Ero sivun ”Ekklesia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Thijs!bot (keskustelu | muokkaukset)
166 217 muokkausta
p Botti lisäsi: hu:Ekklészia
w
 
(29 välissä olevaa versiota 21 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee antiikin kreikkalaisia kansankokouksia. Ekklesia on myös [[kirkko|kirkon]] nimitys.}}
{{Ateenan hallinto}}
'''Ekklesia''' ({{k-grc|ἐκκλησία|ekklēsia}}, ”koollekutsuttujen kokoontuminen”)<ref>{{LSJ | Id=e)kklhsi/a | Nimeke=ἐκκλησία, ἡ}}</ref> oli [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikassa]] [[polis|poliksen]] eli kaupunkivaltion [[kansankokous]], jolla oli ylin päätösvalta julkisissa asioissa. Näin ekklesiat vastasivat monin tavoin nykyisiä [[parlamentti|parlamentteja]], sillä erotuksella, että ne toimivat yleensä [[suora demokratia|suoran demokratian]] kautta [[edustuksellinen demokratia|edustuksellisen demokratian]] sijaan. Siksi ekklesioista käytettiin usein vain ilmaisua '''demos''' ({{polytoninen|δῆμος|dēmos}}), ”kansa”. Parhaiten tunnetaan [[Antiikin Ateena|Ateenan]] kaupunkivaltion [[ekklesia (Ateena)|ekklesia]]. Esimerkiksi [[Sparta]]ssa kansankokouksesta käytettiin nimeä [[apella]].<ref name="Castrén">{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena | Nimeke=Antiikin käsikirja | Luku=Ekklesia | Sivu=144–145 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-12387-4}}</ref><ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.britannica.com/topic/Ecclesia-ancient-Greek-assembly | Nimeke=Ecclesia | Julkaisu=Encyclopaedia Britannica | Viitattu=5.11.2018}}</ref><ref name="Harpers">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=ecclesia-harpers&fromdoc=Perseus%3Atext%3A1999.04.0062 | Tekijä=Peck, Harry Thurston | Nimeke=Ecclesia | Julkaisu=Harpers Dictionary of Classical Antiquities | Ajankohta=1898 | Viitattu=5.11.2018}}</ref><ref name="Smith">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=E.ecclesia-cn&fromdoc=Perseus%3Atext%3A1999.04.0063 | Tekijä=Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E. | Nimeke=Ecclesia | Julkaisu=A Dictionary of Greek and Roman Antiquities | Ajankohta=1890 | Viitattu=5.11.2018}}</ref>
'''Ekklesia''' ({{k-grc|ἐκκλησία}}) eli '''kansankokous''' oli antiikin [[Ateena]]ssa elin jonka toimintaan kaikki yli 18-vuotiaat kansalaiset saivat osallistua. Kansankokous päätti sodanjulistuksista, [[strategos|strategien]] valinnasta ja eräiden muiden virkamiesten valinnasta. Kansankokouksen perusti Solon vuonna [[594 eaa]] ja aluksi se kokoontui kerran kuussa, myöhemmin kolme tai neljä kertaa kuukaudessa. 400-luvulla eaa. kansalaisia oli noin 43&nbsp;000 ja todellisuudessa vain varakkaimmat pystyivät osallistumaan kansankokouksen toimintaan.


Ekklesiat toimivat usein yhdessä [[bule]]n eli neuvoston kanssa. Neuvosto teki kansankokoukselle esityksiä ja vastasi päätösten toimeenpanosta. Kansankokoukset olivat yleensä avoimia kaikille täysi-ikäisille miespuolisille kansalaisille. Ekklesioiden juuret olivat [[Homeros|homeerisissa]] kansankokouksissa, jotka tunnettiin nimellä ''agora'' ({{polytoninen|ἀγορά}}).<ref name="EB"/><ref>{{LSJ | Id=a)gora/ | Nimeke=ἀγορά, ἡ}}</ref> [[Kreikan arkaainen kausi|Arkaaisella]] ja [[Kreikan klassinen kausi|klassisella kaudella]] ekklesioita tiedetään olleen lukuisissa kaupunkivaltioissa, myös muissa kuin [[antiikin demokratia|demokraattisesti]] hallituissa. Ne säilyivät olemassa [[hellenismi|hellenistisellä]] ja [[roomalainen Kreikka|roomalaisella kaudella]], vaikkakin menettivät vähitellen merkityksensä, ja polisten itsehallintoon liittynyt päätöksenteko keskittyi bule-neuvostoihin.<ref name="EB"/><ref>Hansen 2004, s. 20.</ref> Ekklesian kokoontumispaikasta voitiin käyttää nimitystä [[ekklesiasterion]].
Kansankokouksen puhemiehenä toimi ''epistates'' joka valittiin arvalla [[prytani]]en joukosta. Kansankokous kokoontui yleensö [[Pnyks]]illä.


