Poltinaho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Poltinahoa kuvattuna pohjoisesta. Keskellä Hämeenlinnan uusi poliisiasema Miekkalinna, etualalla Poltinahon seurakuntatalo, taustalla Ahveniston koulu ja oikealla entinen kasarmialue.

Poltinaho on Hämeenlinnassa sijaitseva vanha kasarmialue, joka perustettiin 1700-luvulla rakuunarykmenttiä varten. Vanhimmat nykyisin jäljellä olevat rakennukset ovat 1800-luvun puolestavälistä. Kasarmitoiminnan loppumisen jälkeen asuinkäyttöön muuttunut kasarmialue sijaitsee Ahveniston kaupunginosassa. Myös Hämeenlinnan pääpoliisiasema Miekkalinna sijaitsee alueen itäosassa.

Poltinahon varuskunta-alueen ympärille on rakentunut Hämeenlinnan halutuimpiin kuuluva asuinympäristö ja asunnot ovat monimuotoisia Turuntien varrella sijaitsee 1913 rakennettu ja 1952 Olympialaisiin muokattu pienkerrostalo. Talossa on mahtipontiset huoneet korkealla huonekorkeudella ja kattokoristein. Sisäänkäyntejä on juhlallinen herrasväen puoli Eteläpuolella, ja Pohjoispuolella ns. Palvelusväen puoli. Talon pihapiiriä koristaa Unkarin syreeni aita, joka luo puistomaisen kokonaisuuden. Keltainen talo on modernisoitu mutta vanhaa henkeä on säilytetty ja ulkoasu joka on suojeltu ja kunnostettu tuovat alueelle vanhan ajan korttelin joka huokuu historiaa.

Vieressä länsipuolella on alkuperäis asussa oleva punatiilinen asuinkerrostalo joka on juhlavan näköinen puistomaisella etupihalla aluetta ympäröi ylväs teräsaita ja puistovalaisimet.

Upseerikujan puolelle on rakentunut ympyrän muotoon omakotitaloalue kortteli joka on uniikki jo muotokieleltään ja asunnot taas moderneja. Nämä asunnot rakentuivat vuonna 2017. Etelä puolella Kruununkatua on rakennettu alueen tiilivuorattuja arvotaloja.

tämän alueen sisäpihalla on vanhoja kasarmirakennuksia jotka on saneerattu nykyaikaikaiseksi.

Vanha leipomo Salen vieressä on rakennettu asuintaloiksi, ja se on muodoiltaan huomiota herättävän upea. Ympyrä talo on rakennettu mukaillen miekkalinnan tyyliä ja sopii uniikin ulkomuodon takia alueen kruunumaiseen asemakaavaan.

itäpuolelle on rakentunut täysin omanlainen kokonaisuus, jossa asemakaava noudattaa samaa teemaa. Täällä on omakotitalot jotka erottuvat myös edukseen. Näissä on tontin koko ja muoto hyödynnetty upeasti luoden yhteneväisen kokonaisuuden. Talot ovat muodoltaan pitkälappeisia ja näyttävät tiili ja puuverhouksella asettuvan hienosti ympäristöön. Olympiakatua kulkiessa itäänpäin on asuintalot omana kokonaisuutena. Nämä talot ovat ylväitä ja sointuvat hyvin lähelle Ahveniston metsämaisemaa ja sen rinnalle. Paukkulantie toimii hienostuneen jakavana ja sen soratie rajaa asuin-alueen

Alueen Pohjoisreunamalla on Lasaretinkujalla Suomen pisin hirsirivitalo, tämä hienostuneen keltainen rakennus on rakennettu puretun sairaalan tilalle ja erottuu edukseen. Hirsitalon yläpuolelle ja itäreunalle on hienosti sommittunut omakotitaloja ja rivitaloja

Sorakenttä on jakavana alueena, ja on kasarmimaisesti jätetty alueelle.

Poltinaholla palvelut limittyvät hienosti rakennusten joukkoon, ja päiväkoti , kuntosali ja kauppa luovat siitä mainion kokonaisuuden ja tämä varmasti on yksi alueen valteista. Sekä tietysti poltinaholla sijaitseva Jäähalli, Palloiluhalli, ja Ahvenisto kauniine ympäristöineen. Vuoden 1952 Olympialaisten Viisiottelu paikat , maastot ja maauimala sijoittuvat itäpuolelle Poltinahoa.

Taidekasarmi sijaitsee etelärinteessä ja Lujabetonin tehdas poltinahontien varressa länsipuolella. Tehdas luo oman historiansa ja on hienosti sulassa sovussa alueen reunamalla.

