Ero sivun ”Osuuskauppa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kumottu muokkaus 17031165, jonka teki 188.238.46.176 (keskustelu)
Merkkaukset: rv Kumoaminen  seulottavat 
p Käyttäjän 62.148.213.131 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 188.238.46.176 tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 1: Rivi 1:
'''Osuuskauppa''' (''ok.'') on [[vähittäiskauppa]]a harjoittava [[osuuskunta]]muotoinen [[yritys]]. Kaupan jäseneksi liittyneet asiakkaat ovat samalla kaupan omistajia, [[asiakas]]omistajia.
'''Osuuskauppa''' (''ok.'') on [[vähittäiskauppa]]a harjoittava [[osuuskunta]]muotoinen [[yritys]]. Kaupan jäseneksi liittyneet asiakkaat ovat samalla kaupan omistajia ("[[asiakasomistaja|asiakasomistajia]]").


[[Suomi|Suomessa]] toimii nykyisin yksi osuuskaupparyhmä, [[S-ryhmä]].
[[Suomi|Suomessa]] toimii nykyisin yksi osuuskaupparyhmä, [[S-ryhmä]]. Sen kanssa kilpaili aiemmin niin sanottu [[edistysmielinen osuustoiminta]].


== Osuuskaupan jäsenyys ==
== Osuuskaupan jäsenyys ==
Rivi 8: Rivi 8:
Ryhtyessään osuuskaupan jäseneksi uusi jäsen sijoittaa kauppaan sen säännöissä määrätyn maksun (kts. [[osuusmaksu]]). Kaupasta jäsen saa tyypillisesti jäsenetuja kuten asiakashyvitystä (bonusta) tai osuuden voitosta (kts. [[Osuuskunta#Voitonjako_ja_asiakashyvitys|voitonjako ja asiakashyvitys]]). Jos jäsen eroaa osuuskaupasta, hän saa maksamansa maksun takaisin kaupan säännöissä määrätyllä tavalla.
Ryhtyessään osuuskaupan jäseneksi uusi jäsen sijoittaa kauppaan sen säännöissä määrätyn maksun (kts. [[osuusmaksu]]). Kaupasta jäsen saa tyypillisesti jäsenetuja kuten asiakashyvitystä (bonusta) tai osuuden voitosta (kts. [[Osuuskunta#Voitonjako_ja_asiakashyvitys|voitonjako ja asiakashyvitys]]). Jos jäsen eroaa osuuskaupasta, hän saa maksamansa maksun takaisin kaupan säännöissä määrätyllä tavalla.


Osuuskaupassa asiointi ei yleensä edellytä osuuskaupan jäsenyyttä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://runeberg.org/tieto/6/0870.html|nimeke=Tietosanakirja|tekijä=|julkaisu=runeberg.org|ajankohta=|julkaisija=|selite=Hakusana Osuuskauppa|viitattu=2018-01-16|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
⚫
== Osuuskauppojen historiaa Suomessa ==

⚫
== Osuuskauppojen historiaa ==
Osuuskaupat saivat alkunsa yksityiskaupan epäkohdista. Itse omistamansa osuuskaupan avulla [[Kuluttaja|kuluttajat]] pyrkivät hankkimaan hyviä tavaroita mahdollisimman halvalla hinnalla. Useimmissa maissa osuuskaupat ovat olleet suurimmaksi osaksi kaupunkilaisten ja kaupunkityöväestön perustamia. Suomessa kuitenkin maanviljelijöiden osuus oli alusta alkaen huomattava.<ref name=":0" />

