Gepardi

Malline:Taksonomia/eläimetjjj Gepardi (Acinonyx jubatus) on sirorakenteinen kissaeläin ja maailman nopein maanisäkäs (suurin nopeus 120 km/h). Gepardi elää Afrikassa uhanalaisena ja Aasiassa erittäin uhanalaisena. Gepardi muistuttaa monin tavoin koiraa: Sillä on pitkät jalat ja haukkuva ääntely.

Suvun nimi Acinonyx juontuu kreikan kielestä ja viittaa kynsien liikkumattomuuteen. Lajinimi jubatus taas on latinaa ja tarkoittaa 'harjaista', viitaten gepardin pentujen pieniin harjoihin. Suomen (ja muun muassa saksan) kielen gepardia merkitsevä sana periytyy keskiajan latinan termistä gattus pardus ("kissaleopardi").

Ruumiinrakenne

Gepardin ruumiin pituus on 110–160 cm ja hännän pituus 60–80 cm. Säkäkorkeus on 67–94 cm. Gepardi painaa 45–65 kg. Gepardi on harvoja kissaeläinlajeja, jotka eivät kykene vetämään kynsiään kokonaan sisään. Taakse vedettynäkin osa kynnestä jää näkyville, mikä auttaa eläintä kiihdyttämisessä ja tunnetusti vauhdikkaan juoksunsa ohjailussa. Gepardin ruumiinosat soveltuvat suuren nopeuden saavuttamiseen. Pitkä häntä pitää yllä tasapainoa juoksussa. Juostessa gepardin selkä liikkuu kuin jousi. Myös sydän, keuhkot, maksa ja jopa sieraimet ovat hyvin suuret; niiden avulla hapen saanti ja hyväksikäyttö on mahdollisimman tehokasta.

Elintavat

Maaeläinten nopeusennätysten haltija: gepardi.

Gepardi on päiväeläin. Sen ryhmän koko on korkeintaan 10 yksilöä. Luonnossa gepardi metsästää yleensä ryhmissä tai kumppaninsa kanssa. Urokset elävät yleensä keskenään 4–5 yksilön ryhmissä, mutta eri sukupuolia olevat yksilöt eivät. Gepardi saalistaa pientä riistaa yksin ja isoja riistaeläimiä ryhmissä; se ruokailee usein puussa. Se ei saalista vaanimalla, vaan luottaa nopeuteensa.

Gepardi kesyyntyy täydellisesti; kotieläimenä se muistuttaa enemmän koiraa kuin kissaa. Sitä on antiikin ajoista lähtien käytetty metsästyseläimenä – nopeutensa ansiosta se on riistan ajossa koiraan verrattuna ylivoimainen. Gepardi ei kuitenkaan ole yleistynyt kotieläimenä, sillä se ei lisäänny vankeudessa ilman, että naaraan kiima käynnistetään hormonaalisesti.

Levinneisyys ja kanta

Gepardin kaikki alalajit ovat uhanalaisia. Gepardikanta on hupenemassa elinympäristön muutosten, saaliseläinten vähenemisen sekä lajia heikentävän sisäsiittoisuuden vuoksi. Aasiassa elää nykyisin alle 60 gepardia. Afrikassa kannan koko on noin 12 000 yksilöä. Gepardi on rauhoitettu Namibiassa. Monet yksilöt oleskelevat maatalousalueilla aiheuttaen vahinkoa karjalle, minkä vuoksi niitä pyydetään ja muutoin surmataan. 1990-luvun alussa perustettiin afrikkalaisen gepardin ja sen elinympäristön suojeluun keskittyvä järjestö Cheetah Conservation Fund. Vuonna 2001 Iranissa käynnistettiin ohjelma aasialaisen gepardin pelastamiseksi.

Nopeus

Gepardia pidetään nopeimpana juoksijana, mutta nopeuden suuruudesta kiistellään. Gepardi juoksee lujaa vain hetken, vain muutaman sadan metrin matkan.

Gepardin huippunopeudeksi on ilmoitettu 114 km/h 650 metrin matkalla. Lähtiessään juoksuun se saavuttaa kahdessa sekunnissa 72 km/h:n nopeuden. Myöhemmin nopeudeksi on ilmoitettu 90 km/h ja joidenkin lähteiden mukaan huippunopeus on vain 50 – 80 km/h. Joka tapauksessa Englannissa on järjestetty vinttikoirien ja gepardien juoksukilpailuja, jotka gepardi on voittanut. Gepardin nopeudeksi saatiin mitattua vain 72 km/h, koska gepardi ei ollut kiinnostunut juoksemaan itseään väsyksiin.

Alalajit

• Acinonyx jubatus hecki – Länsi-Afrikka.
• Acinonyx jubatus jubatus – Etelä-Afrikka.
• Acinonyx jubatus raineyii – Itä-Afrikka.
• Acinonyx jubatus soemmeringii – Nigeriasta Somaliaan.
• Acinonyx jubatus venaticus – Iran. Aikaisemmin myös Intia ja koko Lounais-Aasia.