Ero sivun ”Lehtikulta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
typoja, wikitystä |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Lehtikulta''' on kultalevy, joka on taottu tai valssattu ohueksi, noin 0,0001 mm paksuiseksi. Lehti voi olla myös kullan, hopean ja tinan seosta.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen">Taiteen pikkujättiläinen, s. 375. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X</ref> |
'''Lehtikulta''' on kultalevy, joka on taottu tai valssattu ohueksi, noin 0,0001 mm paksuiseksi. Lehti voi olla myös kullan, hopean ja tinan seosta.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen">Taiteen pikkujättiläinen, s. 375. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X</ref> |
||
Lehtikullalla kultaaminen oli edullisin tapa kullata veistoksia ja arkkitehtuurielementtejä ennen [[elektrolyysi]]n keksimistä. Keskiajalla lehtimetalleja käytettiin puuveistosten ja maalausten pintavärinä. Lehtikultaa on käytetty myös arkkitehtuurissa ja sisustuksessa,<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen" /> pronssiveistosten ja kirkkojen kupolien kultaamisessa. |
Lehtikullalla kultaaminen oli edullisin tapa kullata veistoksia ja arkkitehtuurielementtejä ennen [[elektrolyysi]]n keksimistä. [[Keskiaika|Keskiajalla]] lehtimetalleja käytettiin puuveistosten ja maalausten pintavärinä. Lehtikultaa on käytetty myös arkkitehtuurissa ja sisustuksessa,<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen" /> sekä pronssiveistosten ja kirkkojen kupolien kultaamisessa. [[Veistos]]ten, patsaiden ja [[dekoraatio]]iden kultaamisen ohella kultausta on käytetty keskiaikaisten kirjojen kuvituksissa. Keskiaikaisten maalausten [[pyhimyskehä]]t tai koko tausta olivat usein lehtikultaa etenkin uskonnollisissa maalauksissa. [[Ikoni]]t ovat jatkaneet tätä perinnettä. Lehtikullalla on kullattu yleisesti myös kehyksiä. Samoin muusta metallista kuin kullasta tehtyjä koruja kullataan [[kultadublee]]koruiksi, mutta sitä ei yleensä tehdä lehtikullalla. |
||
Monet nykytaiteilijat ovat suosineet lehtikultaa ja muuta lehtimetallia viime vuosikymmeninä. Suomessa sitä on käytetty erityisen paljon grafiikassa. [[Antti Tanttu]] tunnetaan kankaalle liimatusta puupiirrosvedosistaan, joihin on lisätyy usein lehtikultausta.<ref>[http://www.tampere.fi/sarahilden/nayttely/aiemmat/tanttu.html Sara Hildén -museon tiedote Antti Tantun näyttelystä.] Viitattu 14.8.2009.</ref> [[Harri Leppänen]] on tehnyt kultataustaisia teoksia, samoin [[Teija-Tuulia Ahola]], joka on kullannut myös vanhojen puistopuiden sisustoja<ref>[http://www.tampere.fi/vapriikki/media/kerrostie.html Museokeskus Vapriikin lehdistötiedote Teija-Tuulia Aholan ympäristötaideteoksesta ''Kerrostumia''] Viitattu 14.8.2009.</ref> ja tehnyt installaatioita kullatusta kartonkirullista. Ahola on myös tehnyt Tampereen taidemuseoon seinämaalauksen lehtikullasta.<ref>[http://www.tampereen-taiteilijaseura.fi/ttahola.html Taidekeskus Mältinrannan kuvaus Teija-Tuulia Aholan näyttelystä] Viitattu 14.8.2009.</ref><ref>[http://www.taidelehti.fi/arkisto/taide_5-08/kritiikit_5-08?96_a=comments&96_m=131 Taide-lehden kritiikki Suomen taiteilijain näyttelystä] Viitattu 14.8.2009.</ref> Samoin veistoksissa käytetään lehtikultaa, joka muuttaa myös ready made -esineiden ilmettä oleellisesti. Esimerkiksi virolaisella [[Leonhard Lapin]]illa on runsaan kymmenen ready-made-esineen ''Installaatio'' (2008–2009), jossa hän muuntaa kotimaansa talonpoikaiskulttuurin puuesineitä petsivärin ja lehtikullan avulla yleviksi uusiksi esineiksi.<ref>[http://www.ts.fi/online/kulttuuri/arviot/nayttelyt/66079.html Turun Sanomien kritiikki Lapinin näyttelystä Wäinö Aaltosen museossa.] Viitattu 14.8.2009.</ref> |
|||
Lehtikultaa on käytetty jopa jälkiruokien ja makeisten koristeluun. Esimerkiksi Intiassa lehtikultaa ja lehtihopeaa käytetään häissä pääruokien juhlistamiseen. Myös Japanissa on ollut varsinkin [[talouden hintakupla]]n aikoihin saatavilla lehtikultaa sisältäviä makeisia ja vihreää teetä kultausperinteistään tunnetussa [[Kanazawa]]ssa. Lisäksi [[Gdansk]] on tunnettu kullatuista makeisistaan. Kultaseppä [[Carl Fabergé]]n näyttelyn kunniaksi eräs ravintola valmisti Suomessa lehtikultahippusilla viimeisteltyjä tryffelimakeisia.<ref>[http://huviopas.net/tampere/a_tammer_2.php Fabergén ajan makunautintoja] Viitattu 14.8.2009.</ref> |