=== Kahtiajako ===

Osuuskauppaliike jakautui [[kansainvälisyys|kansainvälisesti]] aiemmin kahteen suuntaan, ''kooperatistiseen'' (kooperatiivi = osuuskunta) ja ''[[sosialismi|sosialisti]]seen'' suuntaan. Kooperatistinen suunta pyrki [[kulutus|kuluttajien]] vapauttamiseen ottamalta taloudellisen vallan pääomalta ja antamalla sen kuluttajien käsiin. Sosialistinen suunta katsoi, ettei osuuskauppaliike ollut itsenäinen yhteiskunnallinen liike vaan osa [[työväenliike]]ttä. Sosialistisen suunnan mukaan osuuskauppaliikkeen tehtävä oli hankkia työväenliikkeelle kannattajia ja varoja.<ref>[http://runeberg.org/pieni/3/0305.html Osuuskauppa] Pieni tietosanakirja</ref>

Suomessa suuntaukset tunnettiin [[SOK]]:n edustamana ''puolueettomana'' suuntana ja toinen suuntaus ''[[edistysmielinen osuustoiminta|edistysmielisenä]]'' suuntana. Puolueettomalle suunnalle oli 1950-luvulla leimaa-antavaa [[maanviljelijä|maanviljelijöiden]] jäsenenemmistö ja kulutustavarakaupan ohella maataloustavaroiden ja -tuotteiden kauppa. Edistysmielinen suunta oli pääasiassa työväestön johtamaa [[kulutusosuustoiminta]]a.<ref name="ptsk">Pieni tietosanakirja, kolmas osa. Otava 1951. Hakusana Osuuskauppa.</ref>

=== Suomen osuuskauppahistoriaa ===
{{Lähteetön|Pääasiassa lähteetön loppua lukuunottamatta}}
{{Lähteetön|Pääasiassa lähteetön loppua lukuunottamatta}}


Versio 17. tammikuuta 2018 kello 16.55

Osuuskauppa (ok.) on vähittäiskauppaa harjoittava osuuskuntamuotoinen yritys. Kaupan jäseneksi liittyneet asiakkaat ovat samalla kaupan omistajia ("asiakasomistajia").

Suomessa toimii nykyisin yksi osuuskaupparyhmä, S-ryhmä. Sen kanssa kilpaili aiemmin niin sanottu edistysmielinen osuustoiminta.

Osuuskaupan jäsenyys

Osuuskauppa on osuuskunta, jonka omistajia ovat osuuskunnan jäsenet. Osuuskaupan tarkoituksena on tarjota palveluja ja etuja jäsenilleen. Myös liiketoiminnan tuotto käytetään pääosin jäsenten hyväksi, palvelujen ja tarjonnan kehittämiseksi.

Ryhtyessään osuuskaupan jäseneksi uusi jäsen sijoittaa kauppaan sen säännöissä määrätyn maksun (kts. osuusmaksu). Kaupasta jäsen saa tyypillisesti jäsenetuja kuten asiakashyvitystä (bonusta) tai osuuden voitosta (kts. voitonjako ja asiakashyvitys). Jos jäsen eroaa osuuskaupasta, hän saa maksamansa maksun takaisin kaupan säännöissä määrätyllä tavalla.

Osuuskaupassa asiointi ei yleensä edellytä osuuskaupan jäsenyyttä.[1]

Osuuskauppojen historiaa

Osuuskaupat saivat alkunsa yksityiskaupan epäkohdista. Itse omistamansa osuuskaupan avulla kuluttajat pyrkivät hankkimaan hyviä tavaroita mahdollisimman halvalla hinnalla. Useimmissa maissa osuuskaupat ovat olleet suurimmaksi osaksi kaupunkilaisten ja kaupunkityöväestön perustamia. Suomessa kuitenkin maanviljelijöiden osuus oli alusta alkaen huomattava.[1]

Kahtiajako

Osuuskauppaliike jakautui kansainvälisesti aiemmin kahteen suuntaan, kooperatistiseen (kooperatiivi = osuuskunta) ja sosialistiseen suuntaan. Kooperatistinen suunta pyrki kuluttajien vapauttamiseen ottamalta taloudellisen vallan pääomalta ja antamalla sen kuluttajien käsiin. Sosialistinen suunta katsoi, ettei osuuskauppaliike ollut itsenäinen yhteiskunnallinen liike vaan osa työväenliikettä. Sosialistisen suunnan mukaan osuuskauppaliikkeen tehtävä oli hankkia työväenliikkeelle kannattajia ja varoja.[2]