== Ateenassa ==
{{Tynkä/Antiikin Kreikka}}
{{Pääartikkeli|[[Ekklesia (Ateena)|Ateenan ekklesia]]}}
[[Luokka:Ateena]]


[[Tiedosto:Pnyx 2.jpg|pienoiskuva|[[Ekklesia (Ateena)|Ateenan ekklesian]] kokoontumispaikka ja puhujankoroke eli ''bēma'' [[Pnyks]]-kukkulalla.]]
[[de:Ekklesia]]
[[Antiikin Ateena|Ateenassa]] ekklesia teki päätökset kaikissa tärkeimmissä valtion asioissa. Se hyväksyi lait, vaikkakin varsinainen lakien säätäminen oli erotettu omaksi toiminnokseen (''[[nomothetai]]''), sekä päätti muun muassa sodasta ja rauhasta, liittolaissopimuksista, valtion raha-asioista, sekä [[strategos]]ten ja eräiden muiden virkamiesten valinnasta. Ekklesia saattoi myös päättää [[ostrakismos|ostrakismista]] sekä poikkeustapauksissa myös osallistua oikeustoimiin.<ref name="EB"/><ref name="Harpers"/>
[[el:Εκκλησία του δήμου]]

[[en:Ecclesia (ancient Athens)]]
Ekklesian kokouksiin osallistui tyypillisesti noin {{luku|6000}} henkeä.<ref>Hansen 1991, s. 60, 129–132.</ref> Kansankokous kokoontui alun perin [[Arkaainen agora|Arkaaisella agoralla]] ja 400-luvulta eaa. lähtien yleensä [[Pnyks]]illä.<ref name="Harpers"/> Joissakin tapauksissa kokouspaikkana toimi [[Dionysoksen teatteri]] ja laivastoasioissa [[antiikin Pireus|Pireus]]. Ekklesian kutsuivat koolle [[bule (Ateena)|bulen]] eli neuvoston virkamiehet [[prytani]]t, jotka muodostivat kokousten esityslistat. Koska kaikki käsitellyt asiat olivat peräisin bulesta, ekklesia ei voinut itse ottaa käsiteltäväkseen uusia asioita vapaasti.<ref name="EB"/><ref name="Harpers"/>
[[fr:Ekklêsia]]

[[hu:Ekklészia]]
Ekklesia kokoontui alun perin kerran ja myöhemmin neljä kertaa yhden [[prytaneia]]n eli vuoden kymmenesosan aikana, toisin sanoen noin kolme kertaa kuukaudessa tai 40 kertaa vuodessa. Ekklesian toimintaan saivat osallistua kaikki yli 20-vuotiaat miespuoliset kansalaiset.<ref name="Castrén"/> Keskustelu oli avoin kaikille kokouksessa mukana olleille. Keskustelun jälkeen järjestettiin äänestys yleensä käsiäänestyksenä, jossa päätökset tehtiin yksinkertaiseen enemmistöön perustuen.<ref name="EB"/><ref name="Harpers"/>
[[nl:Ekklèsia]]

[[pl:Eklezja]]
== Spartassa ==
{{Pääartikkeli|[[Apella]]}}

[[Tiedosto:Ancient Sparta 02.jpg|pienoiskuva|[[Apella]]-kansankokouksen kokoontumispaikaksi oletetun [[Skias]]-rakennuksen raunioita [[Sparta]]n agoran arkeologisella alueella.]]
[[Sparta]]ssa Ateenan ekklesiaa vastaava kansankokous tunnettiin nimellä ''apella'' ({{polytoninen|ἀπέλλα}}).<ref name="Castrén"/> Muualla [[doorilaiset|doorilaisilla]] alueilla oli puolestaan käytössä nimitys ''halia'' ({{polytoninen|ἁλία}}).<ref name="LSJ-Halia">{{LSJ | Id=a(li/a1 | Nimeke=ἁλία, ἡ}}</ref>

Kaikki spartalaiset eli miespuoliset kansalaiset saivat osallistua apellan kokouksiin täytettyään 30 vuotta. Kansankokous kokoontui kerran kuussa täydenkuun aikaan, ja sen kutsuivat koolle [[Spartan kuningas|kuninkaat]] ja myöhemmin [[efori]]t. Noin vuodesta 600 eaa. lähtien se kokoontui oletettavasti [[Skias]]-nimisellä rakennuksella lähellä Spartan agoraa. Osanottajat seisoivat, eivät istuneet niin kuin Ateenan ekklesiassa.<ref name="Harpers"/>

