Panssarilaiva Potemkin (elokuva)
Panssarilaiva Potemkin [pʌ'tʲomkʲɪn] (ven. Броненосец Потёмкин) on Sergei Eisensteinin ohjaama, vuonna 1925 valmistunut mykkäelokuva. Elokuva on kuvitteellinen, ylistävä kuvaus tapahtumasta, jossa Panssarilaiva Potemkinin miehistö nousi kapinaan vuonna 1905. Elokuvaa on luonnehdittu yhdeksi kaikkien aikojen vaikuttavimmista; vuoden 1958 Brysselin maailmannäyttelyssä se nimettiin kaikkien aikojen parhaimmaksi elokuvaksi.
Panssarilaiva Potemkin | |
---|---|
Броненосец Потёмкин | |
[[Tiedosto:Tiedosto:Bronenosets.jpg|250px|]] | |
Ohjaaja | Sergei Eisenstein |
Käsikirjoittaja |
Sergei Eisenstein Nina Agadžanova-Šutkon |
Tuottaja | Jakov Blioh |
Säveltäjä | Nikolay Kryukov (käännä suomeksi) Edmund Meisel Dmitri Šostakovitš |
Kuvaaja |
Eduard Tisse Wladimir Michailowitsch Uralski |
Leikkaaja |
Sergei Eisenstein Grigori Aleksandrov |
Pääosat |
Aleksandr Antonov Vladimir Barski Grigori Aleksandrov |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Neuvostoliitto |
Tuotantoyhtiö | Goskino |
Levittäjä |
Goskino Netflix |
Ensi-ilta | 21. joulukuuta 1925 |
Kesto | 75 minuuttia |
Alkuperäiskieli | venäjä |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Juoni
Ensimmäisessä jaksossa panssarilaivan miehistö saa pilaantunuttu lihaa ruoakseen. Laivan lääkäri huomaa lihassa kuhisevat madot, mutta kuitenkin kiistää niiden olemassaolon. Kapinamieli alkaa kyteä miehistön joukossa ja matruusi Vakulintšuk puheillaan vain vahvistaa kapinan oikeutta.
Toisessa osassa miehistö kokoontuu takakannelle. Komentaja määrää, että ne jotka valittavat lihasta, tullaan teloittamaan. Toiset puolestaan joutuvat teloitusjoukkoihin. Kun teloitusta ollaan juuri aloittamassa Vakulintšuk vetoaa teloittajiin etteivät he ampuisi veljiään. Teloittajat laskevat kiväärinsä ja laivalle syntyy kapina. Vakulintšuk saa surmansa kapinan loppuvaiheessa.
Kolmannessa osassa kuvataan Odessan satamaa aamunkoitteessa. Kaupunkilaisia rientää satamaan suremaan panssarilaivalla kuollutta Vakulintšukia. Monet ihmiset itkevät ja agitaattoreita puhuu. Purjeveneet vievät elintarvikkeita laivan matruuseille.
Neljännen osan alussa nähdään ehkä elokuvahistorian tunnetuin väliteksti: "Äkkiä!" Sotilassaappaita ilmestyy kuvaan ja verilöyly alkaa Odessan portailla. Ihmiset ryntäilevät paniikissa sinne tänne. Erästä äitiä ammutaan ja hänen kuljettamansa lastenvaunut alkavat vieriä alas portaita. Pientä poikaa ammutaan ja hänen äitinsä nousee uhmaamaan ampuvia sotilaita. Samoin panssarilaiva Potemkinkin vastaa sotilaiden tuleen.
Viidennessä osassa Panssarilaivalla matruusit pohtivat pitääkö heidän ruveta taistelemaan lähestyvää laivuetta vastaan. Kuitenkin laivueen lähestyessä sen matruusit siirtyvät Potemkinin puolelle. Tämän jälkeen panssarilaiva purjehtii voitokkaasti eskaaderin läpi.
Triviaa
- Elokuvan ehkä kuuluisinta kohtausta, "Odessan portaat", on vuosien saatossa parodioitu moneen kertaan, mm. elokuvassa "Mies ja alaston ase 33 1/3". Kohtausta plagioitiin myös Brian De Palman elokuvassa "Lahjomattomat" (Untouchables, The, 1987).