Suomessa suuntaukset tunnettiin SOK:n edustamana puolueettomana suuntana ja toinen suuntaus edistysmielisenä suuntana. Puolueettomalle suunnalle oli 1950-luvulla leimaa-antavaa maanviljelijöiden jäsenenemmistö ja kulutustavarakaupan ohella maataloustavaroiden ja -tuotteiden kauppa. Edistysmielinen suunta oli pääasiassa työväestön johtamaa kulutusosuustoimintaa.[3]

Suomen osuuskauppahistoriaa

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Pääasiassa lähteetön loppua lukuunottamatta

Nopankylän Osuuskaupan ensimmäinen myymälä.

Osuuskauppaliikkeen juuret ulottuvat 1800-luvun Britanniaan. Suomeen ensimmäiset osuuskaupat perustettiin aivan 1800-luvun lopulla vastauksena kaupan alalla vallinneisiin puutteisiin ja epäkohtiin. Ne olivat kuitenkin alussa joko osakeyhtiöitä tai yhdistyksiä, koska maasta puuttui osuustoimintalaki. Esimerkiksi monesti Suomen ensimmäisenä osuuskauppana mainitun Ilmajoella toimineen Nopankylän Osuuskaupan, alun perin 1898 perustetun ostoyhtymän ohella Suomeen perustettiin monia muitakin varhaisia osuuskauppojen esiasteita, kuten Forssaan Tammi Kauppa-osakeyhtiö 1889.

Osuustoimintalaki astui voimaan 1901 ja sen aikana vanhin toimintansa aloittanut osuuskauppa on saman vuoden lokakuussa perustettu Vähäväkisten Osuusliike, nykyinen Turun Osuuskauppa. Jo ennen osuustoimintalain säätämistä oli Hämeen läänin kuvernööri hyväksynyt tamperelaisen Finlayson & Kumppaneiden Työväen Osuuskaupan säännöt 1900.

Finlaysonin Osuuskaupan myymälä Tampereella

Osuuskauppojen määrän kasvaessa havaittiin pian yhteistyötarve. Aatteelliseksi keskusjärjestöksi perustettiin Yleinen Osuuskauppojen Liitto (YOL) sekä yhteisostoja, neuvontaa ja ohjausta hoitamaan Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) 1904. Sivukonttorien, oman tuontitoiminnan ja teollisen tuotannon myötä SOK:n toiminta laajeni nopeasti välitysliikkeestä täysimittaiseksi tukkukaupaksi.

Suomessa osuuskauppaliike oli suuren osan 1900-lukua jakaantunut pellervolaiseen ja edistysmieliseen osuuskauppaliikkeeseen. Ristiriidat pääasiassa maaseudun viljelijäväestöstä koostuneiden, jäsenmäärältään pienten ja poliittisesti lähinnä porvari-, enimmäkseen maalaisliittolaistaustaisten osuuskauppojen sekä pääasiassa kaupunkien tehdastyöväestöstä koostuneiden, jäsenmäärältään suurten ja poliittisesti lähinnä sosialidemokraattitaustaisten osuuskauppojen kesken vahvistuivat, kun suuret osuuskaupat halusivat saada YOL:ssä enemmän määräysvaltaa perustuen kunkin osuuskaupan jäsenmäärään. Koska YOL:n enemmistö ei kuitenkaan voinut hyväksyä osuustoiminnan yksi jäsen - yksi ääni -periaatteen vastaista esitystä, perustivat suuret osuuskaupat Osuusliike Elannon johdolla omaksi aatteelliseksi keskusjärjestöksi Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) vuonna 1916 ilmoittautuen edistysmieliseksi osuustoiminnaksi. Samalla ne kuitenkin halusivat pitää keskuskauppanaan SOK:n. Tähän ei SOK suostunut, jolloin KK:n jäsenosuuskaupat, osuusliikkeet perustivat seuraavana vuonna Suomen Osuustukkukaupan (OTK). Erotuksena edistysmielisistä YOL:n ja SOK:n jäsenosuuskauppoja alettiin kutsua pellervolaisiksi.

