuussa 1961 (saatuan nimityksen KELAn pääjohtajaksi). Aiemmin Sukselaisen II hallituksesta olivat lähteneet Eino Palovesi helmikuussa 1960 (nimitys Keski-Suomen läänin maaherraksi) ja Antti Hannikainen huhtikuussa 1961 (nimitys oikeuskansleriksi).
Ministerikortiston mukaan Eeli Erkkilä on eronnut Karjalaisen I hallituksesta helmikuussa 1963, Kansallisbiografian mukaan hän oli ministerinä kuollessaan saman vuoden huhtikuun alussa. SAK:ta (tosiasiassa TPSL:ää) edustaneet ministerit erosivat lokakuussa 1963 maatalosutuotteiden hinnankorotuksia koskeneen kiistan jälkeen. Valtiovarainministeri Osmo P. Karttunen näkyy eronneen joulukuussa viisi päivää ennen muuta hallitusta.
Aarne Nuorvala erosi Lehdon hallituksesta kesäkuussa 1964 saatuaan nimityksen oikeuskansleriksi.
Paasion I hallituksesta siirtyivät Niilo Ryhtä Oulun läänin ja Esa Timonen Pohjois-Karjalan läänin maaherraksi heinäkuussa 1967 sekä Martti Viitanen marraskuussa 1967 Vaasan läänin maaherraksi. Valtiovarainministeri Mauno Koivisto erosi vuoden 1967 lopussa, koska hänet oli nimitetty Suomen Pankin pääjohtajaksi.
Viljo Virtanen erosi Koiviston I hallituksesta vuoden 1969 lopussa saatuaan nimityksen Mikkelin läänin maaherraksi. Jussi Linnamo erosi tammikuussa 1970 (Liittyisikö hänen nimitykseensä pankkitarkastusviraston johtajaksi? Tämä ei ole vielä se Zavidovo-ero).
SKDL:n ministerit erosivat Karjalaisen II hallituksesta maaliskuussa 1971 niin sanotun korppusodan jälkeen. Artturi Jämsén erosi toukokuussa 1971 saatuaan nimituksen Keski-Suomen läänin maaherraksi ja Mikko Laaksonen siirtyi lokakuussa 1971 Verohallituksen pääjohtajaksi.
Margit Eskman erosi toukokuussa 1972 Paasion II hallituksesta saatuaan nimityksen KELAn johtokuntaan.
Linnamon eron Sorsan I hallituksesta 1973 Ashoka jo mainitsikin tuossa yllä. Grels Teir siirtyi vuoden 1972 lopussa Valtiokonttorin pääjohtajaksi ja Erkki Haukipuro heinäkuussa 1973 Oulun läänin maaherraksi. Jan-Magnus Janssonin ero syyskuussa 1974 liittynee joko hänen väistymiseensä RKP:n johdosta edellisenä vuonna tai sitten nimitykseen Hufvudstadsbladetin päätoimittajaksi. Opetusministeri Varma Kallio on eronnut jostain syystä syyskuussa 1974.
Viljo Luukka on ministerikortiston mukaan eronnut Miettusen II hallituksesta huhtikuussa 1976, Kansallisbiografian mukaan on jatkanut hallituksen eroon saakka syyskuussa.
RKP:n ministerit erosivat Sorsan II hallituksesta maaliskuussa 1978 (muistaakseni kiista liittyi johonkin talouselämän säätelyä koskeneeseen lakiin). Samassa yhteydessä LKP:n ministeri Tuure Salo vaihdettiin kahteen muuhun saman puolueen mieheen ("ministerikierrätystä"?)
Olen yrittänyt täydentää luettelo 1920-ja 1930 luvuilta mutta se on hiton vaikeata. Voitko täydentää 1980-1990 luvun ja miksei 1970-luvun ministeri eroja. Ministerikierrätyksiä hän ei luetteloon tule. Joten Arvo Aallon vaihtuminen Kajanojaksi ei kuulu luetteloon koska ministerikierräyksistä voisi tehdä oman luettelon koska niitä olisi aika paljon--Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 26. elokuuta 2014 kello 14.41 (EEST)[vastaa]
Tässä jatkona vielä joukko myöhempiä:
Ulf Sundqvist erosi Koiviston II hallituksesta kesäkuussa 1981 saatuaan nimityksen STS-pankin johtajaksi. Työministeri Arvo Aalto vaihdettiin maaliskuussa 1981 Jouko Kajanojaan ("ministerikierrätystä").
Jacob Söderman erosi Sorsan III hallituksesta kesäkuussa 1982 saatuaan nimityksen Uudenmaan läänin maaherraksi. Mauno Forsman siirtyi syyskuussa 1982 Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi. Esko Rekola erosi vuoden 1982 lopussa (Kansallisbiografian mukaan "siirtyi eläkkeelle"). SKDL:n ministerit erosivat kaikki vuoden 1982 lopussa budjettikiistan vuoksi.
Vappu Taipale erosi Sorsan IV hallituksesta marraskuussa 1984 saatuaan nimityksen Sosiaalihallituksen pääjohtajaksi. Ahti Pekkala siirtyi tammikuussa 1986 Oulun läänin maaherraksi ja Kaarina Suonio toukokuussa 1986 Tampereen apulaiskaupunginjohtajaksi.
Holkerin hallituksen liikenneministeri Pekka Vennamo siirtyi syyskuussa 1989 Posti- ja telelaitoksen pääjohtajaksi ja valtiovarainministeri Erkki Liikanen helmikuussa 1990 Suomen lähettilääksi EY:hyn. Helena Pesola erosi vuoden 1989 lopussa ilmeisesti siirtyäkseen KELAn johtokuntaan. Opetusministeri Christoffer Taxellin vaihtaminen Ole Norrbackiin kesäkuussa 1990 liittyi kai RKP:n puheenjohtajuuteen ("ministerikierrätystä"). Vennamon seuraajaksi tullut Raimo Vistbacka erosi elokuussa 1990, kun SMP jätti kokonaan hallituksen.
