Siirry sisältöön

fala

Wikisanakirjasta
Katso myös: Fala

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

fala (9)

  1. galego-portugalista haarautunut romaaninen kieli (kielitunnus: fax)

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈfɑlɑ/
  • tavutus: fa‧la

Käännökset

[muokkaa]

Asturia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

fala f.

  1. puhuminen, puhe

Verbi

[muokkaa]

fala

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 3. persoonan preesens verbistä falar
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä falar

Fala

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

fala f. (ei monikkoa)

  1. falan kieli

Substantiivi

[muokkaa]

fala f. (monikko falas)

  1. mikä tahansa kieli tai sellaisen variantti, varsinkin alueellinen tai vähemmistön käyttämä

Ääntäminen

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

fala

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 3. persoonan preesens verbistä falal
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä falal

Gaeli

[muokkaa]

fala

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta fuil

Galego

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

fala m.

  1. puhuminen, puhetaito
  2. kieli (informaatiojärjestelmä)
  3. murre
  4. sosiolekti
  5. galego
  6. falan kieli
  7. puhe, puheenvuoro
  8. kielellinen ilmaus

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈfala̝/

Galego-portugali

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

fala f.

  1. kertomus, tarinan juoni

Ääntäminen

[muokkaa]
Tavutus
[muokkaa]
  • tavutus: fa‧la

Etymologia

[muokkaa]
  • samanmerkityksisestä latinan sanasta fābula

Iiri

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

fala f.

  1. närkästys
  2. kauna
  3. vihanpito
  4. pahansuopuus

Ääntäminen

[muokkaa]
  • (Aran) /ˈfˠɑlə/
  • (Cois Fharraige, Mayo, Ulster) /ˈfˠalˠə/, /ˈfˠal̪ˠə/
  • (Munster) /ˈfˠɑl̪ˠə/

Etymologia

[muokkaa]
  • keski-iirin sanasta fola (’kauna’)

Islanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

fala

  1. (taivutusmuoto) monikon genetiivin epämääräinen muoto sanasta falur

Italia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

fala f. (monikko fale[luo])

  1. piiritystorni

Latina

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

fala f. (1)

  1. piiritystorni

Ääntäminen

[muokkaa]
Tavutus
[muokkaa]
  • tavutus: fa‧la

Etymologia

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

=Rinnakkaiset kirjoitusasut

[muokkaa]

Portugali

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

fala f.

  1. puhuminen, puhetaito
  2. puhe, puheenvuoro

Ääntäminen

[muokkaa]
Tavutus
[muokkaa]
  • tavutus: fa‧la

Etymologia

[muokkaa]
  • siirtymälaina galego-portugalista

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Rinnakkaismuodot
[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

fala

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä falar
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä falar

Puola

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

fala f.

  1. (myös kuvaannollisesti) aalto

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈfala/
  • (alueellinen) /ˈfɒla/
Tavutus
[muokkaa]
  • tavutus: fa‧la

Romania

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

fala

  1. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin määräinen muoto sanasta fală
  2. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin määräinen muoto sanasta fală

Ääntäminen

[muokkaa]

Ruotsi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

fala fala

  1. (taivutusmuoto) yksikön yleissuvun heikko muoto sanasta fal
  2. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko muoto sanasta fal
  3. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta fal

Serbokroaatti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

fála f. (kyrillinen фала)

  1. (puhekieltä) rinnakkaismuoto sanasta hvála

Ääntäminen

[muokkaa]
Tavutus
[muokkaa]
  • tavutus: fa‧la

Unkari

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

fala

  1. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin yksikön 3. persoonan possessiivimuoto sanasta fal