Kansankokous joko hyväksyi tai hylkäsi [[gerusia]]n eli vanhinten neuvoston tekemät aloitteet, mutta sillä ei ollut oikeutta tehdä niihin muutoksia. Aloitteiden teko ja istunnoissa puhuminen oli sallittua vain kuninkaille, gerusian jäsenille ja eforeille; muussa tapauksessa tarvittiin erillinen lupa. Kansankokous päätti sodasta ja rauhasta, kaupunkivaltion tekemistä sopimuksista, laeista ja muista valtion yhteisistä asioista. Se myös valitsi virkamiehet, jotka päättivät kiistatapauksissa kuninkaanvallan perimyksestä.<ref name="Harpers"/>

== Muissa kaupungeissa ==

Kansankokousten nimet, kokoonpano, tehtävät ja valtaoikeudet vaihtelivat eri kaupungeissa, ja Ateenan ulkopuolelta kaupunkien kansankokouksista tiedetään vain vähän. Ekklesian, halian tai muun kansankokouksen (usein vain ''dēmos'', ”kansa”) olemassaolo tunnetaan antiikin lähteiden perusteella jo mainitut Ateena ja Sparta mukaan lukien ainakin seuraavista kaupungeista (suluissa nimitys, mikäli tiedossa):<ref name="LSJ-Halia"/><ref>Hansen 2004, s. 1341–1342.</ref>

{{Sarakkeet}}
* [[Airai]]
* [[Akragas]] (''halia'')
* [[Amfipolis]]
* [[Amyzon]]
* [[Anaktorion]]
* [[Argos (kaupunki)|Argos]]
* [[Argura]]
* [[Arkesine]]
* [[Aspendos]]
* [[Antiikin Ateena|Ateena]] (''[[Ekklesia (Ateena)|ekklesia]]'')
* [[Byzantion]] (''halia'')
* [[Datala]]
* [[Delfoi]]
* [[Delos]] (''ekklesia'')
* [[Dreros]] (?)
* [[Efesos]]
* [[Elaius]]
* [[Elis (kaupunki)|Elis]]
* [[Epidamnos]] (''halia'')
* [[Epidauros]]
* [[Eresos]]
* [[Eretria]]
* [[Erythrai (Joonia)|Erythrai]]
* [[Folegandros (kaupunki)|Folegandros]]
* [[Gela (antiikin kaupunki)|Gela]]
* [[Gortys]]
* [[Gryneion]]
* [[Halieis]]
* [[Halikarnassos]]
* [[Hefaistia]]
* [[Herakleia (Siris)|Herakleia]]
* [[Herakleia Trakhinia]]
* [[Iasos (kaupunki)|Iasos]]
* [[Imbros (kaupunki)|Imbros]]
* [[Ios (kaupunki)|Ios]]
* [[Issa (kaupunki)|Issa]]
* [[Iulis]]
* [[Kalymna (kaupunki)|Kalymna]]
* [[Kamarina]]
* [[Kameiros]]
* [[Karthaia]]
* [[Katane]]
* [[Khaladrioi]]
* [[Khersonesos (Traakia)|Khersonesos]]
* [[Khios (antiikin kaupunki)|Khios]]
* [[Killareis]]
* [[Kios]]
* [[Knidos]]
* [[Kolofon]]
* [[Koressia]]
* [[Korintti]]
* [[Korkyra (kaupunki)|Korkyra]] (''halia'')
* [[Kos (antiikin kaupunki)|Kos]]
* [[Kyme (Aiolis)|Kyme]]
* [[Kyrene]]
* [[Kyzikos]]
* [[Lampsakos]]
* [[Larissa (Pelasgiotis)|Larissa]]
* [[Lindos]]
* [[Lusoi]]
* [[Lyktos]]
* [[Magnesia (Joonia)|Magnesia]]
* [[Mantineia]]
* [[Megara]]
* [[Megara Hyblaia]] (?)
* [[Meliboia]]
* [[Messene]]
* [[Miletos]]
* [[Mylasa]]
* [[Myrina (Lemnos)|Myrina]]
* [[Mytilene]]
* [[Myus]]
* [[Nakone]]
* [[Naksos (Kykladit)|Naksos]]
* [[Nasos]]
* [[Olbia (Skyytia)|Olbia]]
* [[Olynthos]]
* [[Oropos]]
* [[Paros (kaupunki)|Paros]]
* [[Peparethos (kaupunki)|Peparethos]] (?)
* [[Plataiai]]
* [[Poieessa]]
* [[Poteidaia]]
* [[Priene]]
* [[Pygela]]
* [[Rhegion]] (''halia'')
* [[Rhizenia]]
* [[Rhodos (kaupunki)|Rhodos]]
* [[Salamis (antiikin kaupunki)|Salamis]]
* [[Samos (antiikin kaupunki)|Samos]]
* [[Selinus]] (?)
* [[Sikinos (kaupunki)|Sikinos]]
* [[Sinope (kaupunki)|Sinope]]
* [[Skepsis (kaupunki)|Skepsis]]
* [[Skiathos (kaupunki)|Skiathos]]
* [[Skotussa]]
* [[Skyros (kaupunki)|Skyros]]
* [[Sparta]] (''[[apella]]'')
* [[Stratos (kaupunki)|Stratos]]
* [[Stymfalos]]
* [[Syrakusa (antiikin kaupunki)|Syrakusa]]
* [[Taras]] (''halia'')
* [[Tegea]]
* [[Telos (kaupunki)|Telos]]
* [[Tenedos (kaupunki)|Tenedos]]
* [[Thasos (antiikin kaupunki)|Thasos]]
* [[Theba (Kreikka)|Theba]]
* [[Thera (kaupunki)|Thera]]
* [[Tiryns]]
* [[Troizen]]
* [[Tyras]]
* [[Zankle]] eli Messene
* [[Zeleia]]
{{Sarakkeet}}

