Siirry sisältöön

ahjo

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

ahjo (1)

  1. pajan tulisija, jossa rauta kuumennetaan hehkuvaksi takomista varten
    Ahjossa tapahtuvaa kuumennusta tehostetaan lietsomalla erillisillä palkeilla tai ahjoon liitetyllä lietsolla.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈɑhjo/
  • tavutus: ah‧jo

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ahjo ahjot
genetiivi ahjon ahjojen
partitiivi ahjoa ahjoja
akkusatiivi ahjo;
ahjon
ahjot
sisäpaikallissijat
inessiivi ahjossa ahjoissa
elatiivi ahjosta ahjoista
illatiivi ahjoon ahjoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ahjolla ahjoilla
ablatiivi ahjolta ahjoilta
allatiivi ahjolle ahjoille
muut sijamuodot
essiivi ahjona ahjoina
translatiivi ahjoksi ahjoiksi
abessiivi ahjotta ahjoitta
instruktiivi ahjoin
komitatiivi ahjoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ahjo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

ahjohitsaus, ahjomellotus, lieska-ahjo, opinahjo, pääahjo, sysiahjo, tiedonahjo

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • ahjo Kielitoimiston sanakirjassa
  • ahjo Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

Lähteet

[muokkaa]

Vatja

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

ahjo

  1. uuni

Lähteet

[muokkaa]
  • Vadja keele sõnaraamat / Eesti Keele Instituut, Tallinn 2013. : Eesti Keele Sihtasutus
verkossa vadja.pdf

Viitteet

[muokkaa]
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.