Ero sivun ”Silitysrauta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p r2.7.3) (Botti lisäsi: gl:Ferro de pasar |
→Merkinnät: kuva mieluummin oikealle |
||
| (15 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ |
[[File:Electric iron NI-W450-W by Panasonic (2015-06-10) 2.JPG|thumb|Panasonicin valmistama sähkösilitysrauta.]] |
||
[[Kuva:Flat irons dsc05527.jpg|thumb|right|1800-luvun silitysrautoja]] |
[[Kuva:Flat irons dsc05527.jpg|thumb|right|1800-luvun silitysrautoja.]] |
||
'''Silitysrauta''' on kuumennettava laite, jolla silitetään ryppyjä ja epätasaisuuksia [[vaatetus|vaatteista]] ja muista tekstiileistä. |
'''Silitysrauta''' on kuumennettava laite, jolla silitetään ryppyjä ja epätasaisuuksia [[vaatetus|vaatteista]] ja muista tekstiileistä. |
||
Silitysraudan silittävä vaikutus perustuu siihen, että kuumuus löysentää otetta pitkissä polymeerimolekyyliketjuissa materiaalin kuiduissa. Kun molekyylit ovat kuumia, kuidut suoristuvat silitysraudan painon ansiosta ja ne säilyttävät suoruuden viilennyttyään. Tietyt materiaalit, kuten puuvilla, vaativat lisäksi vettä molekyylien välisten sidosten otteen löysentämiseksi. Monia 1900-luvun jälkipuolella kehitettyjä [[Synteettinen kuitu|tekokuitupitoisia]] materiaaleja mainostetaan itsesiliäviksi, jolloin niistä tehtyjä vaatteita ei pesun jälkeen tarvitsisi silittää.<ref name = suova>{{Kirjaviite | Tekijä = Maija Suova (toim.) | Nimeke = Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos| Vuosi =1958 | Sivu = 1138, 1141–1142 | Julkaisija =WSOY }}</ref> |
|||
Silitysraudan silittävä vaikutus perustuu siihen, että kuumuus löysentää otetta pitkissä polymeerimolekyyliketjuissa materiaalin kuiduissa. |
|||
Kun molekyylit ovat kuumia, kuidut suoristuvat silitysraudan painon ansiosta ja ne säilyttävät suoruuden viilennyttyään. Tietyt materiaalit, kuten puuvilla, vaativat lisäksi vettä molekyylien välisten sidosten otteen löysentämiseksi. Monet uudet, 1900-luvun jälkipuolella kehitettyjä materiaaleja mainostetaan itsesiliäväksi, jolloin silitysraudan tarve niiden osalta vähenee. Ensimmäinen sähkösilitysrauta keksittiin [[1820-luku|1820-luvun]] alussa. Höyrysilitysrauta nimensä mukaisesti tuottaa höytyä silityksen yhteydessä ja yhdistelmä tehostaa silitystä. |
|||
==Historiaa== |
|||
Ensimmäiset silitysraudat 1400- ja 1500-lukujen vaihteen paikkeilla olivat onttoja ja täytettiin kuumilla hiilillä. Myöhemmät silitysraudat olivat kiilamaisiksi muotoiltuja 2,2–4,5 kg painavia rautakappaleita, jotka kuumennettiin [[puuhella]]n päällä usein ruoanlaiton yhteydessä. Niissä saattoi olla irrotettava kahva, joka laitettiin paikoilleen vasta raudan kuumennuttua ja silitystyötä aloitettaessa. Hellan päällä silitysraudan pohja saattoi helposti likaantua ja tahrata sitten vaatteita; ratkaisu tähän ongelmaan oli erikseen kuumennettava silitysraudan sisäosa eli luoti, joka sujautettiin kylmän ja onton raudan sisäosaan silitystä aloitettaessa.<ref name =esinehistoriaa>[http://www.martat.fi/site/assets/.../pyykinpesuun_liittyv_esinehistoriaa_2013.pdf Pyykinpesuun liittyvää esinehistoriaa]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }} (PDF), Martat.fi. Viitattu 1.8.2016.</ref><ref name = suova/> |
|||
Ensimmäinen sähkösilitysrauta keksittiin 1820-luvun alussa. 1950-luvun lopulla alkoi Suomen markkinoille tulla säädettävällä lämpötilalla ja [[termostaatti|termostaatilla]] varustettuja sähkösilitysrautoja. Höyrysilitysrauta nimensä mukaisesti tuottaa [[höyry]]ä silityksen yhteydessä ja yhdistelmä tehostaa erityisesti luonnonkuitutekstiilien silitystä.<ref name = suova/> |
|||
==Merkinnät== |
==Merkinnät== |
||
[[Tiedosto:Silitys.PNG|thumb |
[[Tiedosto:Silitys.PNG|thumb|Silitykseen liittyviä merkintöjä tekstiileissä.]] |
||
Silitysraudoissa ja vaatteissa käytetään silityslämpötilan merkkinä usein pisteitä, joskus myös tekstiä: kylmä, lämmin ja kuuma. |
Silitysraudoissa ja vaatteissa käytetään silityslämpötilan merkkinä usein pisteitä, joskus myös tekstiä: kylmä, lämmin ja kuuma. |
||
{{Lista| |
|||
* ● kylmä (noin 100 °C) |
* ● kylmä (noin 100 °C) |
||
* ●● lämmin (noin 150 °C) |