Sanoit että Valtioneuvoston ministerikortistosta löysit ministeri eroja. Itse katsoin kyllä valtioneuvoston sivuja eikä siellä löydy ministerikortistosta mitään sellaista kohtaa. Kansallisbiografian ongelmana on vain se että siellä oleva tietoa on maksullista Joten sen käyttäminen lähteenä on ongelmallista. Etenkin Samuli Sarion eroa en löytänyt VN:n sivuilta. Löysitkö sinä sen kortiston? Voitsko antaa edes linkin?--Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 26. elokuuta 2014 kello 14.02 (EEST)[vastaa]
Tuosta yllä linkkaamastani valtioneuvoston sivun hallitusluettelosta on linkki jokaisen hallituksen ministerilistaan. Esim. tässä Paasikiven I hallitus. Jokaiselle ministerille on ilmoitettu nimitys- ja eroamispäivä. Näemme tuosta, että Frey, Louhivuori ja Sario ovat eronneet 29.6.1918, Kallio ja Pehkonen 17.8.1918. Muut ministerit ovat jatkaneet 27.11.1918 asti, jolloin koko hallitus on eronnut. Tietenkään tuosta eivät ilmene erojen syyt. Kaivelin niitä pääasiassa Kansallisbiografian artikkeleista ja vähän muualtakin (osa myös omasta yleistiedosta). Kuten yllä ilmenee, joukossa oli paljon sellaisiakin eroja, joiden syitä en tiedä ja esitin arvauksia. Tuo yllä oleva luettelo oli tarkoitettu osviitaksi, jonka avulla puheenolevan artikkelin täydentäminen olisi muille helpompaa. --Risukarhi (keskustelu) 26. elokuuta 2014 kello 14.21 (EEST)[vastaa]
Aika monien suomalaisten kirjastojen käyttäjätunnuksilla pääsee kansallisbiografiaan, mutta oliko nyt niin että juuri esim. Helsingistä ei jostain syystä pääse? Ja lisäksihän monista kirjastoista Kansallisbiografia löytyy myös painettuna kuten mikä tahansa kirja, tai nettiversiota pääsee käyttämään kirjaston koneelta. --Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2014 kello 14.24 (EEST)[vastaa]
Jos oman kirjaston kautta pääsee, niin se on maksuton (ainakin nyt, eri asia jos säästökuurit joskus tulevaisuudessa iskevät). Oman kunnallisen kirjastoni kautta olen päässyt kirjaston tarjoamiin aineistoihin verkkokirjastosta, eli sama palvelu, jolla voi kirjastosta saadulla verkkokirjaston salasanalla ja kirjastokorissa olevalla tunnuksella katsoa ja uusia omia kirjalainojaan netistä. Tämän palvelun jostain valikkopolusta ovat sitten löytyneet nämä kirjaston tarjoamat aineistot kuten kansallisbiografia. Eli kun on millä tahansa koneella (myös kotikone) kirjautunut kirjastokortin tunnuksella ja salasanalla verkkokirjastoon ja menee verkkokirjaston sisällä linkkiin, jonka takana on esim. kansallisbiografia, niin pääsee lukemaan sitä kotoakin maksutta, jos oma kirjasto kuuluu niihin, jotka ovat hankkineet tämän palvelun asiakaskäyttäjilleen. --Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2014 kello 16.41 (EEST)[vastaa]
Kyllä ainakin Helsingin ja pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yleisökoneilta pääsee. Ja Helsingin yliopiston tietoverkkoon kytketyistä koneista myös. Jälkimmäisen kohdalla on muistaakseni ollut jotain häikkää Talouselämän vaikuttajien ja Kenraalit & amiraalien kanssa, mutta sehän ei liity tähän keskusteluun. --Risukarhi (keskustelu) 26. elokuuta 2014 kello 14.42 (EEST)[vastaa]
Ks. yllä, vaatii (jos systeemi on sama kuin omassa kunnallisessa kirjastossani) että 1) kirjastosi on hankkinut palvelun asiakkailleen, 2) että on henkilökohtaisesti oman kirjastokortin kanssa käynyt kirjastossa noutamassa salasanan, jolla pääsee kirjautuman verkkokirjaston palveluihin (kuten omien lainojen katselu ja uusiminen netissä), ja 3) kirjautuu netissä (myös kotikoneella) verkkokirjastoon ja 4) etsii verkkokiraston valikosta kirjaston tarjoamat sähköiset aineistot ja niistä edelleen kansallisbiografian ja klikkaa sirä.--Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2014 kello 16.49 (EEST)[vastaa]
Kirjastojen yleisökoneet ovat siitä hyviä, että niillä usein pääsee aineistoihin jotka olisivat muuten maksullisia. Sitä en tiedä, missä määrin on sellsaisia aineistoja, joihin ei pääse verkkokirjaston kautta kotikoneelta, mutta pääsee kirjaston yleisökoneelta.--Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2014 kello 16.55 (EEST)[vastaa]
Talouselämän vaikuttajista sen verran, että se oli aiemmin maksuton, mutta muuttui kuulemma hiljan maksulliseksi, mutta kuitenkin niin, että se ei nyt kuulukaan siihen pakettiin jonka kirjastot (ja kai jopa yliopistojen kirjastot?) ovat hankkineet asiakaskäyttäjilleen. Ja näin siis nykyään ainakin kunnallisista (ja myös yliopistojen?) kirjastoista pääsee maksuttta vain varsinaiseen kansallisbiografiaan mutta ei talouselämän vaikuttajiin, vaikka se ennen oli kokonaan ilmainen ja muu kansallisbiografia maksullinen, vaan (kaikkien?) pitää maksaa juuri talouselämän vaikuttajista.--Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2014 kello 17.06 (EEST)[vastaa]
Huomasin, että olit kumonnut nuo ohjauksiksi muuttamiset artikkeleissa Olarinluoma ja Niittymaa. Nämä alueethan ovat Niittykummun osa-alueita, ja on ehkä hieman turhaa pitää niistä omia artikkeleja, kun alueista ei ole niin paljon merkittävää kerrottavaa etteikö sitä voisi yhdistää artikkeliin Niittykumpu. Jos kyse oli vain tuon yhteenvedon puuttumisesta, ehdottaisin, että artikkelien nykyinen materiaali yhdistetään Niittykumpu-artikkelissa olevien osa-alueiden osioihin ja nuo kaksi sivua muutetaan ohjauksiksi omiin osioihinsa. --Lekomies (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 23.54 (EEST)[vastaa]
Käsittääkseni kaupunginosien osa-alueet (ainakin pääkaupunkiseudulla) on aiemmin katsottu merkittäviksi (so. oman artikkelinsa arvoisiksi) aiheiksi. Muistan ennakkotapauksena ainakin merkittävyyskeskustelun artikkelista Hakalehto, joka säilytettiin. Sanoisin, että Olarinluomaa ja Niittymaata ei voi muuttaa artikkeleista ohjauksiksi ainakaan käymättä muiden kanssa merkittävyyskeskustelua. Eli kyse ei ollut pelkästään muokkausyhteenvedon vaan myös keskustelun puuttumisesta. Sitä en tiedä, kuinka paljon sanottavaa noista kahdesta alueesta löytyy, mutta aiemman Wikipedia-kokemuksen perusteella yllättävän vähäisistäkin aiheista voi löytyä paljon kerrottavaa. Meillä on artikkeleita myös mm. muutaman asukkaan kokoisista kylistä (esim. Ylenjoki (Somero), Palokkaankylä). Mikään ei tietysti estä kertomasta osa-alueista myös artikkelissa Niittykumpu. --Risukarhi (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 00.21 (EEST)[vastaa]
Mieleeni tuli eräs artikkelin aihe, joka vaatisi lähdetyöskentelyä ja kirjoitustyötä, mutta olisi aiheena kiinnostava. Eli Suomen tasavallan presidenttien esipolvet. Suomen sukututkimusseurallahan on perinne, että tasavallan presidenteistä julkaistaan esipolviselvitys, ja nykyisestä presidentistä tällainen lienee kohta tulossa, aiemmista se on jo saatavilla. - Tai en tiedä pitäisikö se jakaa presidenteittäin eri artikkeleiksi. Toisaalta voi myös olla perusteluja näkemykselle, ettei aihe kuulu tietosanakirjaan ollenkaan. Kuitenkin laaja käsittely luotettavissa lähteissä toteutuu.--Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2014 kello 09.49 (EEST)[vastaa]
Näkisin, että aihetta on mielekkäämpää käsitellä erikseen jokaisen presidentin kohdalla kuin yhtenä kokooma-artikkelina. Jos joku tuollaisen artikkelin tekee (siis kunnollisen), niin voi minun puolestani tehdä, mutta minulla ei ole kiinnostusta (eikä nykyisellään oikein aikaakaan) sellaiseen. Varsinkin presidenttien sosiaalisen taustan vertaileminen olisi kyllä sinänsä kiinnostavaa. Minulla on joka tapauksessa jonossa noin n+1 artikkeli-ideaa, joiden toteuttaminen työllistänee minut täällä melkoisen pitkäksi aikaa. --Risukarhi (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 13.35 (EEST)[vastaa]
