Käyttäjä:Nincompooper/hiekkalaatikko

Muistilista ja merkintöjä omaan käyttööni. Älä muokkaa tätä sivua vaan käytä keskustelua, kiitos.

Nämä artikkelit haluan muokata tai tehdä tai nähdä, että joku toinen kirjoittaa ne kuntoon:

Maailman nuortenpäivät

Artikkeli lisätty.

Anna Schäffer puuttuu kokonaan..

http://www.catholic.org/saints/saint.php?saint_id=7050

http://www.anna-schaeffer.de

https://www.heiligenlexikon.de/BiographienA/Anna_Schaeffer.html

Bernarda Bütler 2008 pyhimykseksi julistettu sveitsiläinen nunna.

http://www.maria-bernarda.ch

Edith Stein hän oli niin mahtava ihminen, että haluan lisätä lisätietoja ja lähdetiedot puuttuu..

http://www.catholic.org/saints/saint.php?saint_id=179

https://www.heiligenlexikon.de/BiographienE/Edith_Stein.html

Eerik Pyhä vaatii aika paljon lisätietoja ja lähdetietoja.

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/336/

http://punainenturku.blogspot.ch/2016/04/eerik-pyha.html

Elisabeth Hesselblad ruotsalainen, vasta 5.6.2016 pyhimykseksi nimetty mahtava nainen. Artikkeli on ihan tynkä..

http://www.nordstjernan.com/news/people/7279/

Katolinen kirkkoa olen paljon jo muokannut mutta vaatii vielä laajennusta, täsmennystä ja lähdetietoja.

Tämä on kirjoitettava uudestaan kokonaisuudessaan:

Vihkimyksen sakramentti

Vihkimys käsittää kolme astetta: diakonaatin, piispuuden ja pappeuden. Latinalaisessa riituksessa sakramentin voivat vastaanottaa ainoastaan miehet, jotka elävät naimattomina. Kuitenkin pysyvän diakonin vihkimyksen voi saada myös jo naimisissa oleva mies. Kirkossa käytiin keskustelua aiheesta sen jälkeen kun anglikaaninen kirkko oli vihkinyt naisia papeiksi, ja paavi Johannes Paavali II julisti naispappeuden olevan kirkon erehtymättömän opetuksen mukaan mahdotonta kirjeessään Ordinatio sacerdotalis vuonna 1994. Bysanttilaisessa riituksessa myös papit voivat, ortodoksien tapaan, olla naimisissa mikäli ovat solmineet avioliiton ennen vihkimyksen vastaanottamista. Kuitenkin myös bysanttilaisessa riituksessa piispan täytyy olla selibaatin valinnut mies.^lähde? Näin ollen selibaattivaatimus perustuu nimenomaan kirkkojärjestykseen.

Vihkimyksen sakramentti käsittää nimenomaa vihkimistä papiksi, minkä ensimmäinen aste on diakonaatiksi ja korkein aste piispaksi vihkiminen. Se ei käsitä sääntökuntien lupauksia, eikä siis ne munkit, jotka eivät ole myös pappeja, eivätkä nunnat ole vastaanottaneet vihkimyksen sakramenttia.

Naispappeus

Katolisessa kirkossa nainen ei voi vastaanottaa vihkimyksen sakramenttia. Paavali II julisti naispappeuden olevan kirkon erehtymättömän opetuksen mukaan mahdotonta kirjeessään Ordinatio sacerdotalis vuonna 1994 ja paavi Franciscus on vahvistanut, ettei aio muuttaa tätä aiempaa paavillista päätöstä.

Selibaatti ja naimisissa olevat papit

Vihkimyksen sakramentin vastaanottavan on oltava naimaton mies, joka on saanut vaadittavan koulutuksen. Vastaanottaessaan ensimmäisen vihkimyksensä eli diagonin vihkimyksen vastaanottaja lupaa elää loppuelämänsä selibaatissa. Tähän on kuitenkin joitain harvia ja tarkoin määriteltyjä poikkeuksia:

Diakonin vihkimyksen voi saada myös jo naimisissa oleva mies, mikäli miehen vaimo antaa siihen suostumuksensa ja tukensa.