Monimuotoisuus ja asemakaava luovatkin uniikin kokonaisuuden ja alue on rakentunut hienosti mukaillen vanhaa ja uutta. Kaava on monisyinen ja uniikki.




Poltinaholla sijaitsi aiemmin kaupungin tulliraja, jolla perittiin "pikkutullia" kaikista kaupunkiin tuotavista tavaroista. Tullin rakennus ja portti oli maalattu punaisiksi, josta alue sai nimensä Punaportti [1]. Tämän paikan on tehnyt tunnetuksi kansanlaulaja Irwin Goodmanin[2] laulama ja säveltämä sekä Vexi Salmen sanoittama "Punaportin blues".[3] Nykyinen Punaporttina tunnettu alue sijaitsee kuitenkin Kankaantaustan kaupunginosan puolella.

Poltinahon alue oli rauhatonta 1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadankin alkuvuosina. Alueelle kerääntyi sotilaiden lisäksi entisiä sotilaita, hämärätapaisia naisia ja alkoholin liikakäyttö oli enemmän kuin yleistä. Kaupunkilaiset valittivat asiasta usein ja asioita käsiteltiin aina kaupungin hallinnonkin piirissä.lähde?

Sisällissodan jälkeen Poltinahon kasarmilla toimi muutaman kuukauden ajan Hämeenlinnan vankileiri, jolle koottiin noin 12 000 punaista vankia, joista lähes 2 500 kuoli. Poltinahossa menehtyneet punavangit on haudattu joukkohautoihin Ahveniston hautausmaan lähistölle.

Varuskunta oli alueella 1700-luvulta 2000-luvun alkuvuosiin.

Alueella sijaitsi myös yksi Hämeenlinnan entisistä yläkouluista, Ahveniston koulu (ent. Ahveniston yläaste ja Poltinahon yläaste), joka aiemmin on toiminut lukion ja yläasteen sisältäneenä Poltinahon yhteiskouluna. Vuonna 2017 yläkoulu siirtyi uuteen Nummen yhtenäiskouluun Voutilaan.

Ennen toista maailmansotaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyökkäysvaunurykmentti siirrettiin Santahaminan varuskunnasta Poltinahoon [4] 3. syyskuuta 1921[5]. Vuonna 1925 Hyökkäysvaunurykmentti supistettiin Hyökkäysvaunupataljoonaksi ja 1927 Erilliseksi hyökkäysvaunukomppaniaksi, joka syyskuussa 1939 muutettiin Panssarivaunupataljoonaksi.

Toisen maailmansodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1945 vuoteen 2001 Poltinaholle oli sijoitettuna 4. erillinen autokomppania (4.ErAK). Komppania siirtyi Hämeenlinnasta Parolan Panssariprikaatin alueelle, johon komppania oli hallinnollisesti kuulunut jo vuoden 1986 alusta. Helmikuun loppuun 1967 alueella sijaitsi myös Raskas Kranaatinheitinkomppania (RsKrhK) lakkauttamiseensa saakka, aikaisemmalta nimeltään Erillinen Kranaatinheitinkomppania (ErKrhK). Panssariprikaatin Kenttätykistöpatteristo, myöhemmin Jääkäripatteristo (JPsto) toimi sekä Poltinaholla, Suomenkasarmilla että Linnankasarmilla vuodesta 1952 aina 1980-luvulle. 1960-luvulle asti toimi myös Hämeenlinnan Komendantinvirasto.lähde?

Varuskunta-alueen omistaa nykyään Hämeenlinnan kaupunki, ja sen jatkokäyttöä mietitään. Suuri osa rakennuksista on suojeltuja, joka asettaa rajoituksia suunnittelulle.[6]

Muita entisiä tai nykyisiä varuskunta-alueen osia kaupungissa ovat Linnankasarmi Ojoisilla, Suomen kasarmi (usein Suomenkasarmi) Myllymäessä sekä Talousvarikon alue Keinusaaressa. Laajasti ajateltuna Panssariprikaatin ja kaupunkikasarmien toiminnot muodostavat yhdessä Hattulan varuskunnan, jota kutsutaan myös Parolannummen varuskunnaksi.

  1. Akseli Salokannel: Vanajan kirja I, Wanaja seuran julkaisuja I Hämeenlinna 1956.
  2. Katso, Antti Hammarbergin sävellystyotanto Suomen Äänitearkiston tietokanta[vanhentunut linkki]
  3. Katso Veikko Salmen sanoitustuotanto Suomen Äänitearkiston tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Perinteitä - yhteistyötä - iskuvoimaa, sivu 10
  5. Perinteitä - yhteistyötä - iskuvoimaa, sivu 323
  6. http://www.hameenlinna.fi/kaavoitustoimisto/index.php?id=6886