Ero sivun ”Hauho” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
 
(9 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 27: Rivi 27:


==Asutus==
==Asutus==
[[Tiedosto:Hahkialan kartano.jpg|pienoiskuva|Hahkialan kartano]]
[[Tiedosto:Hahkialan kartano Hämeenlinnassa.jpg|pienoiskuva|Hahkialan kartano.]]
Hauhon asutus on ryhmittynyt vesistöjä ympäröiville savi- ja hiesumaille. Kunnan väestökeskittymät ovat kirkonkylä, Eteläinen ja [[Alvettula]]. Hauholla on useita [[kartano]]ita, joita ovat esimerkiksi [[Hahkialan kartano|Hahkiala]], Hovinkartano ja Kyttälä. Hahkialan kartanon on vuodesta 1651 lähtien omistanut [[Ranska]]sta kotoisin oleva [[Charpentier]]'n suku. Hovinkartano on kuulunut aikoinaan muun muassa [[Gripenberg]]in ja [[Furuhjelm]]in suvuille. Piispa [[Martti Skytte]]n kerrotaan olleen kotoisin Kyttälän kartanosta.
Hauhon asutus on ryhmittynyt vesistöjä ympäröiville savi- ja hiesumaille. Kunnan väestökeskittymät ovat kirkonkylä, Eteläinen ja [[Alvettula]]. Hauholla on useita [[kartano]]ita, joita ovat esimerkiksi [[Hahkialan kartano|Hahkiala]], [[Hovinkartano]], Kyttälä ja [[Wuolteen kartano|Wuolteen]] kartano. Hahkialan kartanon omisti vuodesta 1651 [[Ranska]]sta kotoisin oleva [[Charpentier]]'n suku ja nykyään kartano on [[Fazer (suku)|Fazer]]-suvun omistuksessa. Hovinkartano on kuulunut aikoinaan muun muassa [[Gripenberg]]in ja [[Furuhjelm]]in suvuille. Wuolteen kartano kuuluu [[Aminoff (suku)|Aminoff]]-suvulle. Piispa [[Martti Skytte]]n kerrotaan olleen kotoisin Kyttälän kartanosta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/kartanon-herra-olet-sina/f782902a-2729-307c-bd68-e6955338e2e7|nimeke=Kartanon herra olet sinä|tekijä=Pekka Lähteenmäki|julkaisu=Talouselämä|ajankohta=2010-12-09|viitattu=2024-05-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/5212437|nimeke=Wuolteen kartano sai aatelissukuisen omistajan, joka haluaa laittaa paikkaa pikkuhiljaa parempaan kuntoon|julkaisu=Hämeen Sanomat|ajankohta=2018-07-12|viitattu=2024-04-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


==Liikenne==
==Liikenne==
Rivi 34: Rivi 34:


===Etäisyyksiä Hauholta===
===Etäisyyksiä Hauholta===
* [[Helsinki]] 135&nbsp;km
* {{Helsingin vaakuna}} [[Helsinki]] 135&nbsp;km
* [[Hämeenlinna]] 34&nbsp;km
* {{Hämeenlinnan vaakuna}} [[Hämeenlinna]] 34&nbsp;km
* [[Lahti]] 66&nbsp;km
* {{Lahden vaakuna}} [[Lahti]] 66&nbsp;km
* [[Tampere]] 62&nbsp;km
* {{Tampereen vaakuna}} [[Tampere]] 62&nbsp;km
* [[Turku]] 175&nbsp;km
* {{Turun vaakuna}} [[Turku]] 175&nbsp;km


==Historiaa==
==Historiaa==
Rivi 50: Rivi 50:


Suomen sisällissodan loppuvaiheessa 28. huhtikuuta 1918 käytiin [[Hauhon taistelu]].
Suomen sisällissodan loppuvaiheessa 28. huhtikuuta 1918 käytiin [[Hauhon taistelu]].
[[Tiedosto:Hauho church 1 AB.jpg|pienoiskuva|Hauhon kirkko. ]]

Hauholle asutettiin [[jatkosota|jatkosodan]] jälkeen [[Kivennapa|Kivennavan]] siirtoväkeä.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 127. Helsinki: Otava, 1950.</ref> Kuntaliitos [[Hämeenlinna]]an tapahtui vuoden 2009 alusta.
Hauholle asutettiin [[jatkosota|jatkosodan]] jälkeen [[Kivennapa|Kivennavan]] siirtoväkeä.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 127. Helsinki: Otava, 1950.</ref> Kuntaliitos [[Hämeenlinna]]an tapahtui vuoden 2009 alusta.