== Lähteet ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hansen, Mogens Herman | Nimeke=The Athenian Democracy in the Age of Demosthenes: Structure, Principles, and Ideology | Julkaisija=University of Oklahoma Press | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 0806131438}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine | Nimeke=An Inventory of Archaic and Classical Poleis | Selite=An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 0-19-814099-1}}

=== Viitteet ===

{{Viitteet}}

[[Luokka:Antiikin Kreikan politiikka]]
[[Luokka:Kreikankieliset sanat ja sanonnat]]

Nykyinen versio 17. maaliskuuta 2022 kello 23.15

Tämä artikkeli käsittelee antiikin kreikkalaisia kansankokouksia. Ekklesia on myös kirkon nimitys.

Ekklesia (m.kreik. ἐκκλησία, ekklēsia, ”koollekutsuttujen kokoontuminen”)[1] oli antiikin Kreikassa poliksen eli kaupunkivaltion kansankokous, jolla oli ylin päätösvalta julkisissa asioissa. Näin ekklesiat vastasivat monin tavoin nykyisiä parlamentteja, sillä erotuksella, että ne toimivat yleensä suoran demokratian kautta edustuksellisen demokratian sijaan. Siksi ekklesioista käytettiin usein vain ilmaisua demos (δῆμος, dēmos), ”kansa”. Parhaiten tunnetaan Ateenan kaupunkivaltion ekklesia. Esimerkiksi Spartassa kansankokouksesta käytettiin nimeä apella.[2][3][4][5]

Ekklesiat toimivat usein yhdessä bulen eli neuvoston kanssa. Neuvosto teki kansankokoukselle esityksiä ja vastasi päätösten toimeenpanosta. Kansankokoukset olivat yleensä avoimia kaikille täysi-ikäisille miespuolisille kansalaisille. Ekklesioiden juuret olivat homeerisissa kansankokouksissa, jotka tunnettiin nimellä agora (ἀγορά).[3][6] Arkaaisella ja klassisella kaudella ekklesioita tiedetään olleen lukuisissa kaupunkivaltioissa, myös muissa kuin demokraattisesti hallituissa. Ne säilyivät olemassa hellenistisellä ja roomalaisella kaudella, vaikkakin menettivät vähitellen merkityksensä, ja polisten itsehallintoon liittynyt päätöksenteko keskittyi bule-neuvostoihin.[3][7] Ekklesian kokoontumispaikasta voitiin käyttää nimitystä ekklesiasterion.

Ateenassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Ateenan ekklesia
Ateenan ekklesian kokoontumispaikka ja puhujankoroke eli bēma Pnyks-kukkulalla.