Idän ortodoksi-katolilaisissa osakirkoissa voidaan naimisissa oleva mies vihkiä papiksi mutta papiksi naimattomana vihitty mies sitoutuu naimattomuuteen.

Jatka tähän anglikaaneista ja täsmennä yllä oleva ja lisää lähteet..

https://cruxnow.com/church/2014/08/05/married-priests-and-the-catholic-church/

http://w2.vatican.va/content/paul-vi/en/encyclicals/documents/hf_p-vi_enc_24061967_sacerdotalis.html

http://www.catholic.com/quickquestions/why-cant-a-priest-ever-marry

In the Eastern rites of the Church it is common for married men to be ordained to the priesthood. Further, in the Latin rite there are a few married men, converted ministers from other faiths, who are ordained to the Catholic priesthood. This, however, is not common. Finally, in neither the Latin rite nor the Eastern rites do priests (or deacons) marry after they have been ordained, except in extraordinary circumstances.

https://www.ncronline.org/news/vatican/vatican-lifts-ban-married-priests-eastern-catholics-diaspora

The Vatican has lifted its ban on the ordination of married men to the priesthood in Eastern Catholic churches outside their traditional territories, including in the United States, Canada and Australia.

http://www.ewtn.com/library/ANSWERS/MARPRIE.htm

Finally, concerning married Episcopalian clergy becoming Catholic priests, "the Holy See has specified that this exception to the rule of celibacy is granted in favor of these individual persons, and should not be understood as implying any change in the Church's conviction of the value of priestly celibacy, which will remain the rule for future candidates for the priesthood from this group."

After proper examination by his Catholic bishop and with the permission of the Holy Father, he would be then ordained first as a Catholic transitional deacon and then as a priest. If the former Episcopalian minister were single at the time of his ordination as a Catholic deacon and then priest, he would indeed take the vow of celibacy. If the married former Episcopalian minister were ordained as a Catholic deacon and then priest, he would be exempt by a special favor from the Holy Father of making the promise of celibacy; however, if he later became a widower, then he would be bound to a celibate lifestyle and could not remarry. 

Complementary norms, 6 §1. The first document cited declares: "While, on the one hand, the law requiring a freely chosen and perpetual celibacy of those who are admitted to Holy Orders remains unchanged, on the other hand, a study may be allowed of the particular circumstances of married sacred ministers of Churches or other Christian communities separated from the Catholic communion, and of the possibility of admitting to priestly functions those who desire to adhere to the fullness of this communion and to continue to exercise the sacred ministry. The circumstances must be such, however, as not to prejudice the existing discipline regarding celibacy." The second, which is quoted in press release of the United States Catholic Conference of 12 January 1982, states: "In accepting former Episcopal clergy who are married into the Catholic priesthood, the Holy See has specified that this exception to the rule of celibacy is granted in favor of these individual persons, and should not be understood as implying any change in the Church's conviction of the value of priestly celibacy, which will remain the rule for future candidates for the priesthood from this group." Furthermore, article 6 §2 of the complementary norms excludes exercise of sacred ministry in the ordinariates by those who were ordained in the Catholic Church and later became Anglicans.

Pyhiinvaellus

http://www.huffingtonpost.com/2012/06/03/religious-pilgrimages-spiritual-_n_1564664.html?slideshow=true#gallery/228561/8

http://www.thecatholictravelguide.com/TravelDestinations.html

http://usatoday30.usatoday.com/travel/destinations/2007-12-21-most-visited-religious-spots-forbes_N.htm

http://www.nbcnews.com/id/30072128/ns/travel-destination_travel/t/worlds-most-visited-religious-destinations/#.WAfa4RSuBZo

