Lamiales
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Lamiales | |
|---|---|
 Ahoniittyhumala (Prunella vulgaris) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: |
Lamiales Bromhead |
| Katso myös | |
Lamiales on kasvilahko, johon kuuluu lähes 24000 lajia yli 20 heimossa.[1]
Lamiales-lahkoon kuuluu monia koristekasveja sekä voimakkaasti tuoksuvia yrttejä, kuten minttuja.[2]
Heimot
Lahkoon kuuluu 24 heimoa, 1059 sukua ja noin 23810 lajia[1]. Suomen luonnossa lajeja esiintyy vakituisesti ainakin kuudesta lahkoon kuuluvasta heimosta.
- Acanthaceae – akanttikasvit
- 225–230 sukua ja noin 4000 lajia erityisesti lämpimillä alueilla, kuten Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa
- Bignoniaceae – bignoniakasvit
- 95–120 sukua ja noin 650–800 lajia tropiikissa ja subtropiikissa eteläisellä pallonpuoliskolla
- Byblidaceae
- yksi suku (kihoruohot eli pensaskihokit Byblis) ja 7 lajia Australiassa ja Uudessa-Guineassa
- Calceolariaceae
- 1–4 sukua (nimisuku tohvelikukat Calceolaria) ja 250–300 lajia Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Uudessa-Seelannissa
- Carlemanniaceae
- 2 sukua ja 5 lajia Nepalista Vietnamiin ja Kiinaan ulottuvalla alueella sekä Sumatralla
- Gesneriaceae – gesneriakasvit
- noin 150 sukua ja noin 3500 lajia lähinnä tropiikissa
- Lamiaceae – huulikukkaiskasvit
- 230–240 sukua ja noin 7200 lajia yleismaailmallisesti
- Lentibulariaceae – vesihernekasvit
- 3 sukua ja 330 lajia yleismaailmallisesti, mutta eniten tropiikissa ja lauhkealla vyöhykkeellä
- Linderniaceae – huuliokasvit
- 17 sukua ja noin 255 lajia lähinnä tropiikissa ja lämpimillä alueilla
- Martyniaceae
- 4–5 sukua ja 16 lajia lähinnä Amerikoiden trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla
- Mazaceae – matsukkikasvit
- 3 sukua ja 33 lajia Keski-Aasiasta Uuteen-Seelantiin ulottuvalla alueella, erityisesti Kiinassa
- Oleaceae – oliivipuukasvit[3] eli oliivikasvit eli öljypuukasvit
- noin 24 sukua ja 615 lajia yleismaailmallisesti
- Orobanchaceae – näivekasvit
- noin 100 sukua ja noin 2160 lajia yleismaailmallisesti, erityisesti Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa
- Paulowniaceae – keisaripuukasvit[4]
- 2 sukua ja 8 lajia Itä-Aasiassa
- Pedaliaceae – seesamikasvit
- 14 sukua ja 70 lajia lähinnä Vanhan maailman tropiikissa ja kuivilla alueilla
- Phrymaceae – apinankukkakasvit
- 13 sukua ja noin 190 lajia Amerikoissa, eteläisessä Afrikassa sekä Itä- ja Kaakkois-Aasiasta Uuteen-Seelantiin ulottuvalla alueella, erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Australiassa
- Plantaginaceae – ratamokasvit
- 90–100 sukua ja noin 1900 lajia lähinnä lauhkealla vyöhykkeellä
- Plocospermataceae
- vain yksi laji (Plocosperma buxifolium) Keski-Amerikassa
- Schlegeliaceae
- 4 sukua ja 28 lajia Meksikossa, Karibialla sekä Amerikoiden trooppisilla alueilla
- Scrophulariaceae – syyläjuurikasvit (eli naamakukkaiskasvit)
- 65 sukua ja noin 1800 lajia yleismaailmallisesti kylmimpiä alueita lukuun ottamatta
- vanhasta naamakukkaiskasvien heimosta monien sukujen ja lajien siirtelyn jälkeen muodostunut heimo
- Stilbaceae – neitiökasvit
- noin 10 sukua ja noin 40 lajia Afrikassa, Arabian niemimaalla, Madagaskarilla ja Maskareeneilla
- Tetrachondraceae
- 2 sukua ja 3 lajia Amerikoissa ja Uudessa-Seelannissa
- Thomandersiaceae
- yksi suku (Thomandersia) ja 6 lajia Afrikan keski- ja länsiosissa
- sisällytetty aiemmin akanttikasveihin (Acanthaceae)
- Verbenaceae – verbenakasvit eli rautayrttikasvit
- 31 sukua ja noin 920 lajia lähinnä tropiikissa ja lämpimillä alueilla, erityisesti Etelä-Amerikassa.
Lisäksi lahkoon sijoitetaan yksilajinen suku Peltanthera, jonka heimosijoitus on toistaiseksi epävarma.
Lähteet
- ↑ a b Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (Version 12) mobot.org. 2001 – heinäkuu 2012. Viitattu 10.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Order Lamiales RJ Hodgkiss 2006.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Oliivipuukasvit – Oleaceae Viitattu 10.6.2023.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Keisaripuukasvit – Paulowniaceae Viitattu 10.6.2023.