Genovan tasavalta

italialainen valtio 1005–1797

Genovan tasavalta (ital. Repubblica di Genova, liguuriksi Repúbrica de Zêna, lat. Res Publica Ianuensis) oli Genovan kaupungista kehittynyt itsenäinen valtio vuosina 1005–1797 Välimeren pohjoisrannikolla.

Genovan tasavalta
Repubblica di Genova
(italiaksi)
Repúbrica de Zêna
(liguuriksi)
Res Publica Ianuensis
(latinaksi)
1005–1797
lippu vaakuna

Genovan tasavalta vuonna 1789.
Genovan tasavalta vuonna 1789.

Valtiomuoto oligarkia
Pääkaupunki Genova
Uskonnot roomalaiskatolisuus
Kielet italia, liguuri, latina
Edeltäjä Italian kuningaskunta
Seuraaja Ligurian tasavallan lippu Ligurian tasavalta
Genovan ydinalueet, väliaikaisesti valloitetut alueet, kaupallisen vaikutuksen alueet, pankkitoiminta-alueet, siirtokunnat ja kauppareitit.

Genovan tasavalta käsitti aluksi Genovan kaupungin ja ympäröivät alueet, mutta Genovan hallitsemat alueet lisääntyivät kaupankäynnin lisääntyessä. Vuonna 1015 koko Liguria oli osa Genovaa. Ensimmäisen ristiretken jälkeen vuonna 1098 Genovalla oli siirtokuntia Syyriassa, joista suurin osa menetettiin Saladinille. Vuonna 1261 Izmiristä tuli osaa Genovaa. Vuonna 1255 Genova perusti siirtokunnan Krimin niemimaalle Caffaan, tämän jälkeen Genova perusti Soldaian, Chercon ja Cembalon siirtokunnat. Vuonna 1275 Bysantti antoi Khios- ja Samos-saaret Genovalle. Vuosien 1316–1332 aikana Genova perusti siirtokuntia Mustanmeren rannalle La Tanaan ja Samsuniin. Vuonna 1355 Genova sai Lesbos-saaren.

1300-luvun lopussa perustettiin Samastri Mustallemerelle ja Genova sai Kyproksen. Tuolloin Genova hallitsi neljännestä Bysantin pääkaupungista Konstantinopolista ja hallitsi Trebizondin keisarikunnan pääkaupunkia. Genovan tasavalta menetti suurimman osan alueistaan 1400-luvulla Osmanien valtakunnalle.

Katso myös

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Republic of Genoa