Kristillinen pyhiinvaeltaminen

Pyhiinvaellukseen olennaisena osana kuuluu pyrkimys saada innoitusta ja voimia uskonelämän kilvoituksiin. Rukous yksin ja yhdessä kuuluu olennaisena osana pyhiinvaellusmatkoihin. Koska ihminen on kokonaisvaltainen olento, johon kuuluvat erottamatta sielu, henki ja ruumis, on pyhiinvaellus on yksi erittäin oleellinen tapa etsiä Jumalaa, kiittää Häntä tai vaikka täyttää annettu lupaus. Pyhiinvaellus antaa mahdollisuuden elää katumuksen liike todeksi koko olemuksella: ruumiilla, sielulla ja hengellä. Aivan samoin kuin rukousta voi tukea ruumiin, käsien ja pään asennolla, voi sen tehdä kävelemällä, jolloin koko ihminen on mukana rukouksessa. Fyysisesti meneminen pyhään paikkaan, vaivan näkeminen, Jumalan kasvojen etsinnässä väsyminen fyysisesti, ne kaikki kuuluvat pyhiinvaeltamiseen.

Suomen ortodoksinen kirkko kirjoittaa kotisivuillaan pyhiinvaeltamisesta:

» Pyhiinvaellus ei ole matkailua ja matkailu ei ole pyhiinvaellusta. Pyhä kohde ei automaattisesti muuta matkaa pyhiinvaellukseksi. Pyhiinvaelluksen ja matkailun ero on matkalle annetussa sisäisessä merkityksessä ja matkan sisäisessä suuntautumisessa. Pyhiinvaelluksen merkitys on pyhän kohtaamisessa, pyhän koskettamisessa. Se on kohtaamista ja keskustelua Jumalan kanssa ja Jumalan pyhien kanssa. Pyhiinvaeltaja suuntautuu sisäisesti kohti pyhää ja lähestyy sitä nöyrästi ja kunnioittaen. Tämän erottelun tarkoituksena ei ole rakentaa vertailuasetelmaa tai esittää matkailua mitenkään vähäarvoisena. Kyseessä on yksinkertaisesti kaksi aivan eri asiaa. Ja siitä huolimatta ne käytännössä sekoittuvat ja yhdistyvät meissä erilaisina muunnelmina.»
(https://www.ort.fi/taipale/pyhiinvaellus-askeleita-kristuksessa)

Pyhiinvaeltamisen kehitys kristinuskossa

Pyhiinvaellukset suuntautuivat aluksi paikkoihin, jotka olivat yhteydessä Jeesuksen elämään, syntymään ja ristiinnaulitsemiseen. Sellaisia olivat esimerkiksi Beetlehem, Nasaret sekä erityisesti Jerusalemin Pyhän haudan kirkko, jonka Pyhä Helena rakennutti Jeesuksen ristiinnaulitsemispaikan päälle. Pyhää Helenaa, Rooman keisarin Konstantinus Suuren äitiä, pidetään kristillisen pyhiinvaelluksen äitinä. Hän pyhiinvaelsi niille seuduille, missä Jeesuksen oli sanottu eläneen ja rakennutti kirkkoja Jeesuksen elämän merkittävimmille paikoille kuten mm. Jerusalemissa Golgatalle ja Öljyvuorelle sekä Bethlehemissä Jeesuksen syntymäpaikan päälle. Tältä ajalta eli 300-luvulta on säilyneet myös varhaisimmat kirjalliset kuvaukset pyhiinvaelluksista Lähi-itään. Oletetaan, että jo ensimmäiseltä vuosisadalta alkaen olivat kristityt vierailleet Jeesuksen elämän tärkeissä kohteissa, sekä marttyyrien, etenkin apostoleiden haudoilla sillä ensimmäisistä kirjallisista kuvauksista käy selväksi, että nämä paikat oli tunnettuja kristittyjen keskuudessa. Ensimmäisiin kirjallisiin kuvauksiin kuuluu Pyhä Hieronymuksen kirjoitukset, missä hän rohkaisee kristittyjä pyhiinvaelluksiin.

Vielä nykyäänkin on Jerusalem tärkein yleiskristillinen pyhiinvaelluskohde ja siellä käy vuosittain käy yli 2 miljoonaa vierailijaa. Tämä luku tosin sisältää myös juutalaiset ja muslimit, joille heillekin on Jerusalem tärkeä pyhiinvaelluskohde.

