Mehiparrat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mehiparrat
Pallomehiparta (Jovibarba globifera, syn. Sempervivum globiferum)
Pallomehiparta (Jovibarba globifera, syn. Sempervivum globiferum)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Saxifragales
Heimo: Maksaruohokasvit Crassulaceae
Suku: Mehiparrat Jovibarba
Opiz (1852)
Katso myös

  Mehiparrat Wikispeciesissä
  Mehiparrat Commonsissa

Mehiparrat (Jovibarba) on maksaruohokasvien (Crassulaceae) heimoon kuuluva mehikasvisuku.

Mehiparrat ovat monivuotisia karvattomia ruohoja, jotka kasvavat 8–25 senttimetriä korkeiksi. Ne ovat pystyvartisia ja haarattomia, varreltaan meheviä eli sukkulenttisia. Lehdet ovat monivuotisia, ruodittomia ja muodostavat tyviruusukkeen kiinnittyen varteen kierteisesti. Lapa on tavallisesti 2–4 cm, joskus jopa 6 cm pitkä, muodoltaan pitkänomainen tai vastapuikea, mehevä, tyveltään kannukseton, ehyt- ja toisinaan ripsilaitainen. Suonet ovat huomaamattomia.[1]

Kukinnot ovat varsipäätteisiä viuhkoja. Kukkaperät puuttuvat tai ovat korkeintaan millimetrin mittaisia. Kukat ovat pystyjä ja kuusi- tai seitsenlukuisia. Niissä on tyveltään yhdistynyt verhiö. Terälehdet ovat pystyjä, erillisiä, vihertävän valkoisia, vihertävän keltaisia tai keltaisia ja ripsureunaisia. Mesiäiskehrä on neliömäinen. Heteiden määrä on kaksi kertaa niin suuri kuin verholehtien, ja palhot ovat terälehtiin kiinnittymättömiä. Emit ovat pystyjä ja toisiinsa yhtyneitä; vartalot ovat neljä tai viisi kertaa sikiäintä lyhempiä. Hedelmä on kotamainen, pysty ja koostuu tyvestään yhteen kasvaneista emilehdistä. Siemenet ovat soikeita ja uurteisia.[1]

Mehiparrat ovat kotoisin Euraasiasta.[1]

Mehipartojen suvussa on kolme lajia:[1][2][3]

Mehipartojen erottaminen omaksi suvukseen mehitähdistä (Sempervivum) on ollut kiistanalaista jo yli vuosisadan ajan. Toisinaan niitä pidetään mehitähtien suvun sektiona, toisinaan omana sukunaan. Omaksi suvuksi viemistä on perusteltu mehipartojen terälehtien pystyisyydellä (mehitähdillä ne ovat taipuneita), kukan kuusi- tai joskus seitsenlukuisuudella (mehitähdillä on 8–16-lukuiset kukat), terälehtien ripsireunaisuudella (mehitähdillä on ehytlaitaiset terälehdet) ja siitepölyhiukkasen morfologialla ja hienorakenteella, joissa mainituilla suvuilla on merkittäviä eroja. Joka tapauksessa viimeaikaiset geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet mehipartojen ja -tähtien olevan toisilleen läheistä sukua.[1]

  1. a b c d e f Jovibarba (de Candolle) Opiz Jovibarba in Flora of North America. Viitattu 18.9.2018. (englanniksi)
  2. a b Jovibarba Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 18.9.2018.
  3. a b Search results: Jovibarba The Plant List. Viitattu 18.9.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]