* ●● lämmin (noin 150 °C) |
||
* ●●● kuuma (noin 200 °C) |
* ●●● kuuma (noin 200 °C) |
||
}} |
|||
==Lähteet== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
|||
{{commons|Ironing|silitysrauta}} |
{{commons|Ironing|silitysrauta}} |
||
* [http://www.martat.fi/kodinhoito/kodinkoneet/silitysrauta/ Silitysraudan valinta ja hoito] {{Wayback|1=http://www.martat.fi/kodinhoito/kodinkoneet/silitysrauta/ |päiväys=20160106055049 }}. Martat. |
|||
{{tynkä/Tekniikka}} |
{{tynkä/Tekniikka}} |
||
[[Luokka:Kodinkoneet]] |
[[Luokka:Kodinkoneet]] |
||
[[Luokka:Esiteolliset keksinnöt]] |
|||
[[ar:مكواة]] |
|||
[[id:Setrika]] |
|||
[[jv:Setrika]] |
|||
[[su:Istrikaan]] |
|||
[[bg:Ютия]] |
|||
[[ca:Planxa de roba]] |
|||
[[cs:Žehlička]] |
|||
[[da:Strygejern]] |
|||
[[de:Bügeleisen]] |
|||
[[et:Triikraud]] |
|||
[[el:Σίδερο (συσκευή)]] |
|||
[[en:Clothes iron]] |
|||
[[es:Plancha de ropa]] |
|||
[[eo:Gladilo]] |
|||
[[eu:Lisaburdina]] |
|||
[[fa:اتو]] |
|||
[[fr:Fer à repasser]] |
|||
[[gd:Bòrd-iarnaigidh]] |
|||
[[gl:Ferro de pasar]] |
|||
[[ko:다리미]] |
|||
[[is:Straujárn]] |
|||
[[it:Ferro da stiro]] |
|||
[[he:מגהץ]] |
|||
[[ka:უთო]] |
|||
[[kk:Үтік]] |
|||
[[ku:Deqaq]] |
|||
[[lb:Streckeisen]] |
|||
[[lt:Laidynė]] |
|||
[[ln:Fɛ́lɔ]] |
|||
[[ml:ഇസ്തിരിപ്പെട്ടി]] |
|||
[[nl:Strijkijzer]] |
|||
[[ja:アイロン]] |
|||
[[no:Strykejern]] |
|||
[[nn:Stryking]] |
|||
[[uz:Dazmol]] |
|||
[[nds:Plättiesen]] |
|||
[[pl:Żelazko]] |
|||
[[pt:Ferro de passar]] |
|||
[[ro:Fier de călcat]] |
|||
[[ru:Утюг]] |
|||
[[simple:Ironing]] |
|||
[[sl:Likalnik]] |
|||
[[sr:Пегла]] |
|||
[[sv:Strykjärn]] |
|||
[[ta:இசுத்திரிப் பெட்டி]] |
|||
[[vi:Bàn là]] |
|||
[[chy:Hesó'xôhéó'o]] |
|||
[[tr:Ütü]] |
|||
[[uk:Праска]] |
|||
[[war:Plantsa]] |
|||
[[bat-smg:Pruosos]] |
|||
[[zh:熨斗]] |
|||
Nykyinen versio 27. elokuuta 2023 kello 12.46
Silitysrauta on kuumennettava laite, jolla silitetään ryppyjä ja epätasaisuuksia vaatteista ja muista tekstiileistä.
Silitysraudan silittävä vaikutus perustuu siihen, että kuumuus löysentää otetta pitkissä polymeerimolekyyliketjuissa materiaalin kuiduissa. Kun molekyylit ovat kuumia, kuidut suoristuvat silitysraudan painon ansiosta ja ne säilyttävät suoruuden viilennyttyään. Tietyt materiaalit, kuten puuvilla, vaativat lisäksi vettä molekyylien välisten sidosten otteen löysentämiseksi. Monia 1900-luvun jälkipuolella kehitettyjä tekokuitupitoisia materiaaleja mainostetaan itsesiliäviksi, jolloin niistä tehtyjä vaatteita ei pesun jälkeen tarvitsisi silittää.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset silitysraudat 1400- ja 1500-lukujen vaihteen paikkeilla olivat onttoja ja täytettiin kuumilla hiilillä. Myöhemmät silitysraudat olivat kiilamaisiksi muotoiltuja 2,2–4,5 kg painavia rautakappaleita, jotka kuumennettiin puuhellan päällä usein ruoanlaiton yhteydessä. Niissä saattoi olla irrotettava kahva, joka laitettiin paikoilleen vasta raudan kuumennuttua ja silitystyötä aloitettaessa. Hellan päällä silitysraudan pohja saattoi helposti likaantua ja tahrata sitten vaatteita; ratkaisu tähän ongelmaan oli erikseen kuumennettava silitysraudan sisäosa eli luoti, joka sujautettiin kylmän ja onton raudan sisäosaan silitystä aloitettaessa.[2][1]
Ensimmäinen sähkösilitysrauta keksittiin 1820-luvun alussa. 1950-luvun lopulla alkoi Suomen markkinoille tulla säädettävällä lämpötilalla ja termostaatilla varustettuja sähkösilitysrautoja. Höyrysilitysrauta nimensä mukaisesti tuottaa höyryä silityksen yhteydessä ja yhdistelmä tehostaa erityisesti luonnonkuitutekstiilien silitystä.[1]
Merkinnät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Silitysraudoissa ja vaatteissa käytetään silityslämpötilan merkkinä usein pisteitä, joskus myös tekstiä: kylmä, lämmin ja kuuma.
- ● kylmä (noin 100 °C)
- ●● lämmin (noin 150 °C)
- ●●● kuuma (noin 200 °C)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 1138, 1141–1142. WSOY, 1958.
- ↑ Pyykinpesuun liittyvää esinehistoriaa[vanhentunut linkki] (PDF), Martat.fi. Viitattu 1.8.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Silitysraudan valinta ja hoito (Arkistoitu – Internet Archive). Martat.