Ero sivun ”Kemira” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Pulp & Paper: väliotsikko pois
Merkkaus:  2017 source edit 
(60 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 14: Rivi 14:
| toimiala = kemianteollisuus
| toimiala = kemianteollisuus
| tuotteet = teollisuuskemikaalit
| tuotteet = teollisuuskemikaalit
| liikevaihto = {{nousua}} 2 486 milj. € (2017)<ref name="ap">https://www.arvopaperi.fi/porssitiedotteet/kemira-oyj-n-tilinpaatostiedote-2017-hyva-liikevaihdon-kasvu-vuonna-2017-6700499 Viitattu 14.2.2018</ref>
| liikevaihto = {{nousua}} 2 592,8 milj. € (2018)<ref name="ap2018">{{Verkkoviite|osoite=https://www.arvopaperi.fi/porssitiedotteet/kemira-oyjn-tilinpaatostiedote-2018-hyva-liikevaihdon-kasvu-ja-vakaa-tulos-vuonna-2018/a47604cb-a282-465d-b928-b170b3a43829|nimeke=Kemira Oyj:n tilinpäätöstiedote 2018: Hyvä liikevaihdon kasvu ja vakaa tulos vuonna 2018|tekijä=Arvopaperi|julkaisu=Arvopaperi|viitattu=2019-02-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
| liikevoitto = {{laskua}} 141,4 milj. € (2017)<ref name="ap"/>
| liikevoitto = {{nousua}} 148,2 milj. € (2018)<ref name="ap2018"/>
| tilikauden_voitto = {{laskua}} 85,2 milj. € (2017)<ref name="ap"/>
| tilikauden_voitto = {{nousua}} 95,2 milj. € (2018)<ref name="ap2018"/>
| henkilökuntaa = {{laskua}} 4 732 <small>(2017)</small><ref name="ap"/>
| henkilökuntaa = {{nousua}} 4 915<small>(2018)</small><ref name="ap2018"/>
| kotisivu = {{URL|http://www.kemira.com/fi/}}
| kotisivu = {{URL|http://www.kemira.com/fi/}}
}}
}}
'''Kemira Oyj''' on suomalainen teollisuuskemikaaleja valmistava [[pörssiyhtiö]], joka toimii globaalisti. Sillä on yksiköitä 40 maassa ja asiakkaita yli sadassa maassa.<ref name="osakeliitto">{{Verkkoviite|osoite=https://www.osakeliitto.fi/uutiset/kuukauden-osake-kemira/|nimeke=Kuukauden osake: Kemira|julkaisu=Osakesäästäjien Keskusliitto|viitattu=2019-02-27}}</ref> Kemira tuottaa pääasiassa paperi- ja selluteollisuuden, vedenpuhdistuksen ja öljy- ja kaivosteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja.<ref name="SK26072010"/> Vuonna 2018 yrityksen liikevaihto oli 2,6 miljardia euroa ja tulos 148 miljoonaa euroa, työntekijöitä sillä oli noin 4900.<ref name="ap2018"/> Kemira kuuluu [[Markkina-arvo|markkina-arvonsa]] puolesta [[Helsingin pörssi|Helsingin pörssin]] suurien yhtiöiden joukkoon.<ref name="osakeliitto"/>
'''Kemira Oyj''' on suomalainen teollisuuskemikaaleja valmistava [[pörssiyhtiö]]. Kemira tuottaa pääasiassa paperi- ja selluteollisuuden, vedenpuhdistuksen ja öljy- ja kaivosteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja. Kemiralla on toimintaa 40 eri maassa. Suomessa tuotantolaitoksia on muun muassa [[Oulu]]ssa, [[Pori]]ssa, [[Sastamala]]ssa, [[Joutseno]]ssa, [[Kuusankoski|Kuusankoskella]] ja [[Harjavalta|Harjavallassa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kemira.com/fi/yhteystiedot/Sivut/default.aspx| Nimeke = Yhteystiedot | Selite = Ks. tuotantolaitokset | Julkaisu = Kemira.com/fi | Viitattu = 23.4.2014}}</ref> Konsernin pääkonttori sijaitsee [[Helsinki|Helsingin]] [[Ruoholahti|Ruoholahdessa]] ja tutkimuskeskus [[Espoo]]ssa.


==Markkinat==
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut toukokuusta 2014 alkaen [[Jari Rosendal]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2014/01/07/outotecin-jari-rosendal-kemiran-toimitusjohtajaksi/2014197/12 | Nimeke = Outotecin Jari Rosendal Kemiran toimitusjohtajaksi | Julkaisu = Taloussanomat | Ajankohta = 7.1.2014 | Viitattu = 23.4.2014}}</ref>


Kemira kuuluu vesikemian alan suurimpien yritysten joukkoon. Vuonna 2010 sen kilpalijoita olivat yhdysvaltalaiset Nalco, Ashland ja GE Water ja Kiinassa toimivat, yleensä yhtä kemikaalia valmistavat kilpailijat.<ref name="SK26072010"/> Vuonna 2019 sen suurimpia kilpailijoita olivat Ecolab, Nouryon, SNF, Solenis ja Solvay.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemira.com/fi/yritys/sijoittajat/kemira-sijoituksena/markkina-asema/|nimeke=Kohdemarkkinat ja Kemiran yleiskatsaus - Kemira.com|julkaisu=www.kemira.com|viitattu=2019-02-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kemiran valtteja ovat vesikemikaalien laaja valikoima ja pyrkimys ratkaista asiakkaan ongelmat kokonaisuutena.<ref name="SK26072010">{{Verkkoviite|osoite=https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/kemiran-vanhat-synnit-ja-uusi-ura-yritys-veden-varassa/|nimeke=Kemiran vanhat synnit ja uusi ura: Yritys veden varassa|julkaisu=Suomenkuvalehti.fi|ajankohta=2010-07-26|viitattu=2019-02-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Sen asiakkaat toimivat paljon vettä käyttävillä teollisuudenaloilla: [[Selluteollisuus|sellu]]- ja [[Paperiteollisuus|paperiteollisuudessa]], kunnallisessa ja teollisessa vedenkäsittelyssä ja [[Öljyntuotanto|öljy]]- ja kaasuteollisuudessa.<ref name="Kemira konserni"/> Kemira on siis mukana juomaveden valmistamisessa, teollisuuden prosessivesien puhdistamisessa ja uudelleen käytössä.<ref name="SK26072010"/>
== Historia==
[[Tiedosto:Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat mainos KE-MI-RA.jpg|thumb|Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy mainostaa lehdessä KE-MI-RA-sarjan kauneudenhoitotuotteita.]]
Kemiran edeltäjä oli vuonna 1920 perustettu ''Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat'', josta tuli [[osakeyhtiö]] vuonna 1933. Yhtiö laajeni voimakkaasti kemian eri aloille yritysostojen ja [[yritysten sulautuminen|fuusioiden]] kautta. Vuonna 1961 yhtiön nimeksi muutettiin Rikkihappo Oy. Vuonna 1971 yhtiöön sulautettiin typpiteollisuutta Oulussa vuodesta 1952 harjoittanut [[Typpi Oy]], missä yhteydessä yhtiön nimeksi muutettiin Kemira Oy, josta sittemmin tuli Kemira Oyj.


== Liiketoimintasegmentit ja tavaramerkit ==
Uuden yhtiön nimeämistä varten järjestettiin henkilöstölle nimikilpailu, joka ei kuitenkaan tuottanut hyväksyttävää nimeä. Yhtiössä työskennellyt Toivo Lapinleimu ehdotti nimeksi Kemira, mikä hyväksyttiin. Jälkeenpäin on selitetty, että Kemiran nimi tulee sanoista kemia, mineraalit ja ravinteet.<ref name=":022">{{Kirjaviite|Tekijä=Leppänen, Timo|Nimeke=Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä|Vuosi=2016|Sivu=|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Isbn=978-952-222-720-1}}</ref> Muun muassa Helsingin Sanomissa on esitetty, että yhtiön nimi saatiin sen aiemmin KE-MI-RA-nimellä (KEmikaalit-MIneraalit-RAvinteet)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kemiran+tulos+oli+odotetun+heikko/1135233847318 | Nimeke = Kemiran tulos oli odotetun heikko | Tekijä = Juhana Rossi | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 6.2.2008 | Viitattu = 7.8.2012}}</ref> myydystä kauneudenhoitosarjasta.
Kesäkuussa 2008 Kemira julkisti strategiansa, joka keskittyy veden- ja kuitujenkäsittelyn kemiaan. Kemiran organisaatiossa on kaksi segmenttiä: sellu- ja paperiteollisuutta palveleva ''Pulp & Paper'' sekä paljon vettä käyttäviä kunta- ja teollisuusasiakkaita palveleva ''Industry & Water''.<ref>[https://www.kemira.com/fi/yritys/media/uutishuone/tiedotteet/kemira-oyj-muutoksia-organisaatiorakenteessa-ja-johtoryhmassa/ Muutoksia organisaatiorakenteessa ja johtoryhmässä]. Pörssitiedote 9.3.2017. Kemira Oyj.</ref>