Rivi 62: Rivi 62:


==Luonnonmaantiedettä==
==Luonnonmaantiedettä==
[[Tiedosto:Hauhon wanha raitti, Hämeenlinna (50382267932).jpg|pienoiskuva|225x225px|Hauhan wanha raitti Hauhonselän rannalla. ]]
[[Tiedosto:Alvettula river bridge 9 view.jpg|thumb|225px|Alvettulanjoki Hauholla.]]
Hauhon maisemissa vuorottelevat rikkonaiset [[vesistö]]alueet ja niiden väliset loivapiirteiset viljelyalueet. Huomattavimmat [[järvi|järvet]] ovat [[Iso Roinevesi]] (suurin syvyys 73 metriä), Pyhäjärvi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä, jotka kuuluvat [[Kokemäenjoen vesistö]]n Hauhon reittiin. Miltei kaikkien suurien järvien korkeus merenpinnasta on 84 metriä. Maasto vesireitin ympärillä koostuu [[moreeni]]selänteistä ja [[harju]]jaksosta. Muutamat [[mäki|mäet]] kohoavat yli 150 metriin merenpinnasta. Järvien rannoilla ja [[laakso]]issa on [[savi|savea]] ja [[hiesu]]a, kunnan eteläosassa myös [[turve]]maita.<ref name="tarmio">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 280–286. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.</ref>
Hauhon maisemissa vuorottelevat rikkonaiset [[vesistö]]alueet ja niiden väliset loivapiirteiset viljelyalueet. Huomattavimmat [[järvi|järvet]] ovat [[Iso Roinevesi]] (suurin syvyys 73 metriä), Pyhäjärvi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä, jotka kuuluvat [[Kokemäenjoen vesistö]]n Hauhon reittiin. Miltei kaikkien suurien järvien korkeus merenpinnasta on 84 metriä. Maasto vesireitin ympärillä koostuu [[moreeni]]selänteistä ja [[harju]]jaksosta. Muutamat [[mäki|mäet]] kohoavat yli 150 metriin merenpinnasta. Järvien rannoilla ja [[laakso]]issa on [[savi|savea]] ja [[hiesu]]a, kunnan eteläosassa myös [[turve]]maita.<ref name="tarmio">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 280–286. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.</ref>


Rivi 105: Rivi 105:
==Nähtävyyksiä==
==Nähtävyyksiä==
* [[Alvettulan silta|Alvettulan museosilta]]
* [[Alvettulan silta|Alvettulan museosilta]]
* [[J. R. Danielson-Kalmari]]n muistolaatta <ref name="Nimetön-rDU8-1">Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 270, [[WSOY]], Instituto Geografico Agostini, Novara, [[Igda]], 1985, ISBN 951-0-12598-9</ref>
* [[J. R. Danielson-Kalmari]]n muistolaatta <ref name="Nimetön-rDU8-1">Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 270, [[WSOY]], Instituto Geografico Agostini, Novara, [[Igda]], 1985, ISBN 951-0-12598-9</ref>
* [[Hauhon kirkonkylä]] <ref name="Nimetön-rDU8-2">Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 269, [[WSOY]], Instituto Geografico Agostini, Novara, [[Igda]], 1985, ISBN 951-0-12598-9</ref>
* [[Hauhon kirkonkylä]] <ref name="Nimetön-rDU8-2">Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 269, [[WSOY]], Instituto Geografico Agostini, Novara, [[Igda]], 1985, ISBN 951-0-12598-9</ref>
* [[Hauhon kirkko]] on [[harmaakivikirkko]] 1500-luvun alusta
* [[Hauhon kirkko]] on [[harmaakivikirkko]] 1500-luvun alusta
* Hyypiön linnavuori
* Hyypiön linnavuori
Rivi 129: Rivi 129:


