Harjavuohi
Harjalammas (Ammotragus lervia) on vuohieläinten (Caprinae) alaheimoon kuuluva sorkkaeläin ja Ammotragus-sukunsa ainoa laji. Se muistuttaa ulkonäöltään ja luustoltaan vuohia, mutta perinnöllisesti se on lähempää sukua lampaille[2].
| Harjalammas | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Onttosarviset Bovidae |
| Alaheimo: | Vuohieläimet Caprinae |
| Suku: |
Ammotragus Blyth, 1840 |
| Laji: | lervia |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ammotragus lervia |
|
| Katso myös | |
Tuntomerkit
Harjalampaan kaulassa ja molempien etujalkojen sivuilla on hyvin pitkää karvaa. Vanhoilla pässeillä karvat ulottuvat maahan asti. Aikuisen yksilön ruumis on 155–165 senttimetrin pituinen ja se painaa 120–140 kilogrammaa. Sen säkäkorkeus on 90–100 senttimetriä ja hännän pituus 20–25 senttimetriä.
Levinneisyys
Harjalammas eli aikoinaan koko Pohjois-Afrikan vuoristoissa. Nykyään sitä tavataan saarekemaisesti Algeriassa, Tšadissa, Libyassa, Malissa, Mauritaniassa, Marokossa, Nigerissä, Sudanissa, Egyptissä ja Tunisiassa. Sitä on istutettu lisäksi Meksikoon, Kanariansaarille ja Yhdysvaltoihin. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on arvoinut harjalampaan vaarantuneeksi lajiksi.[1]
Ravinto
Harjalampaat syövät kaikenlaista heinää ja ruohoa, ja ne riipivät lehtiä myös pensaista. Harjalampaat selviytyvät pitkään ilman juomavettä.
Lähteet
- Suuri Eläinkirja. WSOY, 1988. ISBN 951-0-22848-6.
Viitteet
- ↑ a b Ammotragus lervia IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 4: Nisäkkäät, matelijat, s. 168. Weilin+Göös, 1992. ISBN 951-35-4689-6.