Vuonna 2015 Kemira jätti kolmanneksi eniten patenttihakemuksia Suomessa, 32 kappaletta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000002903907.html?share=dcaf40075a2c433d40785a05e7a8b2b3|nimeke=Outotec haki eniten patentteja viime vuonna|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2016-05-31|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Kemirasta on irrotettu 2000-luvulla monia liiketoimintoja. Lannoitetuotanto eriytettiin vuonna 2004 [[Kemira GrowHow]]ksi. Samana vuonna [[Siilinjärvi|Siilinjärven]] kiilletehdas myytiin Ruotsiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/kemira+growhow+myy+siilinjarven+kiilletehtaansa+ruotsiin/a29334 | Nimeke = Kemira GrowHow myy Siilinjärven kiilletehtaansa Ruotsiin | Julkaisu = Tekniikkatalous.fi | Tekijä = Niemi, Kauko | Ajankohta = 22.12.2004 | Viitatu = 23.4.2014}}</ref> Norjalainen [[Yara]] osti GrowHow'n vuonna 2007. [[Hienokemikaali]]<nowiki/>t yhtiöitettiin [[KemFine|KemFine Oy:ksi]], joka myytiin [[pääomasijoitus]]yhtiö [[3i|3i:lle]].{{milloin}}


===Pulp & Paper===
Maaleja ja teollisuuspinnoitteita valmistanut [[Tikkurila (yritys)|Tikkurila]] erotettiin Kemirasta maaliskuussa 2010. Kemira luopui maaliskuussa 2010 Tikkurila Oy:stä jakamalla valtaosan sen osakkeista osinkona omille osakkeenomistajilleen. Tikkurila sai näin pääosin samat omistajat kuin Kemira. Kemiralle jäi 14&nbsp;% Tikkurilan osakekannasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kemira_myy_tikkurilan_osakkeensa/5334504 | Nimeke = Kemira myy Tikkurilan osakkeensa | Tekijä = YLE Uutiset| Ajankohta = 30.3.2011 (päiv. 6.6.2012) | Viitattu = 7.8.2012}}</ref> Tikkurilan osuus Kemiran liikevaihdosta vuonna 2009 oli 21,2&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kemira.com/fi/SiteCollectionDocuments/Old/Media/Reports/Kemira_virallinen_tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_2009.pdf | Nimeke = Kemira Oyj Tilinpäätös 2009 | Julkaisija = Kemira Oyj | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Prosenttiosuus saatu laskemalla tilinpäätöksen koko konsernin liikevaihdosta Tikkurilan osuus: 530,2/2500,1*100%| Ajankohta = 8.2.2009| Viitattu = 23.4.2014}}</ref>
Pulp & Paper -segmentti tuottaa paperi- ja selluteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja. Segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue, ja sillä on johtava asema maailmassa massa- ja paperikemikaaleissa. Se jakaantuu edelleen kolmeen asiakassegmenttiin:
*Pulp,
*Printing & Writing,
*Packaging, Board ja Tissue.


Kemira valmistaa muun muassa [[Natriumkloraatti|natriumkloraattia]], josta valmistetaan sellutehtaissa sellun valkaisuun käytettävää klooridioksidia.<ref name="HS29032016"/>
[[Kokkola]]n rikkihappotehdas myytiin [[Boliden]]ille vuonna 2010, mutta Kemira jatkoi edelleen varasto- ja lastaustoimintoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/tiedote/2/1410377 | Nimeke = Kemira myy Kokkolan rikkihappotehtaan Boliden Kokkola Oy:lle | Julkaisu = Taloussanomat | Selite = Tiedote | Ajankohta = 30.4.2010 | Viitattu = 23.4.2014}}</ref> [[Vaasa]]n paperikemikaalitehtaan toiminta päättyi vuoden 2013 lopussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kemiran_tehdas_laitettiin_kiinni_vaasassa/7006501 | Nimeke = Kemiran tehdas laitettiin kiinni Vaasassa | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Rintamaa, Tuomo | Ajankohta = 31.12.2013 | Viitattu = 23.4.2014}}</ref>


===Industry & Water===
== Liiketoimintasegmentit ja tavaramerkit ==
Industry & Water -segmentti tuottaa kemikaaleja sekä palveluita kunnalliseen sekä teolliseen vedenkäsittelyyn, ja sen asiakassegmentit ovat
[[Tiedosto:Kemiran pääkonttori.jpg|thumb|250px|Pääkonttorirakennus Helsingissä]]
*vedenkäsittely,
Kesäkuussa 2008 Kemira julkisti strategiansa, joka keskittyy veden- ja kuitujenkäsittelyn kemiaan. Kemiran organisaatiossa on kaksi segmenttiä: sellu- ja paperiteollisuutta palveleva ''Pulp & Paper'' sekä paljon vettä käyttäviä kunta- ja teollisuusasiakkaita palveleva ''Industry & Water''.<ref>[https://www.kemira.com/fi/yritys/media/uutishuone/tiedotteet/kemira-oyj-muutoksia-organisaatiorakenteessa-ja-johtoryhmassa/ Muutoksia organisaatiorakenteessa ja johtoryhmässä]. Pörssitiedote 9.3.2017. Kemira Oyj.</ref>
*öljy ja kaasu sekä
*muut.


Industry & Water -segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue. Se on vedenkäsittelyn markkinajohtaja Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa ja liuskekiven vesisärötyksen markkinajohtaja polymeereissä.<ref>[https://media.kemira.com/kemiradata/2018/02/kemira-business-overview-2017.pdf Kemiran liiketoimintakatsaus 2017]</ref> Valtaosa Suomen vedenpuhdistuksessa käytettävistä [[Rauta(III)sulfaatti|ferrisulfaatista]] ja [[Rauta(II)sulfaatti|ferrosulfaatista]] tehdään Kemiran Porin-tehtaalla.<ref name="Yle08012019">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10581839|nimeke=Suomalaisten juomavettä puhdistetaan kaatopaikkajätteellä – Kemira joutui uuteen tilanteeseen pigmenttitehtaan palon takia|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-02-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
*Pulp & Paper -segmentti tuottaa paperi- ja selluteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja. Segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue, ja sillä on johtava asema maailmassa massa- ja paperikemikaaleissa. Se jakaantuu edelleen kolmeen asiakassegmenttiin: Pulp, Printing & Writing, Packaging, Board ja Tissue.
*Industry & Water -segmentti tuottaa kemikaaleja sekä palveluita kunnalliseen sekä teolliseen vedenkäsittelyyn, ja sen asiakassegmentit ovat vedenkäsittely, öljy ja kaasu sekä muut. Industry & Water -segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue. Se on vedenkäsittelyn markkinajohtaja Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa ja liuskekiven vesisärötyksen markkinajohtaja polymeereissä.<ref>[https://media.kemira.com/kemiradata/2018/02/kemira-business-overview-2017.pdf Kemiran liiketoimintakatsaus 2017]</ref>


==Organisaatio==
Kemiran segmentti ChemSolutions, joka tarjosi kemikaaleja ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja elintarvike-, rehu-, lääke- ja kemianteollisuudelle, lakkautettiin vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen, sillä Kemira saattoi loppuun ChemSolutionsiin kuuluvan muurahaishappoliiketoimintansa myynnin Tamincolle 6.3.2014. ChemSolutions-segmentin muu liiketoiminta eli natriumperkarbonaattituotanto jäi Kemiralle, ja se on siirretty osaksi Paper-segmenttiä.<ref>[http://www.kemira.com/fi/uutishuone/ajankohtaista/Sivut/1766922_20140306161529.aspx Kemira Oyj Pörssitiedote: Kemira Oyj on saattanut loppuun ChemSolutionsiin kuuluvan muurahaishappoliiketoimintansa myynnin], Kemira.com/fi, 6.3.2014</ref>
Suomessa tuotantolaitoksia on muun muassa [[Oulu]]ssa, [[Pori]]ssa, [[Sastamala]]ssa, [[Joutseno]]ssa, [[Kuusankoski|Kuusankoskella]] ja [[Harjavalta|Harjavallassa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kemira.com/fi/yhteystiedot/Sivut/default.aspx| Nimeke = Yhteystiedot | Selite = Ks. tuotantolaitokset | Julkaisu = Kemira.com/fi | Viitattu = 23.4.2014}}</ref> Konsernin pääkonttori sijaitsee [[Helsinki|Helsingin]] [[Salmisaari|Salmisaaressa]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemira.com/fi/yritys/media/uutishuone/uutiset/paakonttorin-uudet-yhteystiedot/|nimeke=Kemiran pääkonttorin uudet yhteystiedot - Kemira.com|julkaisu=www.kemira.com|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ja tutkimuskeskukset [[Espoo]]ssa, [[Shanghai|Shanghaissa]] ja [[Atlanta|Atlantassa]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.arvopaperi.fi/uutiset/kemira-petrasi-tehostusohjelma-etenee/21ccf5f6-db8d-379b-9c66-bde67f64d11b|nimeke=Kemira petrasi - tehostusohjelma etenee|tekijä=Antti Mustonen|julkaisu=Arvopaperi|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.


Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut toukokuusta 2014 alkaen [[Jari Rosendal]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2014/01/07/outotecin-jari-rosendal-kemiran-toimitusjohtajaksi/2014197/12 | Nimeke = Outotecin Jari Rosendal Kemiran toimitusjohtajaksi | Julkaisu = Taloussanomat | Ajankohta = 7.1.2014 | Viitattu = 23.4.2014}}</ref>
Syyskuussa 2008 Kemira ja Rockwood muodostivat yhteisyrityksen, johon liitettiin sekä Kemiran että Rockwoodin titaanidioksidiliiketoiminta sekä Rockwoodin funktionaalisten lisäaineiden liiketoiminta. Helmikuussa 2014 Rockwood osti Kemiran osakeomistuksen (39 %) titaanidioksidia valmistavasta yhteisyritys [[Sachtleben Chemie|Sachtleben GmbH:sta]].<ref>[http://www.kemira.com/fi/uutishuone/ajankohtaista/Sivut/1678232_20130214130057.aspx Kemira Oyj Pörssitiedote: Kemira vahvistaa keskittymistään vesi-intensiivisiin teollisuudenaloihin myymällä osuutensa yhteisyritys Sachtlebenistä Rockwoodille], Kemira.com/fi, 14.2.2014</ref> Rockwoodin pigmenttitoiminnan ja samalla [[Porin titaanidioksiditehdas|Porin titaanidioksiditehtaan]] osti samana vuonna yhdysvaltalainen [[Huntsman Corporation]].{{Lähde||16. maaliskuuta 2016|vuosi=2016}}


== Asiakkaat==
=== Hallitus ===
Vuonna 2018 Kemiran hallitukseen kuuluivat Wolfgang Büchele, Shirley Cunningham, Kaisa Hietala, Timo Lappalainen, [[Jari Paasikivi]] (puheenjohtaja) ja Kerttu Tuomas (varapuheenjohtaja).<ref name="hallitus">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemira.com/fi/yritys/sijoittajat/hallinto/konsernin-johto/hallitus/|nimeke=Hallitus - Kemira.com|julkaisu=www.kemira.com|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
* Biokaasun valmistajat
* Kaivosteollisuus
* Massa- ja paperiteollisuus
* Kunnallinen vesihuolto
* Teollinen vedenkäsittely
* Öljy- ja kaasuteollisuus
* Sokerin ja bioetanolin valmistajat
* Pesuaineteollisuus
* Muut teollisuudenalat


== Omistus ==
=== Omistus ===
[[Tiedosto:Kemira factory in Oulu Aug2008.jpg|thumb|250px|Kemiran tehdasaluetta Oulussa]]
[[Tiedosto:Kemira factory in Oulu Aug2008.jpg|thumb|250px|Kemiran tehdasaluetta Oulussa]]
Elokuussa 2007 Suomen valtio myi 655,6 miljoonalla eurolla 32,1&nbsp;% Kemiran osakkeista kotimaisille sijoittajille, jolloin sen omistus laski 48,6 prosentista 16,5 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/porssi/2007/08/29/valtio-myi-ison-potin-kemiran-osakkeita/200720994/170 | Nimeke = Valtio myi ison potin Kemiran osakkeita | Julkaisu = Taloussanomat.fi | Ajankohta = 29.8.2007 | Viitattu = 23.4.2014}}</ref> [[Oras Invest]] Oy sekä Jari, Jukka ja Pekka Paasikivi kukin ostivat yhteensä 17,1&nbsp;% ja eläkevakuutusyhtiöt 14,97&nbsp;% Kemiran osakkeista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=203351 | Nimeke = Valtio myi Kemiran osakkeita kotimaahan | Julkaisu = Valtioneuvosto.fi | Selite = Tiedote | Ajankohta = 29.8.2007 | Viitattu = 23.4.2014}}</ref> Kauppa herätti arvostelua sen johdosta, ettei valtio järjestänyt julkista tarjouskilpailua myytävistä osakkeista.{{lähde|23.4.2014}}


Yhtiöllä on selkeä kasvollinen omistaja, Paasikiven suku, joka on myös [[Tikkurila (yritys)|Tikkurilan]] ja [[Uponor|Uponorin]] merkittävä omistaja.<ref name="osakeliitto"/> Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat olivat 31. joulukuuta 2018:
Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat olivat 31. maaliskuuta 2014:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kemira.com/fi/sijoittajat/osaketieto/osakkeenomistajat/Sivut/default.aspx | Nimeke = Suurimmat osakkeenomistajat| Julkaisija = Kemira Oyj | Viitattu = 23.4.2014}}</ref>
<ref name="osakkeenomistajat">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemira.com/fi/yritys/sijoittajat/osaketieto/osakkeenomistajat/|nimeke=Osakkeenomistajat - Kemira.com|julkaisu=www.kemira.com|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
# Oras Invest Oy 18,2&nbsp;% (Paasikiven suvun sijoitusyhtiö)

# [[Oras Invest]] Oy 18,2&nbsp;% (Paasikiven suvun sijoitusyhtiö)
# [[Solidium|Solidium Oy]] (Suomen valtion kokonaan omistama yhtiö) 16,67&nbsp;%
# [[Solidium|Solidium Oy]] (Suomen valtion kokonaan omistama yhtiö) 16,67&nbsp;%
# [[Varma]] 5,26&nbsp;%
# [[Varma]] 3,43&nbsp;%
# [[Ilmarinen (yhtiö)|Ilmarinen]] 2,79&nbsp;%
# [[Ilmarinen (yhtiö)|Ilmarinen]] 2,07&nbsp;%
# [[Nordea]]-rahastot 2,63&nbsp;%
# Kemira Oyj 1,82&nbsp;%
# Kemira Oyj 2,13&nbsp;%
# [[Nordea]]-rahastot 1,27&nbsp;%


[[Hallintarekisteri]]ssä olevien osakkeenomistajien osuus oli 20,13&nbsp;%.
[[Hallintarekisteri]]ssä olevien osakkeenomistajien osuus oli 26,96&nbsp;%.


== Kemiran pää- ja toimitusjohtajia ==
== Historia==
=== Kemiran pää- ja toimitusjohtajia ===
* [[Felix Hedman]] 1920–1935
* [[Felix Hedman]] 1920–1935
* [[Gustaf Hackzell|Fredrik Gustaf Hackzell]] 1935–1954
* [[Gustaf Hackzell|Fredrik Gustaf Hackzell]] 1935–1954
Rivi 84: Rivi 83:
* [[Jari Rosendal]] 2014– <ref>[http://www.kemira.com/fi/konserni/historia/sivut/default.aspx Kemiran historiaa]</ref>
* [[Jari Rosendal]] 2014– <ref>[http://www.kemira.com/fi/konserni/historia/sivut/default.aspx Kemiran historiaa]</ref>