Mietin tuota juuri siltä kannalta, että presidenttien henkilöartikkeleissa tuollainen sisältö hyppäisi epätasapainoisena silmille eikä olisi mielestäni artikkelien tasapainoisuuden kannalta perusteltua. Merkitystä on korkeintaan vanhempien sosiaalisella taustalla, ja joskus harvoin ehkä isovanhempien. Samoin eri artikkeleiksikaan näistä ei ole, koska omia artikkeleita henkilöiden suvuista ruukaa olla lähinnä Obaman ja Hitlerin suuruusluokkaa olervista vaikuttajista muissakaan wikeissä, mikäli suku, johon henkilö kuuluu, ei satu olemaan muuten merkittävä (Svinhufvud af Qvalstad on, samoin Mannerheim). Mutta tätä nykyä kyllä näyttää omallakin kohdallani, että ennen eläkepäiviä ja luultavasti silloinkin muut projektit ajavat tästä ohi. Mutta täytyy ehkä lisätä artikkelitoive jonnekin, jos joku vaikka sattuisi kiinnostumaan tai ehtimään.--Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2014 kello 14.56 (EEST)[vastaa]
Relanderin suvusta on muuten myös artikkeli. Mielestäni esim. artikkelissa Martti Ahtisaari on nyt käsitelty esivanhempia mielekkäässä laajudessa siten, että se ei mitenkään epätasapainota artikkelia. Eiköhän sama onnistuisi muidenkin presidenttien kohdalla. Osa Suomen varhaisempia presidenttejä käsittelevistä artikkeleista on joka tapauksessa turhan suppeita. --Risukarhi (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 16.28 (EEST)[vastaa]
Mainitaanko Hakaniemen mellakasta kertovassa lähteessäsi, kuka tuo ratsumestari Didrik von Essen oli? Suojeluskuntien ensimmäinen ylipäällikkö oli Georg Didrik von Essen, joten onko kyseessä sama mies? --Joe K. (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 04.27 (EEST)[vastaa]
Kannattaa kysyä siellä. Olen itse yleensä soveltanut tuollaisiin kaikenlaisia ad hoc -ratkaisuja, jos en ole helposti löytänyt tietoa siitä, miten nimi on ollut tapana kirjoittaa suomenkielisissä yhteyksissä. Olen itse muuten tehnyt linkin samaan tyyppiin nimellä Ruprecht (Pfalzin prinssi) kirjoittamassani artikkelissa Oliver Cromwellin Irlannin-valloitus. Oikeasti pitäisi etsiä 1600-luvun historiaa käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja, ja katsoa miten nimi on niissä kirjoitettu. Ellei sitten löytyisi hyvällä onnella vanhoista suomalaisista tietosanakirjoista. Itselläni ei ole nyt käden ulottuvilla mitään kevollista teosta, josta voisi tarkistaa. Tunnetusti vanhentunut Pieni Tietosanakirja näyttää käyttävän muotoa Ruprecht [3]. Oleellinen kysymys tässä lienee se, käytetäänkö suomenkielisessä tekstissä nimen saksalaista vai englantilaista muotoa. Täsmenteessä kannattaa joka tapauksessa lukea muutakin kuin vain "prinssi", ettei tyyppi sotkeennu muihin samannimisiin prinsseihin. --Risukarhi (keskustelu) 2. marraskuuta 2014 kello 13.26 (EET)[vastaa]
Totta, siksi juuri lähdin tätä selvittämään, kun tiesin, että joku tarkempi määre sekä lisäksi varmennus käytettävästä nimen itsensä muodosta pitää olla. Lisäksihän tulee vielä nimen liittyminen sellaisiin käsitteisiin kuin Rupertinmaa, joka todennäköisesti on suomeksikin käytössä nimen englantilaisen muodon mukaan. Mutta tuo käyttämäsi muoto tuossa linkissä kyllä vaikuttaa hyvältä. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2014 kello 14.49 (EET)[vastaa]
Se oli kömmähdys, jonka huomasin pian itsekin; en huomannut, että olit juuri poistanut kuvan artikkelista. Mielestäni tiedoston käyttöoikeusmalline on kyllä väärä, sillä tekijänoikeuden haltija lienee tässä tapauksessa sata vuotta sitten elänyt valokuvaaja eikä tv-ohjelman tekijä, vaikka kuva onkin poimittu tänne "kuvakaappauksen" kautta. Tosin jos valokuvaajasta ei ole tietoa, kuva saattaa silti olla tekijänoikeuksien alainen ja siksi poistettava. --Risukarhi (keskustelu) 21. marraskuuta 2014 kello 19.33 (EET)[vastaa]
Höyhens siirsi luokkasivun ja sinä muutit kuvausta. Koska olen laiska ja ilkeä, kumosin siirron. En ajattelut ruveta kesken jäänyttä hommaa saattamaan loppuun, joten Höyhens voi yrittää uudestaan. --Pxos (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 20.42 (EET)[vastaa]
Juu, luokan siirto ja muut sille tehdyt asiat ovat tähän mennessä kaikki olleet laiskojen työtä. Kunhan joku viitsii tarkistaa sen aakkosten alkupään niin luokan uudelleennimeämisen voi lisätä vaikka bottipyyntöihin. --Risukarhi (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 20.49 (EET)[vastaa]
Löysin vasta nyt sattumalta keskustelun käytäntökahvihuoneesta. Luulin tosissani, että asiasta ei ole sen kummemmin keskusteltu ja että Höyhens oli ymmärtänyt väärin luokan siirtämisen idean ja kuvitellut, että sivut siirtyvät uuteen luokkaan automaattisesti. Paljastuikin, että se oli tarkoituksella tehty. Enhän minä tässä olekaan laiska ja ilkeä ollenkaan, joten vedän humoristisen omahaukun kokonaan pois. Höyhens sai keppiä jo käytäntökahvihuoneessa. Jatkossa asiat voisi tehdä yhdellä kertaa alusta loppuun ehkäpä. --Pxos (keskustelu) 1. joulukuuta 2014 kello 07.00 (EET)[vastaa]
Jaah, linkin testaus osoitti, että sieltä saakin ilmeisesti vain istunnonaikaisia linkkejä, jotka lakkaavat toimimasta kun istunto vanhenee. Joku kyllä joskus neuvoi senkin, miten tuollaisista ehkä saisi pysyviäkin linkkejä.--Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2014 kello 22.59 (EET)[vastaa]
Fennican mukaan [4] vuodesta 1966 ilmestynyt Nakke-lehti "jatkaa julkaisua" Nakke Nakuttaja, eli ne voi oikeastaan tulkita samaksi lehdeksi, kuten artikkelissa on tehtykin. Fennicaan aukeavat myös vanhat linkit, joten ehkä myös Nyky-/Nyrkkipostin artikkelissa kannattaisi viitata mieluummin sinne. --Risukarhi (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 14.54 (EET)[vastaa]
Juu, tarkoitin sillä vaan sitä, että Suomessa ilmestyneeseen lehteen liittymätön asia kuuluu hahmon pääartikkeliin eikä lehdestä kertovaan. Jos olisin olettanut nuo kahdeksi eri hahmoksi, silloin en tietystikään olisi siirtänyt sisältöä artikkelista toiseen. --Risukarhi (keskustelu) 19. joulukuuta 2014 kello 21.47 (EET)[vastaa]
Pyrin muokkaamaan tekstiä luontevampaan suomeen ja korjaamaan siitä käännösteksteissä esiintyviä maneereja. Kaikki eivät ole välttämättä virheitä vaan tyyliseikkoja. Esimerkiksi tässä: "hän oman kertomansa mukaan" sana "oman" on turha - kenenkä muun kertoman se voisi olla. Omistuspäätteet ovat erityisesti käännöstekstien riesa, esim. "kiinnostui piirtämisestä jo kouluaikanaan" omistuspääte on tarpeeton. Englannin "a year later" kääntyy usein paremmin seuraavana vuonna, kuten tuossakin, varsinkin kun selvästi sanotaan ettei ole kyse tarkalleen vuodesta. Yleensä amerikkalaisissa teksteissä ollaan hyvin tarkkoja numero- ja aikailmauksista (18 moths, kun suomalainen sanoo puolitoista vuotta), mutta jostain syystä sinne on nykyisin pesiytynyt epämääräinen "a year later". En rupea kaikkia analysoimaan enkä varsinkaan korjaamaan, mutta palautuksesi eivät välttämättä kohenna tekstiä. --Abc10 (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 10.07 (EET)[vastaa]
Monet käyttäjät tekevät kielenhuoltoa, jossa muutellaan makuasioita suuntaan tai toiseen varsinaisten kielioppivirheiden sijasta. Yleensä annan sellaisten olla (koska, no, makuasiat ovat makuasioita). Jos koen tekstin huonontuneen, saatan tehdä korjauksia. Silloinkin yleensä vältän palauttamasta sellaisenaan alkuperäistä muotoa ja etsin kompromissia, joka välttäisi sekä alkuperäisen että uuden version ongelmat. Häiritsevimpinä koen sellaiset tapaukset, jossa kieliasun korjaamisen yhteydessä tekstin merkitys on muuttunut tai informaatio vähentynyt. Esimerkiksi "vuotta myöhemmin" (siis vuoden 1945 alussa) ja "seuraavana vuonna" (milloin tahansa vuoden 1945 aikana) merkitsevät tässä tapauksessa oleellisesti eri asiaa, kun kerran toinen maailmansota päättyi keväällä 1945. Kyse ei ole (sikäli kun muistan) "a year later" -ilmaisun käännöksestä, sillä lähdekirja kyllä selostaa kaiken paljon tarkemmin, mutta minä pyrin pitämään esitykseni tiiviinä (vaihtoehtoisesti siihen voi tietysti kirjoittaa "seuraavan vuoden alussa" tai "vuoden 1945 alussa", mutta silloin tulee ikävystyttävää toistoa). Omistuspäätteet eivät ole aina tarpeen, mutta joskus ne selkeyttävät tekstiä. Esimerkiksi pelkkä "kouluaikaan" kuulosti oudolta (mikä on kouluaika?). Samoin rakenne "hänet hänen" oli jotenkin hankala hahmottaa, joten etsin tavan kiertää se. "Oman kertomansa mukaan" -rakennetta olen varmasti käyttänyt liikaakin, enkä palauttanut sitä tuossa kuin yhteen kohtaan, jossa uudempi muotoilu kuulosti mielestäni vähemmän luontevalta. Voi olla, että siinäkin olisi pitänyt etsiä jotain kolmatta ratkaisua. Minua huvitti myös tuo "leimattiin älyköksi" (sana "leimata" tuo yleensä mukanaan sellaisen sävyn, että kyse olisi negatiiviseta leimasta, mistä ei tässä tapauksessa ollut kyse), mutta annoin sen olla. --Risukarhi (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 12.18 (EET)[vastaa]
Yleensä wikipediassa minkä tahansa tekstin kieliasu hioutuu parhaiten siten, että eri käyttäjät tekevät korjauksia, korjausten korjauksia ja joskus vielä korjausten korjausten korjauksia toistensa tekstiin. Jokainen on sokea omille maneereilleen. Juuri tästä syystä pyrin yleensä olemaan kirjoittamaani tekstiä kohtaan huomattavasti vähemmän suojeleva kuin mitä vaistomaisesti tekisi mieli olla. --Risukarhi (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 12.18 (EET)[vastaa]
Oletan muuten, että poistit yhden lähdeviitteen, koska IMDB:tä ei periaatteessa pitäisi käyttää lähteenä sen vapaan muokkatavuuden vuoksi. Perustelu on mielestäni ok, mutta muokkausyhteenvedossa kannattaisi ilmoittaa, jos kielenhuollon lomassa poistaa lähdemerkintöjä. --Risukarhi (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 12.18 (EET)[vastaa]
Joissakin piireissä älykkö on negatiivinen leima, ja käsitin sen niin. Imdb:n poisto on niin rutiinia, koska asiasta on keskusteltu kai koko Wikipedian olemassaolon ajan, etten pidä tarpeellisena sen poiston ilmoittamista. --Abc10 (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 12.55 (EET)[vastaa]
Itse ymmärsin älykkö-jutun siten, että Schulz oli vaatimaton mies, joka ei halunnut esiintyä fiksumpana kuin minä piti itseään. Esimerkiksi Umbert Econ Tenavat-analyysia hän kommentoi kai vähän kiusaantuneena (tyyliin: "uskomatonta että joku noin oppinut pitää minun sarjakuvaani noin älykkäänä"), koska pelkäsi että häneltä alettaisiin odottaa enemmän kuin mihin hän kykeni. Varmaan samankaltaisista syistä hän julisti, että Tenavat eivät olleet taidetta, mutta esim. Andrew Wyethin maalaukset olivat. Käsitin siten, että Schulz piti "älykköyttä" samoin kuin "taiteilijuutta" positiivisina määreinä, joita ei katsonut itse ansaitsevansa. Sen sijaan suhteessa toisiin sarjakuvantekijöihin hän oli hyvin ylpeä omasta työstään. --Risukarhi (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 13.08 (EET)[vastaa]
Palkinto: Täten julistetaan käyttäjä Risukarhi kaksinkertaiseksi Työn sankariksi 30 000 muokkauksestaan. --Kotivalo (keskustelu)
Kiitän. Hauskaa, että joku jaksaa pitää perinteitä elossa. Varsinkin kannattaa käydä jakamassa tuota niille, joille se on ensimmäinen kerta, niin eivät joudu eriarvoiseen asemaan vanhempien partojen kanssa. --Risukarhi (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 10.59 (EET)[vastaa]
Ole hyvä. Tämä(kin) on luultavasti täysin epäkiitollista hommaa. Valituksia on saajilta tullut jo tähän mennessä melkein yhtä monta kuin kiitosta, ja kaikki ne loukkaantuvat jotka menevät vasta kaihileikattujen silmieni ohi tilastoissa. –Kotivalo (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 11.51 (EET)[vastaa]
Jopas nyt, kaksi palkintoa viikon sisällä! Edellistä olin vielä tavallaan osannut odottaa, mutta tämä tuli jo ihan täydellisenä yllätyksenä. Eli tattista vaan. Työ tekijäänsä kiittää, mutta hauskempaahan tämä on, kun työn jälkeä kehuvat sivullisetkin. Lisäksi tämän palkinnon pääsee myös jakamaan eteenpäin. --Risukarhi (keskustelu) 1. maaliskuuta 2015 kello 18.16 (EET)[vastaa]
Ööh. Olikos tuommoinen 30 000 palkintokin, kun ei ole näkynyt eikä kuulunut. No osaanhan minä itsekin. En muuten olisi ottanut asiaa edes esille, mutta jos minulla olisi valtaa, olisin ehdottomasti juuri sinulle laittanut tämän Kuukauden wikipedisti-palkkion, joka todella on ansaittu. Siitä ei tartte nöyristellä. Onneksi V. Himmeä oli samaa mieltä. --Höyhens (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 22.52 (EET)[vastaa]
Minäkin myönsin käytäntöjen vastaisesti piruuttani itse itselleni tupla-Stahanovin, ja sitten tuli huono omatunto ja aloin myöntää niitä muillekin. Moni varmaan jäi tilastoista huomaamatta, kun olen juuri nyt puolisokea (kaihileikattu eli linssi vaihdettu muttei vielä uusia silmälaseja). Ystävällisen itsepalvelun voisi minusta melkein ottaa käyttöön näissä palkinnoissa, vaikka toisaalta muokkausmäärään perustuvat Stahanovit voisi ymmärtääkseni hoitaa botillakin. –Kotivalo (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 10.26 (EET)[vastaa]
Koska Wikipedian palkinnot ovat käsittääkseni käyttäjien epävirallista hauskanpitoa, missään ei liene kielletty muidenkaan palkintojen antamista itselleen. Lienee täysin sallittua jakaa itselleen vaikka sata kunniamerkkiä ja ansioristiä, jos siltä tuntuu. Koska työn sankaruus on muokkausmäärästä automaattisesti seuraava arvo, sen myöntämistä itselleen ei tarvitse edes hävetä. --Risukarhi (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 14.18 (EET)[vastaa]
Ei ole kiellettyä, mutta aika köyhää meininkiä on täällä, jos palkintoja pitää ruveta itselleen myöntämään. Jos niitä ei kukaan innostu jakamaan ja niitä kuitenkin halutaan saada, niin tämä kertoo siitä, että palkinnot nähdään hyvinä, mutta niitä ei kuitenkaan haluta jakaa. Köyhä ja surkea on asiain tila. Minä olen kyllä hävittänyt maailmasta turhia ja ylimääräisiä palkintomallineita käyttäjien sivuilta (Limulisko), joten vaikka se ei ole kiellettyä niin se on. Ei tunnu kivalta, jos joku raataa ja saa sitten siitä jonkun varpusen, ja toinen käy laittamassa sitä sun tätä. Asialle pitäisi tehdä jotain, itse käännän kylkeä ja etsin tyynystä viileää kohtaa. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 17.04 (EET)[vastaa]
Wikipäivät on Wikimedia Suomen uusi tapahtumasarja, joka alkaa keväällä 2015. Tarjoamme keskeiseltä paikalta tilan (aluksi Helsingin Lasipalatsissa sijaitseva kaupunkiverstas), johon niin kokeneet kuin aloittelevatkin wikipedistit voivat tulla muokkaamaan avointa tietosanakirjaa yhdessä muiden kanssa. Paikalla olevilta kokeneilta wikipedisteiltä voi tarvittaessa kysyä apua muokkaamiseen.
