Ero sivun ”Mika Lintilä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisätty kansanedustajamalline 2019
Rivi 63: Rivi 63:
{{Keskustan kansanedustajat 2011-2015}}
{{Keskustan kansanedustajat 2011-2015}}
{{Keskustan kansanedustajat 2015-2019}}
{{Keskustan kansanedustajat 2015-2019}}
{{Keskustan kansanedustajat 2019-2023}}
{{Vaasan vaalipiirin kansanedustajat}}
{{Vaasan vaalipiirin kansanedustajat}}
{{Vaasan vaalipiirin kansanedustajat 2011-2015}}
{{Vaasan vaalipiirin kansanedustajat 2011-2015}}

Versio 15. huhtikuuta 2019 kello 16.55

Mika Lintilä
Mika Lintilä Lapualla vuonna 2015.
Mika Lintilä Lapualla vuonna 2015.
Suomen elinkeinoministeri
Sipilän hallitus
29.12.2016–
Edeltäjä Olli Rehn
Kansanedustaja
24.3.1999–
Ryhmä/puolue Keskustan eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Vaasan vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt15. huhtikuuta 1966 (ikä 58)
Toholampi
Tiedot
Puolue Suomen Keskusta
Koulutus ylioppilasmerkonomi (1992)
hallintotieteiden kandidaatti (2000)
Aiheesta muualla
mikalintila.fi

Mika Tapani Lintilä (s. 15. huhtikuuta 1966 Toholampi) on suomalainen poliitikko, joka on toiminut kansanedustajana vuodesta 1999. Lintilä aloitti Suomen elinkeinoministerinä joulukuun 2016 lopulla.

Tausta

Lintilä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1986 ja valmistui ylioppilasmerkonomiksi 1992. Myöhemmin hän suoritti myös hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon vuonna 2000. Työurallaan Lintilä on toiminut Pouttu Oy:n talouspäällikkönä.[1] Sotilasarvoltaan Lintilä on reservin vääpeli ja hän on ollut rauhanturvaajana 1988–1990 Golanin UNDOF-operaatiossa.[2]

Lintilän Aaro-isä toimi silloisen maalaisliiton ja myöhemmin keskustapuolueen kansanedustajana vuosina 1962–1972.[3] Naimisiin Mika Lintilä meni vuonna 1993 farmaseutti Pirjo Lintilän (o. s. Pikkukangas) kanssa. Mika Lintilällä on kaksi lasta, vuonna 1981 syntynyt tytär Jutta ja vuonna 1993 syntynyt nuorempi tytär Netta.[1]

Poliittinen ura

Keskustan sisällä Lintilä on toiminut puolueen talouspoliittisen työryhmän vetäjänä ja häntä pidetään porvarihallituksen kannattajana. Eduskuntaan Lintilä nousi ensimmäisen kerran vuoden 1999 vaaleissa Vaasan vaalipiiristä.[3] Lintilä uusi paikkansa vuoden 2003 eduskuntavaaleissa ollen Vaasan vaalipiirin ääniharava keräten yli 10 000 ääntä.[4]

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Lintilän äänimäärä heikkeni jonkin verran. Kuitenkin Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri toivoi hänestä ministeriä Vanhasen II hallitukseen, mutta tämä toive ei toteutunut.[5]

Lintilä vaati huhtikuussa 2007 että Yleisradion hallintoneuvoston tulisi tutkia ovatko Yleisradion pääjohtaja Mikael Jungner ja Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Hannu Olkinuora ylittäneet valtuutensa suhteessa hallintoneuvostoon, kun he sallivat digitaalisen televisio-ohjelman välittämisen analogisena kaapelissa analogisten lähetysten loppuessa. Kansanedustaja Jyri Häkämies kritisoi asiaa seuraavana päivänä.[6]

Lintilän johtama työryhmä esitti huhtikuussa 2009, että televisiovastaanottimen omistamiseen perustuvasta 224 euron televisiomaksusta luovuttaisiin, ja tilalle säädettäisiin kaikille pakollinen 175 euron mediamaksu.[7]

Kevään 2019 eduskuntavaaleissa Lintilä keräsi Vaasan vaalipiirissä kaikkiaan 6 003 ääntä ja uusi paikkansa kansanedustajana.[8]

Elinkeinoministerinä

Mika Lintilä valittiin äänestyksen jälkeen Sipilän hallituksen uudeksi elinkeinoministeriksi 27. lokakuuta 2016. Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän yleiskokouksen äänestyksessä Lintilän vastaehdokkaana oli Mauri Pekkarinen, jonka Lintilä voitti äänin 37–33. Lintilän ministerikausi alkoi 29. joulukuuta 2016 edeltäjänsä Olli Rehnin siirryttyä Suomen Pankkiin.[9] Lintilä kertoi myös luopuvansa Suomen Hippos ry:n hallituksen puheejohtajan tehtävästä ministerinpestinsä vuoksi. Hänet oli aiemmin keväällä valittu viidennelle kaksivuotiskaudelle Hippoksen puheenjohtajaksi.[10]

Elinkeinoministeriksi noustuaan Lintilä arvioi, että hallitus saattaa keväällä 2017 joutua tekemään lisäleikkauksia, jotka eivät kuitenkaan hänen mukaansa olisi merkittävän suuria. Suomen talouskasvun Lintilä arvioi nousevan vuonna 2018 valtiovarainministeriön ennustetta korkeammalle.[11]

Lähteet

  1. ↑ a b Mika Lintilä Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. ↑ Tanhuanpää, Asko: Golanilla palvellut kansanedustaja Mika Lintilä: "Kuntoutusasia kuntoon" Rauhanturvaaja. 1.7.2013. Viitattu 22.1.2017.
  3. ↑ a b Kinnunen, Pekka: Mika Lintilä – Hevosmies ministeriksi yle.fi. 27.10.2016. Yle Uutiset. Viitattu 21.1.2017.
  4. ↑ Viisi keskipohjalaista läpi Vaasan vaalipiiristä - Lintilä ääniharava kp24.fi. 16.3.2003. Keskipohjanmaa. Viitattu 21.1.2017.
  5. ↑ K-P:n piiri haluaa Mika Lintilän ministeriksi 7.4.2007. Keskipohjanmaa. [vanhentunut linkki]
  6. ↑ Häkämies, Jyri: Yle otsikoissa hakamies.fi. 7.4.2007. [vanhentunut linkki]
  7. ↑ Työryhmä: YLEn rahoitukseen 175 euron mediamaksu yle.fi. 23.4.2009. Yle Uutiset. Viitattu 21.1.2017.
  8. ↑ Vaasan vaalipiiri
  9. ↑ Korkki, Jari: Mika Lintilä on uusi elinkeinoministeri yle.fi. 27.10.2016. Yle Uutiset. Viitattu 10.11.2016.
  10. ↑ Runsten, Kaijaleena: Ministeriksi nouseva Lintilä luopuu Hippoksen puheenjohtajuudesta 27.10.2016. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 21.1.2017.
  11. ↑ Mika Lintilä nimitettiin elinkeinoministeriksi mtv.fi. 29.12.2016. MTV Uutiset. Viitattu 21.1.2017.

Aiheesta muualla

Edeltäjä:
Olli Rehn 		Suomen elinkeinoministeri
2016– 		Seuraaja:
(nykyinen)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mika_Lintilä&oldid=18079419”