== Hallitus ==
===1920-1999===
Kemiran historia alkaa vuonna 1920 perustetusta ''Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaista'', joka perustettiin vastaamaan suomalaisen teollisuuden, kaivostoiminnan ja lannoitetuotannon kasvaviin kemikaalitarpeisiin<ref name="Kemira konserni">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemira.com/fi/konserni/|nimeke=Konserni - Kemira.com|julkaisu=www.kemira.com|viitattu=2019-02-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>, muun muassa rikastuttamaan Suomen köyhää maaperää<ref name="Yara">{{Verkkoviite|osoite=https://www.yara.fi/tietoa-yarasta/Yara-Suomi/historia/|nimeke=Yara Suomen historia|julkaisu=Yara Suomi|ajankohta=2017-12-13T10.44.49+00:00|viitattu=2019-02-04|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> sekä varmistamaan ruutiomavaisuus.<ref name="SK20012006"/> Yrityksestä tuli [[osakeyhtiö]] vuonna 1933. Yhtiö laajeni voimakkaasti kemian eri aloille yritysostojen ja [[yritysten sulautuminen|fuusioiden]] kautta. Vuonna 1961 yhtiön nimeksi muutettiin Rikkihappo Oy.
Hallituksen kokoonpano 24. maaliskuuta 2014 alkaen:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kemira.com/fi/sijoittajat/hallinto/konsernin-johto/hallitus/Sivut/default.aspx | Nimeke = Hallitus | Julkaisu = Kemira.com/fi | Viitattu = 23.4.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.kemira.com/fi/sijoittajat/hallinto/konsernin-johto/hallitus/kokoonpano/Sivut/default.aspx | Nimeke = Hallitus: Kokoonpano | Julkaisu = Kemira.com/fi | Julkaisija = Kemira Oyj | Viitattu = 23.4.2014}}</ref>

* [[Jari Paasikivi]] (s. 1954), kauppatieteiden maisteri, hallituksen puheenjohtaja
Kemiran lannoiteliiketoiminta alkoi kansainvälistyä 1960-luvun lopulla lannoiteviennillä.<ref name="Yara"/>
* Kerttu Tuomas (s. 1957), kauppatieteiden kandidaatti, hallituksen varapuheenjohtaja

* [[Juha Laaksonen (yritysjohtaja)|Juha Laaksonen]] (s. 1952), ekonomi, jäsen
[[Tiedosto:Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat mainos KE-MI-RA.jpg|thumb|Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy mainostaa lehdessä KE-MI-RA-sarjan kauneudenhoitotuotteita.]]
* Winnie Fok (s. 1956), Bachelor of Commerce, jäsen

* Wolfgang Büchele (s. 1959), Dr. rer. nat., jäsen
Vuonna 1971 yhtiöön sulautettiin typpiteollisuutta Oulussa vuodesta 1952 harjoittanut [[Typpi Oy]], missä yhteydessä yhtiön nimeksi muutettiin Kemira Oy. Nimeä ehdotti yhtiössä työskennellyt Toivo Lapinleimu. Jälkeenpäin on selitetty, että Kemiran nimi tulee sanoista kemia, mineraalit ja ravinteet.<ref name=":022">{{Kirjaviite|Tekijä=Leppänen, Timo|Nimeke=Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä|Vuosi=2016|Sivu=|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Isbn=978-952-222-720-1}}</ref> Muun muassa Helsingin Sanomissa on esitetty, että yhtiön nimi saatiin sen aiemmin KE-MI-RA-nimellä (KEmikaalit-MIneraalit-RAvinteet) myymästä kauneudenhoitosarjasta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000002901295.html?share=f4160c517a1eecaf2b197c6333471567|nimeke=Valtiosta tuli Helsingin pörssin suurin omistaja – hallituksesta toiseen on kiistelty, mitä miljardiomaisuudelle pitäisi tehdä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2016-05-15|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
* Timo Lappalainen (s. 1962), diplomi-insinööri, jäsen

Toimitusjohtaja Yrjö Pessin aika (1975–1990) oli vahvaa kansainvälistymisen aikaa.<ref name="SK20012006">{{Verkkoviite|osoite=https://suomenkuvalehti.fi/digilehti/03-2006-pdf/36-658|nimeke=36 - 03/2006 PDF - Suomenkuvalehti.fi|julkaisu=suomenkuvalehti.fi|viitattu=2019-02-04|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Esimerkiksi globaali lannoiteliiketoiminta alkoi 1980-luvulla, kun Kemira osti lannoitetehtaita Iso-Britanniasta, Alankomaista, Belgiasta, Ranskasta ja Tanskasta. Vienti lisääntyi ja myyntikonttoreita perustettiin myös ulkomaille.<ref name="Yara"/>

Toimitusjohtaja Heimo Karisen (1991–1999) aikana Kemira päätti keskittyä sellu- ja paperikemikaaleihin, teollisuuskemikaaleihin, maaleihin ja erikoislannoitteisiin (Kemira Agro).<ref name="SK20012006"/> Kemira-konsernin liiketoimintarakenne uudistettiin ja liiketoimintayksiköt yhtiöitettiin.<ref name="Yara"/> Pörssiin Kemira Oyj listautui marraskuussa 1994.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000003382065.html?share=d62292979e02a254d210c6b7ead8eff4|nimeke=Kemiran noteeraus alkoi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=1994-11-11|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> <ref name="Yara"/>

===2000-2009===
[[Tiedosto:Kemiran pääkonttori.jpg|thumb|250px|Kemiran vanha pääkonttorirakennus Ruoholahdessa Helsingissä]]

Tauno Pihlavan toimitusjohtajakaudella (2000–2004) Kemira luopui suurelta osalta titaanioksidiliiketoiminnastaan ja alkoi sen sijaan ostaa vesi- ja paperikemiaan liittyvää liiketoimintaa. Kemiran omistajat aktivoituivat vuonna 2002, jolloin he asettivat tavoitteekseen, että Kemirasta tulee valituilla toimialoilla maailman johtava yritys.<ref name="SK20012006"/>

Lasse Kurkilahden toimitusjohtajakaudella (2004–2007) Kemira teki yli 30 yrityskauppaa ja se myi ydintoimintaansa kuulumattomia osia, kuten esimerkiksi kiinteistöt, joissa pääkonttori tai Oulun tutkimuskeskus toimi<ref name="SK20012006"/>. Kemira osti muun muassa paperi- ja sellukemiaan liittyvää liiketoimintaa.<ref name="HS19082014">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000002754493.html?share=372ef228d08c2af40722e8a592249b13|nimeke=Rosendal haluaa Kemiraan työrauhan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2014-08-19|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Esimerkiksi vuonna 2004 lannoitetuotanto Kemira Agro Oy eriytettiin omaksi yrityksekseen, [[Kemira GrowHow]]ksi,<ref name="Yara"/> ja [[Siilinjärvi|Siilinjärven]] kiilletehdas myytiin Ruotsiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/kemira+growhow+myy+siilinjarven+kiilletehtaansa+ruotsiin/a29334 | Nimeke = Kemira GrowHow myy Siilinjärven kiilletehtaansa Ruotsiin | Julkaisu = Tekniikkatalous.fi | Tekijä = Niemi, Kauko | Ajankohta = 22.12.2004 | Viitatu = 23.4.2014}}</ref> Norjalainen [[Yara]] osti GrowHow'n vuonna 2007 ja se toimii nykyisin nimellä [[Yara Suomi]]. [[Hienokemikaali]]t yhtiöitettiin [[KemFine|KemFine Oy:ksi]], joka myytiin [[pääomasijoitus]]yhtiö [[3i|3i:lle]] vuonna 2004.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.keskipohjanmaa.fi/uutiset/39171/kemira-fine-chemicals-muuttuu-kemfine-oyksi|nimeke=Kemira Fine Chemicals muuttuu KemFine Oy:ksi|julkaisu=KP24|ajankohta=2004-10-12|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Vuonna 2005 Kemiran liikevaihto oli noin 2 miljardia euroa. Se osti keväänä Finnish Chemicalsin tehtaat ja joulukuussa saksalaisen Lanxessin paperikemikaalitehtaat, mikä teki Kemirasta maailman suurimman paperikemikaalien tuottajan.<ref name="HS21122005">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000004361905.html?share=3f1eaf720863a68e7b9b48a418790c9a|nimeke=Kemira ohittaa Ciban ostamalla Lanxessin|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2005-12-21|viitattu=2019-02-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Kemira oli markkinajohtaja myös sellukemikaaleissa.<ref name="SK20012006"/>

Elokuussa 2007 Suomen valtio myi 655,6 miljoonalla eurolla 32,1&nbsp;% Kemiran osakkeista kotimaisille sijoittajille, jolloin sen omistus laski 48,6 prosentista 16,5 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/porssi/2007/08/29/valtio-myi-ison-potin-kemiran-osakkeita/200720994/170 | Nimeke = Valtio myi ison potin Kemiran osakkeita | Julkaisu = Taloussanomat.fi | Ajankohta = 29.8.2007 | Viitattu = 23.4.2014}}</ref> [[Oras Invest]] Oy sekä Jari, Jukka ja Pekka Paasikivi kukin ostivat yhteensä 17,1&nbsp;% ja eläkevakuutusyhtiöt 14,97&nbsp;% Kemiran osakkeista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=203351 | Nimeke = Valtio myi Kemiran osakkeita kotimaahan | Julkaisu = Valtioneuvosto.fi | Selite = Tiedote | Ajankohta = 29.8.2007 | Viitattu = 23.4.2014}}</ref>

