Kansantalojen Liitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Kansantalojen Liitto
Perustettu 22.7.1950
Perustaja SKDL
Tyyppi vasemmistolaisten yhteisöjen toimitilojen keskusjärjestö
Toimiala kiinteistöjen tukitoiminta
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue Suomi
Päätöksentekoelin hallitus

Kansantalojen Liitto (lyh. KTL) on suomalainen vasemmistolainen työväentaloja (kansantaloja) ja muita kiinteistöjä (kuten järjestötaloja, tanssilavoja, huvipuistoja, lomakeskuksia, kansanpuistoja, ravintoloita ja kahviloita) omistavien yhteisöjen keskusjärjestö. Vuonna 1950 perustettu KTL kokoaa nykyisin Vasemmistoliittoa lähellä olevia yhdistyksiä. Liitto edistää jäsentensä toimitilojen rakentamista, ylläpitoa ja hankintaa muun muassa koulutusta järjestämällä.

KTL:n yhdistysten kiinteistöistä vanhin on vuonna 1810 rakennettu Snellmankoti Kokkolassa ja uusin vuonna 1988 valmistunut Halikon Hehkun Maja. Taloista aktiivisin oli 2020-luvun alussa Tornion Järjestötalo.[1] Liiton toimisto on Vantaan Puistokulmassa.

KTL on Suomen Kotiseutuliiton jäsenjärjestö.[2] Vuonna 2013 KTL:n yhdistykset saivat noin 10 prosenttia Kotiseutuliiton kautta jaetuista valtion seurantalojen korjausavustuksista.[3]

Historia

Kansan Talojen Liitto perustettiin SKDL:n vuoden 1949 liittokokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti[4] 22. heinäkuuta 1950 yhdyssiteeksi paikallisille kiinteistöjä omistaville yhdistyksille.[5] Liittoon saivat liittyä myös yhdistykset, joilla oli rakentamattomia tontteja.[6] KTL neuvoi jäsenyhdistyksiään kaikissa kiinteistöihin liittyvissä kysymyksissä ja auttoi esimerkiksi yhteishankinnoissa, luottoasioiden järjestelyissä, rakennusteknisissä asioissa, vakuutusten hankinnoissa ja lakiasioissa. KTL välitti kansantaloille muun muassa hiiltä, koksia, rakennusaineita ja toimistotarvikkeita.[4] Talojen rahoitus järjestettiin työväen raha- ja vakuutuslaitosten sekä säästöpankkien ja ammattiliittojen kautta.[7] KTL pyrki edistämään laajapohjaisten taloyhdistysten perustamista, jotta kiinteistöt eivät jäisi yhden yhdistyksen vastuulle.[8]

Vuonna 1956 liiton toimisto muutti Kotkankadun Lehdistötalosta vastavalmistuneeseen Kulttuuritaloon Sturenkadulle.[9] Vuoden 1960 liittokokouksessa KTL päätti yhdistää toimistonsa (toimitilojen kulttuuri- ja valistustoimintaa koordinoineen) Kulttuurityön Keskuksen kanssa ja liitto liittyi KtK:n jäsenyhdistykseksi.[10] KtK oli perustettu 1950-luvun puolivälissä liikkeen talojen tukiyhdistykseksi. KtK:hon muodostettiin fuusiossa kiinteistöosasto, jolle siirrettiin KTL:n toimintoja. Toiminnanjohtaja siirtyi KtK:n palkkalistoille.[11]

Vuonna 1965 perustettiin Työväen Virkistys- ja Lomakeskusliitto kansandemokraattien loma- ja virkistystoiminnan keskusjärjestöksi.[12]

1970-luvulla KTL:n toimenkuvaan kuului muun muassa yhteisostojen ja lainojen välittäminen, kiinteistöjen rakennus- ja kunnostussuunnitelmien tarkistaminen, vakuutusneuvonta sekä muu liiketoiminnan hoidossa avustaminen.[5]

Vuonna 2021 KTL järjesti yhteistyössä Kansan Arkiston kanssa ”Kansantalojen arkistot talteen” -keruuprojektin, joka sai kunniamaininnan Arkistoyhdistyksen Vuoden arkistoteko -kilpailussa.[13]

Johto

Toiminnanjohtajat

Puheenjohtajat

Yhdistykset ja kiinteistöt

Heinäkuussa 1946 hyväksyttiin laki eräiden lakkautettujen yhdistysten toimitalojen palauttamisesta, jonka nojalla valtio saattoi lunastaa vuosina 1930–1936 lakkautetuilta yhdistyksiltä takavarikoidut kiinteistöt luovutettavaksi takaisin yhdistysten seuraajille. Lain perusteella kansandemokraattiset järjestöt saivat haltuunsa monia vanhoja työväentaloja 1940-luvun lopussa ja 1950-luvun alussa.[17]

1950-luvun alussa kansandemokraatit hallinnoivat hieman alle 400 kiinteistöä.[4] Kaikki taloja omistaneet yhdistykset eivät kuitenkaan liittyneet liittoon.[8] Vuonna 1956 toimipaikkoja oli 617, joista taloja oli noin 400, ja liittoon kuului 218 yhdistystä.[7] 1970-luvun alussa liittoon kuului noin 300 SKDL:n jäsenjärjestöä tai lähiyhteisöä. Jäsenyyden edellytyksenä oli toimitilan omistaminen tai hallinnoiminen.[5] 2010-luvun alussa KTL:ään kuului noin 200 yhteisöä, joiden hallussa oli noin 250 kiinteistöä.[18] 2020-luvun alussa vasemmistoliittolaisia järjestötaloja oli noin 120[19] ja KTL:ään kuului 147 yhdistystä.[15]

Lähteet[3][20]

Entiset

Luettelo sisältää kansandemokraattisen tai vasemmistoliittolaisen työväenliikkeen hallinnassa aiemmin olleita järjestötaloja, jotka on purettu tai myyty, riippumatta siitä, onko omistajayhteisö kuulunut KTL:ään. Luettelo sisältää myös ennen KTL:n perustamista vuosina 1944–1950 toimineita taloja ja edelleen toimivia taloja, joiden omistajat ovat eronneet KTL:stä tai joiden suhteesta KTL:ään ei ole tietoa.

