Ero sivun ”Suzuki Kantarō” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Lisätään malline:commonscat-rivi ja luodaan Aiheesta muualla -osio
 
(32 välissä olevaa versiota 27 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Valtionjohto
[[Image:Suzuki Kantaro.jpg|thumb|Suzuki Kantarō]]
| nimi = Suzuki Kantarō
'''Suzuki Kantarō''' (鈴木 貫太郎, [[24. joulukuuta]] [[1867]] - [[17. huhtikuuta]] [[1948]]) paroni, amiraali ja poliitikko.
| alkuperäinen nimi = 鈴木 貫太郎
| kuva = Suzuki Kantaro.jpg
| kuvateksti =
| arvo = [[Japanin pääministeri]]
| virassa = 7. huhtikuuta - 17. elokuuta 1945
| monarkki = [[Hirohito]]
| edeltäjä = [[Kuniaki Koiso]]
| seuraaja = [[Higashikuni Naruhiko]]
| kansanedustajana =
| eduskuntaryhmä =
| vaalipiiri =
| syntymäaika = [[24. joulukuuta]] [[1867]]
| syntymäpaikka = [[Izumi]], [[Japani]]
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|24|12|1867|17|4|1948}}
| kuolinpaikka = [[Noda]], [[Japani]]
| puolue =
| ammatti = Sotilas
| uskonto =
| puoliso =
| arvonimet =
| allekirjoitus = SuzukiK kao.svg
| huom =
}}
'''Suzuki Kantarō''' ({{k-ja|鈴木 貫太郎}}, [[24. joulukuuta]] [[1867]] – [[17. huhtikuuta]] [[1948]]) oli [[japani]]lainen paroni, amiraali ja poliitikko, joka toimi [[Japanin pääministeri]]nä [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] loppuvaiheessa vuonna 1945.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/biography/Danshaku-Suzuki-Kantaro | Nimeke = Danshaku Suzuki Kantarō | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 24.6.2016 }}</ref>


Suzuki oli [[Kiinan–Japanin sota (1894–1895)|Kiinan ja Japanin]] (1894–1895) sekä [[Venäjän–Japanin sota|Japanin ja Venäjän]] (1904-1905) välisien sotien veteraani. Ensimmäisessä maailmansodassa hän oli laivastoministeriön varaministerinä. Laivastonkomentajan tehtävistä, laivastonesikunnan komentajaksi 1925–1929. Suzuki nimitettiin 1929 suurkamariherraksi (''jijucho'') ja valtakunnanneuvoston jäseneksi. Vuoden 1936 sotilasvallankumous yrityksen yhteydessä Suzukia ammuttiin rintaan. Suzuki erosi haavoittumisensa jälkeen julkisen vallan palveluksesta.
<table style="float:left; clear:both; margin-left:1em" border="1" cellpadding="3" cellspacing="0">
<tr><td>'''Pääministerikausi:'''</td><td>[[7. huhtikuuta]] [[1945]]-<br />[[17. elokuuta]] [[1945]] yht. 133 päivää.</td></tr>
<tr><td>'''Edelsi pääministeri:'''</td><td>[[Koiso Kuniaki]]</td></tr>
<tr><td>'''Seurasi pääministeri:'''</td><td>[[Higashikuni Naruhiko]]</td></tr>
</table>


Elokuussa 1944 hänet pyydettiin takaisin valtakunnanneuvoston presidentiksi. Suzuki toimi viiden kuukauden ajan pääministerinä. Aikalaislähteiden mukaan Suzuki oli pääministerikaudellaan jo hieman senilisoitunut, mutta Suzukin aiemmat meriitit ja arvovalta mahdollistivat Japanin hallinnon maltillisemman puolen rauhaan pyrkimisen. Suzukin pääministerikausi päättyi Japanin myönnyttyä liittoutuneiden vaatimukseen ehdottomasta antautumisesta. Suzuki piti antautumiskysymyksistä tärkeänä keisarin asemaa, joka olisi säilytettävä ennallaan yhä antautumisen jälkeenkin. 14. elokuuta 1945 Suzuki ilmoitti Japanin hyväksyvän liittoutuneiden [[Potsdamin julistus|Potsdamin julistuksessa]] määrittelemät ehdot antautumiselle. Suzuki erosi ilmoituksen jälkeen pääministerin tehtävistä. Suzuki joutui tekemänsä ilmoituksen jälkeen vielä murhayrityksen kohteeksi, kun kansallismielisistä nuorista upseereista koostunut joukko tunkeutui hänen kaupunkiasuntoonsa. Suzuki onnistui piiloutumaan vaatekomeroon ja vältti siten upseereiden kostoaikeet.
Kiinan ja Japanin (1894-1895) sekä Japanin ja Venäjän (1904-1905) välisien sotien veteraani.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Suzuki toimi laivastoministeriön varaministerin virassa. Laivastonkomentajan tehtävistä, laivastonesikunnan komentajaksi 1925-1929. Suzuki nimitettiin 1929 suurkamariherraksi (''jijucho'') ja valtakunnanneuvoston jäseneksi. Vuoden 1936 sotilasvallankumous yrityksen yhteydessä Suzukia ammuttiin rintaan. Suzuki erosi haavoittumisensa jälkeen julkisenvallan palveluksesta.


