Ero sivun ”Syyrian sisällissota” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 211: Rivi 211:
YK:n kemiallisten aseiden tarkkailijat aloittivat työnsä Syyriassa 19. elokuuta 2013<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/yk-ryhma-etsii-jalkia-kemiallisista-aseista-syyriassa/2013/08/1793118 YK-ryhmä etsii jälkiä kemiallisista aseista Syyriassa ] Mtv3 Uutiset Ulkomaat 19.8.2013</ref>. Kuin sattumalta
YK:n kemiallisten aseiden tarkkailijat aloittivat työnsä Syyriassa 19. elokuuta 2013<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/yk-ryhma-etsii-jalkia-kemiallisista-aseista-syyriassa/2013/08/1793118 YK-ryhmä etsii jälkiä kemiallisista aseista Syyriassa ] Mtv3 Uutiset Ulkomaat 19.8.2013</ref>. Kuin sattumalta
Damaskoksen lähellä Ghoutassa väitettiin ainakin muutaman sadan, jopa yli tuhannen kuolleen ilman näkyvää väkivaltaa<ref>[http://yle.fi/uutiset/syyrian_oppositio_jopa_yli_tuhat_kuollut_myrkkykaasuiskussa/6787261 Syyrian oppositio: Jopa yli tuhat kuollut myrkkykaasuiskussa] Yle Uutiset Ulkomaat 21.8.2013 </ref> ja muutaman tuhannen saaneen 21. elokuuta 2013 oireita,
Damaskoksen lähellä Ghoutassa väitettiin ainakin muutaman sadan, jopa yli tuhannen kuolleen ilman näkyvää väkivaltaa<ref>[http://yle.fi/uutiset/syyrian_oppositio_jopa_yli_tuhat_kuollut_myrkkykaasuiskussa/6787261 Syyrian oppositio: Jopa yli tuhat kuollut myrkkykaasuiskussa] Yle Uutiset Ulkomaat 21.8.2013 </ref> ja muutaman tuhannen saaneen 21. elokuuta 2013 oireita,
jotka muistuttavat hermokaasun vaikutusta<ref>[http://yle.fi/uutiset/avustusjarjesto_syyrian_vaitetysta_kaasuiskusta_tuhansilla_hermostomyrkytyksen_oireita/6792935 Avustusjärjestö Syyrian väitetystä kaasuiskusta: Tuhansilla hermostomyrkytyksen oireita ] Yle Uutiset Ulkomaat 24.8.2013 </ref>. Alueella oli meneillään hallituksen hyökkäys kapinallisten valvomalle alueelle<ref>[http://www.bbc.co.uk/news/world-middle-east-23788674 Q&A: Syria 'toxic attacks' near Damascus] BBC News Middle East 21 August 2013</ref>.
jotka muistuttavat hermokaasun vaikutusta<ref>[http://yle.fi/uutiset/avustusjarjesto_syyrian_vaitetysta_kaasuiskusta_tuhansilla_hermostomyrkytyksen_oireita/6792935 Avustusjärjestö Syyrian väitetystä kaasuiskusta: Tuhansilla hermostomyrkytyksen oireita ] Yle Uutiset Ulkomaat 24.8.2013 </ref>. Alueella oli meneillään hallituksen hyökkäys kapinallisten valvomalle alueelle<ref>[http://www.bbc.co.uk/news/world-middle-east-23788674 Q&A: Syria 'toxic attacks' near Damascus] BBC News Middle East 21 August 2013</ref><ref>[http://www.bbc.co.uk/news/world-middle-east-23833912 Syria to allow UN inspect 'chemical weapon' attack site] BBC News Middle East 25 August 2013 </ref>.


Hallitus ja kapinalliset sanoivat, etteivät olleet käyttäneet kemiallista asetta. Kaasuiskun takana väitettiin olleen Syyrian armeijan julmina tunnettujen eliittijoukkojen komentajan Maher al-Assadin määräämä<ref>[http://www.theguardian.com/world/2013/aug/24/assad-brother-syria Did Assad's ruthless brother mastermind alleged Syria gas attack?] The Guardian, Martin Chulov, The Observer, Saturday 24 August 2013 21.43 BST</ref>, mutta yhtä hyvin sitä väitettiin myös toisen osapuolen lavastukseksi ja/tai provokaatioksi. Länsi näytti uskovan hallituksen tehneen kaasuiskun.
Hallitus ja kapinalliset sanoivat, etteivät olleet käyttäneet kemiallista asetta. Kaasuiskun takana väitettiin olleen Syyrian armeijan julmina tunnettujen eliittijoukkojen komentajan Maher al-Assadin määräämä<ref>[http://www.theguardian.com/world/2013/aug/24/assad-brother-syria Did Assad's ruthless brother mastermind alleged Syria gas attack?] The Guardian, Martin Chulov, The Observer, Saturday 24 August 2013 21.43 BST</ref>, mutta yhtä hyvin sitä väitettiin myös toisen osapuolen lavastukseksi ja/tai provokaatioksi. Länsi näytti uskovan hallituksen tehneen kaasuiskun.

Versio 25. elokuuta 2013 kello 17.49

Syyrian sisällissota
Osa arabikevättä
Päivämäärä:

26. tammikuuta 2011 – jatkuu edelleen

Paikka:

Syyria

Lopputulos:

edelleen käynnissä

Osapuolet

Syyrian arabitasavalta
 Iran[1][2]
Hizbollah[3]

Syyrian kansallinen koalitio Vapaan Syyrian armeija[4]
 Turkki[5]
 Qatar[5]
 Saudi-Arabia[5]
Al-Nusran rintama(itsenäinen)

Komentajat

Syyria Bashar al-Assad
IranAli Khamenei

Moaz al-Khatib

Tappiot

n. 17000 sotilasta+[6]

n. 17000 kapinallista[6],
siviilit poislukien

Mielenosoittajia Damaskoksen esikaupungissa Doumassa 8. huhtikuuta 2011.
Huhtikuussa 2011 maalatussa graffitissa lukee ”liyaskuṭ Baššār” eli ”alas Bašar”.
Syyrian presidenttiä tukeva mielenosoitus.
Syyrian kriisissä kuolleiden määrät viikoittain 20. maaliskuuta 2011 alkaen.
Assadin suku ja Syyrian hallinto koostuvat pääosin alaviiteista, joiden pääalue on Välimeren rannoilla.

Syyrian sisällissota on Syyriassa käynnissä oleva aseellinen yhteenotto presidentti Bašar al-Assadia kannattavien ja vastustavien aseellisten joukkojen välillä.

Syyriassa on pitkään vallinnut keskitetty yksipuoluejärjestelmä, johon liittyvä korruptio on ollut Lähi-idän pahimpia ja salainen poliisi tukahduttanut julmasti hallitusta vastaan suuntautuneet mielenilmaukset. Syyriassa vuonna 2008 alkanut kuivuus ajoi ensi kertaa kymmeniin vuosiin ihmisiä pakolaisiksi kaupunkeihin, mikä synnytti tyytymättömyyttä. Muun muassa Tunisian ja Egyptin esimerkit laukaisivat "arabikevään" Syyriassakin polttoitsemurhan 26. tammikuuta 2011. Tämän jälkeen esiintyi pienimuotoista internet-aktivismia ja paikallisia mielenosoituksia. Maaliskuun alussa salainen poliisi pidätti ja alkoi kiduttaa lapsia, jotka olivat maalanneet seiniin hallituksen vastaisia iskulauseita[7][8]. Tämä laukaisi suuremmat mielenosoitukset monissa Syyrian kaupungeissa 15. maaliskuuta[9][10]. Päivän sisään mielensooittajia alkoi kuolla hallituksen vastatoimiin[11], ja rauhanomaiset protestit muuttuivat viikon sisään osin mellakoiksi joissa nuoret rähinöitsijät heittelivät kiviä, polttivat autoja[12] hyökkäsivät baath-puolueen toimistoihin[13] ja ryöstelivät kauppoja. Pian alkoivat hallituksen tukijoiden murhat. Tämä ei ollut alkuperäisten aktivistien tarkoitus. Protestoijat vastustivat poikkeustilaa, korruptiota ja kansalaisvapauksien puutetta. Mielenosoitukset ja mellakat levisivät maaliskuun lopulla koko maahan. Moskeijat olivat sunniprotestoijien keskuksia.

Poliisit käyttivät vesitykkejä ja kyynelkaasua, hakkasivat protestoijia. Lisäksi he enenevissä määrin ampuivat rauhallisiakin mielenosittajia ja niissä kuolleiden hautajaissaattueita kovilla[14].

Huhtikuusta 2011 alkaen hallitus käytti salaista poliisia, puolisotilaallisia joukkioita ja armeijaa mellakoijia ja mielenosoittajia vastaan. Hallitusta lähellä olevat tahot pidättivät summamutikassa, kiduttivat ja murhasivat pelkän epäilyn pohjalta. Armeija pyrki saartamaan protestialueet ja käytti nälkäasetta.

Kesällä 2011 armeijasta eronneet sotilaat aloittivat aseellisen vastarinnan hallitusta vastaan.

Presidentti yritti huhtikuussa hillitä protestointia myös rauhanomaisin keinoin muun muassa vapauttamalla poliittisia vankeja, lakkauttamalla poikkeustilan ja lupaamalla uudistuksia[15][16]. Oppositio ei ollut tyytyväinen näihin myönnytyksiin.[17]

Hallituksen joukoista karanneiden perustama Vapaan Syyrian armeija FSA alkoi toimia Homsissa ja muilla alueilla loppukesällä-syksyllä 2011. Monia muita hallitusta vastustavia ryhmiä syntyi. Oppositio on pysynyt koko sodan ajan hajanaisena ja riitaisena

Yhteenotot laajenivat maan laajuiseksi sisällissodaksi keväällä-kesällä 2012[18] jolloin sota levisi pitkään rauhallisena olleeseen Alappon suurkaupunkiin.

Konflikti on osin uskonsota, koska hallituksessa on pääosin šiialaisia alaviitteja ja kapinallisista suurin osa on sunneja. Monia sunnalaisia taistelijoita ajaa jyrkkä fundamentalismi ja kostonhalu. Nämä näkyy Jabhat al-Nusran tyyppisten tehokkaiden salafistien taistelujärjestöjen nousuna. Hallitusta puoltavat sanovat puolustautuvansa terroristien ja fundamentalistien väkivaltaa vastaan, ja nämä uhkaavat alaviitteja jopa kansanmurhalla. Egyptin esimerkin valossa on mahdotonta, että Muslimiveljeskunnan ja kovan linjan uskonnollis-ideologisten järjestöjen ohjaama hajanainen kapinallisarmeija loisi maahan demokratian[19]. Opposition hajanaisuus vaikeuttaa rauhan tekoa, ja sota saattaa syttyä eri oppositioryhmien välillekin.

Syyrian sotaa pidetään julmempana kuin esimerkiksi Bosnian sotaa. Hallituksen kansaansa vastaan käyttämän väkivallan[20] takia EU asetti maalle talouspakotteita ja länsimaat kääntyivät Assadioa vastaan. Myös kapinalliset rikkoivat ihmisoikeuksia[21][22]. Hallituksen riveistä on loikannut pois jopa ministereitä ja kenraaleja. Sodan edetessä kapinallisten sunnien ääriryhmien merkitys kasvoi huomattavasti. Toisaalta shiialainen Hizbollah tuki hallitusta. Häikäilemättöminä pidettyjen kapinallisten kannatus on laskenut sotaan osallistumattomien sunnien parissa, koska näitä pidetään yhä useammin sotaan, puutteeseen ja turvattomuuteen syyllisinä[23][24].

