Ero sivun ”Lehtikulta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Lehtikullalla kultaaminen oli edullisin tapa kullata veistoksia ja arkkitehtuurielementtejä ennen [[elektrolyysi]]n keksimistä. Keskiajalla lehtimetalleja käytettiin puuveistosten ja maalausten pintavärinä. Lehtikultaa on käytetty myös arkkitehtuurissa ja sisustuksessa,<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen" /> pronssiveistosten ja kirkkojen kupolien kultaamisessa. Veistosten, patsaiden ja koristeiden kultaamisen ohella kultausta on käytetty keskiaikaisten kirjojen kuvituksissa. Keskiaikaisten maalausten pyhimyskehät tai koko tausta olivat usein lehtikultaa etenkin uskonnollisissa maalauksissa. [[Ikoni]]t ovat jatkaneet tätä perinnettä. Lehtikulllalla on kullattu yleisesti myös kehyksiä. Samoin muusta metallista kuin kullasta tehtyjä koruja kullataan [[kultadublee]]koruiksi, mutta sitä ei tehdä lehtikullalla. |
Lehtikullalla kultaaminen oli edullisin tapa kullata veistoksia ja arkkitehtuurielementtejä ennen [[elektrolyysi]]n keksimistä. Keskiajalla lehtimetalleja käytettiin puuveistosten ja maalausten pintavärinä. Lehtikultaa on käytetty myös arkkitehtuurissa ja sisustuksessa,<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen" /> pronssiveistosten ja kirkkojen kupolien kultaamisessa. Veistosten, patsaiden ja koristeiden kultaamisen ohella kultausta on käytetty keskiaikaisten kirjojen kuvituksissa. Keskiaikaisten maalausten pyhimyskehät tai koko tausta olivat usein lehtikultaa etenkin uskonnollisissa maalauksissa. [[Ikoni]]t ovat jatkaneet tätä perinnettä. Lehtikulllalla on kullattu yleisesti myös kehyksiä. Samoin muusta metallista kuin kullasta tehtyjä koruja kullataan [[kultadublee]]koruiksi, mutta sitä ei tehdä lehtikullalla. |
||
Myös |
Myös nykytaiteilijat ovat suosineet lehtikultaa ja muuta lehtimetallia viime vuosikymmeninä. Suomessa sitä on käytetty erityisen paljon grafiikassa. [[Antti Tanttu]] tunnetaan kankaalle liimatusta puupiirrosvedosistaan, joihin on lisätyy usein lehtikultausta.<ref>[http://www.tampere.fi/sarahilden/nayttely/aiemmat/tanttu.html SAra Hildén -museon tiedote Antti Tantun näyttelystä.] Viitattu 14.8.2009.</ref> [[Harri Leppänen]] on tehnyt kultataustaisia teoksia, samoin [[Teija-Tuulia Ahola]], joka on kullannut myös vanhojen puistopuiden sisustoja<ref>[http://www.tampere.fi/vapriikki/media/kerrostie.html Museokeskus Vapriikin lehdistötiedote Teija-Tuulia Aholan ympäristötaideteoksesta ''Kerrostumia''] Viitattu 14.8.2009.</ref> ja tehnyt installaatioita kullatusta kartonkirullista. Ahola on myös tehnyt Tampereen taidemuseoon seinämaalauksen lehtikullasta.<ref>[http://www.tampereen-taiteilijaseura.fi/ttahola.html Taidekeskus Mältinrannan kuvaus Teija-Tuulia Aholan näyttelystä] Viitattu 14.8.2009.</ref><ref>[http://www.taidelehti.fi/arkisto/taide_5-08/kritiikit_5-08?96_a=comments&96_m=131 Taide-lehden kritiikki Suomen taiteilijain näyttelystä] Viitattu 14.8.2009.</ref> Samoin veistoksissa käytetään lehtikultaa, joka muuttaa myös ready made -esineiden ilmettä oleellisesti. Esimerkiksi virolaisella [[Leonhard Lapin]]illa on runsaan kymmenen ready-made-esineen ''Installaatio'' (2008–2009), jossa hän muuntaa kotimaansa talonpoikaiskulttuurin puuesineitä petsivärin ja lehtikullan avulla yleviksi uudiksi esineiksi.<ref>[http://www.ts.fi/online/kulttuuri/arviot/nayttelyt/66079.html] Viitattu 14.8.2009.</ref> |
||
