Ero sivun ”Bengt Laurikainen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Botti poisti linkin tiedostoon Mitali_Keisari_Aleksanteri_I.png, koska käyttäjä JuTa on poistanut tiedoston Commonsista. Syy: Source of derivative work not specified since 9 May 2021. |
Botti poisti linkin tiedostoon Nimi_ja_Puumerkki_Bengt_Laurikainen_BL.png, koska käyttäjä JuTa on poistanut tiedoston Commonsista. Syy: Source of derivative work not specified since 9 May 2021. |
||
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
|267x267px|alt=]] |
|267x267px|alt=]] |
||
[[Tiedosto:Nimi ja Puumerkki Bengt Laurikainen BL.png|pienoiskuva|[[Allekirjoitus]] ja [[puumerkki]] Bengt Laurikain (BL). Puumerkki on ollut käytössä Bengtin ollessa talonpoikaisedustajana [[Valtiopäivämies|Valtiopäivillä]] Tukholmassa ja [[Suomen lähetyskunta|lähetyskunnassa]] Pietarissa. Kuva on Pietarissa olleen lähetyskunnan muistiosta.|263x263px]] |
|||
'''Bengt "Pentti" Petterson Laurikainen'''<ref name="lsa" /><ref name="yrjö" /> ([[3. helmikuuta]] [[1748]] [[Mikkeli]] (Seppola) – [[20. toukokuuta]] [[1816]] [[Asila (Mikkeli)|Asila]], [[Mikkelin maalaiskunta]]) oli suomalainen [[talollinen]], [[lautamies]], [[Säätyvaltiopäivät|valtiopäivämies]] ja [[Suomen lähetyskunta|lähetyskunnan]] talonpoikaisedustaja silloisesta [[Kymenkartanon lääni|Kymenkartanon läänistä]]. |
'''Bengt "Pentti" Petterson Laurikainen'''<ref name="lsa" /><ref name="yrjö" /> ([[3. helmikuuta]] [[1748]] [[Mikkeli]] (Seppola) – [[20. toukokuuta]] [[1816]] [[Asila (Mikkeli)|Asila]], [[Mikkelin maalaiskunta]]) oli suomalainen [[talollinen]], [[lautamies]], [[Säätyvaltiopäivät|valtiopäivämies]] ja [[Suomen lähetyskunta|lähetyskunnan]] talonpoikaisedustaja silloisesta [[Kymenkartanon lääni|Kymenkartanon läänistä]]. |
||
Versio 17. toukokuuta 2021 kello 09.36
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Artikkelissa on 22 lähdettä, mutta vain 2 lähdeviitettä. Lukija ei tiedä, mikä tieto on mistäkin peräisin. |
Pentti Laurikainen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. helmikuuta 1748 Seppola, Mikkeli |
Ammatti | lautamies, valtiopäivämies |
Arvonimi | herastuomari |
Puoliso | (Elin) Helena Mårtendotterin o.s. Martin, Martinen |
Bengt "Pentti" Petterson Laurikainen[1][2] (3. helmikuuta 1748 Mikkeli (Seppola) – 20. toukokuuta 1816 Asila, Mikkelin maalaiskunta) oli suomalainen talollinen, lautamies, valtiopäivämies ja lähetyskunnan talonpoikaisedustaja silloisesta Kymenkartanon läänistä.
Perhetausta
Bengt Laurikainen vaikutti Mikkelin pitäjässä. Hän asui Asilassa, Laaskan tilalla puolisonsa, Hintsalassa syntyneen (Elin) Helena Mårtendotterin (o.s. Martin, Martinen, s. 1752) kanssa. Lapsia perheeseen syntyi neljä: Petter (1771), Maria (1774), Anders (1776) ja Henric (1793). Bengt Laurikaisen vanhemmat olivat Petter Laurikainen, s. 1704, ja Maria Laurikainen o.s. Pulkin, s. 1722.
Luottamustoimet
Laurikainen toimi lautamiehenä Mikkelin kihlakunnan käräjäoikeudessa. Ruotsinkielen taitoisena hän toimi talonpoikaissäädyn edustajana Ruotsissa järjestetyillä säätyvaltiopäivillä vuosina 1792 ja 1800. Hän oli mukana myös vuonna 1808 Pietariin matkanneessa suomalaisessa lähetyskunnassa neuvottelemassa Suomen autonomisen aseman itsehallinnollisista kysymyksistä sekä Suomen liittämisestä keisarillisen Venäjän alaiseksi suuriruhtinaskunnaksi.[1][2]
Valtiopäivämiehenä
Laurikainen osallistui Ruotsin säätyvaltiopäiville 1792 ja 1800 Kymenkartanon läänin, Mikkelin kihlakunnan talonpoikaissäädyn edustajana. Matka tehtiin talviaikaan maitse retkikuntana hevosrekiä käyttäen.