Vuonna 2008 Kemira päätti keskittyä vesikemiaan ja seuraavana vuonna 75 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tuli vesikemikaaleista, veden puhdistamisesta ja muusta vesiteknologiasta.<ref name="SK26072010"/>

Harri Kermisen (2008–2012) toimitusjohtajakausi meni suureksi osaksi Kurkilahden tekemiä yritysostoja integroidessa ja organisaation uudelleenjärjestämiseen.<ref name="HS19082014"/> Syyskuussa 2008 Kemira ja [[HMS Rockwood|Rockwood]] muodostivat yhteisyrityksen, johon liitettiin sekä Kemiran että Rockwoodin titaanidioksidiliiketoiminta sekä Rockwoodin funktionaalisten lisäaineiden liiketoiminta.<ref name="Kemira14022014"/>

===2010-===

Maaleja ja teollisuuspinnoitteita valmistanut [[Tikkurila (yritys)|Tikkurila]] erotettiin Kemirasta maaliskuussa 2010, jolloin se jakoi valtaosan Tikkurilan osakkeista osinkona omille osakkeenomistajilleen. Kemiralle jäi 14&nbsp;% Tikkurilan osakekannasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kemira_myy_tikkurilan_osakkeensa/5334504 | Nimeke = Kemira myy Tikkurilan osakkeensa | Tekijä = YLE Uutiset| Ajankohta = 30.3.2011 (päiv. 6.6.2012) | Viitattu = 7.8.2012}}</ref> Kemira myi loput Tikkurilan osakkeensa vuonna 2011.<ref name="HS31032011">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000004797461.html?share=c9caa4f531dbd13c3de46656655b50b5|nimeke=Kemira myy osuutensa Tikkurilasta|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2011-03-31|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

[[Kokkola]]n rikkihappotehdas myytiin [[Boliden]]ille vuonna 2010, mutta Kemira jatkoi edelleen varasto- ja lastaustoimintoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/tiedote/2/1410377 | Nimeke = Kemira myy Kokkolan rikkihappotehtaan Boliden Kokkola Oy:lle | Julkaisu = Taloussanomat | Selite = Tiedote | Ajankohta = 30.4.2010 | Viitattu = 23.4.2014}}</ref> [[Vaasa]]n paperikemikaalitehtaan toiminta päättyi vuoden 2013 lopussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kemiran_tehdas_laitettiin_kiinni_vaasassa/7006501 | Nimeke = Kemiran tehdas laitettiin kiinni Vaasassa | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Rintamaa, Tuomo | Ajankohta = 31.12.2013 | Viitattu = 23.4.2014}}</ref>

Toimitusjohtaja Wolfgang Büchele (2012–2014) keskitti Kemiran voimat paljon vettä käyttäviin teollisuudenaloihin. Hänen aikanaan myös suljettiin parikymmentä tehdasta.<ref name="HS19082014"/>

Kesällä 2013 Kemira kertoi ostavansa italialaisen kemianyhtiö 3F Chimican. Kauppaan kuuluivat tuotantolaitokset [[San Giorgio in Bosco|San Giorgiossa]] ja [[Sandrigo|Sandrigossa]] Italiassa sekä yksi tuotantolaitos Missisippin [[Aberdeen|Aberdeenissa]] Yhdysvalloissa. 3F Chimica tuotteisiin kuuluivat kuiva [[Polyakryyliamidi]] ja emulsiopolyakryyliamidi sekä niihin liittyvät prosessikemikaalit, joita käytetään paperintuotannossa, öljy- ja kaasuteollisuudessa, kaivosteollisuudessa sekä jätevesien käsittelyssä ja lietteen vedenpoistossa.<ref name="IS01072013">{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001801092.html|nimeke=Kemira teki kaupat italialaisesta kemianyhtiöstä|tekijä=Taloussanomat|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2013-07-01|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Joulukuussa 2013 Kemira ilmoitti myyvänsä koko muurahaishappoliiketoimintansa yhdysvaltalaiselle [[Taminco|Tamincolle]]. Kauppaan kuului noin 160 työntekijää ja Oulussa sijaitseva muurahaishappotehdas sekä rehunsäilöntätuotteet ja lentokenttäkiitoratojen jäänestoaineet.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000002698281.html?share=5cfad685d7b64b9cc3ce0c72fff96196|nimeke=Kemira myy muurahaishappotuotantonsa Yhdysvaltoihin|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2013-12-23|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Helmikuussa 2014 Rockwood osti Kemiran osakeomistuksen (39 %) titaanidioksidia valmistavasta yhteisyritys [[Sachtleben Chemie|Sachtleben GmbH:sta]].<ref name="Kemira14022014">[http://www.kemira.com/fi/uutishuone/ajankohtaista/Sivut/1678232_20130214130057.aspx Kemira Oyj Pörssitiedote: Kemira vahvistaa keskittymistään vesi-intensiivisiin teollisuudenaloihin myymällä osuutensa yhteisyritys Sachtlebenistä Rockwoodille], Kemira.com/fi, 14.2.2014</ref> Rockwoodin pigmenttitoiminnan ja samalla [[Porin titaanidioksiditehdas|Porin titaanidioksiditehtaan]] osti samana vuonna yhdysvaltalainen [[Huntsman Corporation]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/hirmu-isku-porille-kemiran-entiselle-osto-ja-myyntitehtaalle-luettiin-lopetuspaatos/735994fc-1d46-3782-a1c8-fb985467ba2e|nimeke=Hirmu isku Porille – Kemiran entiselle osto- ja myyntitehtaalle luettiin lopetuspäätös|tekijä=Matti Kankare|julkaisu=Talouselämä|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Heinäkuussa 2014 Kemira kertoi ostavansa Akzo Nobelin paperikemikaaliliiketoiminnan, jonka tuotteita käytettiin esimerkiksi paperin ja pakkauskartonkien pinnoittamiseen ja lujuuden lisäämiseen.<ref name="HS08072014">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000002744477.html?share=9411aa7e46d3ab4bd5d3bd68879e7d10|nimeke=Kemira ostaa Akzo Nobelin paperikemikaalit|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2014-07-08|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kemira kertoi myös, että sen kemikaalitoimitukset kasvavat muun muassa [[Stora Enso|Stora Enson]] uudelle [[Uruguay|Uruguayssa]] sijaitsevalle sellutehtaalle, jota oltiin parhaillaan ajamassa täyteen tuotantoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000002771311.html?share=64e9a36bdc7b1222863189a94536eab0|nimeke=Kemira paransi tulostaan, liikevaihto putosi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2014-10-22|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Kemiran segmentti ChemSolutions, joka tarjosi kemikaaleja ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja elintarvike-, rehu-, lääke- ja kemianteollisuudelle, lakkautettiin vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen, jolloin Kemira saattoi loppuun ChemSolutionsiin kuuluvan muurahaishappoliiketoimintansa myynnin Tamincolle. ChemSolutions-segmentin muu liiketoiminta eli natriumperkarbonaattituotanto jäi Kemiralle, ja se on siirretty osaksi Paper-segmenttiä.<ref>[http://www.kemira.com/fi/uutishuone/ajankohtaista/Sivut/1766922_20140306161529.aspx Kemira Oyj Pörssitiedote: Kemira Oyj on saattanut loppuun ChemSolutionsiin kuuluvan muurahaishappoliiketoimintansa myynnin], Kemira.com/fi, 6.3.2014</ref>

Maaliskuussa 2016 Kemira ilmoitti rakentavansa Joutsenon tehtaaseensa uuden natriumkloraatin tuotantolinjan ja kennosalin. Investoinnin arvo oli noin 50–60 miljoonaa euroa.<ref name="HS29032016">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000002893507.html?share=f96e073a94d4c6056bc84adb4f1023cd|nimeke=Kemira investoi 50–60 miljoonaa Joutsenoon|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2016-03-29|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