Väkivalta kiihtyi maassa alkuvuodesta ja edelleen kesällä 2012, kun kapinalliset hyökkäsivät ja hallituksen joukot vastasivat erilaiisn keinoin.

Toukokuun puolivälissä 2013 sodassa oli kuollut ainakin 80000-120000 ihmistä[6][25], joista 34000 siviilejä[6].

Hallituksen joukot alkoivat uudestaan edetä vuoden 2013 huhtikuussa mm shiialaisten Hizbollah-taistelijoiden tuella. Syyrian sotaan liittyviä shiiojen ja sunnien välisiä taisteluja on käyty myös Libanonissa. Sodan pelätään muutenkin edistävän Lähi-idän konflikteja mm Irakissa. Arabiliitto, Yk ja muut kansainväliset järjestöt epäonnistuivat rauhanaloitteissaan. Länsimaat tukevat Syyrian oppositiota, kun Venäjä ja Kiina tukevat hallitusta. Muun muassa Saudi-Arabia tukee kapinallisia, Iran hallitusta. Tämä ulkovaltojen vastakkainasettelu jarruttaa huomattavasti yrityksiä ratkaista kriisi ulkoapäin. Monet länsimaat tunnustivat oppositiokoalition Syyrian viralliseksi edustajaksi marras-joulukuussa 2012. Länsimaat ja muut "Syyrian ystävät" ilmoittivat kesäkuussa 2013 antavana vastedes suoraa aseapua ja muuta sotilaallista tukea Syyrian kapinallisille[26][27]. Yhdysvaltain mukaan syynä tähän on se, että Syyriassa on käytetty paikoin kemiallisia aseita. Kapinallistenkin epäillään niitä käyttäneen, ja todellinen syy aseapuun lienee halu kaataa Assadin hallitus, ja heikentää Venäjän ja Iranin vaikutusta alueella.

Sodan uskotaan jatkuvan vuosia, eikä sen lopputulosta tiedetä.

Tausta

Kansannousu liittyi arabimaiden yleiseen kuohuntaan, jossa kansa vaati vapaampia poliittisia oloja ja korruption kitkemistä. Syyriaa hallitsi pitkään Baath-puolueen johtaja Hafez al-Assad, joka kaappasi vallan vuonna 1970. Hänen kuoltuaan valtaan nousi vuonna 2000 hänen poikansa Bašar al-Assad. Näiden valtionpäämiesten aikana maa on ollut virallisestikin poikkeustilassa vuoteen 2011 asti. Baath oli ainoa sallittu puolue. Assadit loivat henkilönpalvontaan pohjautuvan järjestelmän, joka jakeli suosionsoituksia tukijoilleen ja murskasi vastustuksen kovin ottein. Vapaata tiedonvälitystä ei käytännössä ollut, ja järjestelmä oli hyvin korruptoitunut. Korruptio lisääntyi 2000-luvulla ja oli Lähi-idän pahimpia.[28].

Tosin Assad lupasi valtakautensa alussa vapaampia oloja, muttei toteuttanut lupauksiaan. Mielenosoittajat vaativat lopulta Assadin suvun ylivallan purkamista[29], aitoa demokratiaa, etnisten ryhmien välistä tasa-arvoa ja poliittisia vapauksia. Rauhanomaisina alkaneet mielenilmaukset muuttuivat aseellisiksi yhteenotoiksi hallituksen ja opposition valillä hallituksen tukahduttaessa kansannousua armeijan avulla.

Syyriassa oli ollut mielenosoituksia aiemminkin. Eräs tunnettu Syyrian oppositioryhmä oli maan muslimiveljeskunta, jonka kapinahalut Hafez al-Assad kukisti Hamassa raskain asein vuonna 1982[29]. Samoin 2000-luvulla oli mielenosoituksia, mutta ne jäivät mm valtion turvakoneiston nopean toiminnan takia pieniksi.

Syyrian väestö kasvoi parin prosentin vuosivauhtia. Noin kymmenes syyrialaisista eli köyhyysrajan alapuolella. Työttömyys oli 9-20% ja inflaatiokin melko korkea, ja käynnissä oli haastava talouden uudistusohjelma kohti osittaista markkinataloutta. Pohjavettä käytettiin liikaa kuivilla alueilla. Vuonna 2008 maata koetteli pahin kuivuus 40 vuoteen. Ihmisiä joutui kuivuuden takia kaupunkehin pakolaisiksi, ja Syyria pyysi ensi kertaa ulkomailta apua. [30][31][32][33][34]

Syyrian opposition keskeisin ryhmittymä oli sisällissodan alussa Syyrian kansallinen neuvosto SNC, joka pyrki yhteistoimintaan muiden kapinallisryhmittymien, kuten Syyrian vapautusarmeijan kanssa[35]. Syyrian oppositiota rahoittivat ja tukivat etupäässä Saudi-Arabia, Qatar ja Yhdistyneet Arabiemiraatit[36]. Marraskuussa 2012 perustettiin laajapohjainen eri järjestöistä koostuva rintama Syyrian kansallinen koalitio (الائتلاف الوطني السوري), jonka 63 paikasta 22 kuului Syyrian kansallisneuvostolle SNC:lle. Ääri-islamilaiset jäivät koalitiosta pois.

Läheskään kaikki niin sanotut liberaalit syyrialaiset eivät tukeneet oppositiota, jonka uskottiin pyrkivän nostamaan muslimiveljeskunnan tai ääri-islamilaiset valtaan Syyriassa[37].

Syyrian konfliktissa olivat vastakkain hallituksen ja opposition lisäksi myös erilaiset etnisten ja uskonnollisten ryhmien kiistat. Basharin hallinto edusti pääosin alaviittien islamin haaraa ja monet kapinalliset olivat sunneja. Suurin osa armeijan eliittijoukoista, Tasavaltalaiskaartista, koostui alaviiteista. Sunneja on maan väestöstä enemmistö. 1800-luvulla alaviiteilla ja sunneilla oli aseellisia kiistoja. Alaviittien uskonnossa on joitain piirteitä shiialaisuudesta, mutta se eroaa shiialaisuudestakin. Muutamat arabimaat tukivat kapinallisia ja shiialainen Iran Syyrian hallintoa. Lisäksi islamilainen äärijärjestö Al Qaida toimi maassa ja vastusti sekä muita kapinallisia että hallitusta. Druusit[38], kurdit ja kristityt tukivat pääosin Assadia. Sunnalaiset kapinalliset vainosivat kristittyjä. Monet alaviitit tukivat sisällissodassa Assadia, koska pelkäsivät sunnien kostavan hallituksen sorron alaviiteille[39][40]. Mutta toisaalta monet sunnitkin tukivat hallitusta, koska kokivat sodan ja hallinnon kaatumisen tuovan maahan turvattomuutta. Sota on enemmän sunnilaisille oppositioaktivisteille uskonsota kuin hallituksen tukijoille, jotka sanovat puolustavansa maataan terroristeja vastaan. Jotkut arvelivatkin, että Syyrian konflikteissa oli kyse siitä, kuka hallitsee maata[41] ja omistaa maan lailliset ja laittomat liiketoimet, ja että uskonnon merkitys olisi vähäisempi kuin yleensä ajatellaan.[42][43]

Tapahtumat 2011

Syyrian mielsnoituspaikakunnat 15. huhtikuuta, jonka jälkeen niistä ei enää pidetty kirjaa protestien yleisyyden takia. Sinisellä on merkitty mielenosoituspaikkakunnat joissa kuoli ihmisiä, punaisella muut protestipaikkaunnat.

Polttoitsemurha Al-Hasakassa

Arabikevät innosti joitain aktivisteja toimimaan internetissä Bashar al-Assadin hallitusta vastaan. Syyria pysyi pitkään melko rauhallisena näiden toimista huolimatta. Aktivistiryhmien suunnittelama "Vihan päivä" meni pieleen 4. helmikuuta 2011[44]. Kansa ei kannattaunut kapinaa[45]. Presidentti Assad totesi Syyrian tilanne oli vaikeampi kuin muissa arabimaissa, mutet että Syyria oli silti vakaa[46] ja immuuni vallankumoukselle[47].

Mielenosoitusten lähtölaukauksia oli se, että Al-Hasakassa kaupungista kotoisin ollut Hasan Ali Akleh sytytti itsensä bensiinillä tuleen samaan tapaan kuin Mohamed Bouazizi oli tehnyt Tunisiassa. Syykin oli sama eli protesti hallitusta vastaan.

Daraan kansannousu ja maanlaajuinen protesti

Salaisen poliisin pidättämä ja kiduttama Hamza Ali Al-Khateeb ottaa pilakuvassa kiinni Bashar al-Assadin.

Daraan mielenosoitukset alkoivat kun salainen poliisi pidätti 6. maaliskuuta 2011 noin viisitoista 10-15 vuoden ikäistä poikaa. Pojat olivat maalanneet spraymaalilla Tunisiassa ja Egyptissä käytetyn iskulauseen 'As-shaab yoreed eskaat el nizam!', "Kansa haluaa kaataa hallituksen"[48][49].

Ensimmäiset kuolonuhrit tulivat, kun 18. maaliskuuta 2011 Daraassa hallituksen turvallisuusjoukot ampuivat neljä mielenosoittajaa[50]. Pian tämän jälkeen mielenosoitukset muuttuivat mellakoiksi[51][52], ja protestit alkoivat levitä koko Syyriaan. 25. maaliskuuta Daraassa marssi joidenkin väitteiden mukaan jopa 100 000 ihmistä[53], joista 20 sai surmansa armeijan avattua tulen aseettomia mielenosoittajia vastaan, niin kuin aseettomia ihmisä kuoli muissakin mielenosoituskaupungeissa[54]. Daraan mielenosoitukset kukistettiin 25. huhtikuuta - 5 toukokuuta 2011 raskain asein. Sala-ampujat tulittivat katoilta, ja sotilaat kiersivät talosta taloon etsien kapinoitsijoita. Samoihin aikoihin, 26 maaliskuuta protestoijien kuolemat levisivät Sanamyniin, Homsiin ja Latakiaan.

Hallituksen lupaukset ja vastatoimet eivät lannistaneet kansan kunnioitusta vaativia aktivisteja ja kansanjoukkoja. Kun mielenosoitukset ja mellakat jatkuivat, Syyrian hallitus alkoi käyttää tankkeja ja tarkka-ampujia protestoijia vastaan. Alaviittijohtoinen armeija pysyi pääosin hallituksen puolella. Hallitus piti mielenosoittajia terroristeina ja syytti maassa olevasta väkivallasta aseistautuneita joukkioita[55]. 28. huhtikuuta mennessä 500 mielensoittajaa oli kuollut[56], ja 24. toukokuuta 2011 mennessä kuolleita oli jo 1 100[55].

5. toukokuuta 2011 armeija vetäytyi Daraasta, mutta tankit saapuivat Damaskoksen esikaupunkeihin[57] ja Homsiin[58]. Hallituksen miehet murtautuivat Damaskoksessa taloihin pidättämään ihmisiä. Turvallisuusjoukot hyökkäsivät Dumaan pariin sairaalaan missä kapinallisia hoidettiin, ja hakkasivat siellä potilaita ja hoitajia, sekä pidättivät kymmenen. Seuraavana päivänä mielenoitukset nousivat keskipäivän rukokuksen jälkeen Damaskoksen esikaupungeissa, Homsissa, Hamassa, Baniyasissa ja Syyrian Kurdistanissa.