Lehtikultaa on käytetty jopa jälkiruokien ja makeisten koristeluun. Esimerkiksi Intiassa lehtikultaa ja lehtihopeaa käytetään häissä pääruokien juhlistamiseen. Myös Japanissa on saatavilla lehtikultaa sisältävää vihreää teetä ja makeisia, myös Gdansk on tunnettu kullatuista makeisista. |
Lehtikultaa on käytetty jopa jälkiruokien ja makeisten koristeluun. Esimerkiksi Intiassa lehtikultaa ja lehtihopeaa käytetään häissä pääruokien juhlistamiseen. Myös Japanissa on saatavilla lehtikultaa sisältävää vihreää teetä ja makeisia, myös Gdansk on tunnettu kullatuista makeisista. |
||
Versio 14. elokuuta 2009 kello 17.21
Lehtikulta on kultalevy, joka on taottu tai valssattu ohueksi, noin 0,0001 mm paksuiseksi. Lehti voi olla myös kullan, hopean ja tinan seosta.[1]
Lehtikullalla kultaaminen oli edullisin tapa kullata veistoksia ja arkkitehtuurielementtejä ennen elektrolyysin keksimistä. Keskiajalla lehtimetalleja käytettiin puuveistosten ja maalausten pintavärinä. Lehtikultaa on käytetty myös arkkitehtuurissa ja sisustuksessa,[1] pronssiveistosten ja kirkkojen kupolien kultaamisessa. Veistosten, patsaiden ja koristeiden kultaamisen ohella kultausta on käytetty keskiaikaisten kirjojen kuvituksissa. Keskiaikaisten maalausten pyhimyskehät tai koko tausta olivat usein lehtikultaa etenkin uskonnollisissa maalauksissa. Ikonit ovat jatkaneet tätä perinnettä. Lehtikulllalla on kullattu yleisesti myös kehyksiä. Samoin muusta metallista kuin kullasta tehtyjä koruja kullataan kultadubleekoruiksi, mutta sitä ei tehdä lehtikullalla.
Myös nykytaiteilijat ovat suosineet lehtikultaa ja muuta lehtimetallia viime vuosikymmeninä. Suomessa sitä on käytetty erityisen paljon grafiikassa. Antti Tanttu tunnetaan kankaalle liimatusta puupiirrosvedosistaan, joihin on lisätyy usein lehtikultausta.[2] Harri Leppänen on tehnyt kultataustaisia teoksia, samoin Teija-Tuulia Ahola, joka on kullannut myös vanhojen puistopuiden sisustoja[3] ja tehnyt installaatioita kullatusta kartonkirullista. Ahola on myös tehnyt Tampereen taidemuseoon seinämaalauksen lehtikullasta.[4][5] Samoin veistoksissa käytetään lehtikultaa, joka muuttaa myös ready made -esineiden ilmettä oleellisesti. Esimerkiksi virolaisella Leonhard Lapinilla on runsaan kymmenen ready-made-esineen Installaatio (2008–2009), jossa hän muuntaa kotimaansa talonpoikaiskulttuurin puuesineitä petsivärin ja lehtikullan avulla yleviksi uudiksi esineiksi.[6]
Lehtikultaa on käytetty jopa jälkiruokien ja makeisten koristeluun. Esimerkiksi Intiassa lehtikultaa ja lehtihopeaa käytetään häissä pääruokien juhlistamiseen. Myös Japanissa on saatavilla lehtikultaa sisältävää vihreää teetä ja makeisia, myös Gdansk on tunnettu kullatuista makeisista.
Esimerkkejä lehtikultaamisesta
-
22 karaatin lehtikultalevyä kiinnitetään häränkarvasiveltimellä.
-
Kultausta viimeistellään hiertämällä.
-
Arkkienkelin katedraali Moskovan Kremlissä kullattuine kupoleineen.
-
Lehtikullalla päällystetty kehtys valmiina hiertimellä kiillotettavaksi.
Lähteet
- ↑ a b Taiteen pikkujättiläinen, s. 375. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
- ↑ SAra Hildén -museon tiedote Antti Tantun näyttelystä. Viitattu 14.8.2009.
- ↑ Museokeskus Vapriikin lehdistötiedote Teija-Tuulia Aholan ympäristötaideteoksesta Kerrostumia Viitattu 14.8.2009.
- ↑ Taidekeskus Mältinrannan kuvaus Teija-Tuulia Aholan näyttelystä Viitattu 14.8.2009.
- ↑ Taide-lehden kritiikki Suomen taiteilijain näyttelystä Viitattu 14.8.2009.
- ↑ [1] Viitattu 14.8.2009.