==Tunnustuksia==
*Vuonna 2015 Kemira valittiin sijoittajien muodostamaan pohjoismaiseen indeksiin, joka arvioi ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Carbon Disclosure Leadership -indeksiä ylläpiti 882 sijoittajasta koostuva Carbon Disclosure Project eli CDP, joka on auttaa sijoittajia arvioimaan yhtiöiden ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Kemira sai arvioinnissa 99 pistettä sadasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemianteollisuus.fi/fi/uutishuone/uutiset/kemira-sai-tunnustusta-ymparistoraportoinnistaan/|nimeke=Kemira sai tunnustusta ympäristöraportoinnistaan|julkaisu=www.kemianteollisuus.fi|viitattu=2019-01-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
*Yritysten vastuullisuutta globaaleissa toimitusketjuissa mittaava [[EcoVadis]] arvioi vuonna 2015, että Kemira kuuluu sen arvioimien toimittajien joukossa kultatasolle, eli parhaaseen kahteen prosenttiin sekä kaikkien arvioitavien joukossa että kemiansektorin toimijoissa. Vuonna 2014 Kemira oli hopeatasolla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemianteollisuus.fi/fi/uutishuone/uutiset/kemira-liiketoiminnan-vastuullisuudessa-kultatasolle/|nimeke=Kemira liiketoiminnan vastuullisuudessa kultatasolle|julkaisu=www.kemianteollisuus.fi|viitattu=2019-01-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
*Vuonna 2017 ruotsalainen analyysi- ja konsulttiyhtiö Regi valitsi Kemiran Suomen parhaaksi yhtiöksi suurten yhtiöiden kategoriassa. Regin sijoittajasuhdetutkimuksessa yritysten talousviestintää arvioidaan 24 kriteerillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemianteollisuus.fi/fi/uutishuone/uutiset/kemiralle-ja-huhtamaelle-menestysta-sijoittajasuhdetutkimuksessa/|nimeke=Kemiralle ja Huhtamäelle menestystä sijoittajasuhdetutkimuksessa|julkaisu=www.kemianteollisuus.fi|viitattu=2019-01-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 105: Rivi 149:
==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi}}
{{Commonscat-rivi}}
* [http://www.kemira.com/fi/ Yrityksen verkkosivusto] [www.kemira.com/fi/]
* [http://www.kemira.com/fi/ Yrityksen verkkosivusto]


[[Luokka:Suomalaiset pörssiyhtiöt]]
[[Luokka:Suomalaiset pörssiyhtiöt]]

Versio 27. helmikuuta 2019 kello 15.13

Kemira Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KEMIRA
Markkina-arvo Nousua 1 848,2 milj. € (31.12.2016)[1]
Perustettu 1920
Toimitusjohtaja Jari Rosendal
Puheenjohtaja Jari Paasikivi
Kotipaikka Helsinki
Toimiala kemianteollisuus
Tuotteet teollisuuskemikaalit
Liikevaihto Nousua 2 592,8 milj. € (2018)[2]
Liikevoitto Nousua 148,2 milj. € (2018)[2]
Tilikauden tulos Nousua 95,2 milj. € (2018)[2]
Henkilöstö Nousua 4 915(2018)[2]
Kotisivu www.kemira.com/fi/

Kemira Oyj on suomalainen teollisuuskemikaaleja valmistava pörssiyhtiö, joka toimii globaalisti. Sillä on yksiköitä 40 maassa ja asiakkaita yli sadassa maassa.[3] Kemira tuottaa pääasiassa paperi- ja selluteollisuuden, vedenpuhdistuksen ja öljy- ja kaivosteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja.[4] Vuonna 2018 yrityksen liikevaihto oli 2,6 miljardia euroa ja tulos 148 miljoonaa euroa, työntekijöitä sillä oli noin 4900.[2] Kemira kuuluu markkina-arvonsa puolesta Helsingin pörssin suurien yhtiöiden joukkoon.[3]

Markkinat

Kemira kuuluu vesikemian alan suurimpien yritysten joukkoon. Vuonna 2010 sen kilpalijoita olivat yhdysvaltalaiset Nalco, Ashland ja GE Water ja Kiinassa toimivat, yleensä yhtä kemikaalia valmistavat kilpailijat.[4] Vuonna 2019 sen suurimpia kilpailijoita olivat Ecolab, Nouryon, SNF, Solenis ja Solvay.[5] Kemiran valtteja ovat vesikemikaalien laaja valikoima ja pyrkimys ratkaista asiakkaan ongelmat kokonaisuutena.[4] Sen asiakkaat toimivat paljon vettä käyttävillä teollisuudenaloilla: sellu- ja paperiteollisuudessa, kunnallisessa ja teollisessa vedenkäsittelyssä ja öljy- ja kaasuteollisuudessa.[6] Kemira on siis mukana juomaveden valmistamisessa, teollisuuden prosessivesien puhdistamisessa ja uudelleen käytössä.[4]

Liiketoimintasegmentit ja tavaramerkit

Kesäkuussa 2008 Kemira julkisti strategiansa, joka keskittyy veden- ja kuitujenkäsittelyn kemiaan. Kemiran organisaatiossa on kaksi segmenttiä: sellu- ja paperiteollisuutta palveleva Pulp & Paper sekä paljon vettä käyttäviä kunta- ja teollisuusasiakkaita palveleva Industry & Water.[7]

Vuonna 2015 Kemira jätti kolmanneksi eniten patenttihakemuksia Suomessa, 32 kappaletta.[8]

Pulp & Paper

Pulp & Paper -segmentti tuottaa paperi- ja selluteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja. Segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue, ja sillä on johtava asema maailmassa massa- ja paperikemikaaleissa. Se jakaantuu edelleen kolmeen asiakassegmenttiin:

  • Pulp,
  • Printing & Writing,
  • Packaging, Board ja Tissue.

Kemira valmistaa muun muassa natriumkloraattia, josta valmistetaan sellutehtaissa sellun valkaisuun käytettävää klooridioksidia.[9]

Industry & Water

Industry & Water -segmentti tuottaa kemikaaleja sekä palveluita kunnalliseen sekä teolliseen vedenkäsittelyyn, ja sen asiakassegmentit ovat

  • vedenkäsittely,
  • öljy ja kaasu sekä
  • muut.

Industry & Water -segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue. Se on vedenkäsittelyn markkinajohtaja Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa ja liuskekiven vesisärötyksen markkinajohtaja polymeereissä.[10] Valtaosa Suomen vedenpuhdistuksessa käytettävistä ferrisulfaatista ja ferrosulfaatista tehdään Kemiran Porin-tehtaalla.[11]

Organisaatio

Suomessa tuotantolaitoksia on muun muassa Oulussa, Porissa, Sastamalassa, Joutsenossa, Kuusankoskella ja Harjavallassa.[12] Konsernin pääkonttori sijaitsee Helsingin Salmisaaressa[13] ja tutkimuskeskukset Espoossa, Shanghaissa ja Atlantassa[14].

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut toukokuusta 2014 alkaen Jari Rosendal.[15]

Hallitus

Vuonna 2018 Kemiran hallitukseen kuuluivat Wolfgang Büchele, Shirley Cunningham, Kaisa Hietala, Timo Lappalainen, Jari Paasikivi (puheenjohtaja) ja Kerttu Tuomas (varapuheenjohtaja).[16]

Omistus

Kemiran tehdasaluetta Oulussa

Yhtiöllä on selkeä kasvollinen omistaja, Paasikiven suku, joka on myös Tikkurilan ja Uponorin merkittävä omistaja.[3] Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat olivat 31. joulukuuta 2018: [17]

  1. Oras Invest Oy 18,2 % (Paasikiven suvun sijoitusyhtiö)
  2. Solidium Oy (Suomen valtion kokonaan omistama yhtiö) 16,67 %
  3. Varma 3,43 %
  4. Ilmarinen 2,07 %
  5. Kemira Oyj 1,82 %
  6. Nordea-rahastot 1,27 %

Hallintarekisterissä olevien osakkeenomistajien osuus oli 26,96 %.

Historia

Kemiran pää- ja toimitusjohtajia

1920-1999

Kemiran historia alkaa vuonna 1920 perustetusta Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaista, joka perustettiin vastaamaan suomalaisen teollisuuden, kaivostoiminnan ja lannoitetuotannon kasvaviin kemikaalitarpeisiin[6], muun muassa rikastuttamaan Suomen köyhää maaperää[19] sekä varmistamaan ruutiomavaisuus.[20] Yrityksestä tuli osakeyhtiö vuonna 1933. Yhtiö laajeni voimakkaasti kemian eri aloille yritysostojen ja fuusioiden kautta. Vuonna 1961 yhtiön nimeksi muutettiin Rikkihappo Oy.

