Ero sivun ”Gepardi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 |
|||
Rivi 40:
== Elintavat ==
[[Kuva:Africat Cheetah.jpg|left|thumb|250px|Gepardi on maaeläinten nopeusennätysten haltija.]]
Gepardi on suhteellisen sosiaalinen [[päiväeläin]]. [[Koiras|Urosten]] muodostamat ryhmät ovat melko yleisiä. Emon jätettyä pentunsa, pennut pysyvät yhdessä vielä puolisen vuotta, sisarukset voivat pysyä yhdessä pitempäänkin. Naaras tulee sukukypsäksi kaksivuotiaana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arkive.org/cheetah/acinonyx-jubatus/ | Nimeke = Cheetah Biology | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Arkive | Viitattu = 9.3.2014 | arkisto = https://web.archive.org/web/20141019161255/http://www.arkive.org/cheetah/acinonyx-jubatus/ | arkistoitu = 19.10.2014 }}</ref> Gepardien pentueet ovat kissaeläinten mittapuulla poikkeuksellisen suuria-5 tai jopa 6 pentua eivät ole epätavallisia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Wilson, Don & Mittermeier, Russell|Nimeke=Handbook of the Mammals of the World. Volume 1. Carnivores|Vuosi=2009|Sivu=103|Julkaisija=Lynx Edicions}}</ref> Tämä johtuu siitä, että [[hyeenat]] ja [[Leijona|leijonat]] tappavat usein gepardinpentuja, niin että vain alle 5% pennuista selviää itsenäistymiseen asti.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Wilson, Don & Mittermeier, Russell|Nimeke=Handbook of the Mammals of the World. Volume 1. Carnivores|Vuosi=2009|Sivu=96|Julkaisija=Lynx Edicions}}</ref>Pentujen ulkonäkö on aluksi selvästi erilainen kuin aikuisten: niiden alapuoli on täplätön ja melkein musta, ja yläpuolta peitää valkoinen pitkistä karvoista muodostuva "viitta".<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Wilson, Don & Mittermeier, Russell|Nimeke=Handbook of the Mammals of the World. Volume 1. Carnivores|Vuosi=2009|Sivu=155|Julkaisija=Lynx Edicions}}</ref> Alapuoli vaalenee ja täplät ilmestyvät ennen kahden kuukauden ikää, mutta valkoisen viitan jäänteitä on usein vielä vuoden ikäisillä eläimillä.<ref name=":1" />
Gepardit saalistavat yleensä pieni- ja keskikokoisia [[Sorkkaeläimet|sorkkaeläimiä]] kuten [[Gasellit|gaselleja]], mutta ryhminä saalistavat urokset voivat toisinaan kaataa jopa [[Gnuut|gnuantilooppeja]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Wilson, Don & Mittermeier, Russell|Nimeke=Handbook of the Mammals of the World. Volume 1. Carnivores|Vuosi=2009|Sivu=90|Julkaisija=Lynx Edicions}}</ref> Gepardi ei saalista vaanimalla, vaan luottaa nopeuteensa. Se hyökkää saaliinsa kimppuun yleensä noin 50 metrin etäisyydeltä ja kiihdyttää todella nopeasti tehden jopa 9 metrin pituisia loikkia.<ref name=":0" /> Takaa-ajon päätteeksi gepardi kaataa saaliinsa kumoon tarttumalla siihen etujalan sisimmän varpaan kynnellä (joka ei kosketa maata ja on siten muista kynsistä poiketen terävä ja tarttumiseen hyvin sopiva) tai läimäyttämällä sitä tassullaan takapuoleen.<ref name=":0" /> Tämän jälkeen se tarttuu saalistaan kurkusta ennen kuin tämä ehtii nousta ja tappaa sen.<ref name=":0" /> Nopean hyökkäyksensä jäljiltä se on kuitenkin usein hyvin hengästynyt, eikä pysty nauttimaan mahdollista saalistaan heti. Kun sen hengitys on tasaantunut, gepardin on nopeasti hotkittava saaliinsa ennen muiden petojen ilmaantumista. Juuri minimoidakseen kohtaamisia vahvempien petojen kanssa gepardi metsästääkin päiväsaikaan, jolloin leijonat ja hyeenat ovat yleensä vähemmän aktiivisia (tosin [[Sahara|Saharan]] [[Vuori|vuorilla]] elävät gepardit, joilla ei juuri ole kilpailijoita karussa elinympäristössään, metsästävät usein öisin, jolloin on viileämpää).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Wilson, Don & Mittermeier, Russell|Nimeke=Handbook of the Mammals of the World. Volume 1. Carnivores|Vuosi=2009|Sivu=71|Julkaisija=Lynx Edicions}}</ref>
| |||