Ensimmäisen varsinaisen kokoontumisen 13.4. teemana on paikkatieto ja kartat. Tapaaminen on samalla Maptime Helsingin ensimmäinen kokoontuminen. Tule mukaan, jos karttojen ja Wikipedian yhdistäminen kiinnostaa! Olemme paikalla klo 12.00 lähtien, Maptime-kokoontuminen alkaa klo 16.00. Paikalle voi saapua joustavasti haluamaansa aikaan.
Muokkaamiseen tarvitaan oma tietokone. Me tarjoamme kahvit. Tilaisuus on kaikille kiinnostuneille avoin. Jos haluat tulla kauempaa, voimme auttaa matkakuluissa.
Otin siitä pois yhden lauseen, joka nähdäkseni ei pitänyt paikkaansa. Ainakaan Kullervo Manner ei ole voinut johtaa punakaartilaisia Viipurin taistelussa, koska hän pakeni laivalla Pietariin jo 25. huhtikuuta vastaisena yönä. Ihan taistelun varhaisessa vaiheessa hän on tietysti periaatteessa ollut jonkinlainen punaisen Suomen ylipäällikkö (virallisesti diktaattori), mutta rinnastus valkoisten puolella toimineeseen rintamakomentaja Löfströmiin mielestäni ontuu. Jussi Lappalaisen Punakaartin sodasta ja Teemu Keskisarjan Viipuri 1918 -kirjasta sain sellaisen käsityksen, että punaisilla oli Viipurissa kansanvaltuuskunnan paon jälkeen jonkinlainen kollektiivinen sotilaallinen johto, johon kuului itäisen rintaman komentaja Oskari Rantala ja muita. Mihail Svetšnikovin mahdollisesta oleskelusta Viipurissa taistelun aikana nämä teokset eivät mainitse sanaakaan. Jos artikkelista poistamani lause sinun mielestäsi on paikkansapitävä, niin voit tietysti laittaa sen itse sinne takaisin. Lause oli muuten peräisin vuodelta 2006 artikkelin ensimmäisestä versiosta, joka näytti tältä. Joskus paremmalla ajalla voin laajentaa artikkelia mainitsemieni lähdekirjojen pohjalta. --Risukarhi (keskustelu) 26. toukokuuta 2015 kello 19.30 (EEST)[vastaa]
Ei se miltä vuodelta lähdettä käytetään, vaan tiedon paikkansa pitävyyden tarkistaminen. Lähde pyyntö on siitäkin hyvä, kun muutkin voivat etsiä omista tarkistettavista lehteistään puuttuvat tai ristiriitaiset tiedot. Eikö meilläkin ole "selvennä" tai "lähde tarkemmin" mallinteita? Kiitos kuitenkin aktiivisuudesta :) Jukka Wallin (keskustelu) 26. toukokuuta 2015 kello 19.35 (EEST)[vastaa]
Lähdepyynnön lisääminen olisi mielestäni tässä tapauksessa ollut tarkoituksetonta, koska pidin tietoa joka tapauksessa virheellisenä (ja nimen omaan sillä perusteella, että lukemani aihetta käsittelevät kirjat eivät tukeneet sitä). Edelliseen kommenttiini sellainen täydennys, että oman kirjansa Vallankumous ja kansalaissota Suomessa perusteella Svetšnikov pakeni Viipurista ilmeisesti samassa laivassa tai laivasaattueessa kuin kansanvaltuuskunta. Gylling jäi tosiaan Viipuriin jonkinlaiseksi johtajaksi (ei-sotilaalliseksi?), mutta hänen suhteensa punaisten esikuntaan ei oikein tule kirjoista selväksi. Ainakin Gylling neuvotteli antautumisesta valkoisten kanssa Viipurin punaisten nimissä. Minun puolestani artikkeliin voi lisätä vaikka tuon viittaamasi sivuston mukaisen tiedon. Ja Löfström tosiaan johti valkoisia, se osa oli alkuperäisessäkin lauseessa oikein. --Risukarhi (keskustelu) 26. toukokuuta 2015 kello 19.51 (EEST)[vastaa]
Kuten sanottu, voin jossain vaiheessa laajentaa tuota enemmänkin. Sitä ennen en varmaan ala tekemään mitään pienempiä lisäyksiä yksi kerrallaan. Komentajat näkyvät nyt joka tapauksessa tietolaatikossa, jos eivät muualla. --Risukarhi (keskustelu) 26. toukokuuta 2015 kello 20.48 (EEST)[vastaa]
Ok, se artikkeli on minustakin aika edustavassa kunnossa. Siihen voisi ehkä liittää ainakin lyhyen tiivistelmän Tenavien vaikutuksesta strippisarjakuvan kehitykseen, mistä kirjoitin huomattavasti laajemmin artikkeliin Tenavat. Alkuperäisenä tarkoituksenani oli saada nimenomaan Tenavat-artikkeli suositelluksi, joten en lähtenyt kirjoittamaan samoista asioista Schulz-artikkeliin, mutta hyvä siinäkin olisi jotain sanoa hänen sarjansa merkityksestä. --Risukarhi (keskustelu) 6. kesäkuuta 2015 kello 13.38 (EEST)[vastaa]
You are receiving this message because a technical change may affect a bot, gadget, or user script you have been using. The breaking change involves API calls. This change has been planned for two years. The WMF will start making this change on 30 June 2015. A partial list of affected bots can be seen here: https://lists.wikimedia.org/pipermail/wikitech-l/2015-June/081931.html This includes all bots that are using pywikibot compat. Some of these bots have already been fixed. However, if you write user scripts or operate a bot that uses the API, then you should check your code, to make sure that it will not break.
What, exactly, is breaking? The "default continuation mode" for action=query requests to api.php will be changing to be easier for new coders to use correctly. To find out whether your script or bot may be affected, then search the source code (including any frameworks or libraries) for the string "query-continue". If that is not present, then the script or bot is not affected. In a few cases, the code will be present but not used. In that case, the script or bot will continue working.