Vaikka hallitus käytti kovia otteita, mielenosoitukset laajenivat.[59]. Samalla alkoi levitä tietoja siitä, että turvallisuusjoukon jäsenet olivat ampuneet niitä sotilaita, jotka eivät suostuneet ampumaan mielenosoittajia.[60]. Tiedot Syyrian tilanteesta kuitenkin olivat niukkoja, sillä maahan ei päästetty ulkomaalaisia journalisteja.[55]. Ulkomaat mm Yhdysvallat ja EU (lähinnä Ranska) tuomitsivat ylimitoitetun väkivallan käytön ja kovensivat sanktioitaan Syyriaa vastaan.

Aseellisen kapinan nousu ja erottaminen Arabiliitosta

Armeijan kovat otteet johtivat sotilaiden karkaamisiin ja aseellisen vastarinnan organisoitumiseen. Kesäkuussa oppositio kokoontui Istanbulissa pyrkien yhdistämään hajanaiset ryhmittymät, ja armeijasta karanneet perustivat 29. heinäkuuta 2011 Vapaan Syyrian armeijan (FSA). Heinäkuussa jatkuivat myös satojen tuhansien ihmisten mielenosoitukset.[61].

Heinäkuussa 2011 armeija ajoi kapinalliset Hamasta ja taistelujen painopiste siirtyi alkusyksystä Homsiin[62]. Mutta suurimmat kaupungit Damaskos ja Aleppo olivat yhä melko rauhallisia[62].

Yli kaksi tuhatta mielenosoittajaa oli kuollut 21. elokuuta 2011 mennessä, kun YK:n valtuuskunta saapui Syyriaan tutustumaan tilanteeseen[63]. Tällöin Syyria oli käytännössä jo sisällissodassa, ja päivittäisten kuolonuhrien määrä noussut heinäkuisesta jyrkästi[62]. Etelä-Turkkiin oli tähän mennessä paennut tuhansia ihmisiä[64]. EU vastasi Syyrian hallituksen harjoittamaan terroriin erilaisin talouspakottein[65]. Hallituksella oli edelleen yliote hajanaisesta oppositiosta, eikä kapinalliset pystyneet pitämään vielä elokuun lopulla 2011 valtaamiaan kaupunkeja hallinnassaan.[66]. Ensimmäinen merkittävä taistelu Vapaan Syyrian armeijan ja hallituksen joukkojen välillä käytiin Rastanissa, kun hallitus valtasi Rastanin 27. syyskuuta - 1. lokakuuta 2011[67].

Tiedosto:Arab League monitors in Syria.jpg
Arabiliiton tarkkailijoita.

Arabiliitto erotti Syyrian 12. marraskuuta 2011 ja asetti maalle talouspakotteet[68], jotka olivat lähinnä Syyrian rahavarojen jäädyttämisiä. Päivittäistavarakauppaan Arabiliitto ei puuttunut.

Väkivalta kuitenkin kiihtyi marraskuussa muun muassa Haman ja Dar’an maakunnissa, kun armeijasta karanneet kapinalliset olivat aloittaneet iskut hallitusta vastaan[69]. Kapinallisten hyökkäys Damaskokseen alkoi 16. marraskuuta, kun he hyökkäsivät Harastassa sijaitsevaan ilmavoimien tiedustelupalvelun toimistoon. Samaan aikaan Homsia tulitettiin tykein. 23. joulukuuta pääkaupunki Damaskoksessa tapahtui kaksi itsemurha-autopommi-iskua, joissa kuoli yli 40. Toinen räjähdys tapahtui salaisen poliisin tukikohdan ja toinen sotilastiedustelupalvelun rakennuksen lähellä. Syyrian hallitus syytti iskuista al-Qaidaa.

Marraskuun lopussa 2011 YK tuomitsi Syyrian hallituksen toimet rikoksina ihmisyyttä vastaan. Arabiliiton tarkkailijaryhmän etujoukko saapui Syyriaan 22. joulukuuta 2011 ja loput 50 tarkkailijan joukosta muutama päivä myöhemmin[70][71].

Tapahtumat 2012

Taistelut laajenevat koko Syyriaan

Alkuvuodesta 2012 Syyrian prikaatikenraali Mostafa Ahmad al-Sheik loikkasi Turkkiin. Hän oli siihen mennessä korkein puolta vaihtanut Syyrian armeijan upseeri[72].

Tammikuussa 2012 opposition joukot valtasivat muutamia kaupunkeja, mutta hajanainen huonosti aseistettu sotilaskarkurien armeija ei ollut vakava haastaja Syyrian raskaasti aseistetulle armeijalle, ja armeija onnistui valtaamaan esimerkiksi Duman jo tammikuussa ja Rastanin 5. helmikuuta. Tammikuun lopulla-helmikuun alussa taistelut olivat levinneet jo Damaskoksen esikaupunkeihin, ja mielenosoituksia tukahdutettiin asevoimin myös pitkään rauhallisena olleessa maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Aleppossa[73]. Arabiliiton tarkkailijat keskeyttivät työnsä jatkuvan väkivallan takia 28. tammikuuta[74]. Tammikuussa 2012 julkisti olemassaolonsa hallitusta vastaan taisteleva al-Qaidaan sidoksissa oleva jihadistirintama Jabhat al-Nusra[75].

Kofi Annanin rauhansuunnitelma

Helmikuussa 2012 YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui keskustelemaan mahdollisesta Syyria-päätöslauselmasta. Ennen kokousta Venäjä sanoi, että sopu turvallisuusneuvostossa Syyrian suhteen oli mahdollinen ja välttämätön[76]. Lopullisessa äänestyksessä illalla 4. helmikuuta 2012 Venäjä ja Kiina estivät veto-oikeudellaan Syyria-päätöslauselman. Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton sanoi, että sotilaallinen väliintulo oli pois suljettua Syyriassa[77]. YK:n Yleiskokous oli muotoillut päätöslauselman ja siinä muun muassa vaadittiin Bašar al-Assadin eroa[78].

Helmikuussa 2012 Kofi Annan nimitettiin YK:n ja Arabiliiton Syyrian-erityislähettilääksi[79]. Maaliskuun lopulla Annan esitti kuusikohtaisen suunnitelman konfliktin lopettamiseksi. Syyrian hallitus ilmoitti hyväksyvänsä sopimuksen, mutta jatkoi sotatoimiaan Haman maakunnassa[80].

5. huhtikuuta YK:n turvallisuusneuvosto asetti takarajan 10. huhtikuuta, johon mennessä Syyrian hallitus lopettaisi väkivaltaisuudet ja kapinalliset laskisivat aseensa kahden vuorokauden kuluttua hallituksen joukkojen vetäytymisestä[81]. Kapinalliset ilmoittivat aloittavansa aselevon, mutta epäilivät hallituksen kieltäytyvän rauhansuunnitelman noudattamisesta[82]. Syyrialle asetetun takarajan tultua vastaan Annan vaati hallitusta lopettamaan väkivallan 48 tunnin kuluessa. Syyrian ulkoministeri ilmoitti hallituksen joukkojen jo vetäytyneen osista maata, mutta vaati Annanilta vakuutuksen siitä, että kapinalliset sitoutuvat tulitaukoon[83]. YK:n turvallisuusneuvosto antoi valtuudet kaikkiaan 300 aseistamattoman sotilastarkkailijan lähettämiseen Syyriaan[84]. Huhtikuun lopulla YK:n tulitaukotarkkailijoiden etujoukko raportoi vakavista tulitaukorikkomuksista[85].

Vapaan Syyrian armeija aloitti toukokuun lopulla uudestaan operaationsa, josta seurasi rajuja taisteluja eri puolilla Syyriaa. Kesäkuun alussa hallituksen joukot valtasivat kapinallistukikohdan Al-Haffahin, joka käytännössä autioitui. Taistelut levisiviät kesäkuun alussa myös Damaskokseen ja Aleppoon, joka oli aiemmin ollut suhteellisen rauhallinenNiinpä kesäkuun alussa sota alkoi siirtyä suuriin kaupunkeihin Damaskokseen ja Aleppoon, jotka olivat tähän asti pysyneet melko rauhallisina[86].


Tuhottu panssarivaunu Aleppossa.

Kapinallisten eteneminen

Sotatilanne Syyrian kartalla. Vihreällä merkityt kaupungit olivat karttaa tehdessä saatujen tietojen mukaan Assadin hallituksen valvonnassa, ruskealla merkityt kapinallisilla. kokonaan tai osin sinisellä merkityissä käytiin taisteluja opposition ja hallituksen joukkojen välillä.
Ääri-islamilaisina pidettyjen jihadistien rintaman Jabhat al-Nusran lippu.
Aleppolaisia leipäjonossa lokakuussa 2012.

Yk:n UNSMIS lopetti 16. kesäkuuta 2012 säännöllisen partioinnin Syyriassa, mutta jäivät maahan[87][88]. Taistelut olivat kiihtyneet kesäkuun alkupuoliskolla, kun kapinalliset olivat saaneet vallattua ja pidettyä monia kaupunkeja ja alueita[89]. YK-joukot olivat kohdanneet laajaa vastustusta sodan molemmilta osapuolilta. Hätäisesti suunniteltu vaarallinen operaatio oli YK-tarkkailijoille fyysisesti ja henkisesti koetteleva, ja muun muassa Britannia luonnehtikin operaatiota epäonnistuneeksi[90]. 2. elokuuta YK:n rauhanvälittäjä Kofi Annan erosi tehtävästään, koska ei saanut kyllin tukea tehtävälleen turvallisuusneuvostolta[91]. Annanin tilalle nimitettiin 10. elokuuta kokenut algerialainen rauhanvälittäjä Lakhdar Brahimi[92]. UNSMIS-operaatio lakkautettiin lopulta 20. elokuuta.[93]

Noin 15. heinäkuuta kapinalliset aloittivat Damaskoksessa jättioperaation nimellä ”Operaatio Damaskoksen tulivuori”[94]. Armeija ajoi kapinalliset 19–23. heinäkuuta 2012 Damaskoksen keskustasta pois. 18. heinäkuuta turvallisuuspalvelun päämajassa räjähti pommi, joka surmasi mm. puolustusministeri ja Daoud Rajhan ja varapuolustusministeri Assef Shawkatin[95].

Kapinalliset kärsivät elokuun alussa tappioita, muun muassa menettivät päätukialueensa Salaheddinin Aleppossa[96]. Elokuussa kuoli Syyriassa noin 5 000 ihmistä, mikä on kolme kertaa enemmän kuin yleensä aiempina sotakuukausina[97].

Aleppon markkinapaikka paloi syyskuussa[98] taistelujen takia.

Marras-joulukuussa tuli tietoja kapinallisten menestyksestä[99][100][101]. Kapinalliset valtasivat alueita pohjoisessa,[102] ottivat haltuunsa kaupunkeja ja hallituksen tukikohtia[103]. Kapinalliset menestyivät maataisteluissa hallitusta vastaan, ja pyrkivät saartamaan lentokenttiä ja sotilastukikohtia, mutta hallituksen ilmavoimat olivat ongelma kapinallisille[104]. Damaskoksen ympärillä taisteltiin kaupungin hallinnasta[105].

29. joulukuuta Aleppon lentokenttä suljettiin ensi kertaa, koska kapinalliset olivat kentän lähellä. Lähes koko Aleppo oli kapinallisilla, mutta pahoin raunioitunut[106]. Samaan aikaan hallituksen armeija valtasi merkittävän Deir Ba'alban kaupunginosan Homsissa[107]. Yli 400 ihmisen ilmoitetiin kuolleen 29. joulukuuta[108]. Niinpä vuoden 2012 lopussa kapinallisilla oli hallussa suurin osa pohjoisesta ja itäisestä Syyriasta, mutta hallituksella oli maan väkirikkain lounaisosa, alaviittienemmistöinen Välimeren rannikko ja pohjois-eteläsuuntainen valtatie[109].