Lähteet

  1. ↑ Talomme KTL 2024
  2. ↑ Valtakunnalliset jäsenjärjestöt Suomen Kotiseutuliitto 2013
  3. ↑ a b c Kansantalojen liiton yhdistyksille 172 000 euroa korjausavustuksia Kansan Uutiset. 4.3.2013.
  4. ↑ a b c d Kansan Talojen Liiton työ on suurimerkityksellistä. Työkansan Sanomat, 5.12.1950.
  5. ↑ a b c Markku Henriksson (toim.): Työväenliikkeen tietokirja (Tammi 1974), s. 194.
  6. ↑ Kansan Talojen Liitto. Työkansan Sanomat, 19.10.1950.
  7. ↑ a b 617 toimipaikkaa on nykyisin järjestöillämme. Vapaa Sana, 19.5.1956.
  8. ↑ a b Uusien kansantalojen rakennustoiminta vilkasta. Vapaa Sana, 10.7.1953.
  9. ↑ Kulttuuritalo saa asukkaita. Vapaa Sana, 20.7.1956.
  10. ↑ Kulttuurityön keskus hyväksyi uuden suunnitelman. Kansan Uutiset, 9.4.1960.
  11. ↑ Maailmankartan laidasta toiseen ulottuu J. W. Slupin vaiherikas elämäntie. Kansan Uutiset, 21.10.1964.
  12. ↑ Historiaa KSL.KTK (KSL 2007)
  13. ↑ Liitolle vuoden 2021 arkistoteko -kunniamaininta KTL 29.10.2021
  14. ↑ a b Kotiseututyön korkein tunnustus kymmenelle kotiseututyössä ansioituneelle Kotiseutuliitto.fi. 11.8.2018.
  15. ↑ a b Tehtävämme KTL, luettu 17.7.2024
  16. ↑ Liitto KTL 2024
  17. ↑ Työväentalojejn luovuttamisissa todettu lukuisia laittomuuksia. Työkansan Sanomat, 23.11.1950.
  18. ↑ Kansantalojen Liitto (Arkistoitu – Internet Archive) Vasemmistoliitto 2013
  19. ↑ Etusivu KTL, luettu 17.7.2024
  20. ↑ a b Hae seurantaloja (Kansantalot) seurantalot.fi. Viitattu 19.7.2024.
  21. ↑ a b c Työväentaloja palautetaan oikeille omistajille. Työkansan Sanomat, 7.3.1947.
  22. ↑ a b Työväentaloja palautettu työväenyhdistyksille. Työkansan Sanomat, 10.4.1947.
  23. ↑ Työväentaloja palautettu. Vapaa Sana, 9.5.1947.
  24. ↑ Raahen työväentalo oikealle omistajalle. Työkansan Sanomat, 7.7.1950.
  25. ↑ Suurin seurantalojen avustuspotti Kemin Veitsiluotoon Kansan Uutiset. 4.3.2013.
  26. ↑ a b Opintotyö ja lehdistön levitys edistyneet ilahduttavasti Kainuussa. Työkansan Sanomat, 27.2.1948.
  27. ↑ Maan ainoat kesänyrkkeily Jyväskylän Koivurannassa. Kansan Uutiset, 7.7.1966.
  28. ↑ Maan suurin lava harjaan. Kansan Uutiset, 11.6.1959.
  29. ↑ a b Taaskin kaksi työväentaloa palautettu omistajilleen. Vapaa Sana, 4.2.1948.
  30. ↑ Kansandemokraattisten järjestöjen toimitalo vihittiin juhlallisesti Karhulassa. Kansan Uutiset, 11.10.1965.
  31. ↑ Parakkia aijottiin, mutta rakennettiin komea talo. Työkansan Sanomat, 2.11.1954.
  32. ↑ Talo ryöstettiin - uusi kohosi. Työkansan Sanomat, 6.5.1951.
  33. ↑ Pirttilän omistaja vaihtuu Tejuka. (2022).
  34. ↑ Kun puinen talo palaa, tehdään uusi kivestä. Työkansan Sanomat, 3.10.1948.
  35. ↑ Uutta intoa - uusia mahollisuuksia järjestöväelle Pakilassa. Vapaa Sana, 25.3.1947.
  36. ↑ Pirttikosken työväentalo aloitti. Kansan Uutiset, 3.4.1959.
  37. ↑ Työväentalo palautettu. Vapaa Sana, 12.9.1947.
  38. ↑ SKDL:n Korian yhdistyksen 20-vuotisjuhlassa. Kansan Uutiset, 5.11.1966.
  39. ↑ a b c Onko lain noudattaminen "julkeutta"?. Suomen Sosialidemokraatti, 20.2.1949.
  40. ↑ Särkisalon työväentalo palautettu omistajilleen. Työkansan Sanomat, 7.6.1947.
  41. ↑ Ruukin työväki saa toimitalon. Työkansan Sanomat, 8.6.1947.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kansantalojen_Liitto&oldid=22533765”