aatelisarvo

Suomi

Substantiivi

aatelisarvo (1)

1. hallitsijan antama yhteiskunnallinen arvoaste, jonka haltijasta tuli sääty-yhteiskunnan ylimmän luokan (aatelin) jäsen; arvoon liittyi velvollisuuksia valtion palvelemiseen, mutta myös etuoikeuksia kuten verovapaus

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑːt̪elisˌɑrʋo/
• tavutus: aa‧te‧lis‧ar‧vo

Etymologia

yhdyssana sanoista aatelinen ja arvo

Käännökset

1. hallitsijan antama yhteiskunnallinen arvoaste, jonka haltijasta tuli sääty-yhteiskunnan ylimmän luokan (aatelin) jäsen

englanti: noble rank espanja: título nobiliario m. latina: titulus nobilitatus m. ranska: titre de noblesse m.

ruotsi: adelstitel saksa: Adelswürde f., Adelstitel m. viro: aadlitiitel

Aiheesta muualla

• aatelisarvo Kielitoimiston sanakirjassa