== Lähteet ==
Elokuussa 1944 hänet pyydettiin takaisin valtakunnanneuvoston presidentiksi.
{{Viitteet}}
Suzuki toimi viiden kuukauden ajan pääministerinä. Aikalaislähteiden mukaan Suzuki oli pääministerikaudellaan jo hieman seniilisoitunut, mutta Suzukin aiemmat meriitit ja arvovalta mahdollistivat Japanin hallinnon maltillisemman puolen rauhaan pyrkimisen. Suzukin pääministerikausi päättyi Japanin myönnyttyä liittoutuneiden vaatimukseen ehdottomasta antautumisesta. Suzuki piti antautumiskysymyksistä tärkeänä keisarin asemaa, joka olisi säilytettävä ennallaan yhä antautumisen jälkeenkin. 14. elokuuta 1945 Suzuki ilmoitti Japanin hyväksyvän liittoutuneiden [[Potsdamin julistus|Potsdamin julistuksessa]] määrittelemät ehdot antautumiselle. Suzuki erosi ilmoituksen jälkeen pääministerin tehtävistä. Suzuki joutui tekemänsä ilmoituksen jälkeen vielä murhayrityksen kohteeksi, kun kansallismielisistä nuorista upseereista koostunut joukko tunkeutui hänen kaupunkiasuntoonsa. Suzuki onnistui piiloutumaan vaatekomeroon ja vältti siten upseereiden kostoaikeet.
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}


{{Japanin pääministerit}}
[[Luokka:Japanilaiset poliitikot]]
{{auktoriteettitunnisteet}}

[[Luokka:Japanilaiset toisen maailmansodan henkilöt]]
[[id:Kantaro Suzuki]]
[[Luokka:Japanilaiset amiraalit]]
[[en:Kantaro Suzuki]]
[[Luokka:Japanin pääministerit]]
[[it:Kantaro Suzuki]]
[[Luokka:Japanin ulkoministerit]]
[[he:קנטרו סוזוקי]]
[[Luokka:Vuonna 1867 syntyneet]]
[[ja:鈴木貫太郎]]
[[Luokka:Vuonna 1948 kuolleet]]
[[pt:Kantaro Suzuki]]
[[zh:鈴木貫太郎]]

Nykyinen versio 5. marraskuuta 2020 kello 02.42

Suzuki Kantarō
鈴木 貫太郎
Japanin pääministeri
7. huhtikuuta - 17. elokuuta 1945
Monarkki Hirohito
Edeltäjä Kuniaki Koiso
Seuraaja Higashikuni Naruhiko
Henkilötiedot
Syntynyt24. joulukuuta 1867
Izumi, Japani
Kuollut17. huhtikuuta 1948 (80 vuotta)
Noda, Japani
Ammatti Sotilas
Tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Suzuki Kantarō (jap. 鈴木 貫太郎, 24. joulukuuta 186717. huhtikuuta 1948) oli japanilainen paroni, amiraali ja poliitikko, joka toimi Japanin pääministerinä toisen maailmansodan loppuvaiheessa vuonna 1945.[1]

Suzuki oli Kiinan ja Japanin (1894–1895) sekä Japanin ja Venäjän (1904-1905) välisien sotien veteraani. Ensimmäisessä maailmansodassa hän oli laivastoministeriön varaministerinä. Laivastonkomentajan tehtävistä, laivastonesikunnan komentajaksi 1925–1929. Suzuki nimitettiin 1929 suurkamariherraksi (jijucho) ja valtakunnanneuvoston jäseneksi. Vuoden 1936 sotilasvallankumous yrityksen yhteydessä Suzukia ammuttiin rintaan. Suzuki erosi haavoittumisensa jälkeen julkisen vallan palveluksesta.

Elokuussa 1944 hänet pyydettiin takaisin valtakunnanneuvoston presidentiksi. Suzuki toimi viiden kuukauden ajan pääministerinä. Aikalaislähteiden mukaan Suzuki oli pääministerikaudellaan jo hieman senilisoitunut, mutta Suzukin aiemmat meriitit ja arvovalta mahdollistivat Japanin hallinnon maltillisemman puolen rauhaan pyrkimisen. Suzukin pääministerikausi päättyi Japanin myönnyttyä liittoutuneiden vaatimukseen ehdottomasta antautumisesta. Suzuki piti antautumiskysymyksistä tärkeänä keisarin asemaa, joka olisi säilytettävä ennallaan yhä antautumisen jälkeenkin. 14. elokuuta 1945 Suzuki ilmoitti Japanin hyväksyvän liittoutuneiden Potsdamin julistuksessa määrittelemät ehdot antautumiselle. Suzuki erosi ilmoituksen jälkeen pääministerin tehtävistä. Suzuki joutui tekemänsä ilmoituksen jälkeen vielä murhayrityksen kohteeksi, kun kansallismielisistä nuorista upseereista koostunut joukko tunkeutui hänen kaupunkiasuntoonsa. Suzuki onnistui piiloutumaan vaatekomeroon ja vältti siten upseereiden kostoaikeet.

  1. Danshaku Suzuki Kantarō Encyclopædia Britannica. Viitattu 24.6.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]