Lehtikultaa on käytetty jopa jälkiruokien ja makeisten koristeluun. Esimerkiksi Intiassa lehtikultaa ja lehtihopeaa käytetään häissä pääruokien juhlistamiseen. Myös Japanissa on ollut varsinkin [[talouden hintakupla]]n aikoihin saatavilla lehtikultaa sisältäviä makeisia, ja vihreää teetä kultausperinteistään tunnetussa [[Kanazawa]]ssa. Lisäksi [[Gdansk]] on tunnettu kullatuista makeisistaan. Kultaseppä [[Carl Fabergé]]n näyttelyn kunniaksi eräs ravintola valmisti Suomessa lehtikultahippusilla viimeisteltyjä tryffelimakeisia.<ref>[http://huviopas.net/tampere/a_tammer_2.php Fabergén ajan makunautintoja] Viitattu 14.8.2009.</ref> |
||
==Esimerkkejä lehtikultaamisesta== |
==Esimerkkejä lehtikultaamisesta== |
||
Versio 14. elokuuta 2009 kello 17.45
Lehtikulta on kultalevy, joka on taottu tai valssattu ohueksi, noin 0,0001 mm paksuiseksi. Lehti voi olla myös kullan, hopean ja tinan seosta.[1]
Lehtikullalla kultaaminen oli edullisin tapa kullata veistoksia ja arkkitehtuurielementtejä ennen elektrolyysin keksimistä. Keskiajalla lehtimetalleja käytettiin puuveistosten ja maalausten pintavärinä. Lehtikultaa on käytetty myös arkkitehtuurissa ja sisustuksessa,[1] sekä pronssiveistosten ja kirkkojen kupolien kultaamisessa. Veistosten, patsaiden ja dekoraatioiden kultaamisen ohella kultausta on käytetty keskiaikaisten kirjojen kuvituksissa. Keskiaikaisten maalausten pyhimyskehät tai koko tausta olivat usein lehtikultaa etenkin uskonnollisissa maalauksissa. Ikonit ovat jatkaneet tätä perinnettä. Lehtikullalla on kullattu yleisesti myös kehyksiä. Samoin muusta metallista kuin kullasta tehtyjä koruja kullataan kultadubleekoruiksi, mutta sitä ei yleensä tehdä lehtikullalla.
Monet nykytaiteilijat ovat suosineet lehtikultaa ja muuta lehtimetallia viime vuosikymmeninä. Suomessa sitä on käytetty erityisen paljon grafiikassa. Antti Tanttu tunnetaan kankaalle liimatusta puupiirrosvedosistaan, joihin on lisätyy usein lehtikultausta.[2] Harri Leppänen on tehnyt kultataustaisia teoksia, samoin Teija-Tuulia Ahola, joka on kullannut myös vanhojen puistopuiden sisustoja[3] ja tehnyt installaatioita kullatusta kartonkirullista. Ahola on myös tehnyt Tampereen taidemuseoon seinämaalauksen lehtikullasta.[4][5] Samoin veistoksissa käytetään lehtikultaa, joka muuttaa myös ready made -esineiden ilmettä oleellisesti. Esimerkiksi virolaisella Leonhard Lapinilla on runsaan kymmenen ready-made-esineen Installaatio (2008–2009), jossa hän muuntaa kotimaansa talonpoikaiskulttuurin puuesineitä petsivärin ja lehtikullan avulla yleviksi uusiksi esineiksi.[6]
Lehtikultaa on käytetty jopa jälkiruokien ja makeisten koristeluun. Esimerkiksi Intiassa lehtikultaa ja lehtihopeaa käytetään häissä pääruokien juhlistamiseen. Myös Japanissa on ollut varsinkin talouden hintakuplan aikoihin saatavilla lehtikultaa sisältäviä makeisia, ja vihreää teetä kultausperinteistään tunnetussa Kanazawassa. Lisäksi Gdansk on tunnettu kullatuista makeisistaan. Kultaseppä Carl Fabergén näyttelyn kunniaksi eräs ravintola valmisti Suomessa lehtikultahippusilla viimeisteltyjä tryffelimakeisia.[7]
Esimerkkejä lehtikultaamisesta
-
22 karaatin lehtikultalevyä kiinnitetään häränkarvasiveltimellä.
-
Kultausta viimeistellään hiertämällä.
-
Arkkienkelin katedraali Moskovan Kremlissä kullattuine kupoleineen.
-
Lehtikullalla päällystetty kehtys valmiina hiertimellä kiillotettavaksi.
Lähteet
- ↑ a b Taiteen pikkujättiläinen, s. 375. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
- ↑ Sara Hildén -museon tiedote Antti Tantun näyttelystä. Viitattu 14.8.2009.
- ↑ Museokeskus Vapriikin lehdistötiedote Teija-Tuulia Aholan ympäristötaideteoksesta Kerrostumia Viitattu 14.8.2009.
- ↑ Taidekeskus Mältinrannan kuvaus Teija-Tuulia Aholan näyttelystä Viitattu 14.8.2009.
- ↑ Taide-lehden kritiikki Suomen taiteilijain näyttelystä Viitattu 14.8.2009.
- ↑ Turun Sanomien kritiikki Lapinin näyttelystä Wäinö Aaltosen museossa. Viitattu 14.8.2009.
- ↑ Fabergén ajan makunautintoja Viitattu 14.8.2009.
Aiheesta muualla
