Ero sivun ”Julien Offray de La Mettrie” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
194 810 muokkausta
Englanninkielisessä lähdetekstissä ammattina lukee "physician". Se on lääkäri, ei fyysikko. Fyysikko on physicist.
 
(46 välissä olevaa versiota 28 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Lähteetön}}
[[Image:Julien Offray de La Mettrie.jpg|thumb|right|250px|Julien Offray de La Mettrie]]
[[Tiedosto:Julien Offray de La Mettrie.jpg|pienoiskuva|pysty|Julien Offray de La Mettrie.]]
'''Julien Offray de La Mettrie''' ([[25. joulukuuta]] [[1709]] – [[11. marraskuuta]] [[1751]]) oli [[Ranska|ranskalainen]] [[fyysikko]] ja [[filosofi]], varhaisimpia ja tunnetuimpia [[valistusaika|valistusajan]] [[materialismi|materialisti]]kirjailijoita.
'''Julien Offray de La Mettrie''' ([[25. joulukuuta]] [[1709]] [[Saint-Malo]], [[Bretagne]], [[Ranska]] – [[11. marraskuuta]] [[1751]] [[Potsdam]], [[Preussi]]) oli ranskalainen [[lääkäri]] ja [[filosofi]], varhaisimpia ja tunnetuimpia [[Valistus|valistusajan]] [[Materialismi|materialistikirjailijoita]]. Hän toimi myös [[Fredrik Suuri|Fredrik Suuren]] henkilääkärinä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Tarschys, Bernhard|Nimeke=Kansojen historia. Osa 16. Valistuksen aika|Vuosi=1983|Sivu=417|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0-09744-6}}</ref>


== Teoksia ==
== Materialisti ==
Parhaiten La Mettrie tunnetaan teoksesta ''[[Ihmiskone]]'' (''L’homme machine'', 1747), jossa hän hylkäsi [[Kartesiolainen dualismi|kartesiolaisen]] mieli-aine-dualismin ja käytti konetta ihmisolennon [[metafora]]na. [[René Descartes]] oli pitänyt eläimiä ”koneina”, mutta La Mettrien mukaan myös ihmiset ovat koneita. Hänen mielestään usko ihmisen [[Sielu|sielun]] kuolemattomuuteen oli mielettömyyttä, koska sielu lakkaa olemasta ruumiin kuollessa<ref name=":0" />.


La Mettrie edusti omana aikanaan kohua herättänyttä näkemystä, jonka mukaan ihmisen ja eläimen välillä ei ole mitään suurta harppausta, vaan molemmat koostuvat samanlaisesta eloperäisestä aineesta. Ihminen vaan sattuu olemaan eläimistä älykkäin ja monimutkaisimmin rakentunut.
⚫
* ''Histoire naturelle de l'âme'' (Sielun luonnonhistoria, 1745)

⚫
* ''L’homme machine'' (Ihmiskone, 1747)
Materialisminsa tueksi La Mettrie vetosi näyttöön ihmisen käyttäytymisestä sanomalla, että sekä ihmiset että eläimet [[Oppiminen|oppivat]] matkimalla muita. Tukea materialismilleen hän haki myös havainnoista, joiden nojalla ruumiilliset ja henkiset sairaudet vaikuttivat liittyvän toisiinsa.
* ''L'homme plante'' (Ihmiskasvi)

Ihmisten ja eläinten erosta La Mettrie myös kirjoitti, että koska ihmiset esimerkiksi kiduttavat toisiaan, he eivät ole niin moraalisesti ylivertaisia eläimiin nähden, kuin mitä yleensä oletetaan.

La Mettrie korosti [[hedonismi]]n merkitystä ihmiselämässä vastoin [[kristinusko]]n oppeja, mutta ajatteli toisaalta myös, että luonnollista tietään seuraamalla ihminen ottaa myös muiden ihmisten edut huomioon pelkkien omien etujensa sijaan.