Sydänkeskiajalla pyhiinvaelluksen ja ristiretken välinen käsitteellinen ero oli häilyvä. Molemmista käytettiin samankaltaista terminologiaa. ItseAasiassa ristiretket alkoivat tarkoituksenaan oli turvata pyhiinvaeltajien pääsy Jerusalemiin.

Keskiajalla oli monia eri motivaatioita lähteä pyhiinvaellukselle: toiset saattoivat lähteä rukoilemaan, toiset kiittämään onnesta, mutta usein lähdettiin tekemään katumusharjoituksia, joiden avulla uskottiin vapauduttavan synnistä. Tiettynä aikakautena levisi jopa käytäntö lähettää joku toinen, esimerkiksi palvelija suorittamaan pyhiinvaellus toisen henkilön puolesta. Tätä järjestelmää väärinkäyttivät niin kirkko, kuin sen ajan ihmisetkin. Lutherin reformaatio oli lähinnä reaktio erilaisia väärinkäyttöjä kohtaan ja hän kielsikin kaikenlaisen pyhiinvaeltamisen. Pyhiinvaelluksen ajatus ei kuitenkaan hävinnyt kokonaan protestanttisissakaan liikkeissä päinvastoin; usein inhimillinen elämä sekä liturginen vuosi on eräänlainen jatkuva pyhiinvaellus.

Ortodoksisessa ja katolisessa kulttuurissa pyhiinvaeltamisella on rikkoutumaton perinne aina kristinuskon alkuvuosilta. Nykyään on kuitenkin myös protestanttiset kristityt löytämässä uudelleen tämän tradition. Koska pyhiinvaeltamisen ajatus jatkoi eloaan saarnoissa ja laulujen teksteissä, onkin tähän perinteeseen helppo samaistua uudelleen.

Viime vuosina Suomessa on noussut laaja mielenkiinto kulkea apostoli Jaakobin muistopaikalle vievän historiallisen Pyhän Jaakobin tien loppuosa eli Camino Santiago de Compostelaan Luoteis-Espanjaan, minne virtasi jo keskiajalla vuosittain jopa puoli miljoonaa vierailijaa. Nykyaikana Santiago de Compostella vastaanottaa vuosittain noin 2 miljoonaa pyhiinvaeltajaa ja lisäksi noin 10 miljoonaa turistia.

Ortodoksisessa kirkossa

Omissa maissa ortodoksisia pyhiinvaelluskohteita ovat usein luostarit, Suomessa Uuden Valamon luostari ja Lintulan luostari. http://www.ortodoksi.net/index.php/Pyhiinvaellus

Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen pyhiinvaelluksen Lapin ortodoksisen seurakunta on ylläpitänyt pyhiinvaellusperinnettä, kolttien valistajan, Trifonin Petsamolaisen muistojuhlan ympärillä. https://www.ort.fi/uutiset/pyhittaejae-trifonin-pyhiinvaellus-lapissa-23-258

Katolisessa kirkossa

Padre Pion pyhäinjäännös

Maailman nuorisopäivät 2005

Seurakunnan ryhmässä pyhiinvaeltavia

Pyhiinvaeltaminen on elävä ja voimakas perinne katolisen kirkon keskuudessa. Alussa pyhiinvaellukset suuntautuivat Jeesuksen elämän merkittäville paikoille ja marttyyrien ja apostoleiden haudoille. Myöhemmin hyvin suureen suosioon ovat nousseet paikat, joissa oletettiin Pyhän Marian ilmestyneen. Nykyään nämä kohteet ovatkin kaikkein suosituimpia pyhiinvaelluskohteita katolisen kirkon keskuudessa.