==Tunnettuja hauholaisia==
==Tunnettuja hauholaisia==
* Antti Aminoff, yrittäjä, Wuolteen kartanon omistaja<ref name=":0" />
⚫
* [[Axel Fredrik Charpentier]], oikeuskansleri 1918–1928
* [[Otto Wilhelm von Ammondt]], kenraaliluutnantti
⚫
* [[Axel Fredrik Charpentier]], Suomen oikeuskansleri
* [[Gustaf Robert Alfred Charpentier]], senaattori, pankinjohtaja
* [[Robert Charpentier (everstiluutnantti)|Robert Charpentier]], everstiluutnantti
* [[Daniel Erik Bosin]], valtiopäivämies
* [[J. R. Danielson-Kalmari]], poliitikko ja valtioneuvos
* [[J. R. Danielson-Kalmari]], poliitikko ja valtioneuvos
* [[Essi Eerola]], taloustieteilijä
* Karl Fazer, agrologi, Hahkialan kartanon omistaja<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/oma-kartano-olla-pitaa/65252003-8fe6-3a92-a8d8-027dbbc8a2b4|nimeke=Oma kartano olla pitää|tekijä=Esko Rantanen|julkaisu=Talouselämä|ajankohta=2003-06-25|viitattu=2024-04-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
* [[August Leonard Furuhjelm]], kirjailija, opettaja
* [[Johan Emil Furuhjelm]], metsänhoitaja, opettaja, valtiopäivämies
* [[Kristian Alfred Grahn]], juristi, pormestari, valtiopäivämies
* [[Markku Heikkilä]], kirjailija, toimittaja
* [[Mikko Iisakkila]], agronomi ja pankinjohtaja, maanviljelysneuvos
* [[Mikko Iisakkila]], agronomi ja pankinjohtaja, maanviljelysneuvos
* [[Antti Kaivola]], metsänhoitaja, virkamies ja järjestövaikuttaja, metsäneuvos
* [[Antti Kaivola]], metsänhoitaja, virkamies ja järjestövaikuttaja, metsäneuvos
* [[Kirsti Karhi]], näyttelijä
* [[Jari Koskinen]], kansanedustaja
* [[Jari Koskinen]], kansanedustaja
* [[Ere Kolu]] (Kustaa Liukonen), aktivisti ja kirjailija
* [[Ere Kolu]] (Kustaa Liukonen), aktivisti ja kirjailija
* [[Johan Fredrik Oskar von Kræmer|Johan Fredrik Oskar von Kraemer,]] amiraali
* [[Pentti Lindegren]], jääkiekkoilija ja jääkiekkoselostaja
* [[Pentti Lindegren]], jääkiekkoilija ja jääkiekkoselostaja
* [[Heikki Numminen]], teollisuusneuvos
* [[Wilhelm Palmroth]], pankinjohtaja
* [[Jukka Rangell]], poliitikko ja pankinjohtaja
* [[Jukka Rangell]], poliitikko ja pankinjohtaja
* [[Mirja Salkinoja-Salonen|Mirka Salkinoja-Salonen]], akatemiprofessori
* [[Adolf Fredrik Sirén]], lääninrovasti, valtiopäivämies
* [[Allan Schulman]], arkkitehti ja kulttuurivaikuttaja
* [[Allan Schulman]], arkkitehti ja kulttuurivaikuttaja
* [[Karl Leonard Schulman]], valtiopäivämies
* [[Martti Skytte]], piispa
* [[Martti Skytte]], piispa
* [[Elina Sorainen]], keraamikko
* [[Ex Tuuttiz|Aaro Teikari]], muusikko (''Ex Tuuttiz'')
* [[Ex Tuuttiz|Aaro Teikari]], muusikko (''Ex Tuuttiz'')
* [[Taija Tuominen]], kirjailija
* [[Taija Tuominen]], kirjailija
* [[Veli Valpola|Veli Valpola (ent. Wahlroos)]], tohtori, dosentti
* [[Veikko Vehnämäki]], kauppaneuvos
* [[Veikko Vehnämäki]], kauppaneuvos
* [[Ivar Wallenius]], teologi, kirkkoherra
* [[Juho Wuolijoki]], valtiopäivämies
* [[Juho Wuolijoki]], valtiopäivämies
* [[Sulo Wuolijoki]], poliitikko
* [[Sulo Wuolijoki]], poliitikko

Nykyinen versio 16. heinäkuuta 2024 kello 09.11

Hauho
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Hämeenlinna

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°10′20″N, 024°33′45″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Kuntanumero 083
Hallinnollinen keskus Hauhon kirkonkylä
Perustettu 1868
Liitetty 2009
– liitoskunnat Hämeenlinna
Kalvola
Lammi
Renko
Tuulos
Hauho
– syntynyt kunta Hämeenlinna
Pinta-ala 443,37 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 354,53 km²
– sisävesi 88,84 km²
Väkiluku 3 934  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 11,1 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 16,3 %
– 15–64-v. 59,8 %
– yli 64-v. 23,9 %