30. joulukuuta 2012 YK:n rauhanvälittäjä Brahimi sanoi Syyrian olevan vaarassa ”somalisoitua” eli hajota keskenään kampapailevien sotaherrojan hallitsemiin alueisiin, kuten Somalian sisällissodan aikana oli käynyt.[110] Vuoden 2012 loppuun mennessä konfliktissa oli kuollut HRW:n mukaan 45 000 ihmistä, joista 39 000 vuonna 2012[111]. Hallituksen joukkoja olisi kuollut 9500[111]. Molempien osapuolten uskottiin kaunistelevan omia tappioitaan, ja niinpä kuolleita saattoi olla vuoden 2012 loppuun mennessä jopa 100 000[112].

Tapahtumat 2013

Kapinallisten etenemisestä huolimatta sisällissota oli vuoden 2013 alussa yhä verisessä pattitilanteessa, jossa hallitus pystyi ilmaiskuillaan vakavasti häiritsemään kapinallisten sotatoimia. Vaikka kapinalliset olivatkin vallanneet suuria alueita maaseudulta, niin vuoden 2013 alussa oli yhä tasapelitilanne suurissa kaupungeissa mm. Aleppossa, Homsissa ja Damaskoksessa[113]. Niinpä taistelujen aaltoilu jatkui. Armeija onnistui mm valtaamaan 11. tammikuuta Darayan takasiin[114]. Kapinalliset kuitenkin valtasivat ennen tammikuun puoliväliä Idlibin provinssissa suuren Taftanazin helikopteritukikohdan[115].

Kapinalliset eivät kyenneet saavuttamaan tavoitteitaan myöskään asepulan takia[116].

Vuosien 2012-2013 vaihteessa Syyrian hallituksen eliittijoukoilla oli käynnissä suurin sotilasoperaatio alueella kuukausiin Damaskoksen esikaupunkien takaisin valtaamiseksi[117]. Tammikuun alussa hallituksen joukot tekivät rajuja ilmaiskuja kapinallisten alueille Damaskoksessa[118] ja kapinalliset yrittivät vallata Aleppon lentokentän.

Assadin puhe ja rauhansuunnitelma

Syyrian presidentti puhui loppiaisena 2013 pitkästä aikaa kansalle julkisesti oopperatalossa ja TV:ssä. Uhmakkaassa puheessaan hän kieltäytyi keskustelemasta länsivaltojen rahoittaman jihadisti-terroristeista ja murhaavista rikollisjoukkioista koostuvan "nukke-opposition" kanssa. Assad sanoi neuvottelevansa opposition rahoittajavaltioiden, ei opposition kanssa. Hallitus ei hänen mukaansa sulkenut neuvotteluita pois, muttei halunnut neuvotella ihmisiä tappavien "terroristien" kanssa. Assad sanoi, että käynnissä oli sota ja maahan kohdistuva hyökkäys, jota pieni osa syyrialaisista tuki. Hyökkäyksen tarkoituksena oli hänen mielestään hajottaa Syyria osiin ja heikentää sitä. Assadin mukaan opposition toiminta ei ollut vallankumous, koska siltä puuttui ajatus ja johtaja. Assad sanoi, että tuskan musta pilvi ulottuu koko maahan[119]. Ja että epävakaassa maassa ei ollut iloa ja turvallisuutta[120] mutta että "tuskan kohdusta syntyy toivo"[121]. Al-Assad kiitti puheessaan Venäjää, Kiinaa ja Irania näiden osoittamasta tuesta. Hän sanoi ettei kriisi ratkea ilman täyttä kansallista liikekannallepanoa. Assad vaati myös, että ulkovaltojen on lopetettava tukensa terroristeille. Hän esitti myös uuden perustuslain säätämistä ja kansanäänestystä siitä sitten, kun kriisi on ratkaistu. Hän sulki neuvotteluista pois "Syyrian pettäneet" tahot. Puhetta oopperatalossa kuunnelleet Assadia tukevat suuret kansanjoukot villiintyivät useita kertoja suosionosoituksiin puheen aikana.[122]. Mutta oppositio hylkäsi Assadin suunnitelman[123], koska se jätti Assadin valtaan[124][125] ja koska puheen tarkoitus oli kaataa YK:n aikoma poliittinen ratkaisuyritys[126].

Iso-Britannian ulkoministeri William Haguen mukaan väkivaltaan syyllisen Assadin hurskasteleva puhe sisälsi tyhjiä lupauksia, joilla ei petetä ketään[119]. Assadin puhe kuitenkin tähtäsi rauhanneuvotteluihin joita länsi ei omien intressiensä takia hyväksy mikäli Assad jatkaa presidenttinä. Israel ilmoitti rakentavansa aidan Syyrian vastaiselle rajalle, koska rajan toisella puolella ovat nyt lännen tuen mahdollistamana jihadistit[127]. Yhdysvaltain ulkoministeriön lausunnon mukaan todellisuudesta vieraantuneen Assadin tulisi erota, ja Assad yrittää sisällöttömällä rauhansuunnitelmallaan vain roikkua vallassa[128]. Myöskään Saksan ja Turkin viranomaisten mielestä rauhansuunnitelmassa ei ollut uutta. Suomalainen professori Hannu Juusola Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitokselta arvioi Assadin vallan loppumisen olevan vain ajan kysymys, mutta Assadin vastahankaisuuden takia sota voi jatkua hyvinkin kauan[129]. YK:n rauhanvälittäjä Lakhdar Brahimi tuomitsi ensi kertaa Assadin rauhansuunnitelman[130] Brahimi sanoi Assadin suunnitelman olevan aiempien toimimattomien suunnitelmien toistoa, jopa edellisiä Assadin esittämiä yksipuolisempi[131] ja että syyrialaisten mielestä yhden perheen 40-vuotinen valtakausi on liian pitkä. Brahimin mukaan Assadilla ei ole sijaa tulevassa siirtymäkauden hallinnossa. Syyrian hallituksen edustaja sanoi Brahimin lausuntoa puolueelliseksi. Tätä se selvästi olikin koska YK-lähettiläällä ei ole valtuuksia ottaa kantaa varsinaisien sopimuksien sisältöön. [132]. Tammikuussa 2013 näkyi eneneviä merkkejä jihadistien ja Vapaan Syyrian armeijan välisestä alkavasta vihanpidosta, minkä uskottiin viittavaan näiden ryhmittymien väliseen sotaan melko varmasti tulevan Assadin kaatumisen jälkeen[133][134].

Hallituksen joukkojen eteneminen

Syyrian sotatilanne toukokuun lopussa 2013. Punainen, hallituksen joukot, vihreä kapinallisten joukot. Kellanruskea kurdit, vaalea autiomaata.

17. huhtikuuta hallituksen joukot valtasivat Abelin kylän Homsin ja al-Qusairin välistä vaikeuttaen kapinallisten asemaa[135]. Huhti-kesäkuussa 2013 hallituksen joukot etenivät[136][137] maan länsi- ja keskiosissa[138], mm Golanilla. Tämä johtui suurelta osin Iranista ja Libanonista tulleiden shiialaisten Hizbollah- ja muiden taistelijoiden tuesta[139].

Israel iski Syyrian alueella käynnissä ollutta asekuljetusta vastaan ilmasta käsin, mutta tämä ei johtanut konfliktin laajenemiseen[140].

Eu:n aseidenvientikielto Syyriaan päättyi 28. toukokuuta 2013[141].

Hallituksen ja Hizbollahin joukot valtasivat kapinallisten huollolle tärkeän Qusairin kaupungin verisissä taisteluissa[142][143][144].

Armeija ja Hizbollah seuraavaksi valtaamaan Aleppon kapinallisalueet.

Länsi alkaa aseistaa kapinallisia

Yk, Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat sanoivat touko-kesäkuun vaihteessa 2013 Syyrian käyttäneen paikoin[145][146] sariini-nimistä hermokaasua kapinallisia vastaan[147][148][149]. Länsivallat eivät syyttäneet kapinallisia sariinin käytöstä, vaikka Yk:n Carla del Ponten mukaan kapinalliset käyttävät sariinia[150] ja turkkilaiset olivat ottaneet erään 2kg sariinisäiliötä kuljettaneen kapinallisen kiinni[151][152]. Yk:n pääsihteeri ban Ki-moo ei pitänyt täysin todistettuna kemiallisten aseiden käyttöä, eikä uskonut aseviennin selvittävän Syyrian sotaa[153].

Koska kemiallisten aseiden käyttö oli kynnyskysymys Yhdysvalloille sotaan puuttumiselle, ja Yhdysvallat lupasi lisää tukea kapinallisille, jopa sotilaallista tukea[154][155]. Yhdysvallat väläytti mahdollista lentokieltoa Etelä-Syyriaan kapinallisten tukemiseksi[156]. Kapinalliset sanoivat tarvitsevansa suuria määriä aseita ja ammuksia[157]. Yhdysvallat ei kuitenkaan luvannut esim kapinallisten haluamia ilmatorjuntaohjuksia[158], joita terroristit voisvat käyttää. Joidenkin tarkkailijoiden milestä Obama puuttui jo vuonna 2012 alkaneeseen kemiallisten aseiden hajanaiseen käyttöön vasta nyt, koska lännen liittolaiset kapinalliset olivat tappiolla sodassa, ja tarvitsivat aseellista tukea[159]. Yhdysvaltain varapuolustuministeri Dick cheneyn mukaan Obaman päätös alkaa aseistaa suoraan kapinallisia saattoi olla liian myöhäistä[160].

Venäjä ei uskonut Yhdysvaltain väitteisiin kemiallisista aseista[161] ja vastusti jyrkästi Yhdysvaltain päätöstä tukea kapinallisia suoraan aseellisesti[162]. Venäjän edustajien mielestä lentokielto olisi laiton[163] ja lännen ei tulisi auttaa kapinallisia, jotka syövät ihmisten elimiä[164]. Assad varoitti Eurooppaa terrorismista, jos sen maat veisivät aseita Syyriaan[165]. Syyrian tilanne nousi kiistan aiheeksi G8-maiden kokouksessa[166][167], kun länsimaat vastustivat Venäjän harjoittamaa Syyrian hallituksen aseistamista[168]. Mutta sekä Obama että Putin sanoivat, että Syyrian väkivallan on loputtava[169]. Kaikki G8-osapuolet ilmaisivat huolensa ääriliikeiden ja terrorismin vaikutuksen kasvusta Syyriassa[170].

Hallituksen joukot etenivät Hizbollahin tuella Aleppossa ja lähialueilla[171] 1.-14. kesäkuuta, mutta kapinalliset näyttivät pysäyttävän hallituksen joukot[172][173][174]. Hallituksen joukot katkoivat hyökkäyksiään 18. kesäkuuta[175]. 20. kesäkuuta Aleppossa käytiin rajuja taisteluja, kun Vapaan Syyrian armeijan joukot koettivat pysäyttää raskaasti aseistetut hallituksen joukot[176].

18. kesäkuuta mennessä ensimmäiset lännen sallimat raskaat aseet, venäläisvalmisteiset Syyrian parhaan panssarin, T-72:n tuhoamiseen kykenevät Konkurs-ohjukset olivat saapuneet Aleppon rintamalle[177][178][179]. Kapinalliset saivat myös ilmatorjunta-aseita juhannusaattoon mennessä[180].

Syyrian ystävien kokous Dohassa päätti aseiden antamisesta kapinallisille[181], mutta toisaalta vaativat Irania ja Hizbollahia lopettamaan tukensa hallitukselle. Länsivallat pyrkivät ohjamaan aseavun muille kuin jihadisteille[182].