Kemiran lannoiteliiketoiminta alkoi kansainvälistyä 1960-luvun lopulla lannoiteviennillä.[19]

Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy mainostaa lehdessä KE-MI-RA-sarjan kauneudenhoitotuotteita.

Vuonna 1971 yhtiöön sulautettiin typpiteollisuutta Oulussa vuodesta 1952 harjoittanut Typpi Oy, missä yhteydessä yhtiön nimeksi muutettiin Kemira Oy. Nimeä ehdotti yhtiössä työskennellyt Toivo Lapinleimu. Jälkeenpäin on selitetty, että Kemiran nimi tulee sanoista kemia, mineraalit ja ravinteet.[21] Muun muassa Helsingin Sanomissa on esitetty, että yhtiön nimi saatiin sen aiemmin KE-MI-RA-nimellä (KEmikaalit-MIneraalit-RAvinteet) myymästä kauneudenhoitosarjasta[22].

Toimitusjohtaja Yrjö Pessin aika (1975–1990) oli vahvaa kansainvälistymisen aikaa.[20] Esimerkiksi globaali lannoiteliiketoiminta alkoi 1980-luvulla, kun Kemira osti lannoitetehtaita Iso-Britanniasta, Alankomaista, Belgiasta, Ranskasta ja Tanskasta. Vienti lisääntyi ja myyntikonttoreita perustettiin myös ulkomaille.[19]

Toimitusjohtaja Heimo Karisen (1991–1999) aikana Kemira päätti keskittyä sellu- ja paperikemikaaleihin, teollisuuskemikaaleihin, maaleihin ja erikoislannoitteisiin (Kemira Agro).[20] Kemira-konsernin liiketoimintarakenne uudistettiin ja liiketoimintayksiköt yhtiöitettiin.[19] Pörssiin Kemira Oyj listautui marraskuussa 1994.[23] [19]

2000-2009

Kemiran vanha pääkonttorirakennus Ruoholahdessa Helsingissä

Tauno Pihlavan toimitusjohtajakaudella (2000–2004) Kemira luopui suurelta osalta titaanioksidiliiketoiminnastaan ja alkoi sen sijaan ostaa vesi- ja paperikemiaan liittyvää liiketoimintaa. Kemiran omistajat aktivoituivat vuonna 2002, jolloin he asettivat tavoitteekseen, että Kemirasta tulee valituilla toimialoilla maailman johtava yritys.[20]

Lasse Kurkilahden toimitusjohtajakaudella (2004–2007) Kemira teki yli 30 yrityskauppaa ja se myi ydintoimintaansa kuulumattomia osia, kuten esimerkiksi kiinteistöt, joissa pääkonttori tai Oulun tutkimuskeskus toimi[20]. Kemira osti muun muassa paperi- ja sellukemiaan liittyvää liiketoimintaa.[24] Esimerkiksi vuonna 2004 lannoitetuotanto Kemira Agro Oy eriytettiin omaksi yrityksekseen, Kemira GrowHowksi,[19] ja Siilinjärven kiilletehdas myytiin Ruotsiin.[25] Norjalainen Yara osti GrowHow'n vuonna 2007 ja se toimii nykyisin nimellä Yara Suomi. Hienokemikaalit yhtiöitettiin KemFine Oy:ksi, joka myytiin pääomasijoitusyhtiö 3i:lle vuonna 2004.[26]

Vuonna 2005 Kemiran liikevaihto oli noin 2 miljardia euroa. Se osti keväänä Finnish Chemicalsin tehtaat ja joulukuussa saksalaisen Lanxessin paperikemikaalitehtaat, mikä teki Kemirasta maailman suurimman paperikemikaalien tuottajan.[27] Kemira oli markkinajohtaja myös sellukemikaaleissa.[20]

Elokuussa 2007 Suomen valtio myi 655,6 miljoonalla eurolla 32,1 % Kemiran osakkeista kotimaisille sijoittajille, jolloin sen omistus laski 48,6 prosentista 16,5 prosenttiin.[28] Oras Invest Oy sekä Jari, Jukka ja Pekka Paasikivi kukin ostivat yhteensä 17,1 % ja eläkevakuutusyhtiöt 14,97 % Kemiran osakkeista.[29]

Vuonna 2008 Kemira päätti keskittyä vesikemiaan ja seuraavana vuonna 75 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tuli vesikemikaaleista, veden puhdistamisesta ja muusta vesiteknologiasta.[4]

Harri Kermisen (2008–2012) toimitusjohtajakausi meni suureksi osaksi Kurkilahden tekemiä yritysostoja integroidessa ja organisaation uudelleenjärjestämiseen.[24] Syyskuussa 2008 Kemira ja Rockwood muodostivat yhteisyrityksen, johon liitettiin sekä Kemiran että Rockwoodin titaanidioksidiliiketoiminta sekä Rockwoodin funktionaalisten lisäaineiden liiketoiminta.[30]

2010-

Maaleja ja teollisuuspinnoitteita valmistanut Tikkurila erotettiin Kemirasta maaliskuussa 2010, jolloin se jakoi valtaosan Tikkurilan osakkeista osinkona omille osakkeenomistajilleen. Kemiralle jäi 14 % Tikkurilan osakekannasta.[31] Kemira myi loput Tikkurilan osakkeensa vuonna 2011.[32]

Kokkolan rikkihappotehdas myytiin Bolidenille vuonna 2010, mutta Kemira jatkoi edelleen varasto- ja lastaustoimintoja.[33] Vaasan paperikemikaalitehtaan toiminta päättyi vuoden 2013 lopussa.[34]

Toimitusjohtaja Wolfgang Büchele (2012–2014) keskitti Kemiran voimat paljon vettä käyttäviin teollisuudenaloihin. Hänen aikanaan myös suljettiin parikymmentä tehdasta.[24]

Kesällä 2013 Kemira kertoi ostavansa italialaisen kemianyhtiö 3F Chimican. Kauppaan kuuluivat tuotantolaitokset San Giorgiossa ja Sandrigossa Italiassa sekä yksi tuotantolaitos Missisippin Aberdeenissa Yhdysvalloissa. 3F Chimica tuotteisiin kuuluivat kuiva Polyakryyliamidi ja emulsiopolyakryyliamidi sekä niihin liittyvät prosessikemikaalit, joita käytetään paperintuotannossa, öljy- ja kaasuteollisuudessa, kaivosteollisuudessa sekä jätevesien käsittelyssä ja lietteen vedenpoistossa.[35]

Joulukuussa 2013 Kemira ilmoitti myyvänsä koko muurahaishappoliiketoimintansa yhdysvaltalaiselle Tamincolle. Kauppaan kuului noin 160 työntekijää ja Oulussa sijaitseva muurahaishappotehdas sekä rehunsäilöntätuotteet ja lentokenttäkiitoratojen jäänestoaineet.[36]

Helmikuussa 2014 Rockwood osti Kemiran osakeomistuksen (39 %) titaanidioksidia valmistavasta yhteisyritys Sachtleben GmbH:sta.[30] Rockwoodin pigmenttitoiminnan ja samalla Porin titaanidioksiditehtaan osti samana vuonna yhdysvaltalainen Huntsman Corporation.[37]

Heinäkuussa 2014 Kemira kertoi ostavansa Akzo Nobelin paperikemikaaliliiketoiminnan, jonka tuotteita käytettiin esimerkiksi paperin ja pakkauskartonkien pinnoittamiseen ja lujuuden lisäämiseen.[38] Kemira kertoi myös, että sen kemikaalitoimitukset kasvavat muun muassa Stora Enson uudelle Uruguayssa sijaitsevalle sellutehtaalle, jota oltiin parhaillaan ajamassa täyteen tuotantoon.[39]

Kemiran segmentti ChemSolutions, joka tarjosi kemikaaleja ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja elintarvike-, rehu-, lääke- ja kemianteollisuudelle, lakkautettiin vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen, jolloin Kemira saattoi loppuun ChemSolutionsiin kuuluvan muurahaishappoliiketoimintansa myynnin Tamincolle. ChemSolutions-segmentin muu liiketoiminta eli natriumperkarbonaattituotanto jäi Kemiralle, ja se on siirretty osaksi Paper-segmenttiä.[40]

Maaliskuussa 2016 Kemira ilmoitti rakentavansa Joutsenon tehtaaseensa uuden natriumkloraatin tuotantolinjan ja kennosalin. Investoinnin arvo oli noin 50–60 miljoonaa euroa.[9]

