Ero sivun ”Octave Aubry” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Erityisesti [[Tuileries]]'n valtauksesta hän kertoo hyvin karmaisevan tarinan; kuninkaan käskystä aseensa laskeneiden sotilaiden ja aseettomien palvelijoiden murhat ja murhattujen ruumiiden polttaminen palatsin pihalla antavat kauhistavan kuvan väkivallasta, joka liittyi palatsin valtaukseen ja [[jakobiinit|jakobiinien]] kurittomuuteen. |
Erityisesti [[Tuileries]]'n valtauksesta hän kertoo hyvin karmaisevan tarinan; kuninkaan käskystä aseensa laskeneiden sotilaiden ja aseettomien palvelijoiden murhat ja murhattujen ruumiiden polttaminen palatsin pihalla antavat kauhistavan kuvan väkivallasta, joka liittyi palatsin valtaukseen ja [[jakobiinit|jakobiinien]] kurittomuuteen. |
||
Kuvituksena Aubry harrastaa runsaasti karikatyyrejä ja poliittisia pilapiirroksia. Maininnan arvoinen on englantilaisen pilapiirtäjä [[Gillray]]n tuotanto, joista ehkä muistettavin on [[Napoleon]]ia ankarasti raivostuttanut [[Belsassarin pidot]]. Lisäksi vastavallankumouksellisista löytyy runsaasti nimenomaan sankaripalvontaa uhkuvia kuvia, mm. kivipiirroksia [[Vendèe]]n sissipäällikkö Charettesta. Erikoisen vastakohdan näille kuville muodostavat eri museoissa säilyneiden aitojen esineiden valokuvat, mm. Nantesin museossa olevat ratsukeihäät tai vallankumousta vastustaneen papin ehtoollismalja, jonka maalaisseppä oli takonut raudasta tai [[Pariisi]]n Musée Carnavaletiin talletetut [[Ludvig XVI]]:n askareissaan käyttämä pieni ruuvipenkki ja [[Georges Couthon]]in pyörätuoli. Myös pienempiä esineitä, kuten [[Korkein olento|Korkeimman Olennon]] juhlien pääsylippuja tai asiapapereita, kuten vallankumouksen aikana setelirahan tehtävää hoitaneita [[assignaatti|assignaatteja]] on kuvissa runsaasti. |
Kuvituksena Aubry harrastaa runsaasti karikatyyrejä ja poliittisia pilapiirroksia. Maininnan arvoinen on englantilaisen pilapiirtäjä [[Gillray]]n tuotanto, joista ehkä muistettavin on [[Napoleon]]ia ankarasti raivostuttanut [[The handwriting upon a wall|Belsassarin pidot]]. Lisäksi vastavallankumouksellisista löytyy runsaasti nimenomaan sankaripalvontaa uhkuvia kuvia, mm. kivipiirroksia [[Vendèe]]n sissipäällikkö Charettesta. Erikoisen vastakohdan näille kuville muodostavat eri museoissa säilyneiden aitojen esineiden valokuvat, mm. Nantesin museossa olevat ratsukeihäät tai vallankumousta vastustaneen papin ehtoollismalja, jonka maalaisseppä oli takonut raudasta tai [[Pariisi]]n Musée Carnavaletiin talletetut [[Ludvig XVI]]:n askareissaan käyttämä pieni ruuvipenkki ja [[Georges Couthon]]in pyörätuoli. Myös pienempiä esineitä, kuten [[Korkein olento|Korkeimman Olennon]] juhlien pääsylippuja tai asiapapereita, kuten vallankumouksen aikana setelirahan tehtävää hoitaneita [[assignaatti|assignaatteja]] on kuvissa runsaasti. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 18. lokakuuta 2008 kello 22.30
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Paljon irtonaisia pätkiä, vailla jäsentelyä |
Octave Aubry (1881–1946) oli ranskalainen historioitsija ja kirjailija sekä Ranskan akatemian jäsen.
Alun perin hän valmistui virkamiesuralle; hänen ensimmäiset kirjalliset yrityksensä jäivät huomiotta, mutta 1920-luvulla hän löysi oman alansa: historialliset elämäkerrat, joissa hän erikoistui ensimmäisen ja toisen keisarikunnan aikoihin. Hän tutki asiat tarkkaan ja sai käyttöönsä nimenomaan ennen julkaisemattomia yksityisarkistoja, mutta hän kirjoitti kirjailijana, ei suinkaan tiedemiehen tapaan. Elävä kieli teki kuitenkin hänen teoksistaan suosittuja; suomennettu on mm. Napoleon ihmisenä.
Ranskan suuri vallankumous -teos jäi viimeiseksi. Kirjan piti olla neliosainen ja ulottua aina Napoleonin loppuun. Ensimmäinen osa, joka käsittelee vallankumouksen perusteita ja alkuvaiheita siihen asti kun girodnistit karkotettiin konventista, ilmestyi vuonna 1942. Toinen osa päättyy Napoleonin valtaan nousuun. Teos ilmestyi tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1946. Kirjat suomennettiin jo vuonna 1962.
Erityisesti Tuileries'n valtauksesta hän kertoo hyvin karmaisevan tarinan; kuninkaan käskystä aseensa laskeneiden sotilaiden ja aseettomien palvelijoiden murhat ja murhattujen ruumiiden polttaminen palatsin pihalla antavat kauhistavan kuvan väkivallasta, joka liittyi palatsin valtaukseen ja jakobiinien kurittomuuteen.
Kuvituksena Aubry harrastaa runsaasti karikatyyrejä ja poliittisia pilapiirroksia. Maininnan arvoinen on englantilaisen pilapiirtäjä Gillrayn tuotanto, joista ehkä muistettavin on Napoleonia ankarasti raivostuttanut Belsassarin pidot. Lisäksi vastavallankumouksellisista löytyy runsaasti nimenomaan sankaripalvontaa uhkuvia kuvia, mm. kivipiirroksia Vendèen sissipäällikkö Charettesta. Erikoisen vastakohdan näille kuville muodostavat eri museoissa säilyneiden aitojen esineiden valokuvat, mm. Nantesin museossa olevat ratsukeihäät tai vallankumousta vastustaneen papin ehtoollismalja, jonka maalaisseppä oli takonut raudasta tai Pariisin Musée Carnavaletiin talletetut Ludvig XVI:n askareissaan käyttämä pieni ruuvipenkki ja Georges Couthonin pyörätuoli. Myös pienempiä esineitä, kuten Korkeimman Olennon juhlien pääsylippuja tai asiapapereita, kuten vallankumouksen aikana setelirahan tehtävää hoitaneita assignaatteja on kuvissa runsaasti.
Lähteet
- Octave Aubry: Ranskan suuri vallankumous