Vuoden 1792 valtiopäivät olivat Gävlessä 23.1.–24.2.1792. Säätynsä jäsenet valikoituivat lääniensä tehtävistä vastaaviin valiokuntiin. Valtiopäiväedustajat kävivät kumartamassa alamaisuuttaan Kustaa III:lle. Talonpojat sekä papisto kokoontuivat pitämään kokouksiaan Gävlen lukiossa.
Laurikaisesta tuli toistamiseen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja, 10. maaliskuuta 1800 järjestetyillä Norrköpingin valtiopäivillä. Tuolloin säädyt kävivät kumartamassa Kustaa IV Aadolfia.
Lähetyskunnan matka
Bengt Laurikainen sai kutsun Kymenkartanon läänin maaherra Johan Herman Lodelta (1793–1810) osallistua suomalaiseen lähetyskuntaan lokakuussa 1808. Laurikainen oli todennäköinen ehdokas koska hän oli osallistunut jo aikaisemmin kaksi kertaa Ruotsissa pidettäville valtiopäiville, hänen taitonsa ja kykynsä olivat hyväksi ja täyttivät silloisen hovikelpoisuuden kriteerit talopiokaissäädyn lähettiläänä, jossa C. E. Mannerheimin johtama lähetystö kävi 30. marraskuuta 1808 kumartamassa Venäjän valtaistuinta uusien alamaisten nimissä. He tapasivat keisari Aleksanteri I:n, ja suomalaiset vakuuttivat uskollisuutta uudelle hallitsijalle. Keisari Aleksanteri lupasi säilyttää aiemmat Suomessa voimassa olleet Ruotsin vallan aikaiset lait ja uskonnon. Aleksanteri I teki lähetyskunnan kanssa sopimuksen, joka vastasi Viron ja Liivinmaan kaupunkien sekä aateliston kanssa vuonna 1710 tehtyjä kapitulaatiosopimuksia. Lähetyskunnan lähettäminen herätti Suomessa aluksi paheksuntaa. Jouduttiin antamaan ilmoitus, ettei valtuuskunta voinut korvata säätyvaltiopäiviä. Myös lähetyskunta kieltäytyi esiintymästä valtiopäivien valtuuksin. Tämän vuoksi suomalaislähetystöllä ei ollut maapäivien päätösvaltaa, mutta se oli laatinut 15 kohdan esityslistan, johon keisari merkitsi myönteisen päätöksensä. Listaan sisältyi vähäpätöisiäkin asioita, mutta siihen oli myös merkitty kaikki Suomea olennaisesti koskevat asiat kuten: ”Yleinen turvallisuus, lait ja oikeuksien säilyttäminen ja hallituskomitean asettaminen”. Hallituskomitean puheenjohtajaksi valittiin vapaaherra Göran Magnus Sprengtporten.
Vierailun kohokohtana oli talvipalatsissa tapahtunut keisarin audienssi, jonka aikana hallitsijan kohteliaisuus teki lähetyskunnan jäseniin suuren vaikutuksen. Erityistä mielenkiintoa herätti tutustuminen keisarinna Elisabethiin jonka sisar oli Kustaa IV Adolfin puoliso eli suomalaisten entinen kuningatar Fredrika Dorotea. Ensimmäiseksi palkittiin Suomen lähetyskunnan jäsenet. Aatelissäädyssä palkittiin E. G. von Willebrand Pyhän Annan I luokan ritarimerkillä ja 500 dukaatilla. Professori G. E. von Haartman palkittiin Pyhän Vladimirin IV luokan ritarimerkillä ja briljanttisella kantasormuksella liuskojen kanssa kuten muutkin pappissäädyn edustajat. Porvarit ja talonpojat saivat tunnetuin venäläinen mitalitaiteilija, Carl Leberechtin (1749–1827) suunnittelemat kunniamerkit. Porvarissäädyn edustajat saivat mitalit sinisillä Pyhän Andreaksen ritarikunnan nauhoilla sekä briljanttiset kantasormukset. Talonpoikaissäädyn edustajat saivat pienempää kokoa olevat mitalit, jossa oli kirkkaanpunaiset aleksandrovilaiset nauhat, sekä 500 ruplaa rahaa. Juhlallisuuksien merkeissä päätyttyivät suomalaisten lähetyskuntajäsenten neuvottelut, jäsenet palasivat Suomeen tammikuun loppuun mennessä 1809.
Lähetyskunnan Pietarissa käytyjen neuvottelujen jälkeen järjestettiin Porvoossa valtiopäivät (ruots. landtdagar) Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809. Suomen sota oli tuolloin vielä käynnissä, mutta Venäjän osalta sota oli voitettu. Suomalaiset historiantutkijat ovat esittäneet erilaisia tulkintoja, olivatko Porvoossa Suomen historian ensimmäiset säätyvaltiopäivät vai perinteiset maapäivät, joiden kautta Ruotsin entiset kahdeksan maakuntaa siirrettiin Venäjän keisarin valtaan. Myöhemmin 1800-luvulla syntyneen suomalaisen perustuslaillisen tulkinnan mukaan Porvoon valtiopäivillä perustettiin Suomen valtio.
