Ero sivun ”Herbert Henry Asquith” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
RibotBOT (keskustelu | muokkaukset)
31 363 muokkausta
p Botti muokkasi: cs:Herbert Henry Asquith
p kh, w, selv., luokka
 
(34 välissä olevaa versiota 23 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Valtionjohto
⚫
[[Kuva:Herbert Henry Asquith.jpg|thumb|200px|Herbert Henry Asquith]]
⚫
| nimi =Herbert Henry Asquith
⚫
'''Herbert Henry Asquith, Oxfordin ja Asquithin jaarli''' (s. [[12. syyskuuta]] [[1852]], [[Morley]], [[Englanti]] – k. [[15. helmikuuta]] [[1928]], [[Sutton Courtenay]], [[Englanti]]) oli brittiläinen liberaalipoliitikko joka toimi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] pääministerinä 1908–1916. Asquithin huomattavimpina poliittisina saavutuksina pidetään mittavaa sosiaalista uudistustyötä sekä vuoden [[1911]] ''Parliament Actia'', joka poisti [[House of Lords|ylähuoneen]] oikeuden lakiesitysten kumoamiseen. Hän vei Britannian [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäiseen maailmansotaan]] [[1914]], mutta joutui jättämään pääministeriyden kaksi vuotta myöhemmin hallituksen sotapolitiikasta esitetyn kritiikin vuoksi.<ref>[http://www.number10.gov.uk/history-and-tour/prime-ministers-in-history/herbert-henry-asquith The official site of the Prime Minister’s Office] Viitattu 19.9.2009 {{en}}</ref>
⚫
| kuva = Herbert Henry Asquith.jpg|Herbert Henry Asquith.jpg
| arvo = [[Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri]]
| virassa = [[5. huhtikuuta]] [[1908]] – [[5. joulukuuta]] [[1916]]
| monarkki = [[Edvard VII]] <br> [[Yrjö V (Iso-Britannia)|Yrjö V]]
| edeltäjä = [[Henry Campbell-Bannerman]]
| seuraaja = [[David Lloyd George]]
| allekirjoitus = HH Asquith Signature.svg
| uskonto = [[Kongregationalismi|kongregationalisti]]
| ammatti = Asianajaja
| arvonimet =
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|12|9|1852|15|2|1928}}
| kuolinpaikka = [[Sutton Courtenay]], [[Englanti]]
| syntymäaika = [[12. syyskuuta]] [[1852]]
| syntymäpaikka = [[Morley (West Yorkshire)|Morley]], [[Englanti]]
| puolue = [[Liberaalipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|Liberaalipuolue]]
| puoliso = Helen Melland<br>Margot Tennant
|}}
⚫
'''Herbert Henry Asquith, Oxfordin ja Asquithin jaarli''' ([[12. syyskuuta]] [[1852]] [[Morley (West Yorkshire)|Morley]], [[Englanti]] – [[15. helmikuuta]] [[1928]] [[Sutton Courtenay]], Englanti) oli brittiläinen [[Liberaalipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|liberaalipuolueen]] poliitikko, joka toimi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] pääministerinä vuosina 1908–1916. Asquithin huomattavimpina poliittisina saavutuksina pidetään mittavaa sosiaalista uudistustyötä sekä vuoden 1911 [[Parliament Act (1911)|Parliament Act]] -lakia, joka poisti [[Britannian ylähuone|ylähuoneen]] oikeuden lakiesitysten kumoamiseen. Hän vei Britannian [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]] vuonna 1914, mutta joutui jättämään pääministeriyden kaksi vuotta myöhemmin hallituksen sotapolitiikasta esitetyn kritiikin vuoksi.<ref>[http://www.number10.gov.uk/history-and-tour/prime-ministers-in-history/herbert-henry-asquith The official site of the Prime Minister’s Office] {{Wayback|1=http://www.number10.gov.uk/history-and-tour/prime-ministers-in-history/herbert-henry-asquith |päiväys=20091213050114 }} Viitattu 19.9.2009 {{en}}</ref>