Hauho on entinen Suomen kunta ja vuonna 2009 tehdyn kuntaliitoksen jälkeen osa Hämeenlinnaa. Ennen lakkauttamistaan kunta sijaitsi hallinnollisesti Kanta-Hämeen maakunnassa ja Etelä-Suomen läänissä. Hauhon naapurikunnat olivat Hattula, Hämeenlinna, Lammi, Luopioinen, Pälkäne ja Tuulos. Entisiä naapurikuntia olivat Hattulaan vuonna 1971 liitetty Tyrväntö ja Hämeenlinnaan vuonna 1967 liitetty Vanaja.

Kunnassa oli ennen sen lakkauttamista 3 934 asukasta,[2] ja kunnan pinta-ala oli 443,37 km², josta 88,84 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 11,1 asukasta/km².

Hauholla on ollut vuodesta 1995 Suomen väestöllinen keskipiste, Weberin piste, joka siirtyy joka vuosi noin kilometrin etelään. Vuonna 2021 keskipiste sijaitsi Keson kylässä.[4]

Asutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hahkialan kartano.

Hauhon asutus on ryhmittynyt vesistöjä ympäröiville savi- ja hiesumaille. Kunnan väestökeskittymät ovat kirkonkylä, Eteläinen ja Alvettula. Hauholla on useita kartanoita, joita ovat esimerkiksi Hahkiala, Hovinkartano, Kyttälä ja Wuolteen kartano. Hahkialan kartanon omisti vuodesta 1651 Ranskasta kotoisin oleva Charpentier'n suku ja nykyään kartano on Fazer-suvun omistuksessa. Hovinkartano on kuulunut aikoinaan muun muassa Gripenbergin ja Furuhjelmin suvuille. Wuolteen kartano kuuluu Aminoff-suvulle. Piispa Martti Skytten kerrotaan olleen kotoisin Kyttälän kartanosta.[5][6]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauhon poikki kulkevat Tampereen ja Lahden välinen valtatie 12 sekä valtatie 10:n Hämeenlinnasta itään oleva osuus. Lisäksi Hauhon länsiosassa kulkee Hämeenlinnan ja Pälkäneen välinen kantatie 57, joka oli 1960-luvulle saakka osa valtatie 3:a. Valta- ja kantateiden lisäksi Hauholta lähtevät seututiet Valkeakoskelle ja Luopioisiin. Lähin rautatieasema on Riihimäki–Tampere-radalla Hattulan Parolassa.

Etäisyyksiä Hauholta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauholla on ollut asutusta jo kivikaudella, mistä todistavat asuinpaikkalöydöt Eteläisissä ja Perkiössä. Alueen nykyinen asutus periytyy rautakaudelta 500-luvun tienoilta. Rautakautisia kalmistoja on muun muassa Ilmoilassa ja Alvettulassa. Hauhon alueella on myös vanhoja uhrikiviä ja Hyypiövuoren muinaislinna. Jo 1400-luvulla mainitaan useimpien Hauhon nykyisten kylien nimet.[7]

Luopioinen ja Tuulos erosivat Hauhosta itsenäisiksi seurakunniksi vuoden 1880 tienoilla.[7]

Hauholaisilla talollisilla oli keskiajan lopulla erämaaomistuksia kaukana nykyisen Keski-Suomen alueilla Kivijärven, Viitasaaren, Laukaan ja Karstulan seuduilla. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti erämaaomistukset 1500-luvun puolivälissä.[8]

Elämästä Hauholla on säilynyt ylioppilas Eric Gustaf Ehrströmin matkapäiväkirja kesältä 1811, jolloin hän oli majoittuneena Hauhon pappilaan. Tuolloin kirkkokansa kulki kirkolle veneillä, sekä suurilla 12–13-airoisilla että pienemmillä. Ehrström ihmetteli, miksi nuoria poikia ja tyttöjä oli laitettu kirkonmenojen ajaksi jalkapuuhun. Selitykseksi annettiin, että he olivat juhannuspäivänä saarnan aikana viskelleet toisilleen kukkia.[9] Hauho oli aikanaan tunnettu kunnassa harjoitetusta hevoskärryjen ja -rattaiden valmistuksesta.[7]

Suomen sisällissodan loppuvaiheessa 28. huhtikuuta 1918 käytiin Hauhon taistelu.

Hauhon kirkko.

