Ero sivun ”Mikko Kokko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p →Viitteet: l |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Mikko Vilhelm Mikonpoika Kokko''' ([[1887]]–[[1938]]?) oli [[helsinki]]läinen tupakkatehtaan työmies |
'''Mikko Vilhelm Mikonpoika Kokko''' ([[1887]]–[[1938]]?) oli [[helsinki]]läinen tupakkatehtaan työmies ja punapäällikkö [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Turunen, Mirja | Nimeke=Veripellot | Vuosi=2005 | Sivu=149 | Julkaisija=Atena | Julkaisupaikka =Jyväskylä | Tunniste= }}</ref> Hän komensi sodassa [[Helsingin punakaarti]]n IV pataljoonan IV komppaniaa ja osallistui taisteluihin [[Vilppulan rintama]]lla ja [[Tampereen taistelu|Tampereella]]. Hän pakeni sodan lopulla [[Kouvola]]an, jossa otti miehineen osaa [[Koria]]n joukkomurhiin ja oli mukana teloittamassa [[Gösta Björkenheim]]iä. Hän pakeni meritse [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] satamasta [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]]. Hän työskenteli [[Tšeka]]ssa ja [[GPU|GPU:ssa]], johti suomalaista rajavartio-osastoa. Hän oli myös [[Uhtua]]n miliisin rikososastossa, lähti merille ja vakoili [[Norja]]ssa ja [[Danzig]]issa. Hänet erotettiin kustannusosakeyhtiön palveluksesta [[1935]], vangittiin [[Stalinin vainot|Stalinin puhdistuksissa]] ja ammuttiin. |
||
Mikko Kokkoa kuvaillaan usein sanoilla "mestaripainija" ja "panssarijunan komentaja". Mikko Kokko kuului Voimistelu- ja urheiluseura [[Helsingin Jyry]]yn, mutta seuran 75-vuotishistoriikissa ei jyryläisten urheilusaavutuksissa ole ole mainittu yhtäkään Mikko Kokon nimissä olevaa painin mestaruutta<ref>Pääkkönen-Laine, Leena: Helsingin Jyry. 75 vuotta työläisurheilua, s. 64 ja 224. Helsinki, 1978.</ref> [[Heikki Ylikangas]] on kirjassaan [[Tie Tampereelle]]<ref>Ylikangas, Heikki: Tie Tampereelle, s. 241-244. WSOY, Juva 1993.</ref> virheellisesti kertonut, että Mikko Kokko olisi 23.3.1918 panssarijunalla murtautunut Kangasalan asemalta Tampereelle valkoisten saartorenkaan läpi. Kyseessä oli Mikko Kokon oman kertomuksen mukaan kuitenkin ratapölkyin suojattu avovaunu ja päivämäärä 24.3.1918.<ref> Nissinen, E. (toim): Proletaarisen vallankumouksen rintamilta, s.77-78. SVT:n kokoelma N:o 1. Valtion kustannusliike Kirja, Leningrad 1935. Sisältää Mikko Kokon "Muistelmani Suomen vallankumouksesta 1918", sivut 56-112.</ref> Kokon muistelmista käy kyllä hyvin ilmi, että hän taisteli joukkonsa kanssa usein panssarijunan rinnalla, mutta mikään lähde ei tue sitä, että hän olisi ollut panssarijunan komentaja.<ref>Esim. Valtionarkisto, Vrosya Ca10a. Yleisesikunnalle annettuja määräyksiä. Sisältää mainintoja valtakirjoista, joita on annettu panssarijunien päälliköille ja miehistölle, Kokon nimi ei esiinnyt valtakirjojen saajien joukossa.</ref> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* Harjula, Mirko: ''Suomalaisen Venäjän sisällissodassa'' |
* Harjula, Mirko: ''Suomalaisen Venäjän sisällissodassa'' |
||
Versio 17. helmikuuta 2014 kello 16.12
Mikko Vilhelm Mikonpoika Kokko (1887–1938?) oli helsinkiläinen tupakkatehtaan työmies ja punapäällikkö Suomen sisällissodassa.[1] Hän komensi sodassa Helsingin punakaartin IV pataljoonan IV komppaniaa ja osallistui taisteluihin Vilppulan rintamalla ja Tampereella. Hän pakeni sodan lopulla Kouvolaan, jossa otti miehineen osaa Korian joukkomurhiin ja oli mukana teloittamassa Gösta Björkenheimiä. Hän pakeni meritse Kotkan satamasta Pietariin. Hän työskenteli Tšekassa ja GPU:ssa, johti suomalaista rajavartio-osastoa. Hän oli myös Uhtuan miliisin rikososastossa, lähti merille ja vakoili Norjassa ja Danzigissa. Hänet erotettiin kustannusosakeyhtiön palveluksesta 1935, vangittiin Stalinin puhdistuksissa ja ammuttiin.
Mikko Kokkoa kuvaillaan usein sanoilla "mestaripainija" ja "panssarijunan komentaja". Mikko Kokko kuului Voimistelu- ja urheiluseura Helsingin Jyryyn, mutta seuran 75-vuotishistoriikissa ei jyryläisten urheilusaavutuksissa ole ole mainittu yhtäkään Mikko Kokon nimissä olevaa painin mestaruutta[2] Heikki Ylikangas on kirjassaan Tie Tampereelle[3] virheellisesti kertonut, että Mikko Kokko olisi 23.3.1918 panssarijunalla murtautunut Kangasalan asemalta Tampereelle valkoisten saartorenkaan läpi. Kyseessä oli Mikko Kokon oman kertomuksen mukaan kuitenkin ratapölkyin suojattu avovaunu ja päivämäärä 24.3.1918.[4] Kokon muistelmista käy kyllä hyvin ilmi, että hän taisteli joukkonsa kanssa usein panssarijunan rinnalla, mutta mikään lähde ei tue sitä, että hän olisi ollut panssarijunan komentaja.[5]
Lähteet
- Harjula, Mirko: Suomalaisen Venäjän sisällissodassa
- Turunen, Mirja: Veripellot
Viitteet
- ↑ Turunen, Mirja: Veripellot, s. 149. Jyväskylä: Atena, 2005.
- ↑ Pääkkönen-Laine, Leena: Helsingin Jyry. 75 vuotta työläisurheilua, s. 64 ja 224. Helsinki, 1978.
- ↑ Ylikangas, Heikki: Tie Tampereelle, s. 241-244. WSOY, Juva 1993.
- ↑ Nissinen, E. (toim): Proletaarisen vallankumouksen rintamilta, s.77-78. SVT:n kokoelma N:o 1. Valtion kustannusliike Kirja, Leningrad 1935. Sisältää Mikko Kokon "Muistelmani Suomen vallankumouksesta 1918", sivut 56-112.
- ↑ Esim. Valtionarkisto, Vrosya Ca10a. Yleisesikunnalle annettuja määräyksiä. Sisältää mainintoja valtakirjoista, joita on annettu panssarijunien päälliköille ja miehistölle, Kokon nimi ei esiinnyt valtakirjojen saajien joukossa.