Tunnustuksia

  • Vuonna 2015 Kemira valittiin sijoittajien muodostamaan pohjoismaiseen indeksiin, joka arvioi ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Carbon Disclosure Leadership -indeksiä ylläpiti 882 sijoittajasta koostuva Carbon Disclosure Project eli CDP, joka on auttaa sijoittajia arvioimaan yhtiöiden ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Kemira sai arvioinnissa 99 pistettä sadasta.[41]
  • Yritysten vastuullisuutta globaaleissa toimitusketjuissa mittaava EcoVadis arvioi vuonna 2015, että Kemira kuuluu sen arvioimien toimittajien joukossa kultatasolle, eli parhaaseen kahteen prosenttiin sekä kaikkien arvioitavien joukossa että kemiansektorin toimijoissa. Vuonna 2014 Kemira oli hopeatasolla.[42]
  • Vuonna 2017 ruotsalainen analyysi- ja konsulttiyhtiö Regi valitsi Kemiran Suomen parhaaksi yhtiöksi suurten yhtiöiden kategoriassa. Regin sijoittajasuhdetutkimuksessa yritysten talousviestintää arvioidaan 24 kriteerillä.[43]

Lähteet

  1. ↑ Tilinpäätös 2016 (PDF) Kemira.com/fi. Kemira Oyj. Viitattu 4.11.2017.
  2. ↑ a b c d e Arvopaperi: Kemira Oyj:n tilinpäätöstiedote 2018: Hyvä liikevaihdon kasvu ja vakaa tulos vuonna 2018 Arvopaperi. Viitattu 11.2.2019.
  3. ↑ a b c Kuukauden osake: Kemira Osakesäästäjien Keskusliitto. Viitattu 27.2.2019.
  4. ↑ a b c d e Kemiran vanhat synnit ja uusi ura: Yritys veden varassa Suomenkuvalehti.fi. 26.7.2010. Viitattu 4.2.2019.
  5. ↑ Kohdemarkkinat ja Kemiran yleiskatsaus - Kemira.com www.kemira.com. Viitattu 27.2.2019.
  6. ↑ a b Konserni - Kemira.com www.kemira.com. Viitattu 4.2.2019.
  7. ↑ Muutoksia organisaatiorakenteessa ja johtoryhmässä. Pörssitiedote 9.3.2017. Kemira Oyj.
  8. ↑ Outotec haki eniten patentteja viime vuonna Helsingin Sanomat. 31.5.2016. Viitattu 24.1.2019.
  9. ↑ a b Kemira investoi 50–60 miljoonaa Joutsenoon Helsingin Sanomat. 29.3.2016. Viitattu 24.1.2019.
  10. ↑ Kemiran liiketoimintakatsaus 2017
  11. ↑ Suomalaisten juomavettä puhdistetaan kaatopaikkajätteellä – Kemira joutui uuteen tilanteeseen pigmenttitehtaan palon takia Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2019.
  12. ↑ Yhteystiedot (Ks. tuotantolaitokset) Kemira.com/fi. Viitattu 23.4.2014.
  13. ↑ Kemiran pääkonttorin uudet yhteystiedot - Kemira.com www.kemira.com. Viitattu 24.1.2019.
  14. ↑ Antti Mustonen: Kemira petrasi - tehostusohjelma etenee Arvopaperi. Viitattu 24.1.2019.
  15. ↑ Outotecin Jari Rosendal Kemiran toimitusjohtajaksi Taloussanomat. 7.1.2014. Viitattu 23.4.2014.
  16. ↑ Hallitus - Kemira.com www.kemira.com. Viitattu 24.1.2019.
  17. ↑ Osakkeenomistajat - Kemira.com www.kemira.com. Viitattu 24.1.2019.
  18. ↑ Kemiran historiaa
  19. ↑ a b c d e f Yara Suomen historia Yara Suomi. 2017-12-13T10.44.49+00:00. Viitattu 4.2.2019.
  20. ↑ a b c d e f 36 - 03/2006 PDF - Suomenkuvalehti.fi suomenkuvalehti.fi. Viitattu 4.2.2019. (englanniksi)
  21. ↑ Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
  22. ↑ Valtiosta tuli Helsingin pörssin suurin omistaja – hallituksesta toiseen on kiistelty, mitä miljardiomaisuudelle pitäisi tehdä Helsingin Sanomat. 15.5.2016. Viitattu 24.1.2019.
  23. ↑ Kemiran noteeraus alkoi Helsingin Sanomat. 11.11.1994. Viitattu 24.1.2019.
  24. ↑ a b c Rosendal haluaa Kemiraan työrauhan Helsingin Sanomat. 19.8.2014. Viitattu 24.1.2019.
  25. ↑ Niemi, Kauko: Kemira GrowHow myy Siilinjärven kiilletehtaansa Ruotsiin Tekniikkatalous.fi. 22.12.2004.
  26. ↑ Kemira Fine Chemicals muuttuu KemFine Oy:ksi KP24. 12.10.2004. Viitattu 24.1.2019.
  27. ↑ Kemira ohittaa Ciban ostamalla Lanxessin Helsingin Sanomat. 21.12.2005. Viitattu 4.2.2019.
  28. ↑ Valtio myi ison potin Kemiran osakkeita Taloussanomat.fi. 29.8.2007. Viitattu 23.4.2014.
  29. ↑ Valtio myi Kemiran osakkeita kotimaahan (Tiedote) Valtioneuvosto.fi. 29.8.2007. Viitattu 23.4.2014.
  30. ↑ a b Kemira Oyj Pörssitiedote: Kemira vahvistaa keskittymistään vesi-intensiivisiin teollisuudenaloihin myymällä osuutensa yhteisyritys Sachtlebenistä Rockwoodille, Kemira.com/fi, 14.2.2014
  31. ↑ YLE Uutiset: Kemira myy Tikkurilan osakkeensa yle.fi. 30.3.2011 (päiv. 6.6.2012). Viitattu 7.8.2012.
  32. ↑ Kemira myy osuutensa Tikkurilasta Helsingin Sanomat. 31.3.2011. Viitattu 24.1.2019.
  33. ↑ Kemira myy Kokkolan rikkihappotehtaan Boliden Kokkola Oy:lle (Tiedote) Taloussanomat. 30.4.2010. Viitattu 23.4.2014.
  34. ↑ Rintamaa, Tuomo: Kemiran tehdas laitettiin kiinni Vaasassa Yle Uutiset. 31.12.2013. Viitattu 23.4.2014.
  35. ↑ Taloussanomat: Kemira teki kaupat italialaisesta kemianyhtiöstä Ilta-Sanomat. 1.7.2013. Viitattu 24.1.2019.
  36. ↑ Kemira myy muurahaishappotuotantonsa Yhdysvaltoihin Helsingin Sanomat. 23.12.2013. Viitattu 24.1.2019.
  37. ↑ Matti Kankare: Hirmu isku Porille – Kemiran entiselle osto- ja myyntitehtaalle luettiin lopetuspäätös Talouselämä. Viitattu 24.1.2019.
  38. ↑ Kemira ostaa Akzo Nobelin paperikemikaalit Helsingin Sanomat. 8.7.2014. Viitattu 24.1.2019.
  39. ↑ Kemira paransi tulostaan, liikevaihto putosi Helsingin Sanomat. 22.10.2014. Viitattu 24.1.2019.
  40. ↑ Kemira Oyj Pörssitiedote: Kemira Oyj on saattanut loppuun ChemSolutionsiin kuuluvan muurahaishappoliiketoimintansa myynnin, Kemira.com/fi, 6.3.2014
  41. ↑ Kemira sai tunnustusta ympäristöraportoinnistaan www.kemianteollisuus.fi. Viitattu 24.1.2019.
  42. ↑ Kemira liiketoiminnan vastuullisuudessa kultatasolle www.kemianteollisuus.fi. Viitattu 31.1.2019.
  43. ↑ Kemiralle ja Huhtamäelle menestystä sijoittajasuhdetutkimuksessa www.kemianteollisuus.fi. Viitattu 31.1.2019.

Kirjallisuutta

  • Seppälä, Eeva: Leipää ja ruutia. Kemira Oy 1920–1945. Kemira, 1995. ISBN 9789519717302.
  • Seppälä, Eeva: Lujalla maalla. Kemira Oy 1945–1980. Kemira, 1999. ISBN 951-97173-4-X.
  • Parpola, Antti: Muodonmuutos. Kertomus Kemirasta ja Suomesta 1975–2010. Kemira, 2010. ISBN 978-951-97173-6-4.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kemira&oldid=17969099”