Damaskoksen kaasuisku ja sen seuraukset

YK:n kemiallisten aseiden tarkkailijat aloittivat työnsä Syyriassa 19. elokuuta 2013[183]. Kuin sattumalta Damaskoksen lähellä Ghoutassa väitettiin ainakin muutaman sadan, jopa yli tuhannen kuolleen ilman näkyvää väkivaltaa[184] ja muutaman tuhannen saaneen 21. elokuuta 2013 oireita, jotka muistuttavat hermokaasun vaikutusta[185]. Alueella oli meneillään hallituksen hyökkäys kapinallisten valvomalle alueelle[186][187].

Hallitus ja kapinalliset sanoivat, etteivät olleet käyttäneet kemiallista asetta. Kaasuiskun takana väitettiin olleen Syyrian armeijan julmina tunnettujen eliittijoukkojen komentajan Maher al-Assadin määräämä[188], mutta yhtä hyvin sitä väitettiin myös toisen osapuolen lavastukseksi ja/tai provokaatioksi. Länsi näytti uskovan hallituksen tehneen kaasuiskun. Hallitus ei päästänyt maassa olevia tarkkailijoita alussa paikalle[189], mutta taipui myöhemmin tähän syyttäen iskusta terroristiryhmiä[190][191]. Länsivallat lähinnä pitivät iskun tekijänä Syyrian hallitusta. Venäjä ensin vastusti kaasuiskun YK-tutkimusta, mutta myöntyi myöhemmin[192]. Yhdysvaltain hallitus harkitsi mahdollisuutta käyttää asevoimiaan suoraan Syyriaa vastaan[193][194]. Enemmistö Yhdysvaltain kansasta vastusti asevientiä ja mahdollista voimankäyttöä Syyrian hallitusta vastaan[195]. Yhdysvaltain hallituskaan ei mahdollisessa voimankäytön tapauksessa kannattanut kuin korkeintaan ohjus- ja ilmaiskuja[196], koska maasota olisi liian riskialtista.

Iran ja Syyria varoittivat Yhdysvaltoja puuttumasta Syyrian sisällisotaan[197][198]. Syyria suostui 25. elokuuta 2013 siihen, että YK:n tarkastajat tutkivat sen, käytettiinkö keksiviikon taisteluissa kaasuaseita[199].

Uhrit

Vuoden 2013 tammikuun puoliväliin mennessä sodassa oli kuollut ainakin 60000 ihmistä. Ulkomaille oli sotaa paennut 600000 ihmistä, lähinnä Lähi-Idän maihin. Sisäisten pakolaisten määrän arveltiin kesään mennessä olevan yli 2 miljoonaa. 4 miljoonaa oli vailla ruokaa ja muuta apua[200].

Hallituksen toiminta

28. marraskuuta 2011 YK julisti Syyrian valtion syyllistyneen rikoksiin ihmisyyttä vastaan, koska se hyväksyi laajat vastustajiin kohdistuneet murhat, kidutukset ja raiskaukset. Myöhemmin selvisi että kyseiset veriteot olivat lännen tukeman opposition (FSA) tekemiä. YK:n raportin mukaan murhat kohdistuivat myös rauhallisesti mieltä osoittaviin siviileihin ja lapsiin. Tiedustelupalvelun lääkäreiksi pukeutuneet työntekijät kiduttivat ihmisiä myös sairaaloissa.[201]. YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Syyrian hallituksen pidätyskeskuksissa kidutettiin raa’asti myös lapsia[202]. Länsimaat, ihmisoikeusjärjestöt ja Syyrian oppositio ovat syyttäneet Syyrian neljää tiedustelupalvelua (mukhabarat) ja hallitusta tukevia puolisotilaallisia joukkoja (shabiha) jatkuvista mielivaltaisista siviilien pidätyksistä, vammauttamisista, kidutuksista ja joukkomurhista, vaikka poikkeustilalaki oli virallisesti kumottu huhtikuussa. Tiedustelupalvelu oli perustanut Syyriaan kymmenien kidutuskeskusten verkoston[203].

Shabihat olivat muun muassa Houlan verilöylyn takana[204] Opposition mukaan Syyrian armeija tappoi kranaattitulellaan siviilejä, ja hallitusta auttavat puolisotilaalliset shabiha-joukot[205] kiertelivät Houlassa ja varsinkin Taldoussa talosta taloon teloittaen siviilejä, mukaan lukien lapsia 25.5.2012. Useiden ulkomaalaislähteiden ja paikallisten asukkaiden lausuntojen mukaan kyseessä eivät länsimaiden uutisoinnista poiketen olleet Syyrian virallisen armeijan sotilaat vaan oppositiojoukot jotka puhuivat vieraalla aksentilla. Syyriaan onkin virrannut tuhansittain lännen tukemia ja rahoittamia terroristeja jotka esiintyvät syyrialaisina kapinallisina. [206][207][208] Syyrian hallituksen tutkintaryhmän tuloksen mukaan suurin osa kuolleista ei kuollut armeijan tykkitulessa, vaan joukkomurhan teki satojen ihmisten suuruinen terroristiryhmä[209].

Englanninkielisessä mediassa Syyrian hallituksen kantaa puolusti hallituksen puhenainen Reem Haddad, joka kertoi hallituksen puolustavan kansalaisia aseistetuilta joukkiolta, kun taas hallituksen vastustajat olivat kertoneet turvallisuusjoukkojen tulittavan aseettomia mielenosoittajia.[210][211] Hallitus on syyttänyt joukkojensa tekemistä joukkomurhista usein terroristeja, joiksi he kutsuvat yleensä opposition taistelijoita. Länsi on myöntänyt avoimesti (myös EU) tukevansa Syyrian kapinallisia. Monet asiantuntijat suhtautuvat poliitikkojen tukipäätöksiin hyvoin varauksellisesti koska kapinallisjoukkioita johtaa pääasiassa tunnetut terroristit. Syyrian hallituksen virallinen armeija ei todistettavasti ole jäänyt kiinni tarkoituksellisesta väkivallasta siviiliväestöä kohtaan.

Syyrian ilmavoimat pommittavat usein asutuskeskuksia, kun kapinallisten taistelijat pääsevät piiloon ja pakoonViittausvirhe: Kelpaamaton <ref>-elementti: virheelliset nimet, esim. liian monta.


Opposition toiminta

Kevään 2011 rauhanomaiset mielenositukset muuttuivat melko pian myös kauppojen ryöstelyiksi ja väkivaltaiseksi mellakoinniksi, vaikka tämä ei ollut hallitusta vastustavien aktivistien alkuperäinen tarkoitus.

Pienet kapinallisten ääriryhmät räjäyttelivät pommeja. Kapinallisetkin murhasivat siviilejä, joskaan ei niin usein kuin mitä hallituksen puolella olevat puolisotilaalliset joukot ja armeija tekivät. Opposition asemiehet sieppasivat ja murhasivat hallituksen virkamiehiä perheineen ja joukoittain[212][213]. Jotkut kapinallisryhmät pyrkivät hankkimaan rahaa aseisiinsa sieppauksilla, kiristyksillä ja muulla laittomalla toiminnalla[214]. Pidätetyt shabihajoukkojen jäsenet oli tapana teloittaa ilman oikeudenkäyntiä[215]. Kapinalliset saattoivat tappaa siksi, että epäilivät jotakuta turvallisuuspoliisin jäseneksi. Kapinalliset myös murhasivat mm. kristittyjä siksi, että nämä arvostelivat heitä rikollisiksi[216], jossa tuli esille sodan etnis-uskonnollinen luonne. Useimmat siviilien murhat lienevät ääri-islamilaisten tekemiä, mutta myös jotkut Vapaan Syyrian armeijan yksiköt syyllistyivät niihin.

Toisaalta kapinalliset käyttivät lapsisotilaita[217][218], teloittivat sotavankejaan[219] ja käyttivät siviilejä ihmiskilpinä. Tämä tapahtui useimmiten kätkeytymällä mm. Homsissa siviilien asuinalueille hallituksen joukkoja pakoon, jonka takia hallituksen valvoma armeija pommitti näitä asuinalueita maan tasalle. Näin kapinallisten toiminta veti sodan uhreiksi sivullisia. Kun kapinalliset alkoivat saada tykistöä, he alkoivat tulittaa asuinalueita[220]. Maailmalle levisi internetissä tieto Abu Sakkarina tunnetusta Vapaan Syyrian armeijan sotilaasta, joka leikkeli kostoksi kuolleen hallituksen sotilaan ruumista ja maistoi tämän sydäntä[221][222].

Tiedotussota

Molemmat osapuolet vähättelivät omia tappioitaan ja syyttivät paljastuneista joukkomurhista toisiaan. Hallitus syytti kaikkia vastustajiaan terroristeiksi ja syytti terroristeja shahiba-joukkojen tekemistä veritöistä. Eri tahojen kriitikot mm. Venäjällä ja Suomessakin syyttivät Syyrian kapinallisia veritekojen sysäämisestä hallituksen vastuulle ja tilanteiden lavastuksesta[223]. Näin ihmisoikeudet olivat varsinkin kapinallisille tiedotussodassa käytetty ase hallitusta vastaan.

Syyrian kriisi ja ulkomaat

Vihreällä merkitty Syyrian opposition tunnustaneet valtiot.

Monet sunnilaiset arabivaltiot, muun muassa Saudi-Arabia, Qatar ja Yhdistyneet Arabiemiraatit ovat tukeneet julkisesti ja suoraan aseistamalla ja rahoittamalla kapinallisia keväästä 2012 lähtien[224]. Myös Turkki on tukenut sunnikapinallisia, vaikka Turkissa on suuri alaviittivähemmistö. Shiialainen Iran on tukenut Syyrian hallitusta aseistamalla ja lähettämällä vapaaehtoisia taistelijoita. Myös Irak ja Libanon ovat tukeneet Assadia, koska olivat shiiojen johtamia valtioita[225]. Niinpä Syyrian sisäinen poliittis-uskonnollisten ryhmien välinen sisällisota kytkeytyi toisaalta Iranin ja Saudi-Arabian[226][227] sekä Iranin ja Turkin väliseen kamppailuun ylivallasta Lähi-Idässä.

Suurvallat eivät ole tammikuun alkuun 2013 mennessä puuttuneet suoraan kriisiin. Assadia ovat vastustaneet avoimesti muun muassa Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Saksa, Australia ja Japani. Varsinkin Ranska on antanut julkisuuteen suorasukaisia kapinallisia tukevia lausuntoja[228]. Britannian tiedustelupalvelu on antanut tietoja syyrian kapinallisille[229]. Suurvalloista Assadia ovat tukeneet Venäjä ja Kiina, jotka molemmat vastustavat mahdollista Yhdysvaltojen kasvavaa vaikutusvaltaa alueella. Venäjä ei halunnut antaa Yhdysvalloille samaa voimankäyttömahdollisuutta kuin Libyassa 2011. Ainoa entisen Neuvostoliiton ulkopuolinen venäläinen sotilastukikohta on Syyriassa sijaitseva Tartusin laivastotukikohta. Venäjä on myös perinyt kauppakumppanuuden Neuvostoliiton ajoilta. Venäjä pelkää menettävänsä vaikutusvaltaansa Lähi-idässä.

Monet länsimaat tunnustivat oppositiokoalition Syyrian viralliseksi edustajaksi marras-joulukuussa 2012.[230] Joulukuussa 2012 Venäjän presidentti Vladimir Putin otti etäisyyttä Assadiin, mutta Putinin mielestä Assadin kaatuminen saattaisi pahentaa Syyrian kriisiä entisestään.[231] Näiden ja monien muiden vastaavien uutisointien jälkeen Venäjä kielsi länsimedioiden virheelliset tulkinnat sanomisistaan Syyrian konfliktissa ja korosti ettei ole muuttanut kantaansa asiassa. Venäjä on alusta alkaen vastustanut ulkopuolista sekaantumista Syyrian asioihin ja vastustaa sotilaallista interventiota Syyriaan.