Hauholle asutettiin jatkosodan jälkeen Kivennavan siirtoväkeä.[10] Kuntaliitos Hämeenlinnaan tapahtui vuoden 2009 alusta.

Paavin panna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat historialliset merkinnät Hauhosta ovat vuodelta 1329, jolloin kuningas Maunu Eerikinpoika määräsi kultakin suvulta maksettavan neljän turkisnahan kirkollisveron takavarikkoon, minkä johdosta paavi julisti hauholaiset pannaan maksamattoman veron tähden. Riita koski silloin Suomen piispalle Pentille maksettavaa palkkaa. Tästä tapauksesta muistuttavat Hauhon vaakunan neljä oravaa.

Pannan vuoksi alttarit ja kaikki pyhät kuvat peitettiin suru­vaipoin. Messu luettiin hiljaisuudessa tai ei ollenkaan, sillä pappi saattoi lukea vain kirkon ovelta muutamia sanoja syntejään katuville kansalaisille. Lapsia ei kastettu, eikä ruumiita siunattu pyhään maahan. Poikkeuksen tekivät papit ja kerjäläiset sekä kahta vuotta nuoremmat lapset. Avio­puolisot vihittiin liittoon hautausmaalla. Asukkaita oli kielletty ajamasta partaansa ja leikkaamasta tukkaansa. Toisiaan ei myöskään saanut tervehtiä.[11] Hauholaiset taipuivat lopulta ja piispa sai taas veronsa, sillä elämä oli kirkollisessa mielessä pannan aikana kurjaa.

Seurakunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauhon seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan ja siitä on erotettu Luopioinen ja Tuulos; edellinen vuonna 1880 ja jälkimmäinen vuonna 1882. [12]

Luonnonmaantiedettä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hauhan wanha raitti Hauhonselän rannalla.

Hauhon maisemissa vuorottelevat rikkonaiset vesistöalueet ja niiden väliset loivapiirteiset viljelyalueet. Huomattavimmat järvet ovat Iso Roinevesi (suurin syvyys 73 metriä), Pyhäjärvi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä, jotka kuuluvat Kokemäenjoen vesistön Hauhon reittiin. Miltei kaikkien suurien järvien korkeus merenpinnasta on 84 metriä. Maasto vesireitin ympärillä koostuu moreeniselänteistä ja harjujaksosta. Muutamat mäet kohoavat yli 150 metriin merenpinnasta. Järvien rannoilla ja laaksoissa on savea ja hiesua, kunnan eteläosassa myös turvemaita.[8]

Hauhon korkein maastonkohta on Mustilan ja Sappeen välisen Isomäen huipulla (171 m mpy.). Ilmoilanselän länsipuolella sijaitseva Vermasvuori (152 m mpy.) on ollut tunnettu näköalapaikka. Harjumuodostumista huomattavin on kirkonkylän kautta kaakosta luoteeseen kulkeva harjujakso, joka muodostaa kuitenkin vain harvoja selväpiirteisiä selänteitä. Toinen suurehko harjumuodostuma, Palssarinkangas, sijaitsee Hauhonselän lounaispuolella Hattulan rajalla.[8]

Hauhon Kokkilassa sijaitsee Särkemäjärvi, josta vedet virtaavat harjumaastossa maan sisässä Kirriseen. Paikka, jossa vesi purkautuu on sulana koko talven. Akkijärveen laskevat myös seitsemän muun pienemmän järven ja lammen joet. Tarina kertoo, että tyynellä säällä kun panee korvansa harjulla maata vasten voi kuulla veden solinan.[13]

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauho on perinteisesti ollut maa- ja metsätalouspitäjä, ja näillä elinkeinoilla onkin edelleen suuri merkitys (23 % työpaikoista). Palvelujen osuus on 57 % ja jalostustoiminnan 17 % työpaikoista. Nykyisin Hauho on myös matkailupitäjä ja vapaa-ajan asuntoja on paljon järvien runsauden ansiosta.

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruskoulun ala-asteet sijaitsevat Alvettulassa ja Eteläisessä; lisäksi Hauholla on peruskoulun yläaste. Vuonna 2007 kirkonkylän ja Hankalan ala-asteet lopettivat toimintansa ja niiden opetus siirtyi Hauhon kirkonkylän koulukeskukseen, jossa on luokat 1–9.

Kunnanjohtajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunnanjohtaja Virkakausi Syntymävuosi Virkakauden päättymisen syy
Pentti Maaranen 1966−marraskuu 1998 Jäi eläkkeelle.[14]
Hans Olander 1998−2001 s. 1955
Hannele Nurmi 2002−17.8.2005 s. 1954 tai 1955 Irtisanoutui, koska ei saanut vuorotteluvapaata.[15]
Juho Ainasoja 28.11.2005−31.12.2008 s. 1952 Virka päättyi, koska Hauho liittyi Hämeenlinnaan.

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1918 sodan hautapaikat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Alvettula: punaisten hauta
  • Hauhontaan Haaviston haka: lähes 30 teloitetun hauta
  • Eteläisten kylän Järvenpään haka: kahden teloitetun hauta
  • Eteläisten kylän Lehtosen palsta: saksalaisten ampuman viiden työläisen hauta
  • Lehdesmäen Kantoniitty: kuuden hauholaisen työläisen hauta
  • Mustilan kangas: noin 40 teloitetun työläisnaisen hauta, suurin osa oli valkeakoskelaisia
  • Lehdesmäen Hiedankorpi: ammutun punakaartilaisen hauta
  • Hauhon kirkonkylän Vihniönmäki: valkoisten teloittamien 75 miehen ja naisen hauta
  • Metsäkulman Toramäki: viiden teloitetun hauta
  • Metsänkulman Salosen haka: valkoisten ampuman Karl Sharmanin hauta[18]

Tunnettuja hauholaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakuna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauhon vaakunan suunnitteli Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1951.[20]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hakkala
  • Hankala
  • Hauhontausta
  • Heinäkangas
  • Hyvikkälä
  • Hyömäki
  • Ilmoila
  • Joki (Jokioinen)
  • Juntula
  • Kalaila
  • Keso
  • Kirkonkylä
  • Kokkala
  • Kokkila
  • Kukkola
  • Kyttälä
  • Lautsia
  • Lehdesmäki
  • Lehtelä
  • Matkantaka
  • Miehoila
  • Mustila
  • Okerla
  • Pappila
  • Porras
  • Porsoo
  • Rukkoila
  • Saha
  • Sappee
  • Sotjala
  • Vitsiälä
  • Vuolijoki

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hauhon pitäjäruokia ovat 1980-luvulta alkaen olleet kaljavellin tapainen sahtikeitto sekä pepsakka eli uunissa kypsennetty puolukka-ruispuuro.[21]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Weberin pisteet vuodesta 1985 alkaen Paikkatietoikkuna. Viitattu 16.12.2022.
  5. ↑ Pekka Lähteenmäki: Kartanon herra olet sinä Talouselämä. 9.12.2010. Viitattu 30.5.2024.
  6. ↑ a b Wuolteen kartano sai aatelissukuisen omistajan, joka haluaa laittaa paikkaa pikkuhiljaa parempaan kuntoon Hämeen Sanomat. 12.7.2018. Viitattu 3.4.2024.
  7. ↑ a b c Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 280–286. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  8. ↑ a b c Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 280–286. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  9. ↑ Eric Gustaf Ehrström: Hämeen sydänmailla : matkapäiväkirja 1811, s. 11, 30, 35, 36, 38. Suomentanut Maija Hirvonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-792-6.
  10. ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
  11. ↑ Hauhon muistojulkaisu, kertomus Hauhon seurakunnan vaiheista, W. Palmroth, Hämeenlinna 1929, Arvi Karisto Oy Kirjapaino.
  12. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 3. Helsinki: Otava, 1962.
  13. ↑ Y Koskimies: Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen Historia I (s. 15)
  14. ↑ Hauholle haetaan uutta kunnanjohtajaa Helsingin Sanomat. 31.3.1998. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 11.8.2017.
  15. ↑ Hauhon kunnanjohtaja irtisanoutui Hämeen Sanomat. 15.6.2005. Hämeen Sanomat Oy (Aina Group -konserni). Arkistoitu 11.8.2017. Viitattu 11.8.2017.
  16. ↑ a b Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 270, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  17. ↑ a b Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 269, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  18. ↑ Kuoleman Kentiltä. Muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta. Hämeenlinna: Hämeen Eteläinen Sos. Dem. Piiritoimikunta, 1924.
  19. ↑ Esko Rantanen: Oma kartano olla pitää Talouselämä. 25.6.2003. Viitattu 3.4.2024.
  20. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 157. Otava 1979, Helsinki.
  21. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 66. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hauhon kylät
Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hauho&oldid=22514340”