Tunnustukset
- Mikkelin käräjäkunnan myöntämä herastuomarin arvonimi
- Venäjän keisari Aleksanteri I:n myöntämä lähetyskuntamitali, Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan nauhalla varustettu kunniamerkki
Lähteet
- http://runeberg.org/kyfihist/0578.html Viitattu 04.06.2019
- http://runeberg.org/tieto/9/0139.html Viitattu 04.06.2019
- http://www.narc.fi/Arkistolaitos/nayttelyt/1809/index.html Viitattu 4.6.2019
- Emanuel Thelningin maapäivämaalaus ja Porvoon tapahtumat. Viitattu 6.6.2019
- http://runeberg.org/pieni/4/0214.html Viitattu 06.06.2019
- http://runeberg.org/tieto/1/0143.html Viitattu 06.06.2019
- Lähetyskunnan kultainen talonpoikaismitali Nefskinnauhalla. Viitattu 6.6.2019
- Perinnetietoa Koskentaipaleesta, Nimismies Bengt Laurikainen? viitattu 21.6.2019
- https://www.genealogia.fi/hakem/luettelo022s.htm viitattu 25.6.2019
- http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Valtiop%C3%A4iv%C3%A4edustajia_Mikkelin_maalaiskunnasta_ja_kaupungista viitattu 25.6.2019
- http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2015/01/kaksi-valtiopaivamiesta-vuodelta-1800.html (Bengt Laurikain) viitattu 26.6.2019
- https://weburn.kb.se/riks/st%C3%A5ndsriksdagen/pdf/bn_1710-1800_reg_/bn_1710-1800_reg_.pdf (julkisen neuvoston valtiopäiväjäsen Bengt Laurikainen v.1792 s.179, v.1800 s.189) ja sisällysluettelon s.209 viitattu 28.6.2019
- https://www.mls-ry.fi/fi perhe- ja sukuyhteystietoja Mikko Laurikaisen sukuseura.ry:ltä. viitattu 8.7.2019
- http://www.heraldica.fi/fi/vaakunarekisteri/ Laurikaisten sukuseuran vaakuna Bengtin muistoksi vaakunarekisteri (Nro. 1858). viitattu 8.7.2019
- Finländare närvarande vid riksdagen i Norrköping 1800, Norrköpings Tidningar Sveriges Släktforskarförbund. Viitattu 12.7.2019. (ruotsiksi)
- http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=mikkelinmlk Mikkelin Seppolan alueen historia (Bengtin syntymäpitäjä) 18.8.2019
- http://runeberg.org/stridfin/0398.html Suomen lähetyskuntajäsenet (ruotsinkielisenä) Viitattu 31.8.2020.
- http://runeberg.org/stridfin/0464.html P. Laurikainen talonpoika, maapäivämies (Ruotsiksi hakuluettelossa) Viitattu 2.9.2020.
- http://www.narc.fi/Arkistolaitos/nayttelyt/1809/img/3/15.jpg Kansallisarkisto lähetyskunnan Muistio 19.11./1.12.1808 (allekirjoitus Bengt Laurikainen) Viitattu 4.9.2020.
- http://savonhistoria.edita.fi/1721-1870/v-hallinto-ja-oikeuslaitos-saatyedustus/ Savon historia, v hallinto- ja oikeustalo. säätyedustus, Suur-Savon valtiopäivämies (Pentti Laurikainen) Viitattu 13.9.2020.
- https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/470028?term=Laurikain&page=1 Kansalliskirjaston digiarkisto 13.09.1861 no 72 (Bengt Laurikainen kymeenkartanonläänin edustajana suomen deputaatiossa 1808-1809) Viitattu 13.9.2020.
- https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/369283?term=Laurikain&page=2 Kansalliskirjaston digiarkisto 27.03.1862 no 13 (Bengt Laurikainen kymeenkartanonläänin edustajana suomen deputaatiossa 1808-1809) Viitattu 13.9.2020.
- https://documentcloud.adobe.com/link/track?uri=urn:aaid:scds:US:85095c2b-331f-4d9b-920c-6a3127ff3367#pageNum=1 Suomen muistorahat pdf. otteita Suomen lähetyskunnan kunniamerkistä. Viitattu 18.9.2020.
- https://documentcloud.adobe.com/link/track?uri=urn:aaid:scds:US:f20310c1-bf62-4433-a9de-9366e54bd2de Savon talopoikaissäädyn valtiopäiväedustajat 1723-1809.pdf (Maininta Pentti Laurikainen) Viitattu 18.9.2020.
- https://documentcloud.adobe.com/link/track?uri=urn:aaid:scds:US:e0b1a83f-28d7-41b4-b29c-c642d783c609#pageNum=1 Mikkelin pitäjän historia, Pietari (Bengt) Laurikainen. Viitattu 19.9.2020.
Viitteet
- ↑ a b Mikkelin mies autonomiaa rakentamassa (Länsi-Savon artikkeli) documentcloud.adobe.com. 2008. Viitattu 11.6.2019.
- ↑ a b Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen: Suomen kansan historia documentcloud.adobe.com. 1881–1882. Viitattu 11.6.2019.