Gepardi

kissaeläin
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 11. joulukuuta 2007 kello 20.33 käyttäjän Watsamies (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Malline:Taksonomian alku eläimet
Vaarantunut Malline:Taksonomian kuva Malline:Taksonomian luokitus Malline:Taksonomian kunta Malline:Taksonomian pääjakso Malline:Taksonomian alajakso Malline:Taksonomian luokka Malline:Taksonomian lahko Malline:Taksonomian heimo Malline:Taksonomian suku Malline:Taksonomian laji Malline:Taksonomian luokituksen loppu Malline:Taksonomian loppu

Gepardi (Acinonyx jubatus) on sirorakenteinen kissaeläin ja maailman nopein maanisäkäs (suurin nopeus 120 km/h). Gepardi elää Afrikassa uhanalaisena ja Aasiassa erittäin uhanalaisena. Gepardi muistuttaa monin tavoin koiraa: Sillä on pitkät jalat ja haukkuva ääntely.

Luokittelu

Suvun nimi Acinonyx juontuu kreikan kielestä ja viittaa kynsien liikkumattomuuteen. Lajinimi jubatus taas on latinaa ja tarkoittaa 'harjaista', viitaten gepardinpentujen pieniin harjoihin. Gepardi on ainoa kissaeläinlaji, joka ei kykene vetämään kynsiään kokonaan sisään. Taakse vedettynäkin osa kynnestä jää näkyville, mikä auttaa eläintä kiihdyttämisessä ja tunnetusti vauhdikkaan juoksunsa ohjailussa. Suomen (ja muun muassa saksan) kielen gepardia merkitsevä sana periytyy keskiajan latinan termistä gattus pardus ("kissaleopardi").

Gepardi on päiväeläin. Sen ryhmän koko on korkeintaan 10 yksilöä. Sen kaikki lajit ovat uhanalaisia.

Ruumiinrakenne

Gepardin ruumiin pituus on 110–160 cm ja hännän pituus 60–80 cm. Säkäkorkeus on 67–94 cm. Gepardi painaa 45–65 kg. Toisin kuin muut kissaeläimet, se ei kykene vetämään etujalkojensa kynsiä sisään. Gepardin ruumiinosat soveltuvat suuren nopeuden saavuttamiseen. Pitkä häntä pitää yllä tasapainoa juoksussa. Myös sydän, keuhkot, maksa ja jopa sieraimet ovat hyvin suuret: Niiden avulla hapen saanti ja hyväksikäyttö on mahdollisimman tehokasta.

Elintavat

 
Maaeläinten nopeusennätysten haltija: gepardi.

Gepardi saalistaa pientä riistaa yksin ja isoja riistaeläimiä ryhmissä; se ruokailee usein puussa. Se ei saalista vaanimalla, vaan luottaa nopeuteensa. Gepardi voi kiihdyttää vauhtinsa parissa sekunnissa 110–120 kilometriin tunnissa, mutta vain hetkeksi, koska sillä ei ole samanlaista kestävyyttä kuin esimerkiksi leijonalla – jos gepardi juoksee 120 km/h enemmän kuin 5 sekuntia samaan menoon, se kuolee aivojen lämpöhalvaukseen.lähde?

Luonnossa gepardi metsästää yleensä ryhmissä tai kumppaninsa kanssa. Urokset elävät yleensä keskenään 4–5 yksilön ryhmissä, mutta eri sukupuolia olevat yksilöt eivät.

Gepardi kesyyntyy täydellisesti; kotieläimenä se muistuttaa enemmän koiraa kuin kissaa. Sitä on antiikin ajoista lähtien käytetty metsästyseläimenä – nopeutensa ansiosta se on riistan ajossa koiraan verrattuna ylivoimainen. Gepardi ei kuitenkaan ole yleistynyt kotieläimenä, sillä se ei lisäänny vankeudessa ilman, että naaraan kiima käynnistetään hormonaalisesti.

Levinneisyys ja kanta

 
Gepardin esiintymisalueet Afrikassa.

Gepardikanta on hupenemassa elinympäristön muutosten, saaliseläinten vähenemisen sekä lajia heikentävän sisäsiittoisuuden vuoksi. Aasiassa elää nykyisin alle 60 gepardia. Afrikassa kannan koko on noin 12 000 yksilöä. Gepardi on rauhoitettu Namibiassa. Monet yksilöt oleskelevat maatalousalueilla aiheuttaen vahinkoa karjalle, minkä vuoksi niitä pyydetään ja muutoin surmataan. 1990-luvun alussa perustettiin afrikkalaisen gepardin ja sen elinympäristön suojeluun keskittyvä järjestö Cheetah Conservation Fund. Vuonna 2001 Iranissa käynnistettiin ohjelma aasialaisen gepardin pelastamiseksi.

Malline:Kissaeläimet

Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA