Vilna

Liettuan pääkaupunki
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 26. tammikuuta 2013 kello 13.05 käyttäjän KamikazeBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Vilna (liett. ja useilla muilla kielillä Vilnius, ven. Вильнюс, Vilnjus, valkoven. Вільня, Vilnja, puol. Wilno, saks. Wilna, jidd. ‏ווילנע‎ Vilne) on Liettuan pääkaupunki ja asukasluvultaan maan suurin kaupunki. Kaupungissa asuu noin 560 200 ihmistä (2010)[1], joista 58 % on liettualaisia, 19 % puolalaisia, 14 % venäläisiä ja 4 % valkovenäläisiä.

Vilna
(Vilnius)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Vilna

Koordinaatit: 54°41′22″N, 25°16′48″E

Valtio Liettua Liettua
Lääni Vilnan lääni
Perustettu Ennen vuotta 1323
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Vilius Navickas
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 401 km²
Väkiluku (2010) 560 200
 – Väestötiheys 1 384 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero LT-01001
Lähteet: [1] = Pinta-ala ja väkiluku









Maantiede ja ilmasto

Vilna sijaitsee Kaakkois-Liettuassa Vilnia- ja Nerisjoen yhtymäkohdassa, ja kaupungista on matkaa Itämerelle ja Liettuan tärkeimpään satamaan Klaipėdaan yli 300 kilometriä. Vilnasta 20 kilometriä pohjoiseen sijaitsee Euroopan maantieteellinen keskipiste, joka on nimetty Europos Centrakseksi.[2]

Vilnan kaupungin pinta-ala on 401 km², mutta Vilnan lääni kattaa 9 650 km² ja siihen kuuluvat Šalčininkain, Širvintoksen, Švenčionyksen, Trakain, ja Ukmergėn kunnallispiirit sekä Elektrėnain kunta.

Kaupungissa vallitsee kostea mannerilmasto. Lämpimimmät kuukaudet ovat kesä-, heinä ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 21–22 °C. Kylmin kuukausi on tammikuu, jolloin keskimääräinen alin lämpötila on −8,7 °C. Myös joulu- ja helmikuussa on tyypillisesti pakkasia. Sateet jakautuvat varsin tasaisesti eri kuukausille, kesällä sataa enemmän kuin talvella.[3]

Vilnan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,5 −1,7 3,3 10,7 18,2 21,1 22,1 21,6 16,4 10,2 3,5 −0,5 ka. 10,1
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −8,7 −7,6 −3,8 1,6 7,5 10,8 12,3 11,5 7,7 3,4 −0,9 −5,2 ka. 2,4
Sademäärä (mm) 41 38 39 46 62 77 78 72 65 53 57 55 Σ 683
Sadepäivät (d) 19 14 13 13 12 14 16 13 16 15 18 22 Σ 185
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3,5
−8,7
−1,7
−7,6
3,3
−3,8
10,7
1,6
18,2
7,5
21,1
10,8
22,1
12,3
21,6
11,5
16,4
7,7
10,2
3,4
3,5
−0,9
−0,5
−5,2
S
a
d
a
n
t
a
41
38
39
46
62
77
78
72
65
53
57
55


Lähde: Weather Information for Vilnius World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.7.2009.

Historia

Pääartikkeli: Vilnan historia
 
Vilnan katedraali

Arkeologiset jäänteet eri puolilta kaupunkia osoittavat, että alue on ollut asuttuna jo varhaiskeskiajalta lähtien.

Vilnan kirjoitettu historiallinen aika alkaa lähteissä vuonna 1323, Liettuan suuriruhtinaskunnan pääkaupunkina. Vuonna 1387 Liettuan suuriruhtinas Vladislav II Jagello myönsi Vilnalle Magdeburgin kaupunginoikeudet. Vuodesta 1569 Vilna oli osa Puola-Liettuaa ja kasvavan puolalaisen vaikutuksen alaisena Puolan viimeiseen jakoon 1795 asti. Siitä muodostui varsinkin 1597 perustetun yliopistonsa ansiosta valtakunnan johtava kulttuurikeskus.

Vuodesta 1795 kaupunki kuului Venäjän keisarikuntaan ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Syyskuusta 1915 tammikuuhun 1919 oli kaupunki saksalaisten joukkojen miehittämä. [4]

Liettuan itsenäistyessä 1918 Vilnan asema jäi kiistanalaiseksi. Lopulta 1922 kaupunki jäi kuitenkin Puolan puolelle, ja kuului toiseen maailman­sotaan saakka, jonka alku­vaiheessa, syyskuussa 1939, Saksa ja Neuvostoliitto lyhyessä ajoissa miehittivät Puolan ja jakoivat sen keskenään. Tällöin Vilna joutui Neuvosto­liitolle, joka kuitenkin saman vuoden loka­kuussa luovutti sen Liettualle samalla, kun maahan perustettiin neuvostoliittolaisia varuskuntia.[5] Seuraavana vuonna Neuvostoliitto liitti itseensä koko Liettuan, myös Vilnan, mutta vuosina 1941-1945 alue oli Saksan miehittämänä. Sodan jälkeen siitä tuli Liettuan pääkaupunki Neuvostoliittoon kuuluneessa Liettuan neuvostotasavallassa vuosina 1945-1991. Vuodesta 1991 se on ollut itsenäisen Liettuan tasavallan pääkaupunki.

Toiseen maailmansotaan asti Vilna oli pitkälti puolalais-juutalainen kaupunki. Saksalaisten vuonna 1916 tekemän väestönlaskennan mukaan Vilnan asukkaista puolalaisia oli 54,7 %, juutalaisia 41,5 %, liettualaisia 2,1 % , venäläisiä 1,6 % , valkovenäläisiä 0,4 % , saksalaisia 0,6 % . Puolalaisten vuonna 1931 tekemän väestönlaskennan mukaan puolalaisia oli 65,9 %, juutalaisia 28 %, venäläisiä 3,8 %, valkovenäläisiä 0,9 %, liettualaisia 0,8 %, saksalaisia 0,3 % ja ukrainalaisia 0,1 %.

Vilna toimi Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2009.

Liikenne

 
Vilnan eteläosissa sijaitsevalta lentoasemalta on junayhteys Vilnan päärautatieasemalle.

Sisäinen liikenne

Kaupungin sisäinen joukkoliikenne hoidetaan busseilla ja johdinautoilla. Bussilinjoja on yli 60, johdinautolinjoja 19.[6] Metroa suunnitellaan.[7]

Lento- ja junayhteydet

Vilnan lentoasema sijaitsee tasangolla kaupungin eteläpuolella.[8] Lentoasemalle on rautatieyhteys Liettuan rautatieverkon Vilnan rautatieasemalta. Kaupungin itäosissa on lisäksi Naujoji Vilnian rautatieasema, josta pääsee myös junalla lähikaupunkeihin. [9][10]

Tärkeimmät valtatiet

Vilnasta länsiluoteeseen lähtevä A1-moottoritie Vilna-Kaunas-Klaipėda (osa eurooppatietä E 85) yhdistää maan kolme suurinta kaupunkia. Via Balticalta Panevėžysissa kaakkoon erkaneva A2-moottoritie (osa E 272:tä) tuo Suomesta sujuvan valtatieyhteyden Vilnaan. Eurooppatie (E 28) luo puolestaan valtatieyhteyden lähimpään miljoonakaupunkiin, 190 kilometrin päässä kaakossa sijaitsevaan Valko-Venäjän Minskiin; Vilnan länsipuolella sama valtatiereitti jatkuu Kaliningradin alueen kautta Puolan Gdańskiin ja edelleen Saksan Berliiniin. [11][12]

Katso myös

Lähteet

  1. a b The City (html) Vilnius City Municipality. Vilnius. Viitattu 6.7.2009. (englanniksi)
  2. Kaius Niemi: Liettua on Euroopan keskipiste HS:n verkkojulkaisu.
  3. WMO: Vilnan ilmastotilastot Climate Charts.
  4. Senn, Alfred Erich: ”I. Strange Nations and Unusual Clothes”, The great powers Lithuania and the Vilna question 1920-1920, s. 1. Leiden: Brill, E. J., 1966. (englanniksi)
  5. Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr-Mn), s. 2295. Otava, 1973. ISBN 951-1-00388-7.
  6. Vilnius Transport (englanniksi)
  7. Vilniaus Metro (kansalaisjärjestö)
  8. Vilnius airport
  9. New route (to Vilna Airport) (Tiedote junayhteydestä Vilnan lentokentälle lokakuusta 2008 lähtien) 8.8.2008. Lietuvos Geležinkeliai - SC Lithuanian Railways. Viitattu 7.3.2010. (englanniksi)
  10. Routes Map (of Lithuanian Railways) (Liettuan rautateiden reittikartta) Lietuvos Geležinkeliai. Viitattu 17.8.2011. (englanniksi)
  11. Falk: Russia- Ukraine-Belarus (Falk: Länderkarte Russland-Ukraine-Belarus). 1:2000 000 & 1:10 000 000. Falk Verlag, 73751 Ostfildem, www.falk.de, 2007 (?). ISBN 3-8279-1864-2. (englanniksi) & (saksaksi)
  12. Е.Л. Макаревич (toim): Атлас автомобиьных дорог (Atlas Avtomobilynyh Dorog) 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

{{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä

Malline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link LA