Kesko

suomalainen kaupan alan palveluyritys ja pörssiyhtiö
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 10. huhtikuuta 2012 kello 17.10 käyttäjän D'ohBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Kesko Oyj on suomalainen kaupan alalla toimiva pörssiyhtiö, joka harjoittaa tukkukauppaa, tuottaa vähittäiskauppaa tukevia palveluja ja hankkii vähittäiskaupan liiketiloja. Keskon kanssa ovat yhteistoiminnassa vähittäiskauppaa harjoittavat itsenäiset K-kauppiaat. Keskolla on itsellään vähittäiskauppaa harjoittavia tytäryhtiöitä, jotka myös osallistuvat vähittäiskaupan tukipalveluiden tuottamiseen sekä harjoittavat suoraa kuluttaja-asiakaskauppaa. Nykyään Kesko Oyj:lla on neljä toimialaa: ruokakauppa, käyttötavarakauppa, rautakauppa sekä auto- ja konekauppa. Keskon pääjohtajana on toiminut vuodesta 2005 Matti Halmesmäki.

Kesko Oyj
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KESAV
OMXH: KESBV
Markkina-arvo 3,438 mrd. € (31.12.10)[1]
ISIN FI0009000202
Perustettu 1940
Toimitusjohtaja Matti Halmesmäki
Kotipaikka Suomi Helsinki
Toimiala Tukku- ja vähittäiskauppa
Liikevaihto Nousua 8 777 milj. (2010)[1]
Liikevoitto Nousua 307 milj. (2010)[1]
Tilikauden tulos Nousua 216 milj. € (2010)[1]
Henkilöstö 22 124 (31.12.2010)[1]
Kotisivu www.kesko.fi

Kesko Oyj tytäryhtiöineen ja itsenäiset K-kauppiaat muodostavat yhdessä K-ryhmän. Tällä ryhmällä oli toiseksi suurin markkinaosuus (35 %) Suomen päivittäistavarakaupassa vuonna 2010. Ensimmäisellä sijalla oli S-ryhmä 44,1 %:n markkinaosuudella.[2]

K-kauppiaiden ja K-kauppojen henkilökunnan koulutuskeskuksena toimii vuonna 1952 perustettu K-instituutti Oy.

Historia

 
Kesko Oyj:n pääkonttori Helsingin Katajanokalla kesällä 2010.

Kesko on perustettu 1940 ja se aloitti liiketoimintansa 1941. Kesko sai alkunsa, kun neljä maakunnallista tukkuliikettä, Maakauppiaiden Oy, Oy Savon-Karjalan Tukkuliike, Kauppiaitten Oy ja Keski-Suomen Tukkukauppa Oy yhdistettiin valtakunnalliseksi tukkuliikkeeksi.

Toimintansa alkuvuosikymmeninä Kesko harjoitti myös merkittävää tuotantotoimintaa. Sillä oli mm. tulitikkutehdas ja margariinitehdas (Kauppiaitten Teollisuus Oy), mylly (Kauppiaitten Mylly Oy), leipomo (Leipäteollisuus Oy), lihanjalostuslaitos (Helsingin Kauppiaat Oy), kahvipaahtimo, vaatetustehdas ja polkupyörien kokoonpanotehdas (E. A. Haapala Oy). 1980-luvun puoliväliin mennessä Kesko oli luopunut kaikista muista tuotantolaitoksista paitsi kahvipaahtimosta, jonka Kesko myi vasta vuonna 2003 Oy Gustav Paulig Ab:lle.

Vuonna 1996 Kesko osti Tuko Oy:n, mutta EU:n komissio ei hyväksynyt kauppaa sellaisenaan. Päätöstä seuranneiden järjestelyjen jälkeen Keskolle jäivät Tuko Oy:stä Anttila Oy ja Rautia Oy.

Osakkeet

Kesko Oyj:n osakekanta jakautuu A- ja B-osakesarjoihin. Molemmat osakesarjat noteerataan Helsingin pörssissä. Jokainen A-osake tuottaa 10 ääntä ja jokainen B-osake 1 äänen. A-osakkeiden tuottamien äänten osuus on 83 % ja B-osakkeiden tuottamien äänten osuus 17 % kaikista osakkeiden tuottamista äänistä.

A-osakkeet ovat pääasiassa K-kauppiaiden sekä Keskoa lähellä olevien yhteisöjen omistuksessa. Suurimmat omistajat äänimäärän mukaan (31.12.10)[3]:

  1. K-Kauppiasliitto ry: 8,88 %
  2. Vähittäiskaupan Takaus Oy: 7,06 %
  3. Kruunuvuoren satama Oy: 6,86 %
  4. Valluga-sijoitus Oy: 3,49
  5. Keskon eläkekassa: 2,22 %

Koko osakekannan markkina-arvo oli vuoden 2010 lopussa 3,438 mrd € (2009: 2,286 mrd €). Rekisteröityjä osakkeenomistajia on 38 258 (31.12.2010) [1].

Toimialat

Ruokakauppa

Ruokakesko johtaa K-ruokakauppaketjuja ja yhdistää niiden ostovoiman, järjestää tehokkaan logistiikan, hankkii kauppapaikat ja tarjoaa K-ruokakaupoille tukipalveluita. Ruokakeskon vähittäiskauppaketjut ovat K-citymarket, K-supermarket, K-market ja K-extra. Vuonna 2006 Ruokakeskon osuus Keskon liikevaihdosta oli 41,3%. Ruokakeskon toimitusjohtaja on KTM Terho Kalliokoski (vuodesta 2005). Ruokakeskon tytäryhtiö Kespro Oy tarjoaa toimitusmyynti- ja tukkukauppapalveluja yritysasiakkaille.

