Gepardi

kissaeläin
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. syyskuuta 2006 kello 10.32 käyttäjän Quadriplegia (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Malline:Taksonomian alku eläimet
Vaarantunut Malline:Taksonomian kuva Malline:Taksonomian luokitus Malline:Taksonomian kunta Malline:Taksonomian pääjakso Malline:Taksonomian alajakso Malline:Taksonomian luokka Malline:Taksonomian lahko Malline:Taksonomian heimo Malline:Taksonomian suku Malline:Taksonomian laji Malline:Taksonomian luokituksen loppu Malline:Taksonomian loppu

Gepardi (Acinonyx jubatus) on sirorakenteinen kissaeläin ja maailman nopein maanisäkäs (suurin nopeus 120 km/h). Gepardi elää Afrikassa uhanalaisena ja Aasiassa se on erittäin uhanalainen. Gepardi muistuttaa monin tavoin koiraa koska sillä on pitkät jalat ja haukkuva ääni.

Luokittelu

Suvun nimi Acinonyx tulee kreikan kielestä ja viittaa kynsien liikkumattomuuteen. Lajinimi jubatus taas on latinaa ja tarkoittaa 'harjaista', viitaten gepardinpentujen pieniin harjoihin. Gepardi on ainoa kissalaji, joka ei kykene vetämään kynsiään kokonaan sisään. Taaksevedettyinäkin osa kynnestä jää näkyville auttaen eläintä kiihdyttämisessä ja tunnetusti vauhdikkaan juoksunsa ohjailussa. Suomen (ja mm. saksan) kielen sana gepardi periytyy keskiajan latinan 'kissaleopardia' tarkoittavasta termistä gattus pardus.

Ruumiinrakenne

Gepardin ruumiin pituus on 110–160 cm ja hännän pituus 60–80 cm. Hartiankorkeus on 67–94 cm ja se painaa 45–65 kg. Se ei pysty muiden kissojen tavoin vetämään etujalkojensa kynsiä sisään. Gepardin ruumiinosat tähtäävät suuren nopeuden saavuttamiseen. Sydän, keuhkot, maksa ja jopa sieraimet ovat hyvin suuret jotta hapenotto ja hyväksikäyttö olisi mahdollisimman tehokasta.

Elintavat

Gepardi saalistaa yksin pientä riistaa ja isoja riistaeläimiä ryhmissä, ja se ruokailee usein puussa. Se ei saalista vaanimalla vaan luottaa nopeuteensa. Gepardi voi kiihdyttää vauhtinsa parissa sekunnissa 110–120 km/h:ssa, mutta vain hetkeksi, koska sillä ei ole samanlaista kestävyyttä kuten esimerkiksi leijonalla.

Luonnossa gepardi metsästää yleensä ryhmissä tai kumppanin kanssa. Urokset elävät yleensä 4–5 ryhmissä, mutta eri sukupuolta edustavat yksilöt eivät.

Gepardi kesyyntyy täydellisesti, ja kotieläimenä muistuttaa enemmän koiraa kuin kissaa. Sitä on antiikin ajoista lähtien käytetty metsästyseläimenä, ja nopeutensa ansiosta se on riistan ajossa koiraan verrattuna ylivoimainen. Gepardi ei kuitenkaan ole yleistynyt kotieläimenä, sillä se ei lisäänny vankeudessa ilman että naaraan kiima käynnistetään hormonaalisesti.

Uhanalaisuus

Gepardikanta on hupenemassa elinympäristön muutosten, saaliseläinten vähenemisen sekä lajia heikentävän sisäsiittoisuuden vuoksi. Aasiassa elää nykyisin alle 60 gepardia. Afrikassa kannan koko on noin 12 000 yksilöä. Gepardi on rauhoitettu Namibiassa. Monet yksilöt oleskelevat maatalousalueilla aiheuttaen vahinkoa karjalle, minkä vuoksi niitä pyydetään tai ammutaan. 1990-luvun alussa perustettiin afrikkalaisen gepardin ja sen elinympäristön suojeluun keskittyvä järjestö Cheetah Conservation Fund. Vuonna 2001 käynnistettiin ohjelma Iranissa aasialaisen gepardin pelastamiseksi.

Malline:Kissaeläimet

Malline:Link FA Malline:Link FA