Syyrian väkivaltaisuuksien on pelätty leviävän muualle Lähi-itään[232], ja huhtikuussa 2012 väkivaltaisuudet levisivätkin Turkin puolelle, kun Syyrian hallitus ja kapinalliset ottivat yhteen Turkin rajalla. Turkki oli tuominnut Syyrian hallituksen toimet siviilejä vastaan jo vuonna 2011. Kesäkuussa Syyrian ja Turkin välit kiristyivät entisestään, kun Syyria ampui alas turkkilaisen hävittäjän.[233] Libanonissakin käytiin paikallisia taisteluja elokuussa vuonna 2012[234]. Libanon halusi ennen kaikkea turvata sisäisen järjestyksensä. Jordanian hallitus asettui sunnien taakse sisäpoliittisista syistä.

Länsimaat ovat tuominneet Syyrian hallinnon toimet. Yhdysvaltojen antamien lausuntojen mukaan maata on huolettanut Syyrian kemiallisten aseiden mahdollinen käyttö siviilejä vastaan tai niiden joutuminen terroristeille. Länsimaat ovat asettaneet taloudellisia sanktioita Syyrialle ja yrittäneet ajaa voimatoimiin oikeuttavaa päätöslauselmaa läpi YK:ssa. Länsimaat eivät kuitenkaan ole halunneet toimia Syyriassa niin aktiivisesti maan hallitusta vastaan kuin Libyassa, vaikka kapinalliset pyysivät muun muassa lentokieltoalueen perustamista. Syyriaa pidetään länsimaiden armeijoille vaikeampana alueena kuin Libyaa[235]. Länsimaat pelkäävät mahdollisen aseavun päätyvän länttä vastustaville ääri-islamisteille ja ovat kammonneet kapinallisten tekemiä julmuuksia[236]. Kesäkuussa 2013 länsimaat alkoivat suoraan antaa oppositiolle aseita, koska niiden milestä hallitus oli käyttänyt kemiallisia aseita.

Länsimaat pelkäävät Venäjän tavoin Assadin hallinnon romahtamisen jälkeistä Syyrian hajoamista ja väkivaltaisuuksien leviämistä muualle Lähi-Itään[237]. Toisaalta länsimaat pelkäävät joutuvansa Syyriassa suoraan vastatusten Iranin kanssa. Myöskään Venäjän ja Kiinan väliintuloa ei voida poissulkea.


Vuoden 2012 kesäkuussa Yhdysvallat syytti Venäjää taisteluhelikopterien toimittamisesta Syyrian hallinnolle ja tämän laajentavan taisteluja entisestään.[238] Syytös oli täysin perusteeton koska Al Assadin hallitus edustaa virallista Syyriaa jolla on entuudestaan tavanomaiset sopimukset asetoimituksista Venäjän kanssa.


Assadin nykyhallintoa tukevat valtiot

Kapinallisia/terroristeja tukevat ja/tai rahoittavat valtiot

  • Qatar (esim. valtiollinen Al Jazeera-kanava on selkeästi ottanut puolta uutisoinnissa)
  • Saudi-Arabia[239]
  • Yhdistyneet Arabiemiraatit
  • Yhdysvallat (mediassa erityisesti demokraatteja lähellä olevat tahot)
  • Turkki
  • Ranska
  • Britannia (lisäksi erityinen huomio näihin muutaman hengen "ihmisoikeusjärjestöihin")

Muita kriisin keskeisiä valtioita, joissa kuitenkin maan media jakaantuu vahvasti

  • Israel
  • Irak

Katso myös

Lähteet

  • Lilly Korpiola & Hanna Nikkanen: Arabikevät, Avain 2012, ISBN: 978-951-692-912-8
  • Mitä missä milloin 2012
  • Mitä missä milloin 2013

