Linja 13 (Pariisin metro)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Linja 13
Metron logo
Perustiedot
Järjestelmä Pariisin metro
Reitti Châtillon-Montrouge–Saint-Denis-Université/Asnières-Gennervilliers-Les Courtilles
Avattu 26. tammikuuta 1911
Liikenne
Liikennöitsijä(t) RATP
Käyttäjiä (ark.) 81 miljoonaa
Tekniset tiedot
Pituus 24,3 km
Asemia 32
Raideleveys 1 435 mm

Paris Métro Ligne 13 (linja 13) on yksi kuudestatoista Pariisin metron linjasta. Linja liittää Saint-Denisin ja Gennevilliersin pohjoisessa etelään Châtilloniin. Linja on Pariisin metrolinjoista pisin, 24,3 km pitkä, ja siinä on 32 asemaa. Keskimääräinen kahden aseman välimatka on 776 m. Linja jakautuu pohjoisessa kahteen haaraan, joista toinen johtaa Saint-Denisiin, toinen Gennevilliersiin. Linjan 13 kalustona on 5-vaunuisia MF 77-runkoja.

Linja 13 on linjan 12 ohella ainoat linjat, joiden vanhimmat osat rakensi Nord-Sud-yhtiö. Linjaan liitettiin entinen linja 14 (ei nykypäivän linja 14) 1970-luvulla.

Linja tullaan automatisoimaan 2030-luvun alussa, ja siitä tulee kolmas Pariisin metrolinja, joka muutetaan automaattimetroksi.

Linja 13 on ehkä Metron vähiten arvostettu linja sen matkustajien keskuudessa, ja se on saanut osakseen kritiikkiä sen jatkuvasta ruuhkautumisesta, erityisesti Saint-Lazaren pohjoispuolella, jossa linja jakautuu kahtia, mikä johtaa vuorojen vähenemiseen. Ei ole harvinaista, että matkustajat odottavat useiden junien tuloa ennen kuin he voivat nousta kyytiin suuren käyttäjämäärän vuoksi. Junissa voi olla jopa 4,5 ihmistä neliömetriä kohti, kun taas linjan 13 vaunuihin mahtuu vain neljä ihmistä neliömetriä kohti.

Joulukuussa 2003 linjan 14 jatkaminen Saint-Lazareen lisäsi asemaa käyttävien matkustajien määrää yli 50 prosentilla: vuoden sisällä Saint-Lazaren käyttäjien määrä nousi 40,8 miljoonasta 64,1 miljoonaan. Tämä vain pahensi linjan 13 jo ennestään kroonista ruuhkautumista.

Merkittävä taloudellinen kehitys Plaine Saint-Denisissä valtavan kaupunkihankkeen ympärillä Stade de Francen rakentamisen jälkeen on myös huonontanut olosuhteita radalla, koska monet yritykset ovat muuttaneet sinne, mikä pakottaa useammat työntekijät käyttämään linjaa työmatkoillaan.

Vuonna 2007 Ouragan-nimisen automaattisen valvontajärjestelmän viivästyminen johti siihen, että RATP ehdotti STIFille "työntäjien" (pousseurs, control assistants) palkkaamista, jotka vastaavat sujuvammasta metroon noususta ja poistumisesta linjan 13 vilkkaimmilla asemilla.

Automatisointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2022 Île-de-France Mobilités ja RATP ilmoittivat, että linja automatisoidaan vuoteen 2035 mennessä, jolloin siitä tulee Pariisin kolmas metrolinja, joka muutetaan automaattimetroksi linjojen 1 ja 4 jälkeen.  Linjaa modernisoidaan kahdessa vaiheessa – uudet junat (MF 19) otetaan käyttöön vuodesta 2027 alkaen ja linja automatisoidaan 2030-luvun alussa. Itse automatisoinnin arvioidaan maksavan noin 837 miljoonaa euroa.

Tulevat laajennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun luoteishaaraa laajennettiin Les courtillesiin, päätettiin myöhemmästä laajennuksesta Port de Gennevilliersiin.