This change will be part of 1.26wmf12. It will be deployed to test wikis (including mediawiki.org) on 30 June, to non-Wikipedias (such as Wiktionary) on 1 July, and to all Wikipedias on 2 July 2015.
Are you using someone else's gadgets or user scripts? Most scripts are not affected. To find out if a script you use needs to be updated, then post a note at the discussion page for the gadget or the talk page of the user who originally made the script. Whatamidoing (WMF) (talk) 17. kesäkuuta 2015 kello 22.03 (EEST)
Minun puolestani se voi ohjaukseksi jäädäkin. Artikkeliin senaatti voi tietysti vielä lisätä maininnan "Senaatin jäsentä kutsutaan senaattoriksi". Korkeintaan nimelle voisi tehdä täsmennyssivun, jossa mainittaisiin merkityksinä 1) yleisesti minkä tahansa senaatti-nimisen elimen jäsen; 2) elinikäinen senaattori; 3) Oliko Helsingissä joskus kauan sitten tämänniminen ravintola? Jos tuo otsikko sisältää jonkin jännänovelan vihjeen, niin se menee minulta nyt ohi. --Risukarhi (keskustelu) 11. heinäkuuta 2015 kello 20.16 (EEST)[vastaa]
Otsikko on pelkästään typerä ei ovela. Esim. Tjp luo uusia artikkeleja suomalaisista senaattoreista, joihin hän linkittää suoraan ohjaussivulle, vaikka olisi hyvä linkittää artikkeliin "Suomen senaatti". Monet eivät ymmärrä eri senaattien eroja, joten ajattelin jonkinlaista täsmennyssivua. Ehkä jaksan joskus itse ryhtyä puuhiin. --Pxos (keskustelu) 11. heinäkuuta 2015 kello 20.19 (EEST)[vastaa]
Skannasin kuvan Itsenäisen Suomen historia -nimisestä kirjasta, jonka tiedot olen merkinnyt tiedoston kuvaussivulle "Lähde"-kohtaan. Kuvan alkuperäinen tekijä tai valmistumisajankohta ei selviä kyseisestä kirjasta enkä ole saanut sitä selville mistään muualtakaan. Se kiinnostaisi kovasti itseänikin. Toinen vastaava tapaus on tämä kuuluisa historiamaalaus, jonka kuva löytyy myös ties kuinka monesta suomalaisesta kirjasta, mutta tietoa alkuperäisestä tekijästä ei löydä mistään. Edes noiden maalausten alkuperäiset nimet eivät tunnu olevan selvillä. Oletan, että molemmat on julkaistu anonyymisti joskus 1900-luvun alussa. --Risukarhi (keskustelu) 18. heinäkuuta 2015 kello 10.48 (EEST)[vastaa]
Ihmettelemäsi teokset Uptonin artikkelissa ovat sama teos. Aika yleinen käytäntö on että Yhdysvalloissa teokset julkaistaan eri nimellä, suurempaan yleisöön ehkä paremmin vetoavalla. Tässäkin voi ajatella, että mahdolliseen sikäläiseen lukijaan eivät vetoa puolueet vaan yleisesti kommunismin mörkö. Googlen avulla asia selvisi varsin helposti (esim. [6]). --Abc10 (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 08.17 (EEST)[vastaa]
OK, hyvä että joku jaksoi selvittää tuota vielä kahden vuoden jälkeenkin. Mutta kuuluuko nimeen tosiaan kaksinkertainen alaotsikko Politics of Opportunity: Politics of Opportunity? Googlella löytämissäni lähteissä alaotsikko esiintyy vain yhden kerran. --Risukarhi (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 15.02 (EEST)[vastaa]
En tajunnut sen olevan sitaattikuva, vaan oletin sen tekijänoikeuksista vapaaksi, sillä kuvassa näytti olevan lähinnä luonnonmuodostelmaan kiinnitetty Suomen vaakuna ja loput muistomerkistä näyttää pikemminkin rakennelmalta kuin taideteokselta. Ja kyllä, ilmeisesti joku ylläpitäjä pitää tai on joskus pitänyt silmällä noita, sillä olen joskus havainnut käyttämättömiä sitaattikuvia poistetun muutaman päivän tai viikon viiveellä, vaikka niitä ei olisi erikseen merkitty poistettaviksi. Toisaalta tässä tapauksessa voisi vaikka tehdä artikkelin Napuen taistelun muistomerkki ja lisätä kuvan sinne, niin se ei menisi kokonaan hukkaan. Tai vaikka paremman puutteessa lisätä sen artikkeliin Napuen taistelu. Jos kuitenkin haluat, voin merkitä tuon nyt käyttämättömänä olevan kuvan poistettavaksikin. Mielestäni ne muistuttavat siinä määrin toisiaan, ettei niitä kannata laittaa samaan artikkeliin keskenään. Sen sijaan lähikuva noiden muistolaattojen teksteistä olisi käyttökelpoinen. --Risukarhi (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 19.13 (EEST)[vastaa]
Olin tänään päivällä sitä mieltä, että muistomerkistä voisi tehdä oman artikkelin, sen verran vaikuttava laitos se on. Poistamasi kuva oli muuten se, jossa näkyi muistomerkin ylätasanteelle näkyvät kaksi kivitaulua, joista toiseen on hakattu paljastamisvuosi (josta nettilähteissä esiintyy montaa versiota) ja jonka olin korjannut artikkeliin. Toisessta kuvasta ei voi päätellä ylätasannetta olevankaan, siinä näkyy vain portaat muureineen. - Muistolaattojen teksteistä mulla on lähikuvat ja ne periaattessa voisi tallentaa Commonsiin, samoin kuvat molemmista tykeistä, jotka vartioivat muistomerkkiä. - Artikkeliin Napuen taistelu ei tulkintani mukaan voi laittaa kuvaa tekijänoikeuden alaisesta taideteoksesta. Nuo isot luonnonkivet eivät ole mielestäni (sen tarkemmin historiaa tuntematta) luonnonmuodostelmia, vaan erikseen tarkan harkinnan ja suunnittelun jälkeen tuolleen asteltuja.--Htm (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 19.25 (EEST)[vastaa]
Merkkasin nyt tuon ykköskuvan poistettavaksi mainitsemallasi perusteella. Voit itse päättää, haluatko aloittaa muistomerkistä artikkelin ja säästää/tallentaa uudelleen tuonkin kuvan siihen. Havaitsin kyllä muistolaattojen näkyvän artikkelista poistamassani kuvassa, mutta kuvan pienen koon vuoksi ne eivät olleet lukukelpoisia eivätkä siksi tuntuneet tuovan artikkeliin mitään lisäarvoa. Jos sinulla on niistä erilliset lähikuvat, niin tallenna ihmeessä Commonsiin; niitä voi sitten myöhemmin käyttää vaikka jossain muualla. Netistä en äkkisältään löytänyt tietoa siitä, miten kokonaisuus on toteutettu ja onko kivenlohkare aseteltu noin (tai koverrettu jostain isommasta kalliosta) vai onko se ollut tuossa jo valmiiksi. Itse paikan päällä käyneenä osaat varmasti arvioida sitä paremmin kuin minä pelkästä valokuvasta. --Risukarhi (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 19.46 (EEST)[vastaa]
Sorry, I can understand Finnish a little bit but I'm not able to make sentences, so I write in English ;)
I moved the pages because I thought it was an error as I see everywhere the complete name of the people. My bad. If you think I made a mistake in moving the pages, please just rollback my changes. I won't do anything without asking before, in order to avoid such problems in the future :) Best regards --★ → Airon 9017. syyskuuta 2015 kello 20.59 (EEST)[vastaa]