Viitteet

  1. ↑ Saeed Kamali Dehghan: Syrian army being aided by Iranian forces The Guardian. 28 May 2012. Viitattu 18 August 2012.
  2. ↑ Daftari, Lisa. "Iranian general admits 'fighting every aspect of a war' in defending Syria's Assad", Fox News, 28 August 2012. Luettu 6 September 2012. 
  3. ↑ Iran's Hizbullah sends more troops to help Assad storm Aleppo, fight Sunnis World News Tribune. 29 July 2012. Viitattu 18 August 2012.
  4. ↑ Syrian opposition groups reach unity deal USA Today. 11 November 2012. Viitattu 14 November 2012.
  5. ↑ a b c Schmitt, Eric. "C.I.A. Said to Aid in Steering Arms to Syrian Opposition", The New York Times, 21 June 2012. Luettu 4 July 2012. 
  6. ↑ a b c d Järjestö: Jo yli 80 000 kuollut Syyrian sodassa - lähes puolet siviilejä Yle Uutiset Ulkomaat 12.5.2013 klo 17:49, AFP Reuters
  7. ↑ A Faceless Teenage Refugee Who Helped Ignite Syria’s War
  8. ↑ Syria: how it all began Hugh Macleod and a reporter in Syria GlobalPost Middle East April 23, 2011
  9. ↑ Fresh Protests Erupt in Syria (Videos) Anna Skibinsky The Epoch Simes, English edition, World Middle East March 16, 2011
  10. ↑ Mid-East unrest: Syrian protests in Damascus and Aleppo
  11. ↑ U.N. secretary-general condemns reported Syrian rioting deaths
  12. ↑ Dictator Watch: Syrians continue to protest despite massacres
  13. ↑ Hallituksen vastaiset mielenosoitukset Syyriassa ovat levinneet Jassemin kaupunkiin Venäjän ääni 21.03.201
  14. ↑ Syrian regime launches crackdown by shooting 15 activists dead The Guardian, Thursday 24 March 2011
  15. ↑ [1] April 21, 2011 President Assad issues decree to end Syria's nearly 50-year old state of emergency.
  16. ↑ A recap of the Syrian crisis to date
  17. ↑ Syyrian protesteissa jo lähes 90 kuollutta Mtv3 Uutiset Ulkomaat 22.04.2011
  18. ↑ Punainen risti: Syyriassa on sisällissota YLE. 16.7.2012. Viitattu 30.7.2012.
  19. ↑ Suurvaltapolitiikkaa ja hyväntekeväisyyttä Syyriassa ALARIK NOTIS, Sarastus,
  20. ↑ Report of the Independent International Commission of Inquiry on the Syrian Arab Republic
  21. ↑ Tutkimusryhmä: Syyrian sotarikokset vietävä oikeuteen
  22. ↑ YK: Syyrian sotarikokset entistä räikeämpiä
  23. ↑ Syyrian Aleppossa syytetään hallitusta ja kapinallisia
  24. ↑ Ratkaiseva taistelu Syyriasta on alkanut
  25. ↑ Järjestö: Jo yli 80 000 kuollut Syyrian sodassa - lähes puolet siviilejä Yle Uutiset Ulkomaat 12.5.2013 klo 17:49, AFP
  26. ↑ Yhdysvallat lupaa sotilaallista apua Syyrian kapinallisille
  27. ↑ Syyrian kapinalliset saavat sotilaallista tukea länsimailta
  28. ↑ Syyrian konfliktin tulevaisuus: Sisäpoliittiset reformit vai alueellinen ruutitynnyri? Ulkopoliittinen instituutti
  29. ↑ a b Syyrian hallitus ei epäröi vuodattaa kansalaistensa verta Il uutiset Ulkomaat Tiistai 2.8.2011
  30. ↑ Maatiedosto Syyria Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa Ulkoasiainministeriö
  31. ↑ YK pyytää apua Syyrian kuivuuden uhreille Yle Uutiset Ulkomaat 3.10.2008
  32. ↑ Hedelmällinen puolikuu kuivuuden kourissa Kansan uutiset Verkkolehti Uutiset Ulkomaat 29.12.2010
  33. ↑ Uusi öljy Vesi on Lähi-idän uusi öljy. Miksi siitä ei sitten piitata? Vihreä lanka Etusivu Teemat Raaka-aineet 13.8.2010
  34. ↑ Kuivuus ja saasteet aiheuttaneet Syyriaan nälänhädän Yle uutiset Ulkomaat 27.7.2009
  35. ↑ Syyrian oppositio pyrkii yhtenäistämään vastarintansa Yle uutiset 1.3.2012
  36. ↑ Steven Lee Mayors: U.S. Joins Effort to Equip and Pay Rebels in Syria NYT. 1.4.2012. Viitattu 8.4.2012. Englanti
  37. ↑ Verkkolehti Vice: 'Kaikki syyrialaiset eivät tue kapinallisia' verkkomedia.org 25.11.2012, Vice, La Fougère
  38. ↑ Syyria: Druusialueella pelätään väkivallan laajentumista Seurakuntalainen 12.05.2012
  39. ↑ Syyrian alaviitit tarvitsevat turvatakuut Keskisuomalainen 5.10.2012
  40. ↑ Assadin aika ohi Kainuun sanomat Pääkirjoitukset 4.4.2012
  41. ↑ Syyria – henkilökeskeisen hallinnon ja klientelismin logiikka The Ulkopolitist
  42. ↑ Länsimaissa korostetaan liikaa uskonnon merkitystä Syyrian sisällissodassa Seurakuntalainen Ulkomaat 9.11.2012
  43. ↑ Veli-Pekka Kortelainen: Syyrian hajoaminen - Alawiittien shiialainen öljyvaltio Välimeren rannalle? (verkkojulkaisu) Puheenvuoro Vapaavuoro. 9. elokuuta 2012. Uusi Suomi. Viitattu 3.1.2013.
  44. ↑ Calls for weekend protests in Syria Al Jazeera 04 Feb 2011 03:51
  45. ↑ Syria is not ready for an uprising The Guardian Monday 7 February 2011
  46. ↑ Even anti-western Syria is not immune to revolution The Guardian Tuesday 22 March 2011
  47. ↑ Robert Fulford: Assad’s delusions NationalPost Full Comment Robert Fulford | 13/03/16
  48. ↑ Syria: how it all began Globalpost Regions Middle East April 23, 2011
  49. ↑ Rima Marrouch: “Graffiti war in Syria” The arab world in revolutions, 12 March 2011
  50. ↑ Useita kuoli Syyrian mielenosoituksissa Yle Uutiset Kansannousut 18.3.2011
  51. ↑ Oikeustalo tulessa Syyrian mellakassa Yle uutiset ulkomaat 20.3.2011
  52. ↑ Officers Fire on Crowd as Syrian Protests Grow The New York Times Middle East March 20, 2011
  53. ↑ http://byliner.com/rami-jarrah/stories/now-that-we-have-tasted-hope-excerpt Palmer, Will, McSweeney's
  54. ↑ Syrian Troops Open Fire on Protesters in Several Cities The New York Times Middle East, March 25, 2011
  55. ↑ a b c Järjestö: Syyriassa tapettu yli tuhat mielenosoittajaa Mtv3 Uutiset Ulkomaat 24.05.2011
  56. ↑ Ihmisoikeusjärjestö: Syyriassa tapettu 500 mielenosoittajaa Mtv3 Uutiset Ulkomaat 28.04.2011 MTV3 - STT - Reuters
  57. ↑ Syria: Raid in Damascus suburb as crackdown defied BBC News Middle East May 2011
  58. ↑ Hundreds Held In Syria Protest Crackdown Sky News HD 05 May 2011
  59. ↑ yrian protests, expected to wane, grow stronger Los Angeles Times May 13, 2011
  60. ↑ At least 1,100 civilians killed in Syria uprising: group Reuters Tue May 24, 2011
  61. ↑ Protesters killed amid huge Syria protests AlJazeera Middle East 22 Jul 2011
  62. ↑ a b c Korpiola-Nikkanen s. 92 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Korpiola_Nikkanen_92” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  63. ↑ YK:n valtuuskunta saapui Syyriaan IS 21.08.2011
  64. ↑ Turkkiin tulvii pakolaisia Syyriasta, joukossa karanneita sotilaita 11.6.2011. HS. Viitattu 11.6.2011.
  65. ↑ EU asetti uusia pakotteita Syyriaa vastaan Yle uutiset Ulkomaat 23.9.2011
  66. ↑ Syyrian kansannousulle ei näy helppoa loppua UTUonline 31.08.2011
  67. ↑ Armeija hyökkäsi Rastanin kaupunkiin Syyriassa Verkkojulkaisu. 27. syyskuuta 2011. YLE. Viitattu 7.1.2013.
  68. ↑ Arabiliitto erotti Syyrian Turun Sanomat Uutiset Ulkomaat 12.11.2011
  69. ↑ Syyriassa väkivalta lisääntyy kapinallisten tartuttua aseisiin Yle uutiset 15.11.2011
  70. ↑ Arabiliiton tarkkailijat matkasivat kuohuvaan Syyriaan Yle uutiset ulkomaat 22.12.2011
  71. ↑ Arabiliiton tarkkailijat saapuivat Syyriaan Yle uutiset ulkomaat 27.12.2011
  72. ↑ Hoge officier Syrië vlucht naar Turkije vk.nl 14.1.2012
  73. ↑ Suuria taisteluita Syyrian kaupungeissa Yle Uutiset Ulkomaat 29.1 2012
  74. ↑ Arabiliiton tarkkailuoperaatio jäihin Syyriassa Yle Uutiset Ulkomaat 28.1.2012
  75. ↑ "Islamist group claims Syria bombs ‘to avenge Sunnis’", Al Arabiya, 21 March 2012. Luettu 23 March 2012. 
  76. ↑ Venäjä: Yksimielisyys Syyria-päätöslauseessa mahdollinen Helsingin Sanomat Uutiset ulkomaat 1.2.2012
  77. ↑ Venäjä ja Kiina estivät Syyria-päätöslauselmanYle uutiset ulkomaat 5.2.2012
  78. ↑ http://www.ykliitto.fi/tiedottaa/uutiset/ykn_yleiskokous_tuomitsee_syyrian_v_kivaltaisuudet
  79. ↑ Kofi Annan saapui Syyriaan ratkomaan kriisiä Helsingin sanomat. 10.3.2012. Viitattu 8.4.2012.
  80. ↑ Syyriassa verenvuodatus jatkuu lupauksista huolimatta Helsingin sanomat. 28.3.2012. Viitattu 8.4.2012.
  81. ↑ YK asetti takarajan Syyrialle: Väkivaltaisuuksien loputtava tiistaina Helsingin sanomat. 5.4.2012. Viitattu 8.4.2012.
  82. ↑ Syyrian kapinalliset aikovat luopua aseista ensi tiistaina Helsingin sanomat. 8.4.2012. Viitattu 8.4.2012.
  83. ↑ Annan kehotti Syyriaa lopettamaan väkivallan torstaihin mennessä Helsingin sanomat. 10.4.2012. Viitattu 10.4.2012.
  84. ↑ Kaksi suomalaista sotilastarkkailijaa Syyriaan saman tien Helsingin sanomat. 21.4.2012. Viitattu 16.6.2012.
  85. ↑ YK: Syyria on pettänyt lupauksensa Helsingin sanomat. 27.4.2012. Viitattu 16.6.2012.
  86. ↑ Syria: Battle for the cities CNn Middle East June 12, 2012
  87. ↑ YK-tarkkailijat keskeyttivät Syyrian-operaationsa Yle Uutiset Kotimaa 16.6.2012
  88. ↑ YK keskeyttää tarkkailuoperaationsa Syyriassa Helsingin sanomat. 16.6.2012. Viitattu 16.6.2012.
  89. ↑ ”Tarkkaillaan tulitaukoa, jota ei ole” - Syyrian sisällissota kiihtyy entisestään Suomen Kuvalehti 14.6.2012
  90. ↑ Britannia kyseenalaistaa Syyrian YK-operaation hyödyn Yle Uutiset Kotimaa 16.6.2012
  91. ↑ [2] Ilta-Sanomat uutiset kotimaa 2.8.2012, IS-STT-AP-REUTERS
  92. ↑ Reuters: Annanin seuraaja Syyriassa on Algerian Brahimi Ilta-Sanomat uutiset kotimaa 10.8.2012
  93. ↑ Syyrian tarkkailuoperaatio päättyi keskiyöllä Yle Uutiset Ulkomaat 19.8.2012
  94. ↑ How "Damascus Volcano" erupted in Assad's stronghold Chigaco Tribune Assad July 20, 2012
  95. ↑ Pommi-isku voi merkitä käännekohtaa Syyrian sisällissodassa Yle Uutiset Ulkomaat 19.7.2012
  96. ↑ Syyrian kapinalliset vetäytyivät Aleppossa Mtv3 Uutiset Ulkomaat 9.8.2012 MTV3 - STT - AFP
  97. ↑ YK: Syyrian pakolaisvirta yltyi jättimittoihin Yle Uutiset Ulkomaat 5.9.2012
  98. ↑ Syrian rebels bombard Aleppo The Telegraph 11:17AM BST 28 Sep 2012
  99. ↑ Kapinalliset etenevät Syyriassa ESS.fi uutiset ulkomaat 3.11.2012
  100. ↑ Syyrian kapinalliset kertovat menestyksestään Yle Uutiset Ulkomaat 27.11.2012
  101. ↑ Syyrian kapinalliset vahvoilla, mutta ratkaisu vielä kaukana Yle uutiset ulkomaat 28.11.2012
  102. ↑ Syyrian kapinalliset valtasivat tärkeän kaupungin Savon Sanomat 21. marraskuuta 2012
  103. ↑ Syyrian armeija koetti häätää oppositiojoukot Damaskoksesta helsingin sanomat uutiset ulkomaat 20.11.2012, REUTERS–AFP
  104. ↑ Syyrian kapinalliset muuttaneet taktiikkaansa Yle Uutiset Ulkomaat 25.12.2012
  105. ↑ Syyrian taisteluissa kuollut 140 Yle Uutiset Ulkomaat 2.12.2012
  106. ↑ Old Aleppo, frontline ghost town of ruined treasures Al Arabiya News Sunday, 30 December 2012
  107. ↑ Syyriassa taistelut aaltoilevat Yle Uutiset Ulkomaat 29.12.2012
  108. ↑ Syrian death toll climbs to nearly 400 as violence flares Al Arabiya News middle East Saturday, 29 December 2012
  109. ↑ Syria gravediggers have no time to wait for the dead Al Arabiya News,Alarabiya.net English, 31 December 2012
  110. ↑ Syrian crisis 'could kill 100,000 in next year' The Guardian,News,World news,Syria, Sunday 30 December 2012, AP - Beirut
  111. ↑ a b YK: Syyriassa tapettu yli 60 000 ihmistä Yle Uutiset Ulkomaat 2.1.2013
  112. ↑ Syyrian sodassa kuolleita arviolta jo yli 45 000 Ess.fi Ulkomaat 26.12.2012
  113. ↑ Russia urges Syria transition, Switzerland to petition ICC for war crimes Al Arabiya News, Alarabiya.net Sunday, 13 January 2013
  114. ↑ Syrian government troops bombard Damascus suburb, capture Daraya Aljazeera January 12, 2013
  115. ↑ Rebels overrun largest military airbase in north Syria: NGO Al Arabiya News, Alarabiya.net Sunday, Friday, 11 January 2013
  116. ↑ Syria rebels' arms supplies and finances drying up despite western pledges The Guardian News World News syria Friday 4 January 2013
  117. ↑ Assad's forces push to retake Damascus suburb Reuters, Amman, Mon Dec 31 012