== Uran alkuvaiheet ==
== Uran alkuvaiheet ==
Hänet valittiin parlamenttiin 1886 Fife Eastista Skotlannista. Asquith toimi sisäministerinä [[William Ewart Gladstone|Gladstone]]n hallituksessa 1892. Liberaalit hävisivät vaalit 1895 ja olivat oppositiossa kymmenen vuotta. Vuoden 1906 vaalivoiton jälkeen Asquithista tuli valtiovarainministeri [[Henry Campbell-Bannerman]]in hallitukseen. Hän tuki voimakkaasti vapaakauppaa. Kun Campbell-Bannerman erosi huhtikuussa 1908 huonon terveyden vuoksi, Asquithista tuli pääministeri.
Asquith valittiin [[Yhdistyneen kuningaskunnan alahuone|parlamentin alahuoneeseen]] vuonna 1886 Fife Eastista [[Skotlanti|Skotlannista]]. Hän toimi sisäministerinä [[William Ewart Gladstone|William Gladstonen]] hallituksessa vuonna 1892. Liberaalit hävisivät vaalit vuonna 1895 ja olivat oppositiossa kymmenen vuotta. Vuoden 1906 vaalivoiton jälkeen Asquithista tuli valtiovarainministeri [[Henry Campbell-Bannerman]]in hallitukseen. Hän tuki voimakkaasti vapaakauppaa. Kun Campbell-Bannerman erosi huhtikuussa 1908 huonon terveyden vuoksi, Asquithista tuli pääministeri.


== Pääministerinä ==
== Pääministerinä ==
Hänen valtakaudellaan Britannia kävi kallista varustelukilpaa saksalaisten kanssa ja aloitti mittavan sosiaalisten uudistusten ohjelman, johon kuuului mm. [[eläke|kansaneläkkeen]] käyttöönotto 1908. Konservatiivit vastustivat ankarasti enempiä uudistuksia ja konservatiivien käytettyä hyväkseen enemmistöään ylähuoneessa hylkäämään valtiovarainministeri [[David Lloyd George]]n budjetin 1909, ajauduttiin perustuslailliseen kriisiin ja uusiin vaaleihin tammikuussa 1910.
Asquithin valtakaudella Britannia kävi kallista varustelukilpaa [[Saksan keisarikunta|Saksan]] kanssa ja aloitti mittavan sosiaalisten uudistusten ohjelman, johon kuului muun muassa [[eläke|kansaneläkkeen]] käyttöönotto vuonna 1908. [[Konservatiivipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|Konservatiivit]] vastustivat ankarasti enempiä uudistuksia. Konservatiivien käytettyä hyväkseen enemmistöään ylähuoneessa hylkäämään valtiovarainministeri [[David Lloyd George]]n budjettiesityksen vuonna 1909 ajauduttiin perustuslailliseen kriisiin ja uusiin vaaleihin.


Vaalien jälkeen liberaaleilla oli kahden edustajan johto konservatiiveihin nähden, muttei määräenemmistöä hallitus muodostettiin Irlannin nationalistien tuella, mutta uusiin vaaleihin päädyttiin jo joulukuussa. Tässä tilanteessa vedottiin kuningas [[Edvard VII]]:hen, jotta ylähuoneeseen nimitettäisiin uusia liberaaleja aatelisia sen saamiseksi myötämieliseksi hallitukselle. Edvard suostuikin tähän seuraavien vaalien jälkeen, mutta kuoli toukokuussa 1910. Hänen poikansa [[Yrjö V]] ei halunnut ensimmäisenä toimenaan ryhtyä tähän hyökkäykseen aristokratiaa vastaan, ja Asquith käytti kaiken vaikutusvaltansa kuninkaan vakuuttamiseksi. Kuningas ryhtyikin tähän joulukuussa järjestettyjen vuoden 1910 toisten vaalien jälkeen.
Tammikuun 1910 vaalien jälkeen liberaaleilla oli kahden edustajan johto konservatiiveihin nähden mutta ei enemmistöä alahuoneessa. Hallitus muodostettiin [[Irlantilainen puolue|irlantilaisnationalistien]] tuella, mutta uusiin vaaleihin päädyttiin jo joulukuussa. Tässä tilanteessa kuningas [[Edvard VII|Edvard VII:tä]] pyydettiin nimittämään ylähuoneeseen uusia liberaaleja [[Pääri|päärejä]], jotta sinne muodostuisi hallitukselle myötämielinen enemmistö. Kuningas Edvard suostuikin tähän seuraavien vaalien jälkeen, mutta hän kuoli toukokuussa 1910. Hänen poikansa [[Yrjö V]] ei halunnut ensimmäisenä toimenaan ryhtyä tähän hyökkäykseen aristokratiaa vastaan, ja Asquith käytti kaiken vaikutusvaltansa kuninkaan vakuuttamiseksi. Kuningas ryhtyikin tähän joulukuussa 1910 järjestettyjen vaalien jälkeen.