Käyttötavarakauppa

Anttila on Suomen johtava käyttötavaran vähittäismyyjä. Asiakkaita palvellaan Anttila-tavarataloissa, Kodin Ykkönen -sisustustavarataloissa sekä NetAnttila.com-verkkokaupassa. Suomessa on 28 Anttila-tavarataloa ja lisäksi kaksi pienempää erikoisliikettä. Kodin Ykkönen -sisustustavarataloja on kymmenen ja lisäksi Kodin1.com-verkkokauppa. NetAnttilalla on verkkokaupat ja kuvastot Suomessa, Virossa ja Latviassa.

Intersport Finlandin vähittäiskauppaketjuja ovat Intersport, Budget Sport ja Kesport. Intersport toimii Suomen lisäksi myös Venäjällä. Intersport Finland vastaa ketjujen markkinoinnista, hankinta- ja logistiikkapalveluista, kauppapaikkaverkostosta ja kauppiasresursseista. Indoor on Suomessa ja Baltiassa toimiva huonekalu- ja sisustusalan vähittäiskauppayritys. Sen kauppaketjut ovat Asko ja Sotka.

Kodintekniikkatuotteita ja -palveluita tarjoavat Musta Pörssi-ketju ja Konebox.fi-verkkokauppa sekä Konebox-myymälät. Kenkäkeskon vähittäiskauppaketjuja ovat Kookenkä, K-kenkä, Andiamo ja Kenkäexpertti.

Käyttötavarakauppaa johtaa Minna Kurunsaari.

Rautakauppa

Rautakesko harjoittaa rauta- ja sisustuskauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Se johtaa ja kehittää K-rauta-, Rautia-, Byggmakker-, Senukai- ja OMA-vähittäiskauppaketjuja sekä yrityspalvelumyyntiään toiminta-alueellaan.

Rautakeskon toiminta perustuu vahvoihin ketjukonsepteihin, tehokkaaseen hankintaan ja kansainvälisesti monistettuihin parhaisiin käytäntöihin. Rautakesko toimii ketjujen taustalla yhdistäen ketjujen tavararyhmähallinnan, ostotoiminnan, logistiikan, tietojärjestelmäohjauksen ja verkostokehityksen. Näin syntyvien synergia- ja mittakaavaetujen avulla pystytään tarjoamaan asiakkaille tuotteita ja palveluja kilpailukykyiseen hintaan.

K-rauta on Rautakeskon kansainvälinen konsepti. K-rauta toimii Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Venäjällä.Rautia-ketju on Suomen laajin rautakauppaketju. Sen valikoima palvelee erityisesti rakentajia, remontoijia ja rakennusalan ammattilaisia. Byggmakker-ketju on Norjan laajin rautakauppaketju. Ketju toimii pääasiassa kauppiasyrittäjämallilla. Erityinen vahvuus on rakennustarvikemyynti ja ammattiasiakasosaaminen. Senukai-ketju on Liettuan markkinajohtaja. Rautakesko Yrityspalvelu toimii Suomessa. Yrityspalvelun asiakkaita ovat mm. valtakunnalliset rakennusliikkeet, teollisuus ja muut yritysasiakkaat.

K-maatalous-ketjun tärkeimmät asiakasryhmät ovat maatalousyrittäjät ja -urakoitsijat. Rautakauppaa johtaa Rautakesko Oy:n vt. toimitusjohtaja Antti Ollila.

Auto- ja konekauppa

VV-Auto toimii Volkswagen-, Audi- ja Seat-henkilöautojen sekä Volkswagen-hyötyautojen maahantuojana ja markkinoijana Suomessa. VV-Auto harjoittaa myös autojen vähittäiskauppaa ja tarjoaa jälkimarkkinointipalveluja omissa liikkeissään pääkaupunkiseudulla ja Turussa. VV-Auton tytäryhtiö Auto-Span Oy tuo maahan ja markkinoi Seat-henkilö-autoja Suomessa, Virossa ja Latviassa. VV-Auto oli aikaisemmin nimeltään VW-Auto, mutta nimi vaihdettiin Volkswagenin pyynnöstä.lähde? Vanhaa nyttemmin virheellistä, kirjoitusasua esiintyy vielä runsaasti.

Konekesko on maarakennus- ja ympäristökoneiden, kuorma- ja linja-autojen sekä vapaa-ajankoneiden maahantuontiin ja kauppaan erikoistunut palveluyritys. Konekesko toimii Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Konekesko valmistuttaa ja myy Yamarin-veneitä Suomessa ja vie niitä useisiin Euroopan maihin ja Venäjälle. Lisäksi Konekesko harjoittaa maarakennus- ja ympäristökonekauppaa Pietarissa. Konekeskon vapaa-ajankonekauppa perustuu tiiviiseen ja pitkäaikaiseen yhteistyöhön Yamaha Motor Co:n kanssa moottoripyöriä, moottorikelkkoja, mönkijöitä, perämoottoreita, vesiskoottereita ja generaattoreita. Konekeskon oman Yamarin-venemalliston vientimyynnin osuus kokonaismyynnistä on noin 72 %. Suomessa Yamarin on lujitemuovisten lasikuituveneiden markkinajohtaja.

Auto- ja konekauppa -toimialaa johtaa VV-Auto Oy:n toimitusjohtaja Pekka Lahti.

Lähteet

Viitteet

  1. a b c d e f Tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2010 3. helmikuuta 2011. Kesko Oyj. Viitattu 5.2.2011.
  2. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2010 31.3.2010. A.C. Nielsen. Viitattu 12.8.2011.
  3. Keskon vuosikertomus 2010, s. 158

Aiheesta muualla