  • 26. helmikuuta 1911: Linja 13 avattiin Nord-Sud-yhtiön linjana B välillä Saint-Lazare-Porte de St-Ouen. 6 asemaa.
  • 20. tammikuuta 1912: Linjan B toinen haara avattiin välille La Fource-Porte de Clichy. 2 uutta asemaa.
  • 1930: CMP-yhtiö osti Nord-Sudin. Linja B muuttui linjaksi 13 ja suunniteltu linja C linjaksi 14.
  • 21. tammikuuta 1937: Alkuperäinen linja 14 avattiin osuudelle Pte de Vanves-Bienvenüe. 5 asemaa.
  • 27. heinäkuuta 1937: Linjaa 14 jatkettiin Bienvenüesta Durociin ja samalla siihen liitettiin linjan 10 osa Duroc-Invalides. 4 uutta asemaa.
  • 30. kesäkuuta 1952: Linjaa 13 jatkettiin Porte de St-Ouenista Carrefour-Pleyeliin. 3 uutta asemaa.
  • 27. kesäkuuta 1973: Linjaa jatkettiin etelään St-Lazaresta Miromesniliin. 1 uusi asema.
  • 18. helmikuuta 1975: Linjaa jatkettiin Miromesnilistä Champs-Élysées-Clemenceauhun. 1 uusi asema.
  • 26. toukokuuta 1976: Linjaa pohjoispään itäistä haaraa jatkettiin St-Denis-Basiliqueen. 2 uutta asemaa.
  • 9. marraskuuta 1976: Linjaa jatkettiin Champs-Elysées-Clemenceausta Invalidesiin. 1 uusi asema. Linja 14 sulautettiin linjaan 13. Linjaa jatkettiin etelään Porte de Vanvesista Châtillon-Montrougeen. 3 uutta asemaa.
  • 9. toukokuuta 1980: Linjan pohjoispään läntistä haaraa jatkettiin Porte de Clichystä Gabriel Périin. 2 uutta asemaa.
  • 25. toukokuuta 1998: Linjan pohjoispään itäistä haaraa jatkettiin Basilique de St-Denisistä St-Denis-Universitéen. 1 uusi asema.
  • 14. kesäkuuta 2008: Linjan pohjoispään läntistä haaraa jatkettiin Gabriel Péristä Asnières-Gennevilliers-Les Courtillesiin. 2 uutta asemaa.

Kartta ja asemat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luoteinen haara:

  • Asnières-Gennevilliers-Les Courtilles
  • Les Agnettes
  • Gabriel Péri
  • Mairie de Clichy
  • Porte de Clichy, vaihtomahd. RER C
  • Brochant
  • (La Fource)

Pohjoinen haara:

  • St-Denis-Université
  • Basilique de St-Denis
  • St-Denis-Porte de Paris
  • Carrefour-Pleyel
  • Mairie de St-Ouen
  • Garibaldi
  • Porte de St-Ouen
  • Guy Môquet
  • (La Fourche)

Haarat yhdistyvät.

  • La Fourche
  • Place de Clichy, vaihtomahd. linja 2
  • Liège
  • Saint-Lazare, vaihtomahd. linjat 3, 12 ja 14
  • Miromesnil, vaihtomahd. linja 9
  • Champs-Elysées-Clemenceau, vaihtomahd. linja 1
  • Invalides, vaihtomahd. linja 8 ja RER C
  • Varenne
  • Saint François-Xavier
  • Duroc, vaihtomahd. linja 10
  • Montparnasse-Bienvenüe, vaihtomahd. linjat 4, 6 ja 12
  • Gaîté
  • Pernety
  • Plaisance
  • Pte de Vanves
  • Malakoff-Plateau de Vanves
  • Malakoff-Rue Etienne Dolet
  • Châtillon-Montrouge


Uudelleenimetyt asemat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linja 13 kulkee seuraavien nähtävyyksien läheltä:

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]