PS: I'm importing data on Wikidata: could you tell me if Jussi Saukkonen (Q6095100) before 1948 is named just "Johan Jaakoppi" (so "Jaakoppi" is a surname) or "Johan Jaakoppi Saukkonen" (so "Jaakoppi" is a second name)? Thank you very much --★ → Airon 9017. syyskuuta 2015 kello 20.59 (EEST)[vastaa]
All right then, now I understand. Our guideline Ohje:Artikkelin nimi states that if a person is commonly known with a shortened name, then that should be the name of the article (example being "A. S. Neill, not Alexander Sutherland Neill"). Some other language Wikipedias have differend rules, but that's how it has been decided to work here. Of course it isn't allways clear in individual cases what form of the name is most used or best known, but I would say "E. N. Setälä" is used much more often than "Eemil Nestor Setälä". --Risukarhi (keskustelu) 18. syyskuuta 2015 kello 13.11 (EEST)[vastaa]
And to go further, in the article it is said that until 1948 Saukkonen used (or the sources used) the name variant "Johan Jaakoppi" and after that "Jussi Jaakko". (But an exact source for this is not given.) This resembles the case of for example J. K. Paasikivi who was born as Johan Gustaf Hellsten (a swedish language spelling of all names as the church record were kept in swedish even if the people were finnish speaking) but who adopted the finnish language variants of the given names (Juho Kusti) and translated also the family name (Paasikivi, häll = paasi, sten = kivi). And if we compare with this, the swedish languge forms like "Johan Jakob" that might have been used in church records that may have been written in swedish at some time in the latter half of 19th century, can be transalated into Finnish with several alternative name variants like "Johan Jaakooppi" or "Jussi Jaakko" (or, still, for example "Juho Jaakko" or some other variants). But because exact sources are not given in the article, it may remain a bit uncertain how accurate the infrormation is. --Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2015 kello 14.59 (EEST)[vastaa]
On aika törkeää, että poistat artikkelista uusinta ja oleellista tietoa ja vain siksi ettei se sovi omaan henkilökohtaiseen näkemykseesi ko. asiasta. On erittäin merkityksellistä, että venäjän ortodoksinen kirkko epäilee nimenomaan sitä, että aiempia testejä ei ole tehty Jekaterinburgista löydetyistä jäänteistä vaan jostain aivan muualta otetuista luunpaloista.87.95.66.2521. syyskuuta 2015 kello 19.58 (EEST)[vastaa]
Kumosin lisäyksesi artikkeliin Aleksei Nikolajevitš Romanov, koska niissä oli turhaa jaarittelua ja tarpeettoman pitkiä lainauksia suoraan lehtijutusta (muun muassa jutun otsikko liitettynä suoraan tekstiin ym.), eikä teksti olisi sellaisenaan sopinut tietosanakirjaan. Pyrin kuitenkin säilyttämään oleellisen asian. Ortodoksisen kirkon epäilyksiä on nyt joka tapauksessa käsitelty artikkelin mainitussa osiossa kahteenkin kertaan, mikä lienee tarpeeksi ellei liikaakin. Jos kirkko on vakavasti esittänyt syytöksen, että aiemmat dna-näytteet on otettu jostain muualta tai väärennetty, niin kyllä sen voi artikkelissa mainita, mutta tuo IS:n juttu ei ole oikein hyvä lähde sille, koska asia ilmenee siitä korkeintaan epäsuorasti (jonkinlaisena vihjauksena tuossa Tshaplinin lausunnossa). Juuri siksi jätin sen tekstiä lyhentäessäni kokonaan pois, koska en halua ylitulkita lähdettä. Jos löydät lähteen, jossa asia ilmaistaan eksplisiittisesti ("kirkon mukaan aiemmat dna-testit ovat huijausta, koska näytteet on otettu jostain muualta kuin tutkittavista jäännöksistä"), niin kyllä sen tiedon voi minun puolestani tuohon artikkeliin lisätä pienenä sivuhuomautuksena. --Risukarhi (keskustelu) 22. syyskuuta 2015 kello 11.46 (EEST)[vastaa]
Ja kuten olen aiemmin artikkelin keskustelusivulla todennut, oma henkilökohtainen näkemykseni aiheesta ei vaikuta niihin periaatteisiin, joilla Wikipediassa toimin. Noissa muokkauksissa oli muutenkin kyse tyylillisistä korjauksista eikä tiedon pimittämisestä. --Risukarhi (keskustelu) 22. syyskuuta 2015 kello 11.46 (EEST)[vastaa]
Miksi yritit häivyttää tämän uuden ja ratkaisevan käänteen niin, ettei sitä kukaan huomaisi. En saa Hesarin linkistä koko ilmoitusta esiin, (pitäisi ilmeisesti maksaa) mutta siinä puhutaan, että neljän lapsen DNA tiedot tunnistettaisiin uudestaan - kenen lapsen tunnistamista ei enään tehdä uudestaan? Hesarin artikkelista käy myös selville, että Nikolain js Aleksandran DNA-tutkimuksia ei ortodoksit ennään epäile. Tämä epäilys pitäisi poistaa Aleksksein artikkelista - toivon että itse poistat tämän epäilyksen! –Kommentin jätti 87.95.111.45 (keskustelu) 26. syyskuuta 2015 kello 22.00
Pyrin pitämään artikkelin siistinä ja asiallisena. Sensaatiohakuinen kirjoitustyyli ja otsikointi ei kuulu tietosanakirjaan. Wikipediassa kutsutaan päivänkohtaisuudeksi sitä, että jokin hiljattain tapahtunut saa suhteettomasti huomiota aiempiin tapahtumiin nähden. Nähdäkseni tuo uusi tutkimus ei ole mikään "ratkaiseva käänne", vaan muodollisuus, joka tehdään ortodoksisen kirkon mieliksi. Jos tutkimuksessa paljastuisi, että luut ovat jonkun muun kuin Aleksein, niin se olisi tietenkin ratkaiseva käänne, jolle voisi raivata artikkeliin oman osionsa. Sitä odotellessa asian voi mielestäni käsitellä samassa osiossa, jossa kerrotaan sekä vuosien 1991 ja 2007 luulöydöistä että vuonna 2008 julkistetuista tutkimustuloksista. Jokainen tekstikappale ei arvitse omaa väliotsikkoa. Artikkelin tulisi sitä paitsi kertoa ensisijaisesti Aleksein elämästä. --Risukarhi (keskustelu) 26. syyskuuta 2015 kello 22.32 (EEST)[vastaa]