Liberaalit voittivat taas niukasti ja Asquith ajoi läpi vuoden 1911 Parliament Actin, joka leikkasi huomattavasti ylähuoneen valtaa. Ylähuone ei enää voinut hylätä, vain viivyttää alahuoneen lakiesityksiä. Tämä ja vuoden 1949 Parliament Act muodostavat osan Yhdistyneen kuningaskunnan perustuslaeista.
Liberaalit voittivat taas vaalit niukasti, ja Asquith ajoi läpi Parliament Actin, joka leikkasi huomattavasti ylähuoneen valtaa. Ylähuone ei enää voinut hylätä alahuoneen lakiesityksiä, vain viivyttää niitä. Tämä ja [[Parliament Act (1949)|vuoden 1949 Parliament Act]] muodostavat osan Yhdistyneen kuningaskunnan perustuslaeista.


Hinta irlantilaisten tuesta oli kolmas Irlannin home rule -laki, joka hyväksyttiin 1914, mutta sen toimeenpanoa lykättiin [[ensimmäinen maailmansota|suursodan]] syttymisen vuoksi. Asquith julisti sodan Saksan keisarikunnalle 4. elokuuta 1914 Saksan hyökättyä Belgiaan, jota Britannia suojeli vuoden 1839 sopimuksen mukaan.
Hinta irlantilaisten tuesta oli kolmas Irlannin [[home rule]] -laki, joka hyväksyttiin vuonna 1914, mutta sen toimeenpanoa lykättiin [[ensimmäinen maailmansota|suursodan]] syttymisen vuoksi. Asquith julisti sodan Saksan keisarikunnalle 4. elokuuta 1914 Saksan hyökättyä [[Belgia]]an, jota Britannia suojeli vuoden 1839 sopimuksen mukaan.
[[Kuva:French and Asquith at British GHQ 1915.jpg|thumb|260px|Sir John French ja Asquith brittijoukkojen päämajassa 1915]]
[[Kuva:French and Asquith at British GHQ 1915.jpg|thumb|Sotamarsalkka [[John French]] ja Asquith brittijoukkojen päämajassa vuonna 1915.]]
Hallitus hajosi toukokuussa 1915 ylipäällikkö Sir [[John French]]in mainittua The Timesin reportterin haastattelussa Neuve Chapellen taistelun häviön syyksi riittämättömän tykistön ammustilanteen (ns. ''Shell Crisis''). Asquith muodosti uuden hallituksen ottamalla opposition johtajat mukaansa hallitukseen. Sekä konservatiivit ja liberaalit moittivat hallitusta sotatilanteesta, ml. epäonnistuneesta [[Gallipolin taistelu|Gallipolin maihinnoususta]], vuoden 1916 [[Sommen taistelu]]sta ja [[Irlannin pääsiäiskapina]]sta huhtikuussa 1916. Pääministeriksi pyrkinyt David Lloyd George hajotti liberaalien rivit ja Asquith erosi 5. joulukuuta 1916. Lloyd Georgesta tuli pääministeri koalitiohallituksen johdossa kaksi päivää myöhemmin.
Hallitus hajosi toukokuussa 1915 ylipäällikkö Sir [[John French]]in mainittua ''[[The Times]]in'' haastattelussa [[Neuve Chapellen taistelu]]n häviön syyksi riittämättömän tykistön ammustilanteen, mistä seurasi niin sanottu [[kranaattikriisi]] (''Shell Crisis''). Asquith muodosti uuden hallituksen ottamalla opposition johtajat mukaansa hallitukseen. Sekä konservatiivit että liberaalit moittivat uutta hallitusta sotatilanteesta, kukaan lukien epäonnistuneesta [[Gallipolin taistelu|Gallipolin maihinnoususta]], vuoden 1916 [[Sommen taistelu]]sta ja [[Irlannin pääsiäiskapina]]sta huhtikuussa 1916. Pääministeriksi pyrkinyt David Lloyd George hajotti liberaalien rivit, ja Asquith erosi 5. joulukuuta 1916. Lloyd Georgesta tuli koalitiohallituksen pääministeri kaksi päivää myöhemmin.