  118. ↑ Syyrian armeija tehnyt ilmaiskuja Damaskoksen esikaupunkialueille Yle Uutiset Ulkomaat 5.1.2013
  119. ↑ a b Syria's Assad denounces 'puppet' opponents in TV address BBC News Middle East 6 January 2013
  120. ↑ Syria’s Assad rejects dialogue with ‘puppet’ opposition Al Arabiya 06 January 2013
  121. ↑ President al-Assad : Out of Womb of Pain, Hope Should Be Begotten, from Suffering Important Solutions Rise Syrian Arab News Agency, Local News, Jan 06, 2013
  122. ↑ Al-Assadin puhe Verkkojulkaisu. 6. tammikuuta 2013. YLE. Viitattu 6.1.2013.
  123. ↑ Al-Assadin puhe kirvoitti tylyjä kommentteja Mtv3 Uutiset Ulkomaat 06.01.2013
  124. ↑ [http://www.aljazeera.com/news/middleeast/2013/01/2013161004953919.html Syria's Assad outlines new peace plan ] Aljazeera News Middle East 06 Jan 2013
  125. ↑ Assad "peace plan" greeted with scorn by enemies Reuters Sun Jan 6, 2013
  126. ↑ Al-Assadin puhe tyrmättiiin laajalti Yle Uutiset Ulkomaat 6.1.2013
  127. ↑ Israel rakentaa aidan myös Syyrian rajalle Yle Uutiset Ulkomaat 6.1.2013
  128. ↑ USA: Syyrian Assad on "vieraantunut todellisuudesta" Yle Uutiset Ulkomaat 7.1.2013
  129. ↑ Assadin uhmakkuus enteilee sodan pitkittymistä Yle Uutiset Ulkomaat 7.1.2013
  130. ↑ Syyria-lähettiläs: al-Assadille ei tilaa hallituksessa IS Uutiset ulkomaat 10.1.2013
  131. ↑ Syyria-lähettiläs: Assad ei voi olla mukana väliaikaishallituksessa Yle Uutiset Ulkomaat 10.1.2013
  132. ↑ [3] Yle Uutiset Ulkomaat 10.1.2013
  133. ↑ Syria crisis: al-Qaida fighters revealing their true colours, rebels say The Guardian News World News Syria Thursday 17 January 2013
  134. ↑ Syrian rebels accuse jihadist groups of trying to hijack revolution The Guardian News World News Syria Thursday 17 January
  135. ↑ http://www.globalpost.com/dispatch/news/afp/130418/syria-troops-seize-strategic-homs-village[Syria troops seize strategic Homs village] gence France-PresseApril 18, 2013
  136. ↑ Syyrian joukot valtasivat kapinalliskaupungin
  137. ↑ Syyrian hallituksen joukot ja kapinalliset ottivat verisesti yhteen Damaskoksen sotilaslentokentän lähellä
  138. ↑ Syyrian hallituksen joukot ja kapinalliset ottivat verisesti yhteen Damaskoksen sotilaslentokentän lähellä
  139. ↑ Syyria: HS alkaa ymmärtää että al-Assad ei välttämättä kaadu
  140. ↑ Israel vahvisti ilmaiskun Syyriaan
  141. ↑ U:n asevientikielto Syyriaan päättyy
  142. ↑ Qusairin taistelujen pelätään toistuvan Aleppossa
  143. ↑ Syria Update: The Fall of al-Qusayr LiveLeak Jun 6, 2013 - Elizabeth O'Bagy
  144. ↑ Hezbollah: A game changer in Syria PressTV Friday Jun 21, 2013
  145. ↑ USA alkaa aseistaa Syyrian kapinallisia
  146. ↑ Ranska: Syyrian hallinto käyttänyt hermokaasu sariinia
  147. ↑ Le Monde: Syyriassa käytettiin kemiallisia aseita
  148. ↑ Ranska: Hallinnon joukot käyttäneet sariinia Syyriassa
  149. ↑ Iso-Britannia tukee Ranskan väitteitä Syyrian sariini-iskuista
  150. ↑ UN's Del Ponte says evidence Syria rebels 'used sarin'
  151. ↑ yyrian armeija valtasi Al-Qusairin
  152. ↑ Kapinalliset sariini-kävelyllä
  153. ↑ YK:n pääsihteeri: Asevienti ei ole avuksi Syyrialle
  154. ↑ Yhdysvallat: Syyrian hallitus on käyttänyt kemiallisia aseita
  155. ↑ U.S. Military Proposal to Arm Rebels Includes No-Fly Zone in Syria
  156. ↑ Yhdysvallat suunnittelee lentokieltoaluetta Syyriaan
  157. ↑ Syyrian kapinalliset toivovat aseellista tukea
  158. ↑ USA alkaa aseistaa Syyrian kapinallisia
  159. ↑ Obama's risky strategy in Syria
  160. ↑ Cheney Says Obama Decision to Arm Syrian Rebels May Be Too Late
  161. ↑ Putinin avustaja: USA:n tiedot eivät vakuuta
  162. ↑ Moskova arvostelee ankarasti USA:n päätöstä aseistaa Syyrian terroristeja tekosyyllä
  163. ↑ Venäjä: Lentokieltoalue Syyriaan olisi laiton
  164. ↑ Putin: Älkää aseistako ihmisten elimiä syöviä kapinallisia
  165. ↑ Syyrian al-Assad varoittaa Eurooppaa aseviennistä
  166. ↑ G8-kokous alkaa Pohjois-Irlannissa – listalla Syyria ja veronkierto
  167. ↑ Obama ja Putin vastakkain Syyria-kysymyksessä
  168. ↑ Putinia moititaan Syyrian tukemisesta – "opposition jäseniä teurastetaan"
  169. ↑ Obama ja Putin: Syyrian väkivallalle pantava piste
  170. ↑ Ääriliikkeiden voimistuminen Syyriassa huolettaa G8-johtajia - ei yhteisymmärrystä Assadista
  171. ↑ Syyrian armeija aloitti suurhyökkäyksen Aleppon vapauttamiseksi
  172. ↑ Obama considers Syria moves, Assad turns guns on north
  173. ↑ Rebel brigades check loyalist advances in Aleppo: opposition
  174. ↑ Putin, Obama face off over Syria; rebels get Saudi missiles
  175. ↑ Syrian warplanes strike rebel posts in Aleppo
  176. ↑ Fierce fighting for control of Syria's Aleppo
  177. ↑ Syrian rebels get first heavy weapons on the front line of Aleppo
  178. ↑ Syrian tank blown apart by missile
  179. ↑ Middle East state arms Syrian Islamists
  180. ↑ Syrian rebels say they have received anti-tank and anti-aircraft missiles
  181. ↑ Syyrian ystävät päättivät kapinallisten aseellisesta tukemisesta
  182. ↑ Syyrian tukijat pyrkivät ohjaamaan avun jihadistien ulottumattomiin
  183. ↑ YK-ryhmä etsii jälkiä kemiallisista aseista Syyriassa Mtv3 Uutiset Ulkomaat 19.8.2013
  184. ↑ Syyrian oppositio: Jopa yli tuhat kuollut myrkkykaasuiskussa Yle Uutiset Ulkomaat 21.8.2013
  185. ↑ Avustusjärjestö Syyrian väitetystä kaasuiskusta: Tuhansilla hermostomyrkytyksen oireita Yle Uutiset Ulkomaat 24.8.2013
  186. ↑ Q&A: Syria 'toxic attacks' near Damascus BBC News Middle East 21 August 2013
  187. ↑ Syria to allow UN inspect 'chemical weapon' attack site BBC News Middle East 25 August 2013
  188. ↑ Did Assad's ruthless brother mastermind alleged Syria gas attack? The Guardian, Martin Chulov, The Observer, Saturday 24 August 2013 21.43 BST
  189. ↑ [http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288592332312.html Kaasuiskun selvitys viivästyy pahasti - "Tutkijat juovat kahvia hotellissaan"] Ilta-Sanomat Uutiset Ulkomaat 23.8.2013
  190. ↑ Iran: Syyria sallii YK:lle pääsyn kemiallisten iskujen kohteisiin Yle Uutiset Ulkomaat 24.8.2013
  191. ↑ Syyria väittää löytäneensä kapinallisilta kemiallisia aineita Yle Uutiset Ulkomaat 24.8.2013
  192. ↑ Venäjä haluaa puolueettoman tutkinnan kaasuiskusta Yle Uutiset Ulkomaat 23.8.2013
  193. ↑ USA punnitsee vaihtoehtoja Syyriassa - voimankäyttöönkin varauduttu Yle Uutiset Ulkomaat 25.8.2013
  194. ↑ Yhdysvallat sijoittaa joukkojaan mahdollista Syyria-iskua varten Yle Uutiset Ulkomaat 24.8.2013
  195. ↑ [ww.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2013/08/1795732/harva-amerikkalainen-puuttuisi-syyrian-sotaan Harva amerikkalainen puuttuisi Syyrian sotaan ] Mtv3 Uutiset Ulkomaat 25.08.2013
  196. ↑ Paineet iskeä Assadia vastaan kasvavat - Tässä ovat Yhdysvaltojen vaihtoehdot Ilta-sanomat Uutiset Ulkomaat 24.8.2013
  197. ↑ Iran varoittaa Yhdysvaltoja puuttumasta Syyrian tilanteeseen Yle Uutiset Ulkomaat 25.8.2013
  198. ↑ Syyrian hallitus uhittelee: Väliintulo sytyttäisi Lähi-idän liekkeihin Mtv3 Uutiset Ulkomaat 25.08.2013
  199. ↑ Syyria sallii asetarkastukset epäillyn kaasuiskun alueella helsingin sanomat uutiset Ulkomaat 25.8.2013 , Reuters–AFP
  200. ↑ Syyriasta raportoidaan julmista raiskauksista Yle Uutiset Ulkomaat Ulkomaat 14.1.2013
  201. ↑ YK: Syyria syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan 28.11.2011 Yle uutiset ulkomaat kansannousut
  202. ↑ YK: Syyriassa kidutetaan lapsia Yle uutiset ulkomaat kansannousut 25.11.2011
  203. ↑ HRW: Syyriassa kymmeniä kidutuskeskuksia Yle Uutiset Ulkomaat 3.7.2012
  204. ↑ Syria’s Shabiha: Killing in Bashar al-Assad’s name Al Arabiya News Tuesday, 05 June 2012
  205. ↑ Keitä ovat Syyrian shabiha-tappajat? Kansan uutiset verkkolehti Uutiset ulkomaat 30.5.2012
  206. ↑ Mitä tapahtui Houlassa? Helsingin sanomat uutisanalyysi Ulkomaat 30.5.2012
  207. ↑ Houlan verilöyly Helsingin sanomat Ulkomaat 30.5.2012
  208. ↑ Aktivistit: Houlan kaupungissa verilöyly Iltalehti Uutiset Ulkomaat 26.5.2012
  209. ↑ Länsi syyttää Syyrian hallitusta Houlan verilöylystä Venäjän ääni Politiikka 1.6.2012
  210. ↑ WATCH Al Jazeera Confront A Syrian Spokeswoman Over The Massacre Of Protesters Business Insider 27.3.2011
  211. ↑ Syria sacks international spokesman for the Assad regime Telegraph 15.6.2011
  212. ↑ Rauli Virtasen raportti 'Syyrian monet kasvot' korostaa sodan monia totuuksia Verkkomedia.org, ULKOMAAN UUTISET ,15.8.2012
  213. ↑ Missteps by Rebels Erode Their Support Among Syrians The New York Times Middle East November 8, 2012
  214. ↑ Criminalization of the Syrian Conflict Asher Berman, Institute for study of the war, May 16, 2012
  215. ↑ Syria's slide towards civil war BBC News Middle East 12 February 2012
  216. ↑ Syrian rebels beheaded Christian, fed his body to dogs: nun Al Arabiya Syrian rebels beheaded Christian, fed his body to dogs: nun
  217. ↑ Ihmisoikeusjärjestö: Syyrian kapinalliset käyttävät lapsisotilaita helsingin sanomat uutiset ulkomaat 29.11.2012
  218. ↑ Ihmisoikeusjärjestö: Syyrian oppositio värvää lapsia Mtv3 uutiset Ulkomaat 29.11.2012 (MTV3 - STT - AFP - Reuters)
  219. ↑ Kapinallisten ja armeijan yhteenotot kärjistyivät Syyriassa Yle Uutiset Ulkomaat 2.11.2012
  220. ↑ [ww.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2013/06/1768837/yk-syyrian-sota-on-vaatinut-jo-yli-90-000-kuolonuhria YK: Syyrian sota on vaatinut jo yli 90 000 kuolonuhria ]
  221. ↑ [www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194813335989/artikkeli/kammottava+video+syyrian+taisteluista+kapinallisjohtaja+leikkaa+sydamen+rinnasta+ja+syo+sen.html Kammottava video Syyrian taisteluista: kapinallisjohtaja leikkaa sydämen rinnasta ja syö sen] aamulehti uutiset Ulkomaat 14.5.2013
  222. ↑ Raivo heräsi: Kapinallisjohtaja maistoi sotilaan sydäntä
  223. ↑ Syyria ja vääristynyt media Tiedonantaja.fi 16.03.2012
  224. ↑ Saudi, Qatari plans to arm Syrian rebels risk overtaking cautious approach favored by U.S. National Security
  225. ↑ Uskonriita panee yhä tappamaan Satakunnan kansa 14.8.2012
  226. ↑ Syyrian konflikti jakaa islamilaista maailmaa Yle Uutiset Ulkomaat 15.8.2012
  227. ↑ Taistelu Lähi-idän herruudesta Helsingin Sanomat, Ajankohtaista, 28.8.2012
  228. ↑ Ranska haluaisi Syyrian oppositiolle aseita Yle uutiset Ulkomaat 15.11.2012
  229. ↑ Länsimaat auttavat Syyrian kapinallisia tiedustelutiedolla Turun Sanomat 19.8.2012
  230. ↑ Syyrian kapinalliset kertovat menestyksestään Yle Uutiset Ulkomaat 27.11.2012
  231. ↑ Putin otti etäisyyttä Assadiin Yle Uutiset Ulkomaat 20.12.2012, AP
  232. ↑ Syyria on Gordionin solmu Aamulehti 29.4.201
  233. ↑ Turkki: Syyria ampui hävittäjän alas kansainvälisessä ilmatilassa 24.6.2012. Yle. Viitattu 30.6.2012.
  234. ↑ Syyrian sota uhkaa levitä Libanoniin yle uutiset ulkomaat 24.8.2012
  235. ↑ Lisää tuhovoimaa Syyrian rintamalle Aamulehti 6.12.2012
  236. ↑ Syyrian oppositioliitto haluaa länsimailta tunnustuksen ja aseita Yle Uutiset Ulkomaat 13.11.2012
  237. ↑ Syyrian sisällissota uhkaa levitä naapurimaihin Kristiina Koivunen, Fifi, 30.08.2012
  238. ↑ The Guardian - Syria: US accuses Russia of sending attack helicopters Viitattu 12.6.2012
  239. ↑ Syyrian valtapeli ylittää valtionrajat Yle Uutiset Ulkomaat 17.8.2012

Aiheesta muualla

  • Syyria Yle Uutiset. Yleisradio.
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Syyrian sisällissota.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Syyrian_sisällissota&oldid=13484128”