== Teoksia ==
⚫
* ''L’Histoire naturelle de l’âme'' (Sielun luonnonhistoria, 1745)
⚫
* ''De la volupté'' (Nautinto, 1746)
* ''[[Ihmiskone]]'' (L’homme machine, 1747)
⚫
* ''L’homme plante'' (Ihmiskasvi, 1748)
* ''Discours sur le bonheur'' (Tutkielma onnellisuudesta, 1748)
* ''Discours sur le bonheur'' (Tutkielma onnellisuudesta, 1748)
* ''Ouvrage de Pénélope ou Machiavel en Médecine'' (Penelopen kirja eli Machiavelli lääketieteessä, 1750)
⚫
* ''La Volupté'' (Nautinto)
* ''Réflexions philosophiques sur l’origine des animaux'' (Filosofisia mietelmiä eläinten alkuperästä, 1750)
⚫
* ''L'Art de jouir'' (Nautiskelun taide)
* ''Système d’Épicure'' (Epikuroksen järjestelmä, 1750)
* ''Discours préliminaire'' (Alustava tutkielma, 1750)
* ''Vénus métaphysique ou De l’origine de l’âme humaine'' (Metafyysinen Venus eli ihmissielun alkuperästä, 1751)
⚫
* ''L’Art de jouir'' (Nautiskelun taide, 1751)
* ''Oeuvres philosophiques'' (Filosofiset teokset, postuumi kokoelma)
* ''Oeuvres philosophiques'' (Filosofiset teokset, postuumi kokoelma)


== Suomennettu teos ==
== Suomennetut teokset ==
⚫
* {{Kirjaviite | Nimeke=[[Ihmiskone]] | Selite=(L’homme machine, 1747.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura | Vuosi=2003 | Isbn=952-5503-02-X}}


== Lähteet ==
⚫
* {{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Ihmiskone | Selite=(L'homme machine, 1747.) 23°45. Suomentanut Tapani Kilpeläinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-5503-02-X}}
{{Viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* {{Wikiaineisto-rivi|fr|L’Homme Machine}} {{fr}}
⚫
* Frederic the Great: [http://cscs.umich.edu/~crshalizi/LaMettrie/Eulogy/ Eulogy on Julien Offray de la Mettrie]. {{en}}
⚫
* La Mettrie, Julien Offray de: Teos ''[http://www.cscs.umich.edu/~crshalizi/LaMettrie/Machine/ Man a Machine]'' verkossa {{en}}
* La Mettrie, Julien Offray de: Teos [http://gutenberg.spiegel.de/buch/der-mensch-eine-maschine-6817/1 ''Der Mensch eine Maschine''] verkossa {{de}}
⚫
* Laska, Bernd A. (toim.): [http://www.lsr-projekt.de/lm85ff.html La Mettrien bibliografia]. {{de}}
* Leikola, Anto: [https://journal.fi/tt/article/download/57024/19099/56882 Materialismin hirmuinen profeetta]. ''Tieteessä tapahtuu'' 5/2004. (PDF)
* Sihvonen, Jukka: [https://netn.fi/sites/www.netn.fi/files/netn041-19.pdf Ihmiskoneen muodonmuutoksia]. ''Niin & näin'' 1/2004. (PDF)


{{Auktoriteettitunnisteet}}
* [http://www.lsr-projekt.de/poly/enlm.html La Mettrie sivustolla ”LSR - a paraphilosophical project”] {{de}}
⚫
{{Tynkä/Henkilö}}
⚫
* [http://www.lsr-projekt.de/lm85ff.html Bibliografia]
⚫
* [http://www.cscs.umich.edu/~crshalizi/LaMettrie/Machine/ "Man a Machine" - La Mettrien teos] {{en}}
⚫
* [http://cscs.umich.edu/~crshalizi/LaMettrie/Eulogy/ Frederic the Great's Eulogy on Julien Offray de la Mettrie]

⚫
{{tynkä/Henkilö}}

⚫
[[Luokka:Ranskalaiset filosofit|La Mettrie, Julien Offray de]]
⚫
[[Luokka:Valistusfilosofit|La Mettrie, Julien Offray de]]
⚫
[[Luokka:Ateistifilosofit|La Mettrie, Julien Offray de]]
⚫
[[Luokka:Materialistit|La Mettrie, Julien Offray de]]
⚫
[[Luokka:Uskontokriitikot|La Mettrie, Julien Offray de]]
⚫
[[Luokka:Yhteiskuntafilosofit|La Mettrie, Julien Offray de]]