Periaatteessa jokainen kirkko oli katolisella keskiajalla pyhiinvaelluskohde, sillä jo 700-luvulla määrättiin, että alttarilla piti olla pyhäinjäännös. Vielä tänäkin päivänä katolisen kirkon alttarissa on oltava pyhäinjäänne ja

Vatikaania ja koko Rooman kaupunkia pidetään katolisuujokaiseendkatoliseen kirkkoon essa hVatikaani listaa tarkasti, mkulloinen t ovat kirkon virallisia pyhiinvaelluskohteita. yvin tärkeänä pyhiinvaelluskohteena, mihin säännöllisesti hallitseva paavi suosittelee uskovia pyhiinvaeltamaan. Viimeksi paavi Fransiscus antoi kehoituksen jokaisen katolilaisen, joka suinkin vain pystyy, pyhiinvaeltamaan Roomaan Laupeuden riemuvuoden aikana, joka päättyy 20. marrask uta 2016. Syyskuuhun 2016 mennessä tätä kutsua olivat seuranneet 15 miljoonaa pyhiinvaeltajaa kaikkialta maailmaa. Roomassa on seitsemän virallista katolista pyhiinvaelluskirkkoa, joista tärkein on Vatikaanissa sijaitseva Pietarinkirkko. Muut pyhiinvaellukseen virallisesti suositellut kirkot Roomassa ovat San Paolo fuori le mura, San Giovanni in Laterano, Santa Maria Maggiore, Basilica di San Lorenzo fuori le mura, Santa Croce in Gihmistäja Santuario della Madonna del Divino Amore. Normaalivuosina Roomaan pyhiinvaeltaa arviosta 4 miljoonaa vierailijaa.

Kävijämäärältään ylivoimaisesti suurin katolinen pyhiinvaelluskohde on Meksikossa Guadalupen neitsyt, jossa käy vuosittain yli 20 miljoonaa pyhiinvaeltajaa. Muita kävijämääriltään hyvin merkittäviä kohteita ovat muiden muassa Ranskassa sijaitseva Lourdes, johon pyhiinvaeltaa vuosittain noin 8 miljoonaa ihmistä ja Portugalissa sijaitseva Fatima (4-5 miljoonaa pyhiinvaeltajaa vuodessa), joita molempia pidetään Marian ilmestymispaikkana. Italiassa sijaitseva San Giovanni Rotondo sen sijaan on hyvin suositun, uuden ajan pyhimyksen Padre Pio leposija, mille pyhiinvaeltaa vuosittain enemmän uskovia, kuin Roomaan, nimittäin noin 6 miljoonaa. Vuonna 2008 kaivettiin Padre Pion ruumis maasta ja koska se ei kaulasta alaspäin ollut maatunut ollenkaan syystä hänen ruumiinsa vuonna 2010 kokonaisuudessaan esille. Ainoastaan kasvojen peitteenä on silikooninaamari, muuten hänellä on päällään munkin asunsa.

Merkittävänä katolisena pyhiivaelluskohteena pidetään myös joka kahden tai kolmen vuoden välein, joka kerta eri paikassa pidettävä Maailman nuorisopäivät, johon osallistuu 1.5 - 3 miljoonaa ihmistä. Viimeksi Maailman nuorisopäivät pidettiin kesällä 2016 Puolassa Krakaussa ja seuraavat tullaan pitämään 2019 Panamassa.

Santiago de Compostella: Ylivoimaisesti suurin osa, noin puolet, on paikallisia pyhiinvaeltajia. Miehiä pyhiinvaeltaa Santiago de Compostellaan enemmän, kuin naisia ja merkittävää on nuorten ihmisten määrä sillä yli puolet on alle 30 vuotiaita. Tähän vaikuttanee se, että pyhiinvaellus Santiago de Compostellaan on Espanjassa perinteisesti osa seurakuntien nuorisotyötä.Eniten ulkomaalaisia pyhiinvaeltajia saapuu Italiasta, Saksasta, USA:sta, Portugalista, Ranskasta ja Irlannista. Mielenkiintoista on verrattain suurten pyhiinvaeltajien määrä kaukaisista maista kuten Kanadasta, Etelä-Koreasta, Austraaliasta, Brasiliasta ja muista Etelä-Amerikan maista http://revistas.um.es/turismo/article/viewFile/256251/194191 sivu 525

Suomalaisten osuus on kasvanut jyrkästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 2004 302 suomalaista pyhiinvaeltajaa saapui Santiago de Compostellaan (6 heistä käveli koko matkan Suomesta asti), oli vuonna 2010 noussut nykyiselle tasolleen yli 800 suomalaiseen pyhiinvaeltajaan vuodessa. Vuonna 2015 897 suomalaista tavoitti Santiago de Compostellan, kolme matkaten koko matkan Suomesta asti.