== Myöhemmät vaiheet ==
== Myöhemmät vaiheet ==
Pääministerikautensa jälkeen Asquith pysyi liberaalipuolueen johdossa, jopa menetettyään parlamenttipaikkansa vuoden 1918 vaaleissa. Hän palasi alahuoneeseen 1920 täytevaaleissa. Asquithin tuella [[Ramsay MacDonald]] nousi pääministeriksi Labour-vähemmistöhallituksen johdossa.
Pääministerikautensa jälkeen Asquith pysyi liberaalipuolueen johdossa, jopa menetettyään parlamenttipaikkansa vuoden 1918 vaaleissa. Hän palasi alahuoneeseen vuoden 1920 täytevaaleissa. Asquithin tuella [[Ramsay MacDonald]] nousi pääministeriksi [[Työväenpuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|työväenpuolueen]] vähemmistöhallituksen johdossa.


Asquith aateloitiin varakreiviksi 1924 ja Oxford ja Asquithin jaarliksi 1925. Hän menetti parlamenttipaikkansa 1924 vaaleissa Labour-hallituksen kaatumisen jälkeen, ja Lloyd George nousi liberaalien parlamenttiryhmän johtoon, mutta Asquith oli puolueen johdossa 1926 asti, jolloin Lloyd George seurasi häntä ja päätti viimein puolueen jaon.
Asquith aateloitiin [[varakreivi]]ksi vuonna 1924 ja Oxfordin ja Asquithin [[jaarli]]ksi vuonna 1925. Hän menetti parlamenttipaikkansa vuoden 1924 vaaleissa työväenpuolueen hallituksen kaatumisen jälkeen, ja Lloyd George nousi liberaalien parlamenttiryhmän johtoon, mutta Asquith oli puolueen johdossa vuoteen 1926 asti, jolloin Lloyd George seurasi häntä ja päätti viimein puolueen jaon.


== Lähteet ==
== Lähteet ==
⚫
{{Commonscat|Herbert Henry Asquith, 1st Earl of Oxford and Asquith}}
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

⚫
{{Commonscat-rivi|Herbert Henry Asquith, 1st Earl of Oxford and Asquith}}
{{Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri}}
{{Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri}}
{{auktoriteettitunnisteet}}

{{DEFAULTSORT:Asquith, Herbert}}
{{AAKKOSTUS:Asquith, Herbert}}
[[Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerit]]
[[Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerit]]
[[Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministerit]]