[[af:Julien Offray de Lamettrie]]
{{AAKKOSTUS:La Mettrie, Julien Offray de}}
⚫
[[Luokka:Ateistifilosofit]]
[[de:Julien Offray de La Mettrie]]
⚫
[[Luokka:Materialistit]]
[[en:Julien Offray de La Mettrie]]
⚫
[[Luokka:Ranskalaiset filosofit]]
[[es:Julien Offray de La Mettrie]]
⚫
[[Luokka:Uskontokriitikot]]
[[eo:Julien Offray de La Mettrie]]
⚫
[[Luokka:Valistusfilosofit]]
[[fr:Julien Offray de La Mettrie]]
⚫
[[Luokka:Yhteiskuntafilosofit]]
[[ko:쥘리앵 오프루아 드 라메트리]]
[[Luokka:Vuonna 1709 syntyneet]]
[[it:Julien Offroy de La Mettrie]]
[[Luokka:Vuonna 1751 kuolleet]]
[[hu:Julien Offray de La Mettrie]]
[[Luokka:Naturalismi (filosofia)]]
[[nl:Julien Offray de La Mettrie]]
[[ja:ジュリアン・オフレ・ド・ラ・メトリー]]
[[no:Julien Offray de La Mettrie]]
[[pl:Julien Offray de La Mettrie]]
[[pt:Julien Offray de La Mettrie]]
[[ru:Ламетри, Жюльен Офре де]]
[[sk:Julien Offray de La Mettrie]]
[[sv:Julien Offray de La Mettrie]]

Nykyinen versio 7. huhtikuuta 2024 kello 17.39

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Julien Offray de La Mettrie.

Julien Offray de La Mettrie (25. joulukuuta 1709 Saint-Malo, Bretagne, Ranska – 11. marraskuuta 1751 Potsdam, Preussi) oli ranskalainen lääkäri ja filosofi, varhaisimpia ja tunnetuimpia valistusajan materialistikirjailijoita. Hän toimi myös Fredrik Suuren henkilääkärinä.[1]

Materialisti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parhaiten La Mettrie tunnetaan teoksesta Ihmiskone (L’homme machine, 1747), jossa hän hylkäsi kartesiolaisen mieli-aine-dualismin ja käytti konetta ihmisolennon metaforana. René Descartes oli pitänyt eläimiä ”koneina”, mutta La Mettrien mukaan myös ihmiset ovat koneita. Hänen mielestään usko ihmisen sielun kuolemattomuuteen oli mielettömyyttä, koska sielu lakkaa olemasta ruumiin kuollessa[1].

La Mettrie edusti omana aikanaan kohua herättänyttä näkemystä, jonka mukaan ihmisen ja eläimen välillä ei ole mitään suurta harppausta, vaan molemmat koostuvat samanlaisesta eloperäisestä aineesta. Ihminen vaan sattuu olemaan eläimistä älykkäin ja monimutkaisimmin rakentunut.

Materialisminsa tueksi La Mettrie vetosi näyttöön ihmisen käyttäytymisestä sanomalla, että sekä ihmiset että eläimet oppivat matkimalla muita. Tukea materialismilleen hän haki myös havainnoista, joiden nojalla ruumiilliset ja henkiset sairaudet vaikuttivat liittyvän toisiinsa.

Ihmisten ja eläinten erosta La Mettrie myös kirjoitti, että koska ihmiset esimerkiksi kiduttavat toisiaan, he eivät ole niin moraalisesti ylivertaisia eläimiin nähden, kuin mitä yleensä oletetaan.

La Mettrie korosti hedonismin merkitystä ihmiselämässä vastoin kristinuskon oppeja, mutta ajatteli toisaalta myös, että luonnollista tietään seuraamalla ihminen ottaa myös muiden ihmisten edut huomioon pelkkien omien etujensa sijaan.

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • L’Histoire naturelle de l’âme (Sielun luonnonhistoria, 1745)
  • De la volupté (Nautinto, 1746)
  • Ihmiskone (L’homme machine, 1747)
  • L’homme plante (Ihmiskasvi, 1748)
  • Discours sur le bonheur (Tutkielma onnellisuudesta, 1748)
  • Ouvrage de Pénélope ou Machiavel en Médecine (Penelopen kirja eli Machiavelli lääketieteessä, 1750)
  • Réflexions philosophiques sur l’origine des animaux (Filosofisia mietelmiä eläinten alkuperästä, 1750)
  • Système d’Épicure (Epikuroksen järjestelmä, 1750)
  • Discours préliminaire (Alustava tutkielma, 1750)
  • Vénus métaphysique ou De l’origine de l’âme humaine (Metafyysinen Venus eli ihmissielun alkuperästä, 1751)
  • L’Art de jouir (Nautiskelun taide, 1751)
  • Oeuvres philosophiques (Filosofiset teokset, postuumi kokoelma)

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ihmiskone. (L’homme machine, 1747.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura, 2003. ISBN 952-5503-02-X.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Tarschys, Bernhard: Kansojen historia. Osa 16. Valistuksen aika, s. 417. WSOY, 1983. ISBN 951-0-09744-6.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Henkilöt
Muut
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Julien_Offray_de_La_Mettrie&oldid=22310415”