Hesarin jutussa tosiaan puhutaan neljästä muusta vainajasta Nikolain ja Aleksandran ohella, eli yksi lapsista siis puuttuu luvusta. Myöhemmin samassa jutussa sanotaan "Uusi tutkinta keskittyy Aleksein, Marian ja Elisabet Fjodorovnan jäänteisiin", eli siis kahden lapsen ja tsaarittaren sisaren. Ei siitä loppujen lopuksi oikein otakaan selvää, keiden kaikkien henkilöllisyyttä ne aikovat selvittää. Pitänee ottaa artikkelista pois maininta "kaikista lapsista", joka on mahdollisesi minun väärinkäsitykseni. Hesarin lähteekseen ilmoittama BBC:n juttu ei avannut asiaa juuri enempää ja Kalevan uutinen puhuu pelkästään vuonna 2007 löydetyistä kahden lapsen jäännöksistä. Mitä tulee Nikolain ja Aleksandran tunnistukseen, niin Hesarin artikkelissa sanotaan ensin "Myös viimeisen tsaarin Nikolai II:n ja hänen vaimonsa Aleksandran luut tutkitaan, vaikka heidän jäänteistään ei olekaan epäselvyyttä" ja sitten hieman myöhemmässä kohdassa "Jotkut kirkonmiehet eivät vieläkään ole vakuuttuneita siitä, että tsaarin ja hänen vaimonsa jäänteet ovat oikeat..." Eli siis tuon mukaan "jotkut kirkonmiehet" epäilevät myös Nikolain ja Aleksandran luiden tunnistusta. Ilmeisesti tutkijat tarkistavat näön vuoksi nekin, vaikka pitävätkin niiden tunnistusta selvänä. Kuten varmaan huomasit, samalla tutkitaan uudelleen myös tsaari Aleksanteri II:n kuolemaa vuonna 1881. Ei siihenkään liity mitään epäselvyyttä, mutta tutkijat haluavat ilmeisesti tieteellisen mielenkiinnon vuoksi tehdä jotain lisäselvityksiä. --Risukarhi (keskustelu) 26. syyskuuta 2015 kello 22.32 (EEST)[vastaa]
Hesarin linkissä on ilmeisesti epäselvyyksiä, mutta muissa linkeissä niitä ei ole, esim. Yle-uutisissa samalta päivältä ei ole mitään epäselvyyksiä. Kyllä nyt julkaistu uutinen on niin merkittävä, että kaikki taholtasi esitetty salailu on tuomittavaa.87.95.111.4526. syyskuuta 2015 kello 22.53 (EEST)[vastaa]
Viimeisin uutinen on niin merkittävä, että se tulee ehdottomasti mainita artikkelissa, enkä ole sitä sieltä missään vaiheessa ollut ottamassa pois. Omaa väliotsikkoa se ei mielestäni tarvitse niin kauan kun ei ole mitään uutta mullistavaa kerrottavaa (esim. tutkimustuloksia, jotka kumoaisivat tähänastiset käsitykset). Myöskään vuosien 1991, 2007 ja 2008 tapahtumilla ei ole artikkelissa jokaisella omaa väliotsikkoa, vaan ne on käsitelty samassa osiossa. Artikkelin muotoilu yhtenäisemmäksi ja siistimmäksi kokonaisuudeksi ei ole mitään "salailua", jos sitä yrität vihjata. Tietosanakirja-artikkeleita ei muutenkaan toimiteta samoilla periaatteilla kuin Valittuja paloja. --Risukarhi (keskustelu) 26. syyskuuta 2015 kello 23.09 (EEST)[vastaa]
Tein nyt sellaisen vaihtoehtoisen ratkaisun, että lisäsin artikkeliin alemman tason väliotsikot jokaiselle merkittävälle tutkinnalle. Toivon, että tuo rakenne kelpaa sinullekin. Toistan muuten vielä edelleen aiemmin useissa yhteyksissä tekemäni ehdotuksen, että tsaariperheen murhasta voisi tehdä ihan oman erillisen artikkelin (kuten en:Shooting of the Romanov family ja sen kielilinkit), jonka yhteydessä voisi sitten käsitellä samassa paikassa tasapuolisesti kaikki eri aikoina suoritetut tutkimukset, aiheesta esitetyt teoriat, salaliittoteoriat, huijaukset jne. riippumatta siitä, koskettavatko ne jotain tiettyä perheen jäsentä vai kaikkia heistä. --Risukarhi (keskustelu) 26. syyskuuta 2015 kello 23.29 (EEST)[vastaa]
Suuren maailman tiedotusvälineet selittävät onneksi asian selkeämmin kuin Hesari (Guardian, CNN). Ilmeisesti Aleksanteri II:n takin veritahroista aiotaan ottaa vertailunäyte, johon Aleksein ja Marian Dna:ta verrataan. Myös Elisabet Fjodorovnan jäännöksiä käytetään ilmeisesti vertailukohteena, samoin jotain vuonna 2011 löytynyttä todistusaineistoa valkoisen armeijan vuosina 1918–1924 suorittamasta tutkinnasta. Näin tehdään kaiketi siksi, että sen jälkeen tutkimuksen tuloksia on paljon vaikeampi kyseenalaistaa niidenkään, jotka eivät luota Nikolain ja Aleksandran ruumiiden aiempaan tunnistukseen. Venäjänkielisistä tiedotusvälineistä löytyisi varmaan vielä havainnollisempi selitys siitä, keiden kaikkien henkilöllisyyttä aiotaan tutkia ja keiden näytteet ovat mukana vain vertailukappaleina. --Risukarhi (keskustelu) 26. syyskuuta 2015 kello 23.09 (EEST)[vastaa]
Nyt näyttää jo paremmalta. Väliotsikko tuo uuden käänteen selkeästi esille. Oletko uudessa tilanteessa edelleen sitä mieltä, että professori Viktor Zvjaginin mielipiteet olisivat jotenkin "asiayhteydestä" irrotettuja. Tätä on kyllä vaikea ymmärtää koska ZVjagin oli paikalla 1991 nostamassa luita haudasta ja on ollut myös 2007 hautalöydössä mukana ja oli vahvasti sitä mieltä, ettei luista tulla koskaan saamaan asian satapsenttisesti varmentavaa DNA:ta. Eikö tämä uusi tilanne missä hallituksen asettama komitea tavallaan myötää sen, ettei näytteitä olisi otettukaan 2007 löydetyistä luista vahvista juuri Zvjaginin käsitystä.Toki Zvjagin oli myös sitä mieltä, että luut kuuluisivat Nikolain lapsille vaikkei DNA:ta saataisikaan.188.67.204.3228. syyskuuta 2015 kello 21.54 (EEST)[vastaa]
Se Kemia-lehdessä julkaistu Zvjaginin haastattelu oli tehty ennen näytteiden analysoimista, joten siitä on mahdotonta päätellä mitä mieltä hän oli myöhemmästä tutkimuksesta ja dna:n löytämisestä. Dna-tutkimuksen kiistämisessä arvoa on vain sellaisella asiantuntijalausunnolla, jossa dna-löytö kiistetään vielä senkin jälkeen kun se on tehty. Jos löydät jostain sellaisen Zvjaginin lausunnon, jossa hän jälkeenpäin julistaa vuoden 2008 tutkimuksen huijaukseksi, niin se on sitten ihan eri asia (tosin vielä sittenkin tapauksessa kansainvälinen tiedeyhteisö vastaan yksi venäläinen tutkija Wikipedian täytyy pitää ensinmainitun mielipidettä tärkeämpänä kuin jälkimmäisen). Noiden lehtijuttujen perusteella Venäjän hallituksen asettama komitea ei ole myöntänyt, että aiempiin tutkimuksiin liittyisi mitään valheellista (aika outoa olisikin ollut, jos ne olisivat sellaista myöntäneet). Itse asiassa kaikissa noissa lehtijutuissa nimenomaan korostetaan sitä, että tutkijat pitävät Aleksein ja Marian tunnistusta jo selvänä ja vuonna 2008 todistettuna (ja jos vuonna 2007 löydetyistä luista olisi mahdotonta saada dna:ta, ei uudesta tutkimuksesta tietysti olisi mitään hyötyäkään). Uuteen tutkimukseen ryhdyttiin, koska ortodoksinen kirkko niin vaati (ja mitä ilmeisimmin nimenomaan siksi, että ortodoksinen kirkko on tunnetusti hyvin vaikutusvaltainen organisaatio nykypäivän Venäjällä ja koska sillä on paljon vaikutusta yleiseen mielipiteeseen sekä läheiset suhteet Venäjän nykyiseen hallintoon). Tarkoituksena on ilmeisesti hankkia niin järeät todisteet, että kritiikki vaimenee sen jälkeen lopullisesti. Jos sattuisi käymään niin, että uuden tutkimuksen tulos kumoaisi edellisen tutkimuksen tulokset, niin sitten tietysti menee kaikki uusiksi. Sitä odotellessa tämä keskustelu lienee tässä. --Risukarhi (keskustelu) 29. syyskuuta 2015 kello 15.01 (EEST)[vastaa]
