Ero sivun ”Epidemia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
== Tartunta == |
== Tartunta == |
||
Epidemia voi levitä esimerkiksi [[pisaratartunta]]na tai juomaveden välityksellä. Epideemisesti esiintyviä tauteja ovat esimerkiksi [[influenssa]], [[kolera]], [[rutto]] ja [[tuhkarokko]]. Koska epidemia tarkoittaa taudin poikkeavan runsasta esiintymää, epidemioiksi nimitetään usein myös sellaisia tilanteita, joissa on kyse vain muutamasta tartunnan saaneesta, kuten esimerkiksi [[armeija]]ssa leviävä [[aivokalvontulehdus]] tai [[lastentarha]]ssa leviävä vatsatauti. Laitosmaisissa oloissa saattavat levitä helposti sellaiset taudit, jotka eivät muuten ole hyvin tarttuvia.<ref name="Duodecim.Infektioiden.tartunta"/> |
Epidemia voi levitä esimerkiksi [[pisaratartunta]]na tai juomaveden välityksellä. Epideemisesti esiintyviä tauteja ovat esimerkiksi [[influenssa]], [[kolera]], [[rutto]] ja [[tuhkarokko]]. Koska epidemia tarkoittaa taudin poikkeavan runsasta esiintymää, epidemioiksi nimitetään usein myös sellaisia tilanteita, joissa on kyse vain muutamasta tartunnan saaneesta, kuten esimerkiksi [[armeija]]ssa leviävä [[aivokalvontulehdus]] tai [[lastentarha]]ssa leviävä vatsatauti. Laitosmaisissa oloissa, kuten armeijassa, vanhainkodeissa ja vankiloissa, saattavat levitä helposti sellaiset taudit, jotka eivät muuten ole hyvin tarttuvia.<ref name="Duodecim.Infektioiden.tartunta"/> |
||
== Epidemioiden ehkäisy == |
== Epidemioiden ehkäisy == |
||
Versio 5. toukokuuta 2021 kello 12.23
Epidemia on tilanne, jossa tartuntatauti esiintyy poikkeuksellisen suurella osalla jonkin tietyn alueen väestöstä.[1] Epidemiaksi kutsutaan myös muualta tullutta kulkutautia tai taudin merkittävää leviämistä.[2] Epidemia rajoittuu tiettyyn maahan tai maanosaan. Erityisen suurta ihmisjoukkoa tai suurta maantieteellistä aluetta koettelevaa epidemiaa kutsutaan pandemiaksi.[1] Myös muita kuin tartuntatauteja, esimerkiksi itsemurhia, saatetaan kuvaannollisesti sanoa esiintyvän epidemioina[3].
Tartunta
Epidemia voi levitä esimerkiksi pisaratartuntana tai juomaveden välityksellä. Epideemisesti esiintyviä tauteja ovat esimerkiksi influenssa, kolera, rutto ja tuhkarokko. Koska epidemia tarkoittaa taudin poikkeavan runsasta esiintymää, epidemioiksi nimitetään usein myös sellaisia tilanteita, joissa on kyse vain muutamasta tartunnan saaneesta, kuten esimerkiksi armeijassa leviävä aivokalvontulehdus tai lastentarhassa leviävä vatsatauti. Laitosmaisissa oloissa, kuten armeijassa, vanhainkodeissa ja vankiloissa, saattavat levitä helposti sellaiset taudit, jotka eivät muuten ole hyvin tarttuvia.[4]
Epidemioiden ehkäisy
Epidemioita ehkäistään esimerkiksi eristystoimilla, rokotuksin, käsienpesukampanjoin sekä valistuskampanjoilla.[5][6]
Vaarallisten ja nopeasti leviävien tartuntatautien torjumiseksi voidaan tarvita toimenpiteitä, joilla puututaan yksilön oikeuksiin. Tällaisia ovat eristäminen ja karanteeni, jotka voidaan toteuttaa vastoin yksilön tahtoa. Karanteenilla tarkoitetaan taudille altistuneen oireettoman henkilön liikkumavapauden rajoittamista, jotta hän ei oireettoman itämisajan tai alkuoireiden aikana tartuta tautia eteenpäin.[7] Eristys kohdistuu aina oireelliseen tartunnan saaneeseen, ja on tyypillisesti karanteenia tiukemmin rajoittava.
Massarokotukset ovat keskeinen työkalu, jolla estetään vaarallisten epidemioiden syntymistä. Monissa maissa, myös Suomessa, lainsäädäntöön jätetty ainakin periaatteellinen mahdollisuus tahdonvastaisten pakkorokotusten toteuttamiseen.
Suomessa ensisijainen vastuu tartuntatautien torjunnasta ja tartuntatautiin sairastuneiden potilaiden hoidosta kuuluu kunnalle ja sen ylläpitämälle terveyskeskukselle. Terveydensuojelulain nojalla toteutettu tartuntatautien torjuntatyö lukeutuu osaksi kunnan tehtäviin kuuluvaa ympäristöterveydenhuoltoa.[7]
Historiaa
Paleoliittisella kivikaudella kulkutaudit olivat melko harvinaisia, sillä ihmisiäkin oli vähän ja harvassa. Väkiluvun kasvaessa kulkutaudit yleistyivät voimakkaasti. Uusi kulkutauti pyyhkäisi aaltona maan yli aina, kun edellisestä epidemiasta oli kulunut riittävän kauan, ja se saattoi viedä lapsista kolmanneksen. Vielä 1900-luvun alun molemmin puolin koleraepidemiat ja 1900-luvun alussa espanjantauti ja "historian suurin tappaja" isorokko herättivät suurta kauhua. 1900-luvun aikana kulkutaudit saatiin hallintaan, ja nykyisin länsimaisen ihmisen riski kuolla kulkutauteihin on pienintä kivikauden jälkeen.[8]
Suomen historiassa tautien aiheuttamat väestökatastrofit ovat liittyneet nälänhätiin, sillä heikkokuntoiset ovat saaneet kulkutauteja helpommin. Esimerkiksi 1690-luvun suurten kuolonvuosien aikana suomalaisista kuoli 30–40 prosenttia, ja 1860-luvun nälkävuosina alle kahden miljoonan väestöstä kuoli yli satatuhatta.[8]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Epidemia Suomen Punainen Risti. Viitattu 26.3.2020.
- ↑ epidemia Lääketieteen sanasto – Duodecim. Viitattu 26.3.2020.
- ↑ Epidemia, Kielitoimistonsanakirja.fi, viitattu 22.3.2021
- ↑ Lumio, Jukka: Infektioiden tartunta, taudin synty ja leviäminen Lääkärikirja Duodecim. 15.11.2019. Viitattu 26.3.2020.
- ↑ Tartuntatautien torjunta Sosiaali- ja terveysministeriö. 6.3.2020. Viitattu 26.3.2020.
- ↑ Käsienpesu ja yskiminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 26.2.2020. Viitattu 26.3.2020.
- ↑ a b Klaus Hedman, Terho Heikkinen, Pentti Huovinen, Asko Järvinen, Seppo Meri, Martti Vaara (toim.): Infektiosairaudet. Duodecim. ISBN 9789516566330.
- ↑ a b Lappalainen, Mirkka: Tautinen historia Helsingin Sanomat. 6.10.2009. Viitattu 26.3.2020.