Ateenassa ekklesia teki päätökset kaikissa tärkeimmissä valtion asioissa. Se hyväksyi lait, vaikkakin varsinainen lakien säätäminen oli erotettu omaksi toiminnokseen (nomothetai), sekä päätti muun muassa sodasta ja rauhasta, liittolaissopimuksista, valtion raha-asioista, sekä strategosten ja eräiden muiden virkamiesten valinnasta. Ekklesia saattoi myös päättää ostrakismista sekä poikkeustapauksissa myös osallistua oikeustoimiin.[3][4]

Ekklesian kokouksiin osallistui tyypillisesti noin 6 000 henkeä.[8] Kansankokous kokoontui alun perin Arkaaisella agoralla ja 400-luvulta eaa. lähtien yleensä Pnyksillä.[4] Joissakin tapauksissa kokouspaikkana toimi Dionysoksen teatteri ja laivastoasioissa Pireus. Ekklesian kutsuivat koolle bulen eli neuvoston virkamiehet prytanit, jotka muodostivat kokousten esityslistat. Koska kaikki käsitellyt asiat olivat peräisin bulesta, ekklesia ei voinut itse ottaa käsiteltäväkseen uusia asioita vapaasti.[3][4]

Ekklesia kokoontui alun perin kerran ja myöhemmin neljä kertaa yhden prytaneian eli vuoden kymmenesosan aikana, toisin sanoen noin kolme kertaa kuukaudessa tai 40 kertaa vuodessa. Ekklesian toimintaan saivat osallistua kaikki yli 20-vuotiaat miespuoliset kansalaiset.[2] Keskustelu oli avoin kaikille kokouksessa mukana olleille. Keskustelun jälkeen järjestettiin äänestys yleensä käsiäänestyksenä, jossa päätökset tehtiin yksinkertaiseen enemmistöön perustuen.[3][4]

Spartassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Apella
Apella-kansankokouksen kokoontumispaikaksi oletetun Skias-rakennuksen raunioita Spartan agoran arkeologisella alueella.

Spartassa Ateenan ekklesiaa vastaava kansankokous tunnettiin nimellä apella (ἀπέλλα).[2] Muualla doorilaisilla alueilla oli puolestaan käytössä nimitys halia (ἁλία).[9]

Kaikki spartalaiset eli miespuoliset kansalaiset saivat osallistua apellan kokouksiin täytettyään 30 vuotta. Kansankokous kokoontui kerran kuussa täydenkuun aikaan, ja sen kutsuivat koolle kuninkaat ja myöhemmin eforit. Noin vuodesta 600 eaa. lähtien se kokoontui oletettavasti Skias-nimisellä rakennuksella lähellä Spartan agoraa. Osanottajat seisoivat, eivät istuneet niin kuin Ateenan ekklesiassa.[4]

Kansankokous joko hyväksyi tai hylkäsi gerusian eli vanhinten neuvoston tekemät aloitteet, mutta sillä ei ollut oikeutta tehdä niihin muutoksia. Aloitteiden teko ja istunnoissa puhuminen oli sallittua vain kuninkaille, gerusian jäsenille ja eforeille; muussa tapauksessa tarvittiin erillinen lupa. Kansankokous päätti sodasta ja rauhasta, kaupunkivaltion tekemistä sopimuksista, laeista ja muista valtion yhteisistä asioista. Se myös valitsi virkamiehet, jotka päättivät kiistatapauksissa kuninkaanvallan perimyksestä.[4]

Muissa kaupungeissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansankokousten nimet, kokoonpano, tehtävät ja valtaoikeudet vaihtelivat eri kaupungeissa, ja Ateenan ulkopuolelta kaupunkien kansankokouksista tiedetään vain vähän. Ekklesian, halian tai muun kansankokouksen (usein vain dēmos, ”kansa”) olemassaolo tunnetaan antiikin lähteiden perusteella jo mainitut Ateena ja Sparta mukaan lukien ainakin seuraavista kaupungeista (suluissa nimitys, mikäli tiedossa):[9][10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hansen, Mogens Herman: The Athenian Democracy in the Age of Demosthenes: Structure, Principles, and Ideology. University of Oklahoma Press, 1991. ISBN 0806131438.
  • Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἐκκλησία, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Ekklesia”, Antiikin käsikirja, s. 144–145. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. ↑ a b c d e f Ecclesia Encyclopaedia Britannica. Viitattu 5.11.2018.
  4. ↑ a b c d e f g Peck, Harry Thurston: Ecclesia Harpers Dictionary of Classical Antiquities. 1898. Viitattu 5.11.2018.
  5. ↑ Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: Ecclesia A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. 1890. Viitattu 5.11.2018.
  6. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἀγορά, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  7. ↑ Hansen 2004, s. 20.
  8. ↑ Hansen 1991, s. 60, 129–132.
  9. ↑ a b Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἁλία, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  10. ↑ Hansen 2004, s. 1341–1342.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ekklesia&oldid=20363373”