Aiheesta muualla https://pyhiinvaellusinfo.wordpress.com/ http://www.hs.fi/kulttuuri/a1427948492439

Pyhimys tästä voisi kertoa yhtä sun toista mielenkiintoista.

Varmasti ainakin kiinnostaisi monia suomalaisia lukea lisää pyhimysten "palvomisesta", mistä katolisia usein syytetään. Ja myös muiden kirkkokuntien ja uskontojen ajatukset pyhistä ja pyhimyksistä varmasti kiinnostaa.. englanninkielinen artikkeli on hyvin kattava, siitä voisi ottaa esimerkkiä. http://www.catholic.org/saints/faq.php

==Sveitsiläiskaarti== tämä ei ole pahassa kunnossa mutta jotkut nippelitiedot saattaisi tehdä aiheesta mielenkiintoisemman..

Kaartilaisista usein papiksi

Joka vuosi yksi tai kaksi entistä kaartilaista vihitään katoliseksi papiksi.http://catholicoutlook.org/6-secrets-of-the-swiss-guard/

http://www.catholicnews.com/services/englishnews/2013/swiss-guard-service-good-preparation-for-cop-job-or-priesthood.cfm

Muita mietteissä olevia

• Einsiedeln ihana kylä Sveitsissä. Käyn täällä hiihtämässä ja on harmi, että artikkeli on vaan tälläinen tynkä ;)
• Einsiedelnin luostari tämän artikkelin kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Käännöksistä tulevat lauseet on välillä kömpelöitä..
• Fatiman Neitsyt Maria jo kohtalaisen paljon tietoa mutta lähdetiedot puuttuu. Ne nyt ainakin pitää lisätä.

• Jose Gabriel del Rosario Brochero 16.10.2016 paavi Fransiscuksen pyhimykseksi julistama argentiinalainen. Hän on ensimmäinen argentiinalainen pyhimys ja ansaitsee wiki-artikkelin.

• Katolinen kirkko Suomessa tämä vaatii uudelleen muokkaamista ja lähdetietojen lisäämistä.
• Kirkkovuosi
• Lodovico Pavoni on Brasilialaissyntyinen pappi, joka julistettiin pyhimykseksi 16.10.2016
• Lourdesin Neitsyt Maria puuttuu kokonaan vaikka kyseessä on yksi Euroopan tärkeinpiä pyhiinvaelluskohteita, jossa käy vuosittain yli 4 miljoonaa vierasta.
• Läntinen kristikunta
• Marian taivaaseenottaminen, nolon lyhyt tynkä.
• Manuel González García 16.10.2016 pyhimykseksi julistettu espanjalainen piispa.
• Morgartenin taistelu tärkeä taistelu Sveitsin historiassa. Harmi, että on vaan tälläinen tynkä.
• Pyhimyskalenterissa on listaus useimmista pyhimyksistä. Monilta puuttuu sivu ja monien sivut ovat tynkiä. Minua kiinnostaa täydentää pyhimysten artikkeleita aikajärjestyksessä tästä päivästä taaksepäin.
• Pyhän Kolmiyhteisyyden Elisabeth on karmeliittanunna, joka julistettiin pyhimykseksi 16.10.2016
• Suojeluspyhimys - yhden lauseen tynkä. Voi miten noloa kun suojeluspyhimykset ovat kuitenkin miljoonille ihmisille tärkeitä "liittolaisia".

Ja täältä löytyy paljon ideoita pyhimysten artikkeleiden priorisointiin https://de.wikipedia.org/wiki/Kategorie:Heiliger_(20._Jahrhundert)