[[Luokka:Brittiläisten puolueiden puheenjohtajat]]
[[ar:هربرت أسكويث]]
[[Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneen jäsenet]]
[[be:Герберт Генры Эсквіт]]
[[ca:H.H. Asquith]]
[[Luokka:Jaarlit]]
[[cs:Herbert Henry Asquith]]
[[Luokka:Vuonna 1852 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1928 kuolleet]]
[[da:H.H. Asquith]]
⚫
[[de:Herbert Henry Asquith]]
[[en:H. H. Asquith]]
[[es:Herbert Henry Asquith]]
[[fr:Herbert Henry Asquith]]
[[gv:H. H. Asquith]]
[[gd:H. H. Asquith]]
[[gl:Herbert Henry Asquith]]
[[ko:허버트 헨리 애스퀴스]]
[[hi:हर्बर्ट हेनरी आस्क्विथ]]
[[hr:Herbert Henry Asquith]]
[[io:Herbert Henry Asquith]]
[[it:Herbert Henry Asquith]]
[[la:Herbertus Henricus Asquith]]
[[lv:Herberts Henrijs Askvits]]
[[mr:एच.एच. आस्क्विथ]]
[[nl:Herbert Henry Asquith]]
[[ja:ハーバート・ヘンリー・アスキス]]
[[no:Herbert Asquith]]
[[oc:Herbert Henry Asquith]]
[[pl:Herbert Henry Asquith]]
[[pt:Herbert Henry Asquith]]
[[ro:H. H. Asquith]]
[[ru:Асквит, Герберт Генри]]
[[simple:H. H. Asquith]]
[[sv:Herbert Henry Asquith]]
[[tg:Ҳерберт Ҳинрй Асқуит]]
[[tr:Herbert Henry Asquith]]
[[uk:Герберт Генрі Асквіт]]
[[zh:H·H·阿斯奎斯]]

Nykyinen versio 2. toukokuuta 2023 kello 15.30

Herbert Henry Asquith
Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
5. huhtikuuta 1908 – 5. joulukuuta 1916
Monarkki Edvard VII
Yrjö V
Edeltäjä Henry Campbell-Bannerman
Seuraaja David Lloyd George
Henkilötiedot
Syntynyt12. syyskuuta 1852
Morley, Englanti
Kuollut15. helmikuuta 1928 (75 vuotta)
Sutton Courtenay, Englanti
Ammatti Asianajaja
Puoliso Helen Melland
Margot Tennant
Tiedot
Puolue Liberaalipuolue
Uskonto kongregationalisti
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Herbert Henry Asquith, Oxfordin ja Asquithin jaarli (12. syyskuuta 1852 Morley, Englanti – 15. helmikuuta 1928 Sutton Courtenay, Englanti) oli brittiläinen liberaalipuolueen poliitikko, joka toimi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä vuosina 1908–1916. Asquithin huomattavimpina poliittisina saavutuksina pidetään mittavaa sosiaalista uudistustyötä sekä vuoden 1911 Parliament Act -lakia, joka poisti ylähuoneen oikeuden lakiesitysten kumoamiseen. Hän vei Britannian ensimmäiseen maailmansotaan vuonna 1914, mutta joutui jättämään pääministeriyden kaksi vuotta myöhemmin hallituksen sotapolitiikasta esitetyn kritiikin vuoksi.[1]

Uran alkuvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asquith valittiin parlamentin alahuoneeseen vuonna 1886 Fife Eastista Skotlannista. Hän toimi sisäministerinä William Gladstonen hallituksessa vuonna 1892. Liberaalit hävisivät vaalit vuonna 1895 ja olivat oppositiossa kymmenen vuotta. Vuoden 1906 vaalivoiton jälkeen Asquithista tuli valtiovarainministeri Henry Campbell-Bannermanin hallitukseen. Hän tuki voimakkaasti vapaakauppaa. Kun Campbell-Bannerman erosi huhtikuussa 1908 huonon terveyden vuoksi, Asquithista tuli pääministeri.

Pääministerinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asquithin valtakaudella Britannia kävi kallista varustelukilpaa Saksan kanssa ja aloitti mittavan sosiaalisten uudistusten ohjelman, johon kuului muun muassa kansaneläkkeen käyttöönotto vuonna 1908. Konservatiivit vastustivat ankarasti enempiä uudistuksia. Konservatiivien käytettyä hyväkseen enemmistöään ylähuoneessa hylkäämään valtiovarainministeri David Lloyd Georgen budjettiesityksen vuonna 1909 ajauduttiin perustuslailliseen kriisiin ja uusiin vaaleihin.