Osuuskauppoja oli vuonna 1919 jo yli 500, joissa jäseniä yli 170 000 ja toimipaikkoja 1400. Osuuskauppoja perustaessaan jäsenet antoivat niiden tehtäväksi kaupallisen palvelun ja kiinnittivät erityisesti huomiota tavaroiden kunnolliseen laatuun ja kohtuulliseen hintaan.

Edistysmielinen osuuskauppaliike järjestäytyi yhtenäiseksi kaupparyhmittymäksi, E-liikkeeksi 1964. Lukuun ottamatta suurinta eli Elantoa osuusliikkeet yhdistyivät omistamansa OTK:n kanssa E-osuuskunta Ekaksi 1983, josta tuli Kansan ja Hakan mukaantulon myötä Osuuskunta Eka-yhtymä 1987. Sen osuuskauppatoiminta jatkui Tradeka-liiketoimintaryhmässä vuodesta 1989.

Pellervolainen osuuskauppaliike muutti YOL:n Suomen Osuuskauppojen Keskusliitoksi (SOKL) 1984 ja samalla syntyi pääosin alueellisiin osuuskauppoihin sekä SOK:n ja sen tytäryhtiöiden muodostama S-ryhmä.

Eka-yhtymä ja Elanto sekä SOK ja SOKL perustivat Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton (KOL) 1992. Tähän liittyen viimeisen vuosikymmenensä ainoastaan Ekan ja Elannon jäseninään nimellä Kulutusosuustoiminnan Keskusliitto pitänyt KK lopetti toimintansa ja SOK erosi Pellervo-Seurasta, joten sekä E-liike että siitä osuuskauppatoiminnassa erottava nimitys pellervolainen siirtyivät historiaan. Kun Eka-yhtymä muuttui yrityssaneerauksen yhteydessä Osuuskunta Tradeka-yhtymäksi ja vähittäiskaupan liiketoimintaryhmästä tehtiin 1995 osakeyhtiö, Tradeka Oy[4], päättyi samalla KK:n perustamisesta 1916 alkanut osa suomalaista osuuskauppatoimintaa.

KOL:n tehtävät siirtyivät 2001 toimintansa aloittaneelle Osuustoiminnan neuvottelukunnalle ja liitto lopetti toimintansa 2003.[5][6] SOKL puolestaan purettiin 2012 ja SOK liittyi uudelleen Pellervo-Seuraan 2016.[7][8] Tradeka liittyi Pellervon jäseneksi 2017.[9]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Tietosanakirja (Hakusana Osuuskauppa) runeberg.org. Viitattu 16.1.2018.
  2. ↑ Osuuskauppa Pieni tietosanakirja
  3. ↑ Pieni tietosanakirja, kolmas osa. Otava 1951. Hakusana Osuuskauppa.
  4. ↑ Eka ja Tradeka-yhtymä 1983–2008 Historia, Osuuskunta, Tradeka
  5. ↑ Osuustoiminnan neuvottelukunta
  6. ↑ Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto Yhdistysnetti, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
  7. ↑ Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto Yhdistysnetti, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
  8. ↑ SOK liittyi Pellervo-Seura ry:n jäseneksi – Osuustoiminta saman pöydän ääreen Osuustoiminta, Lehdet, Pellervo-seura
  9. ↑ Osuuskunta Tradeka Pellervo-Seura ry:n jäseneksi
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Osuuskauppa&oldid=17031473”