Tammikuun 1910 vaalien jälkeen liberaaleilla oli kahden edustajan johto konservatiiveihin nähden mutta ei enemmistöä alahuoneessa. Hallitus muodostettiin irlantilaisnationalistien tuella, mutta uusiin vaaleihin päädyttiin jo joulukuussa. Tässä tilanteessa kuningas Edvard VII:tä pyydettiin nimittämään ylähuoneeseen uusia liberaaleja päärejä, jotta sinne muodostuisi hallitukselle myötämielinen enemmistö. Kuningas Edvard suostuikin tähän seuraavien vaalien jälkeen, mutta hän kuoli toukokuussa 1910. Hänen poikansa Yrjö V ei halunnut ensimmäisenä toimenaan ryhtyä tähän hyökkäykseen aristokratiaa vastaan, ja Asquith käytti kaiken vaikutusvaltansa kuninkaan vakuuttamiseksi. Kuningas ryhtyikin tähän joulukuussa 1910 järjestettyjen vaalien jälkeen.

Liberaalit voittivat taas vaalit niukasti, ja Asquith ajoi läpi Parliament Actin, joka leikkasi huomattavasti ylähuoneen valtaa. Ylähuone ei enää voinut hylätä alahuoneen lakiesityksiä, vain viivyttää niitä. Tämä ja vuoden 1949 Parliament Act muodostavat osan Yhdistyneen kuningaskunnan perustuslaeista.

Hinta irlantilaisten tuesta oli kolmas Irlannin home rule -laki, joka hyväksyttiin vuonna 1914, mutta sen toimeenpanoa lykättiin suursodan syttymisen vuoksi. Asquith julisti sodan Saksan keisarikunnalle 4. elokuuta 1914 Saksan hyökättyä Belgiaan, jota Britannia suojeli vuoden 1839 sopimuksen mukaan.

Sotamarsalkka John French ja Asquith brittijoukkojen päämajassa vuonna 1915.

Hallitus hajosi toukokuussa 1915 ylipäällikkö Sir John Frenchin mainittua The Timesin haastattelussa Neuve Chapellen taistelun häviön syyksi riittämättömän tykistön ammustilanteen, mistä seurasi niin sanottu kranaattikriisi (Shell Crisis). Asquith muodosti uuden hallituksen ottamalla opposition johtajat mukaansa hallitukseen. Sekä konservatiivit että liberaalit moittivat uutta hallitusta sotatilanteesta, kukaan lukien epäonnistuneesta Gallipolin maihinnoususta, vuoden 1916 Sommen taistelusta ja Irlannin pääsiäiskapinasta huhtikuussa 1916. Pääministeriksi pyrkinyt David Lloyd George hajotti liberaalien rivit, ja Asquith erosi 5. joulukuuta 1916. Lloyd Georgesta tuli koalitiohallituksen pääministeri kaksi päivää myöhemmin.

Myöhemmät vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministerikautensa jälkeen Asquith pysyi liberaalipuolueen johdossa, jopa menetettyään parlamenttipaikkansa vuoden 1918 vaaleissa. Hän palasi alahuoneeseen vuoden 1920 täytevaaleissa. Asquithin tuella Ramsay MacDonald nousi pääministeriksi työväenpuolueen vähemmistöhallituksen johdossa.

Asquith aateloitiin varakreiviksi vuonna 1924 ja Oxfordin ja Asquithin jaarliksi vuonna 1925. Hän menetti parlamenttipaikkansa vuoden 1924 vaaleissa työväenpuolueen hallituksen kaatumisen jälkeen, ja Lloyd George nousi liberaalien parlamenttiryhmän johtoon, mutta Asquith oli puolueen johdossa vuoteen 1926 asti, jolloin Lloyd George seurasi häntä ja päätti viimein puolueen jaon.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herbert Henry Asquith.
  1. ↑ The official site of the Prime Minister’s Office (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 19.9.2009 (englanniksi)
Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Herbert_Henry_Asquith&oldid=21507467”